Yhdessä vai erikseen kunnilla ja erityisliikunnalla samat kysymykset? Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Helsinki, Congress Marina Center Katajanokanlaituri 6 00160 Helsinki Pöytäkeskustelut Aihe: Pöytien vastauskoonti klo 11.00 12.00 sessioon (16 pöytää). Koonnut Toni Piispanen, LTS. Arvioitu ja hyväksytty Symposion suunnittelutyöryhmässä 12.6.2012 ALUSTUS NRO 1. KUNTIEN ERITYISLIIKUNNAN KEHITTÄMISHANKKEET JA TYÖN TULEVAISUUS Toni Piispanen, LTS PÖYTÄKESKUSTELUIDEN TOP 3 1. HANKKEET YHDEN LUUKUN PERIAATTEESEEN: SISÄLLYTETÄÄN ARVIOINTI, HANKEREKISTERI, TUKIKRITEERIT Pöytäkeskusteluissa nousi selkeästi esille tarve kehittää soveltavan liikunnan alan hanketyötä. Ehdotuksena esitettiin ns. yhden luukun periaatetta, jossa hanketyötä valmisteltaisiin ja ohjattaisiin yhden toimijan toimesta. Hankkeisiin toivottiin selvempiä hakukriteereitä, arvioinnin sisällyttämistä sekä arviointimittariston ja hankerekisterin kehittämistä. Keskustelijat kommentoivat asiaa mm. seuraavasti: Tukijärjestelmän selkeyttäminen yhden luukun periaate, jossa hankkeiden selkeä koordinointi ja apuja myös hankkeiden suunnitteluun ns. senssittäminen, onko aiheeseen liittyen jo tehty joitakin hankkeita. Tärkeä myös seurantajärjestelmän yhtenäiset kriteerit? Loppuraporttien tulosten levittäminen hyvä saada myös negatiivisia tuloksia Hankkeiden perustuttava tarveselvityksiin ja toimintaympäristön analyysiin Selkeä tukijärjestelmä: Yhden luukun periaate on oikea tavoite. Tukijärjestelmä ja siitä tiedottaminen jää helposti pimentoon Isot hankekokonaisuudet + kehittämisohjelmat järkeviä, sillä pienillä sirpaleisilla projekteilla hyvät jutut /käytännöt eivät juurru kuntien perustoimintaan koska 1. liian vähän rahaa 2. lyhyt hankekesto 3. yksin puuhasteleminen Hankerekisteri hyvä asia, jotta tietoisuus mitä missäkin tapahtuu tai on tapahtunut lisääntyy Selkeä tukijärjestelmä: yksi paikka, josta löytyy kaikki haut ja/tai yhteinen linkki, johon haut on koottu
Pitäisi olla mittaristo millä mitataan, saako jatkomahdollisuuden 2. SOVELTAVAN LIIKUNNAN KÄSITTEEN JA KOHDERYHMÄN UUDELLEEN MÄÄRITTÄMINEN Pöytien keskusteluissa nousi esiin soveltavan liikunnan käsitteen ja kohderyhmän uudelleen määrittäminen. Keskustelijat totesivat kohderyhmän rajojen olevan häilyvät ja erityisliikunnan käsitteen lähentyneen terveisliikuntaa. Keskustelijat kuvasivat ajatuksiaan mm. seuraavasti: Soveltavan liikunnan kohdentaminen eniten tarvitseville Erityisliikunnanohjaajan työnkuvan selkeyttäminen erityisliikunta vs. terveysliikunta (ohjaus, koordinointi, kehittäminen > konsultoiva työote ja siihen resursseja, tällä hetkellä työ painottuu ohjaamiseen) Erityisliikunnanohjaajan rooli muuttunut ja monipuolistunut Yhtenäinen terminologia, puhutaan samoilla sanoilla ja sisällöillä eri termeistä, selkeäksi etenkin omalle erli kentälle Soveltavan liikunnan käsitteen uusi määrittely paikallaan Erityisliikunnan kenttä pitäisi selkiyttää koska se on eri kunnissa hyvin kirjavaa Soveltavan liikunnan määritelmä: Vammaiset ja erityislapset? Pienissä kunnissa jos rajataan osallistujia, ei tule ryhmiä. Siksi avoimet ovet ja heterogeeniset ryhmät 3. POIKKIHALLINNOLLISUUDEN JA LAAJA ALAISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Keskustelijat ottivat esille yhteistyön kehittämisen monessa eri toimijakentässä. Toivottiin kunnan olevan aktiivinen koollekutsuja ja verkostojen kokoaja. Keskustelijat esittivät kirjauksissaan mm. Poikkihallinto, jota liikuntatoimi koordinoi onko mahdollisuutta lisätä erityisliikunnanohjaajia vai pitäisikö pohtia tieto taidon laajentamista poikkihallinnollisesti? Opetusalan osaamiseen panostaminen (integraatio), mahdollisuus koulutuksiin Verkostojen rakentaminen; eri hallintokunnat + 3 sektori > työnjako ja työtehtävien selkiyttäminen, jolloin päällekkäisiä resursseja ei tule ja saadaan pienellä enemmän
Kehittyminen, laaja alainen yhteistyö mahdollistettava. Paikalliset verkostot hyödynnettävä entistä paremmin Vetovastuu selkiyttää ja toimii jo monessa kunnassa, yhteistyö ja vuorovaikutus eri toimijoiden välillä tärkeää moniammatillisuus!
Yhdessä vai erikseen kunnilla ja erityisliikunnalla samat kysymykset? Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Helsinki, Congress Marina Center Katajanokanlaituri 6 00160 Helsinki Pöytäkeskustelut Aihe: Pöytien vastauskoonti klo 11.00 12.00 sessioon (16 pöytää) ALUSTUS NRO 2. ERITYISLIIKUNNAN JÄRJESTÖRAKENTEIDEN MUUTOS JA KEHITYSTARPEET Kati Lehtonen, Likes PÖYTÄKESKUSTELUIDEN TOP 3 1. JÄRJESTÖJEN MUUTOSPROSESSIIN VAHVA ÄÄNI Pöytäkeskusteluissa nousi esiin huoli siitä, ettei erityisliikunnan ääni kantaudu tarpeeksi syvälle järjestöjen muutosprosesseihin mm. SLU:n ja Humu:n prosesseihin. Toisaalta oltiin huolissaan myös äänen kuulumisesta kuntatasolla. Todettiin myös, että paljon hyvää on tapahtunut mm. VAU:n syntymisen myötä. Seuraavassa muutamia mietteitä keskustelijoilta: Humu muutos askarruttaa Järjestöjen päällekkäisten toimintojen karsiminen, muutama iso toimija, jotta on helpompi pitää tai ottaa yhteyttä VAU kilpaurheilu ja lajiliittojen yhteistyö hyvät näkymät Erityisliikunnan oma ääni vahvemmin esille isommissa liikunnan konteksteissa Järjestökenttä yhtenäistymässä, joka näkyy osin toiminnassa Järjestöjen epätasa arvoisuus resurssien näkökulmasta Pienellä rahalla pyritään kattamaan valtakunnallinen toiminta Tarvitaan yhteiset tavoitteet, jotta tasa arvoisuus ja tasapuolisuus säilyy Järjestökenttä ei ole vielä tarpeeksi yhtenäinen. Onko realistista saada järjestökenttää tiiviimmäksi tai edes tavoitteiltaan samansuuntaisiksi? Yhden luukun periaate ei ole sama kuin yksi järjestö, vaan avoin yhteistyö. Tärkeää saada hyviä esimerkkejä esille
Kuntaorganisaationäkökulmasta tarkasteltuna vaikuttaa, että järjestöillä on pientä kilpailua, pienillä järjestöillä on yleensä pienet resurssit > yhteistoiminta järkevää 2. ALUETYÖN JA YHDISTYSTEN LIIKUNTATOIMINNAN KEHITTÄMINEN Pöytäkeskustelijat nostivat vastauksissaan esille järjestökentän kehittämisessä aluetyön ja yhdistystoiminnan kehittämisen. Suurin huoli näytti koskevan yhdistystoiminnan tulevaisuutta. Seuraavassa otteita vastauksista: Yhdistykset ukkoutuu, urheiluseurat tilalle Jäsenistö vähenee ja vanhenee: järjestöjen rooli nuorten keskuudessa jäsentymätöntä; mitä on järjestötoiminta, mahdollisuudet, uusi imago, tietoisuuden lisääminen > vaihtokauppaa Ketjutukseen satsaaminen (kuntoutuksesta harrasteliikuntaan) tarpeen Alue ja paikallisjärjestöjen yhteistyö, lisää koulutuksia, aluetyöntekijöitä Järjestöihmiset töihin maakuntiin > aluetyöhön panostusta > ei ylhäältä alas vaan yhdessä paikallistason toimintaa tukien eri paikallisyhdistykset enemmän yhdessä tekien Tarjotaan koulutusta paikallistasolle vertaisohjaajille > tarvitaan myös paikallistason verkoston luomista; vertaistoimijoiden koonti yhteen kuntatasolla, järjestötason resurssit eivät riitä tähän Järjestöaktiivisuus passiivista > resurssit liikuntaan vähäiset Yhdistystoiminta ei vedä nuoria, urheiluseuroissa enemmän imua 3. RAHOITUKSEN TURVAAMINEN Pöytäkeskusteluiden kolmantena suurena aiheena ilmeni järjestöjen rahoituksen turvaaminen tulevaisuudessa paikallistasolla. Seuraavassa vastaajien mietteitä: Järjestökenttä on vahva sitten kun valtionapua saa tasa arvoisesti, myös paikallistasolla ja eri järjestöt Paikallistason rahoituksissa erityisliikunnan seurat jäävät jalkoihin Erityis /vammaisliikunnan puolta pidettävä liikunta avustuksissa Erityisliikunta ei saa paikallistasolla suhteessa yhtä paljon avustuksia kuin normaali seurat/liikunta > pitäisi saada samat kriteerit kaikille
Yhdessä vai erikseen kunnilla ja erityisliikunnalla samat kysymykset? Erityisliikunnan symposio 29.5.2012 Helsinki, Congress Marina Center Katajanokanlaituri 6 00160 Helsinki Pöytäkeskustelut Aihe: Pöytien vastauskoonti klo 11.00 12.00 sessioon (16 pöytää) ALUSTUS NRO 3. INKLUSIIVISEN TYÖN KEHITTÄMINEN VAMMAIS JA ERITYISLIIKUNNASSA Aija Saari, VAU ry. PÖYTÄKESKUSTELUIDEN TOP 3 1) TUKITOIMIEN KEHITTÄMINEN Pöytäkeskusteluissa nousi esille inkluusion esteitä. Yhtenä kehittämisalueena toivottiin tukitoimien kehittämistä ja sen kokonaisuuden pohtimista inkluusion lähtökohdista. Asiaa kommentoitiin mm. seuraavasti: Seuroissa tieto taito ohjaajille, osaavat avustajat, taloudellinen tuki Jos alueella/kunnalla ei ole rakennetta miten kehittämistä voidaan toteuttaa? Paikallisten toimijoiden kohtauttaminen; ihmiset pitää tuntea, jotta integraatiota voidaan toteuttaa menestyksellä Tiedotuksessa paljon haasteita, tieto toiminnasta esiin Kiintiöt, kuljetukset, koulutukset Voidaan myös miettiä, tehdäänkö erilaisia (uusia) yhteistyöryhmiä esim. palloilulajien seurat/liitot yhteistyöhön Pienillä paikkakunnilla olosuhteiden pakosta inkluusio toteutuu paremmin Kouluterveydenhuolto tärkeänä tekijänä Pyrkimyksenä inkluusiossa toimintakykyisyyden pohjalta tasaiset ryhmät, vaikka varsinkin pienissä kunnissa väestöpohjan pienuus rajoituksena
2) ERITYISLIIKUNNANOHJAAJAN MERKITYS INKLUUSION EDISTÄJÄNÄ Valtaosa symposion osallistujista olivat kunnan erityisliikunnasta vastaavia työntekijöitä. Tästäkin syystä pöytäkeskusteluissa nousi esille erityisliikunnanohjaajan merkitys inkluusion edistäjänä. Toivottiin erityisliikunnanohjaajalle suotavan enemmän mahdollisuuksia työnsä puolesta tarttua asiaan mm. seuraavin ajatuksin: Erityisliikunnanohjaajan työhön konsultoiva työote esim. seurojen kanssa > saattaen mukaan seuratoimintaan. Voi toimia myös toistepäin, että erityisliikunnanohjaaja saa seuratoimijoilta ideoita omaan työhön > oman osaamisen kehittäminen Vuosittaiset liikunta / seurapalaverit ovat hyvä tilaisuus keskustella myös erityisliikunnasta Joissain tapauksissa keskustelu ei avointa > seuratoimija ei saa tietoa uusista osallistujista Kunnan erityisliikunnan ohjaajat senssittäjinä. Seurat aktiivisia kuka seurassa se, johon ollaan yhteydessä. Esim. Riihimäellä hyvinvointikioski > olisiko hyvä toimintamalli muuallakin? Esimiesten ymmärrystä lisättävä, konsultointia lisää. Erityisliikunnanohjaajan toimenkuvan päivitys ministeriön (OKM) tasolta > antaa luvan olla konsulttina ohjaamisen sijasta > ohjaajasta konsultiksi 3) OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Kolmantena asiana keskusteluissa nousi eri toimijoiden osaamisen kehittäminen inkluusion lähtökohdista. Tätä kirjattiin mm. näin: Yhteistyö koulujen kanssa tarpeellinen mutta opettajat tukehtuvat lupajärjestelyviidakkoon Siirretään, mutta tieto tarjonnasta ei ole ajan tasalla Tiedotuksessa paljon haasteita, tieto toiminnasta esiin Asenteiden muokkaamisessa tehtävää mm. rohkaistava vammaisia henkilöitä kokeilemaan, apua tarjotaan yhteiskunnan taholta liikaa Koulujen ja seurojen välinen yhteistyö, samoin erityiskoulujen ja muiden koulujen Lisäbonus urheiluseuroille erityisryhmien liikunnan järjestämisestä Lajipuolella integraatiota urheiluseuroihin > saattaen viemistä Miten rohkaista toimijoita rohkeasti tekemään? Näennäisten haasteiden alle ei tarvitse alistua vaan olla rohkea ja osoittaa tietämättömyytensä ja kysyä. Useasti liikunnan tieto on lajiliitossa ja
vammaisurheilujärjestössä. Tieto vammaisliikunnan erityispiirteistä > rohkea yhdistäminen ja avoin yhteistyö Erityisliikkujan polku työn alle voimakkaasti