Ammattikorkeakoulujen taloushallinnon koodisto Seminaari 5.11.2012
Kysely ammattikorkeakoulujen käytännöistä ja näkemyksistä taloushallinnon koodiston linjauksiin Vastanneita oli 20; edustivat kaikkia ylläpitäjämuotoja (säätiö, kunnan liikelaitos, kuntayhtymä, kunta, osakeyhtiö). Muutamat vastaajat toimittivat liitemateriaalina tilikartan ja poistosuunnitelman. Seuraavassa esitetään kysymyksittäin keskeiset havainnot. Koodistoa on päivitetty mm. saatujen kommenttien perusteella Tavoitteena on, että koodisto vahvistettaisiin marraskuun 2012 loppuun mennessä suositusluonteisena ohjeena. Koodistoa on tarkoitus hyödyntää toimilupaprosessissa.
Tuloslaskelman erien nimeämisen nykykäytäntö Säätiö noudattaa säätiökaavaa. Osakeyhtiöt noudattavat kirjanpitoasetuksen kululajikohtaista liikekaavaa. Kuntayhtymien ylläpitämät noudattavat kuntaliiton suosituksia. Kuntien ylläpitämät liikelaitokset noudattavat kuntaliiton liikelaitoskaavaa. Kunnan ylläpitämässä muussa yksikössä sovelletaan kunnan tilikarttaa. Myös joidenkin osakeyhtiömuotoisten ammattikorkeakoulujen tilikarttaa ja menettelyjä ohjattiin konsernin käytännöillä.
Tuloslaskelman erien nimeämisen nykykäytäntö (jatkuu) Valmius ehdotetun koodiston käyttöön ottoon vaihteli; etenkin osakeyhtiössä muutokset nykykäytäntöön nähtiin melko vähäisinä Osa vastaajista totesi, että tilikarttaa ei ole uudistettu, vaikka tarvetta olisi ehkä ollutkin. Yleisesti kaavat olivat kululajikohtaisia. Tilastokeskuksen ja opetushallituksen tiedonkeruuta on otettu tilikartoissa huomioon-
Liikevaihto ja toiminnan muut tuotot Liikevaihdon ja toiminnan muiden tuottojen määrittely vaihteli jonkin verran. Rajanvetoa käytiin esim. lakisääteisen toiminnan/julkisen rahoituksen ja liiketoiminnan/yksityisen rahoituksen/ulkopuolisen rahoituksen välillä. Hanketoiminta /TK-toiminta kirjattiin joissakin tapauksissa toiminnan muihin tuottoihin. Osa vastaajista kirjasi palvelutoiminnan tuotot toiminnan muihin tuottoihin osa liikevaihtoon. Useissa vastauksissa vuokratuotot, vakuutuskorvaukset ja kaluston käyttökorvaukset kirjattiin toiminnan muihin tuottoihin. Viime kädessä ratkaisuun vaikuttaa lakisääteisen toiminnan tulkinta, joka voi olla suppea (4 ) tai laaja (4 ja 5 ).
Hankintamenojen aktivointiraja ja poistosuunnitelmat Aktivointiraja vaihteli 1000-10 000 välillä. Yleisin oli 10 000. Poistosuunnitelmat vaihtelivat omaisuuslajeittain jonkin verran. Kuntaliitto ja eräät konsernit olivat vastausten mukaan uudistamassa poistosuunnitelmia koskevia suosituksia lähiaikoina. Esimerkkejä nykykäytännöistä: Patentit ja oikeudet yleensä 5 Muut pitkävaikutteiset menot yleensä 10 Rakennukset ja rakennelmat vaihdellen 20-45, 20, 30, 40, 20-40 Koneet ja laitteet vaihdellen 10, 3-8, 3-10, 3-8,4-10,5-10 Atk-laitteet vaihdellen 3, 3-5
Taiteellinen toiminta Kahdella vastaajalla oli taiteellista toimintaa, mutta sen raportointia omana toimintonaan ei pidetty perusteltuna ja se nähtiin osana tktoimintaa. Eriyttämistä pidettiin mahdollisena, mutta tiedonkeruuseen arveltiin liittyvän ongelmia.
Erilliskysymyksiä ja kommentteja Mikä on liiketoimintaa Miten kukin aikoo tuottaa toimintokohtaiset tiedot Voisiko olla yhteinen perustilikartta ja yhteiset vyörytysperiaatteet Yhtenäisen taloushallinnon järjestelmän suositukset Yhtenäinen kustannuspaikka- ja tunnisterakenne mahdollistaisi toimintokohtaisen tiedon tuottamisen Valtakunnalliset verotusohjeet Toimintojen ja tilien yksiselitteinen ohjeistus Arvonlisäveromenettelyt Täydennyskoulutuksen määritelmä Lahjoitus- ja testamenttivarojen käsittely
Erilliskysymyksiä ja kommentteja (jatkuu) Sijoitustoiminnan yleiset periaatteet ja merkittävimmät sijoitussitoumukset Yhtenäinen toimintakertomusraportointi ydintoiminnoista Henkilötyövuosimäärä keskimääräisen lukumäärän lisäksi Henkilöstön keskimääräisen lukumäärän ilmoittaminen, luokittelu esim. yliopettajat lehtorit tuntiopettajat muu henkilökunta