Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus

Samankaltaiset tiedostot
Metsien rakenne muuttui voimakkaasti 1950-

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Uusimmat metsävaratiedot

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Suomen metsävarat

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Hirvieläinvahinkojen arviointi. vuodelta 2009

Metsävarallisuus kansantaloudessa

Metsänomistusrakenteen muutos

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

METSÄNOMISTAJA LÄHIKUVASSA. ARVOT, MOTIIVIT JA AIKEET.

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Suomalaisten kotimaanmatkat kesällä 2017, niiden syyt ja alueen suosittelu

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Hirvieläinten aiheuttamien metsävahinkojen korvausten muutokset

Metsäohjelman seuranta

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2005

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsäohjelman seuranta

Mitä uutta hirvikarkotteista? Juho Matala Taimitarhapäivät , Hotelli Laajavuori, Jyväskylä

Metsätilat tuottokuntoon

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille

Metsäohjelman seuranta

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Metsätilat tuottokuntoon

Tällä sopimuksella yhtiö antaa seuralle metsästysoikeuden alla mainituille omistamilleen tiloille sopimuksessa mainituin ehdoin ja rajoituksin.

Metsän omistamisen perusteet ja tavoitteet

TILASTO: Metsämaan omistus 2013

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsästyksen tyylimuutos: ikärakenne ja yrittäjyys

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Heli Viiri NordGen Metsä, Lahti Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden?

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Perusterveysbarometri Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Metsämaan omistus

Villisikakanta-arvio tammikuussa

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsänomistajien arvot ja näkemykset hirvikannan säätelyssä

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon

Metsätilan sukupolvenvaihdoksen suunnittelu

KUUSAMOSSA METSÄÄ OMISTAVIEN KÄSITYKSET ALUEEN HIRVIKANNASTA

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Hirvi on monella tavalla mielenkiintoinen riistaeläinlaji.

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja

Akavan kirkollisten jäsenkysely 2010: Yhä useampi toivoo naista piispaksi

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

ROVANIEMEN SEUDUN Kokouspäivämäärä RIISTANHOITOYHDISTYS HALLITUS PÖYTÄKIRJA. Sky-hotelli Ounasvaara

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Lieksan seurakunta metsänomistajana

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Kustannustehokkuuden merkitys metsänhoidossa

Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Hirvikannan koko ja vasatuotto vuonna 2004

Metsänkäyttöilmoitukset 2013, yksityismetsät

Metsämaan omistus 2009

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Hirvivahinkojen maastoarviointiohje

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla

Puolet kansasta: Sote uudistus ei muuta merkittävästi palveluja

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

MAASTO-OHJEET hirvivahinkojen vähentämiseen metsätaloudessa

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Metsänomistusrakenteen kehittäminen

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

kannattava elinkeino?

Tilastokatsaus 4:2014

Corine2006-maankäyttöluokituksen mukaiset osuudet maakunnittain

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Transkriptio:

Hirvi, metsästys ja metsätalousvahingot metsänomistajan näkökulmasta -kyselytutkimus Leena Petäjistö & Juho Matala

Hirvi, metsät ja metsänomistaja 2 24.6.2015

Metsänomistajakunnan muutokset ja tavoitteet Etäisyys metsätilasta kasvanut, kaupungistuminen, maanviljelijöiden osuuden väheneminen - tilalla asuvien osuus pudonnut 20:ssä vuodessa 59 42%:iin Metsänomistajien muuta väestöä nopeampi ikääntyminen -keski-ikä noussut vuodesta 1990 54 60 vuoteen Metsätilojen kokorakenteen kaksijakoinen muutos: toisaalta pirstoutuminen toisaalta enemmän suuria tiloja Taloudellista turvaa ja metsästä elävien osuus kasvanut - hirvivahinkoihin näillä on alhaisin toleranssi Vuonna 2001 suurin osa (60%) mo:ista piti silloista hirvikantaa liian suurena. 3 24.6.2015

Muutoksia hirvikannassa ja sen hoidossa J.Pusenius /Luke 2014 4 24.6.2015

Tavoitteena selvittää mm. Metsänomistuksen tavoitteiden yhteys heidän arvioon sopivasta hirvikannan koosta ja vaikutuksista Kokemukset hirvivahingoista ja hirvien vaikutus metsänhoitoon, esimerkiksi puulajivalintaan Metsänomistajat metsästäjinä ja suhtautuminen metsästykseen Tuloksia verrataan aiempien tutkimusten tuloksiin (erityisesti 2001 toteutettu vastaava kysely) 5 24.6.2015

Aineisto ja Menetelmät Perusjoukkona metsänhoitomaksuvelvolliset metsätilat (E-Suomi yli 4ha, P-Pohjanmaa ja Kainuu yli 7ha, Lappi yli 12 ha tilat) Postikyselynä 3000 mo:lle Hyväksyttäviä vastauksia tuli 1571, eli vastausprosentti oli 55. Pohjois-Suomessa hivenen isompi vastausaktiivisuus Katoselvitys puhelinkyselynä 51 vastaamattomalle Alue Tiloja Osuus Otoskoko Etelä-Suomi 244348 80 2400 Pohjois-Suomi 60 607 20 600 Koko maa 304 955 100 3 000 6 24.6.2015

Vastaajien metsänomistus Keskimäärin metsää 56 ha, pohjoisessa isommat tilat Vastaaja keskimäärin 63-v, 1/3 alle 60, puolet täyttänyt 65. 70% asui metsän sijaintikunnassa. Jos asui muualla keskimääräinen matka tilalle oli 110km. 7 24.6.2015

Vastaajien tavoitteet Etelä- Pohjois- Suomi, % Suomi, % Puuntuotanto ja 62,2 60,7 61,9 puunmyyntitulot Taloudellinen 12,4 10,0 11,8 turvallisuus Virkistys- ja 9,0 9,6 9,1 vapaa-aika Metsän tunnearvot 9,2 7,6 8,8 Metsäluonnon ja 3,7 2,7 3,5 maiseman suojelu Sijoituskohde 2,7 4,7 3,2 Metsästysmahdol 0,8 4,7 1,7 lisuus N=1294 100 100 100 Koko maa, % Puuntuotannon merkitys korostuu isoilla tiloilla Pienillä tiloilla korostuu virkistys, vapaa-ajanvietto, maisema ja luonnonsuojelu 8 24.6.2015

Hirvien aiheuttamat metsävahingot vastaajan omissa metsissä vuosina 2009 2014 Vahingon laatu ja %, vastanneista keskimäär. vahinko-ala, ha merkityksellisyys tiloista Jonkin verran kasvu- ja 32,7 8,67 (min. 1, max. 150 ha) laatutappioita Runsaasti kasvu- ja 10,1 10,26 (min. 1, max. 55 ha) laatutappiota Täydennysviljelyn tarve 4,8 4,03 (min. 1 max. 10 ha) Uudelleenviljelyn tarve 2,6 3,5 (min. 1, max. 25 ha) Uudistus kuusesta 3,0 6,52 (min. 1, max. 30 ha) kuuselle (juurikääpäriski olemassa) Puulajin vaihto 10,0 koivusta kuuseksi 5,09 (min. 1, Noin 44 prosenttia vastanneista max. 50 ha) metsänomistajista katsoi, että hirvien tai männystä kuuseksi hirvieläintein aiheuttamia vahinkoja ei omissa metsissä ollut, tai, jos oli, ne olivat 5,29 (min. 1, max. 50 ha) käytännössä merkityksettömiä. 9 24.6.2015

Arvio hirvivahinkojen kehityksestä omalla tilalla edellisen viiden vuoden aikana Kolmannes arvioi metsävahinkojen vähentyneen. Joka kymmenes vastaaja ilmoitti vahinkojen vähentyneen oleellisesti 40 prosenttia arvioi, että vahingot olivat pysyneet ennallaan. Vajaa kymmenes osa arvioi vahinkojen lisääntyneen ja muutama prosentti kertoi vahinkojen lisääntyneen oleellisesti. Melko moni vastaaja (17 %) ei kuitenkaan osannut arvioida metsävahinkojen kehitystä. 10 24.6.2015

Hirvien aiheuttamien metsävahinkojen merkitys metsänomistajalle, metsänomistukselle asetettujen tavoitteiden mukaan. Metsien tavoite Hirvien aiheuttamien vahinkojen merkitys Hirvien aiheuttamat Hirvien aiheuttamat en osaa sanoa, % tuhot merkityksellisiä, tuhot merkityksettömiä, vastanneista Puuntuotanto ja 51,1 39,8 9,1 puunmyyntitulot Taloudellinen 39,3 47,3 13,4 turvallisuus Virkistys- ja vapaa-aika 37,6 50,4 12,0 Metsän tunnearvot 31,5 52,3 16,2 Metsäluonnon ja 34,1 54,5 11,5 maiseman suojelu Sijoituskohde 46,3 43,9 9,8 Metsästysmahdollisuus 18,2 68,2 13,6 Kaikki 45,5 43,9 10,6 11 24.6.2015

Metsänomistaja hirvivahinkoja vähentämässä Toimenpide Suosinut kuusta uudistusaloilla Perannut männyntaimikosta lehtipuuston Viivästänyt taimikonhoitoa 4-7 m pituuteen Tehnyt taimikonhoidon 1-2 m pituudessa Ohjannut hirvien kulkua nuolukivillä Toteuttanut toimenpiteen Toimenpiteen vaikutus hirvivahinkoihin, % toimenpiteen vähentääkseen toteuttaneista vastaajista hirvivahinkoja % kaikista vastanneista toimenpiteellä toimenpiteellä ei hirvivahinkoja vaikutusta vähentävä vaikutus 39 79 20 1 31 44 50 6 29 69 28 3 25 25 67 8 14 41 53 6 Perustanut riistapeltoja 12 26 65 9 Käyttänyt taimikohtaisia karkotteita 7 75 25 Käyttänyt taimisuojia 3 50 50 toimenpiteellä hirvivahinkoja lisäävä vaikutus Aidannut taimikon 12 2 55 24.6.2015 45

Metsänomistaja ja sopiva hirvien määrä Koko maan tasolla viidennes vastaajista ei osannut arvioida hirvikannon koon sopivuutta -Liian pienenä koko maan hirvikantaa piti kuusi prosenttia vastanneista metsänomistajista, -Lliian suurena sitä piti kolmannes. -Valtaosa (41 %) katsoi nykyisen hirvikannan olevan sopiva. Alue Arvio hirvikannan koosta oman tilan lähialueella Etelä-Suomessa, Pohjois-Suomessa ja koko maassa, % vastanneista. aivan liian pieni liian pieni sopiva liian suuri aivan liian suuri en osaa sanoa Etelä- 2 4 59 21 8 6 Suomi Pohjois- Suomi 6 9 59 13 7 5 Koko maa 3 5 59 19 8 6 13 24.6.2015

Näkemys hirvikannan koosta metsänomistuksen tavoitteittain ryhmiteltynä 14 24.6.2015

Metsästävät vs. ei-metsästävät mo:t näkevät oman tilan lähialueen hirvitilanteen eri tavoin + Pienimmillä ei-metsästävillä vähiten tietoa oman metsän hirvitilanteesta + Metsänomistajat, jotka eivät itse osallistu hirvenmetsästykseen ja joilla on paljon metsää katsovat, että hirvikanta on nykyisellään liian suuri. Yli 100 hehtaaria metsää omistavista ja ei-metsästävistä metsänomistajista 48 prosenttia toi esiin, että hirvikanta on liian suuri. 15 24.6.2015

Metsänomistajat ja metsästys 95% vastanneiden metsistä oli luovutettu tai vuokrattu metsästykseen Useimmin vuokraamattomuuden syynä se, ettei ole kysytty (49%), 12% koska ei hyväksy seurueiden toimintaa 8% koska ei hyväksy tappamista Yleisin vuokra peijaiset, 57% (arvio arvosta 31 ), lihana 20% (keskim. 6kg), rahavuokraa vain 1%:lla! Kolme neljästä vastaajasta arvioi korvauksen olevan riittävä 26% vastaajista osallistui itse hirvenmetsästykseen, 40%:lla vastaajista metsästyskortti Maanomistaja-metsästäjän keskim. lihaosuus 40kg. 16 24.6.2015 Metsäpintaalaluokka Hirven metsästykseen osallistuneiden osuus % ja () 2001 osallistuneiden osuus, % alle 10 15 (6) 10-19,9 21 (8) 20-49,9 22 (13) 50-99,9 28 (14) 100-45 (16) kaikki 26 (12)

Havaintoja tuloksista Hirvenmetsästäjien (26%) osuus vastaajissa tuntuu suurelta. Metsästävät mo:t ehkä tietoisimpia hirvitilanteesta. Vastaamattomille tehdyssä katokyselyssä 15% oli hirvenmetsästäjiä. Vaikka neljännes vastaajista osallistui hirvenmetsästykseen, vain 1,7%:lla päätavoitteena metsänomistukselle metsästys: 52% hirvenmetsästä-mo:istä motiivina olikin osallistuminen kannan säätelyyn. 17 24.6.2015

Johtopäätöksiä Hirvikannan pieneneminen ja vahinkojen väheneminen näkyy sekä metsänomistajien kokemissa vahingoista että mielipiteessä hirvikannan tasosta. 18 24.6.2015

19 24.6.2015

Kiitos! 20 24.6.2015

21 Teppo Tutkija 24.6.2015