YHTEISTYÖSTÄ VOIMAA Alku Lapin yleisten kirjastojen yhteiselle kokoelmapolitiikalla Erikoiskirjastonhoitaja Kati Vuontisjärvi Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto
Lappi lukuina 21 kuntaa Asukasluku 181 764 Asukasluvultaan suurimmat kunnat Rovaniemi, Tornio ja Kemi Pinta-ala 100 367 km² (n. 30% koko maasta) Etäisyydet pitkiä esim. Utsjoki Ranua yli 530 km Harva-asutus Saamelaisalue Ylä-Lapissa
Lapin yleiset kirjastot Kuva: Visit Finland Lapin kirjasto kimppa (Rovaniemi, Tornio, Ylitornio, Pello, Kolari, Muonio, Kittilä, Enontekiö, Utsjoki, Inari, Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Salla ja Kemijärvi) Karpalo-kimppa (Lapista Ranua, Simo ja Tervola) Yksinäiset Kemi, Keminmaa ja Posio Seutukirjastot Tornionlaakso (Pello ja Ylitornio) ja Sompio (Sodankylä, Savukoski ja Pelkosenniemi)
Kirjastojen erityispiirteitä Suurimpia kuntia lukuun ottamatta vain yksi kirjasto kunnassa. Rovaniemi poikkeus: Pääkirjaston lisäksi, 3 lähikirjastoa, 2 kirjastoautoa ja 9 kyläkirjastoa. Kirjastoautot (14 kpl) tärkeitä mm. Yhteispohjoismainen kirjastoauto Rovaniemen pääkirjasto myös Alvar Aalto-kirjastoja. Kirjastojärjestelminä Axiellin Pallas ja Origo
Yhteistyön muotoja Rekku-kuljetukset Aineistokilpailutukset ja yhteishankinnat Maakunnalliset hankkeet ja hankkeet eri kirjastojen välillä Oheislukemisto Työntekijävaihto Erilaisten ryhmäkäyntipohjien jakaminen Kirjava kirjasto blogi Davvin.ning-keskustelualusta Lapin kirjasto kimpan verkkokirjasto Uuden kirjastojärjestelmän valmistelutyö koko maakunnalle (Kohti Kohaa hankkeessa mukana)
Yhteistyön muotoja Ei yhteistä kokoelmapolitiikkaa tai suunnitelmaa siitä ennen hanketta. Hankkeen jälkeen: Kokoelmien tilastollinen tarkastelu Muokattava pohja kokoelmapolitiikalle Konkreettiset kokoelmaohjeet sovellettaviksi omiin kirjastoihin Maakuntakirjaston varastointiperiaatteet (esim. lehtien säilytysajat) Vastuuhenkilöt maakuntakirjastossa eri kokoelman osille apuna myös maakuntaan Maakuntakirjasto voi pyytää lahjoituksia muista kirjastoista
Yhteistyöstä voimaa -hanke Maakunnallinen hanke 1.6.2013-31.8.2014 Osa-aikainen projektityöntekijä (80/20% ja 60/40%) Kaksi koulutustilaisuutta OKM:n ja Axiellin tilastoanalyyseja Nollalainalistat Toimintaympäristön analyysi Loppuraportti
Toimintaympäristön analyysi Väestö vähenee ja ikääntyy Asutus keskittyy Suhdanneherkkiä elinkeinoaloja (matkailu, kaivos) Pitkät etäisyydet Tutkimusraportti Lapin kunnat rakennemuutosten edessä
Lapin kunnat rakennemuutoksien edessä http://www.ulapland.fi/news/lapin-kunnat-rakennemuutoksien-edessa-/30873/9ae734be-1657-446e-abed-cca7aaff119b
Kokoelmaluvut (2013) Lappi Valtakunnalliset keskiarvot Kokoelma/as. 9,79 Hankinnat/(as/1000) 445,64 Poistot 6,91 % Kierto 1,67 Lainat/as. 16,33 Aineistokulut/as. 8,38 7,07 351,02 6,71 % 2,43 17,19 7,12
OKM Kirjastotilastot: Hankinnat Hankinnat: Kirjat / (Asukasluku / 1000) 2013 Hankinnat: Kirjat / (Asukasluku / 1000) 2012 Enontekiö 768,617 789,22 Inari 677,510 649,84 Kemi 261,266 295,01 Kemijärvi 212,159 267,15 Keminmaa 370,763 456,60 Kittilä 470,100 486,70 Kolari 489,748 432,22 Muonio 1007,519 911,36 Posio 350,722 548,98 Ranua 1019,636 852,18 Rovaniemi 302,791 267,39 Salla 326,715 400,79 Simo 480,023 378,96 Sodankylä+Pelkosenniemi+Savukoski 487,184 470,14 Tervola 444,444 476,82 Tornio 234,203 259,79 Utsjoki 817,121 673,88 Ylitornio+Pello 511,403 414,39 Koko maan keskiarvo 351,02 340,17 Laatusuositukset 300-400 300-400
OKM Kirjastotilastot: Poistot Poistot / Kokoelmat 2013 Poistot / Kokoelmat 2012 Enontekiö 4,89 % 5,48 % Inari 5,26 % 2,84 % Kemi 4,96 % 16,20 % Kemijärvi 11,91 % 8,33 % Keminmaa 12,25 % 13,14 % Kittilä 8,20 % 8,58 % Kolari 12,84 % 5,08 % Muonio 6,00 % 3,75 % Posio 5,38 % 10,50 % Ranua 5,14 % 3,74 % Rovaniemi 4,59 % 5,73 % Salla 9,72 % 20,69 % Simo 9,69 % 5,61 % Sodankylä+Pelkosenniemi+Savukoski 7,44 % 4,24 % Tervola 4,15 % 4,33 % Tornio 6,11 % 10,25 % Utsjoki 5,17 % 5,21 % Ylitornio+Pello 16,51 % 8,42 % Koko maan keskiarvo 6,71 % 6,61 % Laatusuositukset 8% 8 %
OKM Kirjastotilastot: Kokonaislainaus Kokonaislainaus/Asukasluku 30,00 25,00 Laatusuositus 20 20,00 15,00 10,00 5,00 0,00 Enonte kiö Inari Kemi Kemijär vi Kemin maa Kittilä Kolari Muonio Posio Ranua Rovanie mi Salla Simo Sodank ylä+pel kosenni Tervola Tornio Utsjoki Ylitorni o+pello emi+sa vukoski 2013 23,01 17,34 14,09 14,04 16,34 19,77 18,59 20,19 12,39 26,64 18,52 14,57 9,72 16,12 14,86 10,76 15,95 17,36 2012 24,14 18,27 16,99 14,80 15,65 20,34 19,37 21,94 14,08 25,44 19,74 15,11 9,41 16,96 15,40 10,90 15,53 16,43
OKM Kirjastotilastot: Lainakierto 3,00 2,50 Laatusuositus 2,5-3 Lainakierto 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Lainaus / Kokoelmat 2013 Lainaus / Kokoelmat 2012
Esim. Ranua
Axiellin tilastot, luokka 85.22 Enontekiö Inari Kemijärvi Kittilä Kolari 85.22.Niteitä 1461 6949 3631 3871 3935 85.22.Hankittu 91 425 151 297 280 85.22.Poistettu 9 449 335 356 340 85.22.Lainattu 2901 14662 8216 12941 10669 Kiertoluku 1,986 2,11 2,263 3,343 2,711 SK 2,401 1,98 1,538 1,768 2,245 Uusiutumisluku 3,42 % 6,29 % 6,69 % 8,43 % 7,88 % Suhteellinen kiertoluku on kaikissa esimerkin kirjastoissa niin suuri, että se viittaa reilusti ylikäytettyyn luokkaan. Kiertoluvun tavoitearvoon päästään Kittilässä ja Kolarissa, mutta niissä luokalle olisi enemmänkin kysyntää. Uusiutumislukutavoite täyttyy vain Kittilässä. Kuvakirjoja on poistettu hyvin, mutta uusia ei ole hankittu ehkä tarpeeksi.
Johtopäätöksiä Kuntien väestörakennetta ja tulevaisuusennusteita kannattaa tarkastella, jotta tulevaisuuteen osaa varautua. Monissa Lapin kirjastoissa on laatusuosituksiin verrattuna liian suuret kokoelmat. Kirjastoissa, joissa poistoja on systemaattisesti tehty useamman vuoden ajan, myös lainaukset ovat kääntyneet nousuun tai ainakin pysyneet ennallaan (mm. Tornionlaakso ja Salla). Kirjastoaineistokulut suhteessa asukaslukuihin vaihtelivat huimasti. Lasten ja nuorten kaunokirjallisuutta hankitaan useasti liian vähän suhteessa kysyntään. Useassa kirjastossa suhteellisten lainojen ja hankintojen ero oli jo yli 5%. Lehtiä tilataan moneen kirjastoon todella paljon. Raha on pois muusta hankinnasta.
Johtopäätöksiä Tilastoiden perusteella ei yksin voi päättää kokoelman kohtalosta, mutta suuntaa ne antavat. Kiertoluvuissa saattaa korostua yksittäisten kirjojen vaikutukset tietyssä pääluokassa, mutta tarkasteltu suurempi massa tasapainottaa vaihteluita. Poistoluvut kuvaavat vain sen vuoden tilanteen, mennyttä ei näe. Hankintaa kannattaa suunnata jonkin verran lainauksen mukaan, mutta pelkästään sitä ei voi tuijottaa. Kokoelmatyössä asiantuntijuus painottuu, jotta vanhemmasta aineistosta osaa säilyttää oleellisen, mutta ei kaikkea. Tilastoista on apua, mutta pelkästään ne eivät riitä.
Tulevaisuus Tasapaino kokoelmatyössä: myös pitkä häntä jäätävä olemaan -> Poistot eivät ole itsetarkoitus vaan työkalu kohti asiakasta paremmin palvelevaa kokoelmaa ja kirjastoa. Etenkin kaunokirjallisuuden vanhemmat teokset ja klassikot kokoelmien ydintä, koska niitä ei mistään muualta saa. Uutuushankinnassa sekä kysyttyä päiväperhoa että harvinaisempaa, mutta laadukasta -> Tasapainoilu kappalemäärien suhteen Poistoissa ja varastoinnissa huomioitava kokonaisuus (jos maakuntakirjasto säilyttää, tarvitseeko muualla) Tukea kokoelmatyöhön muilta samoja luokkia käsitteleviltä koko Lapissa Maakuntakirjaston rooli viimeisten kappaleiden suhteen etenkin kaunokirjallisuudessa ja tietokirjallisuuden klassikoissa. Mikäli haluamme täyttää OKM:n laatusuosituksia, kokoelmia on vielä useassa kirjastossa karsittava.
Kiitos! Lisätietoja: Kati Vuontisjärvi Kati.vuontisjarvi@rovaniemi.fi