Sosiaali- ja terveysvirasto Terveysvalvonta Kuluttajaturvallisuuden valvontasuunnitelma 2015-2019 Päivitys 2016 (liite 3)
Sisältö 1. YLEISTÄ... 1 2. PAINOPISTEET... 1 3. TARKASTUKSET... 2 3.1 Tarkastusten sisältö... 3 3.2 Kohteiden tarkastustiheys, riskiluokitus ja tarkastuksiin käytettävä aika... 4 4. SUUNNITTELEMATON VALVONTA... 4 5. RESURSSIEN TARVE... 5 Liiteluettelo Liite 3.1 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset vuosina 2016 2019
1. YLEISTÄ On tehty lakiesitys siitä, että kuluttajaturvallisuusvalvonta siirtyisi kokonaan Tukesille 1.5.2016 lukien, ja sen vuoksi vuoden 2016 valvontasuunnitelma on laadittu vähäisellä prioriteetilla. Samasta syystä myöskään Tukes ei ole tehnyt vuodeksi 2016 päivitystä kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnalliseen valvontaohjelmaan 2015 2019. Päivityksemme koskevat lähinnä kohteiden määrää alueellamme, liite 3.1. Vuoden 2016 tarkastustiheyksien osalta lähtökohtana ovat olleet vuosien 2015 2019 suunnitelman laatimisen yhteydessä jo vuosi sitten tehdyt suunnitelmat. Tämä ei kuitenkaan ole esteenä hyvän kuluttajaturvallisuusvalvonnan harjoittamiselle alueellamme vuonna 2016. Koska kuluttajaturvallisuuslaki ei sisällä yksityiskohtaisia määräyksiä valvonnan toteuttamisesta, ohjaavat ympäristöterveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma sekä kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma kunnissa harjoitettavaa kuluttajaturvallisuusvalvontaa. Paikalliset erityispiirteet vaikuttavat riskinarvioinnin kautta kussakin kunnassa toteutettavaan valvontaan. Kunta on velvollinen laatimaan kuluttajaturvallisuuden säännöllistä valvontaa koskevan suunnitelman. Kunnallisessa valvontasuunnitelmassa tulee ottaa huomioon kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma (kuluttajaturvallisuuslain 22 ). 2. PAINOPISTEET Kuluttajaturvallisuusvalvonnan painopisteiden avulla voimavarat kohdennetaan suunnitelmallisesti ja riskiperusteisesti. Myös lainsäädännön muutoksista johtuvat valvonnan haasteet otetaan huomioon asettamalla ne etusijalle painotuksissa. Terveysvalvonta valitsee painopisteet vuosien 2015 2019 valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisesti. Painopisteet on kuvattu taulukossa 1. Kohde Kuluttajaturvallisuuden painopisteet 2015-2019 Valvonnan laatu ja riskinarviointi Valvontaa tulee suunnata sinne, missä sitä eniten tarvitaan; missä on ongelmia ja saavutettavissa suurimmat hyödyt. Kuntien tulee tehdä omalla alueellaan kohteiden riskinarviointia ja kohdentaa valvontaa sen mukaisesti. Korkean riskin kohteet tulee ottaa tarvittaessa mukaan järjestelmälliseen valvontaan. Toiminnanharjoittajien omavalvonnan valvonta. Leikkipaikat: jos omavalvonta todetaan toimivaksi, voidaan yksittäisten leikkipaikkojen tarkastustiheyttä vähentää ja toiminnanharjoittajien omavalvonnan tarkastustiheyttä voidaan lisätä. 1
3. TARKASTUKSET Kuluttajaturvallisuusvalvonnan resurssien varmistaminen Kunnan valvontasuunnitelma laaditaan valvontatarpeen perusteella. Käytettävissä olevat valvontaresurssit eivät vaikuta valvontatarpeeseen eivätkä sen mukaisiin tarkastustiheyksiin. Valvonnan maksullisuus: Kuntien valvonnasta perimien maksujen ei ole edes tarkoitus kattaa kaikkia valvonnasta aiheutuvia kustannuksia, mutta valvontamaksuilla on kuitenkin merkitystä ympäristöterveydenhuollon resurssien turvaamisen kannalta. Uuden laskutavan käyttö apuna resurssitarpeen arvioinnissa (ns. valvontakriteerit on uudistettu). Resurssien kohdentaminen ja eri kohteiden valvontatarpeen arviointi paikallisesti. Viranhaltijoiden erikoistuminen. Jokaisessa valvontayksikössä tulisi olla vähintään yksi kuluttajaturvallisuusvalvontaan erikoistunut viranhaltija ja hänelle osaava varahenkilö. Valvonnan näkyvyys Muun muassa vuosittaisista valvontatiedoista tiedottaminen. Lähtökohtana kuntien omalla alueellaan järjestämistä valvontahankkeista tiedottaminen. Ajankohtaisten ja paikallisten asioiden esille nostaminen kunnissa. Viestinnän nykyaikainen kehittäminen perinteisten lehdistötiedotteiden ja verkkosivujen lisäksi, esim. sosiaalinen media. Sidosryhmät Valvontaan voidaan saada vaikuttavuutta myös sillä, että edistetään turvallisuuden huomioimista jo kohteiden suunnitteluvaiheessa. Toiminnanharjoittajien kanssa tulee mahdollisuuksien mukaan tehdä yhteistyötä ja opastaa ja motivoida heitä täyttämään heille laissa asetetut velvollisuudet. Turvallisuusnäkökohdat tulee ottaa erityisen huolellisesti huomioon, kun hankitaan uusia laitteita, suunnitellaan tai rakennetaan uusia taikka kunnostetaan olemassa olevia kohteita. Taulukko 1. Kuluttajaturvallisuuden painopisteet 2015 2019. Ympäristöterveydenhuollon päällikkö varmistaa, että valvonnan painopisteiden huomioiminen toteutuu käytännössä. Painopisteet kirjataan terveysvalvonnan omiin työsuunnitelmiin, joissa selkiytetään tavoitteet ja kuvataan konkreettiset toimintasuunnitelmat. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan nykyisen työnjaon mukaan kuntatason valvonta ja tarkastukset liittyvät paikallisiin kuluttajapalveluihin. Kuluttajapalvelujen valvonnan painopistealueina ovat suuririskiset kohteet. 2
3.1 Tarkastusten sisältö Valvontakohteeseen tehtävän tarkastuksen tarkoituksena on varmistua, että palvelun tarjoaja on huolehtinut siitä, että palvelusta ei aiheudu vaaraa kuluttajien turvallisuudelle, ja että asiakasturvallisuutta tosiasiallisesti ylläpidetään ja kehitetään. Valvontaviranomaisen tehtävänä ei ole keksiä keinoja palveluun liittyvien vaarojen poistamiseksi, vaan toiminnanharjoittajan tulee pystyä esittämään, millä menettelyillä riittävä turvallisuustaso saavutetaan ja ylläpidetään. Tilanteessa, jossa turvallisuutta ei voida muutoin varmistaa, tulee toiminnanharjoittajan pidättäytyä palvelun tarjoamisesta. Tarkastuksia tehtäessä tulisi muistaa tarkastella kohdetta (esim. kuntosalia) kokonaisturvallisuuden kannalta (palveluna) ja kiinnittää huomiota yksittäisten laitteiden teknisen turvallisuuden sijaan ennen kaikkea omavalvontaan ja ylläpitoon. Kokonaan tarkastuksista ei kuitenkaan voida luopua, koska omavalvonnan ja ylläpidon toteutumisesta käytännössä on varmistuttava pistokokeenomaisin tarkastuksin. Esimerkiksi leikkikentällä kokonaisturvallisuuden kannalta merkittäviä asioita ovat asianmukainen turvallisuusasiakirja, riittävän usein toistuvat suunnitelmalliset huoltokäynnit, alueen aitaaminen riskinarvioinnin mukaisesti, lapsiturvallinen portti, leikkikentän tietotaulu, sekä leikkivälineiden turvallinen sijoittelu ja leikkikentän kunto. Suunniteltujen tarkastusten sisältö on määritelty Tukesin ekstraranetissä tarkastuslistat-välilehdellä. Tarkastukset on määritelty myös aluehallintovirastosta tulleissa tarkastuslistoissa sekä terveysvalvonnan omissa tarkastuslistoissa. Seuraaville kohdetyypeille on tarkastuslistat: Päiväkerhot (oma) Kuntosalit (oma) Jääkiekkokaukalot (oma) Konevuokraus (AVI) Skeittauspaikat (AVI) Kauneushoitolat (oma) Kesäleirit (AVI) Tatuointi- ja lävistyspaikat (oma) Tarkastuksista ilmoitetaan yleensä etukäteen. Tarkastuskäyntiä valmistellaan tutustumalla käsittelytodistuksiin, aikaisempiin tarkastuskertomuksiin ja kyseistä kohdetta koskeviin lainsäädännön vaatimuksiin. Tarkastuksista laaditaan tarkastusraportti kahtena kappaleena. Toinen kappale arkistoidaan ja toinen lähetetään toiminnanharjoittajalle. Lisäksi otetaan kopio, joka laitetaan kohdekansioon. Tarkastusraportin malli on tietokone-ohjelmassa. Suunnitelmallinen tarkastus Suunnitelmallisella tarkastuksella tarkoitetaan valvontasuunnitelmaan kuuluvaa tarkastusta. Myös uuden valvontakohteen alkutarkastus luetaan suunnitelmalliseksi tarkastukseksi. 3
Seurantatarkastus Seurantatarkastuksella tarkoitetaan tarkastusta, jossa tarkastetaan, onko aikaisemmassa tarkastuksessa todetut puutteet korjattu. Asiakirjatarkastus Asiakirjatarkastus tarkoittaa asiakirjojen tarkastusta muualla kuin valvontakohteessa. Asiakirjoja tarkastetaan myös itse tarkastuskäyntien yhteydessä osana tarkastusta. Esim. turvallisuusasiakirjan arviointi voi olla asiakirjatarkastus. Projektitarkastus Projektitarkastus tarkoittaa tarkastusta, joka sisältyy valvontaprojektiin, jonka tarkoituksena on tietyn valvonta-alan selvittäminen tai edistäminen. Projektit voivat olla valtakunnallisia valvontaprojekteja tai omia paikallisia projekteja ja ne voivat sisältyä valvontasuunnitelmaan. Ennakkotarkastus Ennakkotarkastus voidaan tehdä toiminnanharjoittajan pyynnöstä jo ennen kuluttajaturvallisuuslain 6 :n mukaisen ilmoituksen tekemistä. Ennakkotarkastuksen tarkoituksena on yleensä viranomaisen konsultointi kuluttajapalvelun suorittamista koskevissa turvallisuusasioissa. 3.2 Kohteiden tarkastustiheys, riskiluokitus ja tarkastuksiin käytettävä aika Kuluttajaturvallisuuden valvontasuunnitelma laaditaan valvontakohteiden valvontatarpeen perusteella. Sen vuoksi käytettävissä olevat resurssit eivät ole lähtökohtana valvontasuunnitelmaa laadittaessa. Käytettävissä olevat resurssit otetaan kuitenkin huomioon terveysvalvonnan omissa työsuunnitelmissa, joissa vahvistetaan vuosittain valvonnan konkreettiset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat. Valvontakohteet kirjataan Digia Tarkastaja -ohjelmaan. Ohjelmaan kirjataan myös suoritteet, kuten tarkastukset ja näytteenotot sekä kulunut työaika. Vuodeksi 2016 ei ole tehty kohdekohtaista riskinarviointia. Sen vuoksi käytetään terveydensuojelun vuosien 2011 2014 valtakunnallisessa valvontaohjelmassa määriteltyjä tarkastustiheyksiä. Tarkastustiheydet ilmenevät liitteestä 2.1. Liitteessä mainitsemattomissa kohdetyypeissä suoritetaan tarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä vain kuluttajaturvallisuuslain 6 :n mukaisten ilmoitusten tai valitusten perusteella. Kohdekohtaisen riskinarvioinnin kehittäminen on eräs terveysvalvonnan painopisteistä, jotka on mainittu valvontasuunnitelman yleisessä osassa. 4. SUUNNITTELEMATON VALVONTA Kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän säännöllisen ja suunnitelmallisen valvonnan lisäksi on huomioitava muu kunnan tehtävänä oleva terveydensuojelulain tarkoittama valvonta sekä siihen varattavat henkilöresurssit ja työaika. Suunnittelematonta valvontaa on esimerkiksi: ilmoitusten käsittely erityistilannesuunnitelman laatiminen turvallisuusasiakirjojen arviointi 4
5. RESURSSIEN TARVE asiakasyhteydenotot sekä niihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet (reaktiivinen valvonta) toimiminen kuluttajaturvallisuusasioiden asiantuntijana, neuvojana ja ohjaajana (esim. koulutustilaisuudet, konsultaatiot) tietojärjestelmien ja kohderekisterin ylläpitäminen tietojen kirjaaminen keskitettyyn YHTI-tietojärjestelmään toiminnan kehittäminen: (näkyvyys, riskinarviointi, vaikuttavuus) valvonnan laadun kehittäminen Vuonna 2015 kuluttajaturvallisuusvalvonnan kirjatusta työajasta käytetään 46 % suunnittelemattomaan valvontaan. Suunnitelmalliseen valvontaan kuulumattomia kohteita kuvataan liitteessä 4.2. Valituksista johtuva valvonta on etusijalla suunnitelmalliseen valvontaan nähden, koska nämä tapaukset perustuvat yleensä epäilyyn kuluttajaturvallisuuslain määräysten rikkomisesta. Työajan tarve on arvioitu Tukesin Kunnallisen kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontakriteeristö -ohjeen mukaisesti. Työaikatarve lasketaan kahden osaalueen perusteella: 1) Painopistealueiden kohteiden valvontatarve (liite 3:1) perustuu - kohteiden määrään valvontayksikön alueella - painopistealueille määriteltyihin tarkastustiheyksiin ja -aikoihin 2) Muu kuluttajaturvallisuusvalvontaan tarvittava työmäärä lasketaan käyttäen kerrointa. Kertoimen lähtökohtaiseksi arvoksi on arvioitu 1,7. Kertoimen arvoa voidaan valvontayksikössä muuttaa välillä 1,5 2,0 vuosittain perustuen siihen, miten kuluttajaturvallisuusvalvonnan valvontatarpeen arvioidaan muuttuvan. Kohdassa 1 saatujen eri kohdetyyppien tulojen summa kerrotaan kertoimella, jolloin saadaan arvio valvontaresurssien kokonaistarpeesta. Terveysvalvonnan työajan tarve (kerroin 1,7) on siten yhteensä 65 henkilötyöpäivää vuodessa. 5
Liite 3.1 Kuluttajaturvallisuusvalvonnan suunnitelmalliset tarkastukset 2016-2019 YHTI Valvontakohde Aika/tarkastus (t) Kohteiden määrä Tarkastustiheys Tarkastukset 2016 Tarkastukset 2017 Tarkastukset 2018 Tarkastukset 2019 Y1.050 Laskettelukeskus tai muu rinnekeskus 1 6 1 1 1 1 1 Y1.140 Uimaranta 1 3 31 31 31 31 31 Y1.145 Talviuintipaikka 1 3 2 2 2 2 2 Y1.070 Sisäleikkipaikka omana palvelunaan 1 5 1 1 1 1 1 Y1.010 Y1.020 Huvi-/teemapuisto, tivoli, sirkus, eläintarha tai kotieläinpuisto 1 6 0 0 0 0 0 Y1.030 Y1.080 Rullalautailupaikka ja vastaavanlainen pyöräilypaikka 0,5 4 4 0 4 0 4 Y1.090 Ohjelmapalvelu 0,5 6 6 0 6 0 6 Y1.110 Ratsastustalli ja muu ratsastuspalvelu 0,5 6 7 4 3 4 3 Y1.130 Uimahalli/maauimala/kylpylä/vastaava 0,5 5 4 0 4 0 4 Y1.150 Yleisötapahtuma 0,5 4 16 16 0 16 0 Y1.100 Kiipeilykeskus/-seinä, ei ohjelmapalvelu 0,33 5 1 0 0 0 0 Y1.120 Kartingrata 0,33 5 0 0 0 0 0 Y1.040 Kuntosali 0,25 4 15 4 4 4 3 Y1.060 Leikkipaikka tai -puisto, asukaspuisto 0,25 4 111 28 28 28 27 Y1.160 Tatuointi-, lävistys ja muu kehonmuokkauspalvelu 0,2 3 3 0 3 0 0 Y1.170 Turvapuhelinpalvelu ja muu vastaava palvelu 0 0 0 0 0 0 0 Suunnittelemattomaan valvontaan kuuluvat kohteet SUMMA (kpl) 203 87 87 87 82 KÄYTETTY AIKA (htp) Y1.180 Muut kuluttajapalvelut 81 Y1.190 Y1.200 Y1.120 Kulutusavarat 4 SUMMA (kpl) 85 Tiedot Tarkastaja-ohjelmasta 24.11.2015