Uutiskirje 1/2009 Instituutin tapahtumia Round table keskustelutilaisuus Lähi-idän tilanteesta Instituutti vahvasti esillä presidentti Tarja Halosen vierailulla Syyriassa New Bab Touma näyttely Sharazad ja taikaratsu näyttely Tuhannen ja yhden yön kuvituksista Ajankohtaiskatsaukset Palaako Turkki juurilleen? Syyria ja Iran pitävät kiinni läheisistä suhteistaan In English Events at the Institute New Bab Touma exhibition Shahrazad and the magic horse illustrations of the Thousand and One Night stories
Instituutin tapahtumia Round table keskustelutilaisuus Lähi-idän tilanteesta Kuvassa Hannu Juusola, Alexander Stubb, Nabil Sukkar ja Heli Oksanen. Instituutissa järjestettiin lokakuussa Lähi-idän ajankohtaista tilannetta käsittelevä round table keskustelutilaisuus, johon osallistui myös ulkoministeri Alexander Stubb. Muina panelisteina mukana oli asiantuntijoita Suomesta, Syyriasta ja Libanonista. Suomalaiset osallistujat koostuivat lähinnä suurlähetystön henkilöstöstä sekä ulkoasianministeriön edustajista kuten Kirsti Kaupista, Helena Tuurista ja Päivi Pohjanheimosta. Syyrialaisten osallistujien joukossa olivat muun muassa professori Marwan Kabalan Damaskoksen yliopistosta, Forward Magazinen päätoimittaja Sami Moubayed sekä tohtori Nabil Sukkar Syrian Consulting Bureausta. Libanonista keskusteluun osallistui Carnegie Endowmentin Lähi-idän keskuksen johtaja Paul Salem. Instituutin johtaja Hannu Juusola toimi moderaattorina tilaisuudessa, jossa keskeiseksi aiheeksi nousi Syyrian muuttuva asema alueellisessa ja kansainvälisessä politiikassa. Professori Kabalan korosti vuoden 2008 Arabiliiton kokouksen merkitystä Syyrialle ajallisena käännekohtana, sillä sen jälkeen suhteet muun muassa Qatariin ja Turkkiin ovat lähentyneet, eikä Iran ole enää Syyrian ainoa liittolainen. Myöskin tärkeät suhteet Saudi-Arabiaan ovat kehittyneet positiivisesti. Muita tekijöitä muutoksen taustalla oli Libanonin tilanteen vakiinnuttanut Dohan sopimus ja luonnollisesti se, että Bushin silloisen hallinnon pyrkimys radikaalisti muuttaa Lähi-itää muuttui ajan myötä realistisemmaksi. Kaiken kaikkiaan ympäröivät arabimaat ja vallitsevat geopoliittiset tekijät ovat määritelleet Syyrian ulkopolitiikkaa vahvasti, minkä seurauksena yksittäisten
henkilöiden kuten nuoren, modernin presidentin merkitys ulkopolitiikan muovautumisessa ei ole ollut ratkaiseva. Sami Moubayed puolestaan kiinnitti huomiota Syyrian haluun kääntää uusi sivu suhteissa Washingtoniin huolimatta epäilyksistä, jotka kohdistuvat Obaman todellisiin motiiveihin. Hän uskoo, että Obaman todellinen kiinnostuksenkohde ei ole varsinaisesti suhde Syyrian kanssa tai Lähi-idän rauhanprosessin edistäminen, vaan halu saada Syyrian kautta vaikutusvaltaa Iraniin. Iranin ohella Obaman painopisteet ovat Afganistan ja Pakistan. Syyria taas haluaa vastavuoroisesti USAlta konkreettista apua saadakseen Golanin kukkulat takaisin, mikä on jo pitkään ollut Syyrian ulkopolitiikan keskeisiä tavoitteita. Valitettavasti Lähi-idän rauhanprosessin sekundäärinen rooli Obaman hallinnon politiikassa ei lupaa hyvää huolimatta alun suurista toiveista. Syyria on myöskin tietoinen siitä, että Yhdysvaltojen Syyriaan kohdistuvia pakotteita on vaikea purkaa nopeasti ja se pyrkiikin pakotteiden asteittaiseen vähentamiseen. Paul Salem puhui ennen kaikkea Libanonin ja Syyrian välisten suhteiden kehityksestä. Libanonin tilanne on hänen mukaansa epävakaa, vaikka tällä hetkellä eletäänkin rauhallista jaksoa, sillä Libanonissa ei edelleenkään ole ratkaistu kysymystä siitä, miten Libanonia tulisi hallita. Jos kehityksessä ei edetä harkiten, tilanne voi muuttua nopeasti ja Libanonista tulla jälleen kerran pelinappula Israelin ja Syyrian välisissä suhteissa. Salem korosti voimakkaasti Lähi-idän kokonaisratkaisun merkitystä Libanonin vakaudelle. Instituutti vahvasti esillä presidentti Tarja Halosen vierailulla Syyriassa Presidentti Tarja Halosen vierailu Syyriassa toi laajaa näkyvyyttä Suomen Damaskokseninstituutille. Suomalaista ja paikallista mediaa oli runsaasti läsnä, kun presidentti Halonen seurueineen vieraili instituutissa. Presidentti piti lehdistötilaisuuden suomalaiselle lehdistölle
instituutin tiloissa ja antoi haastatteluja Syyrian televisiolle ja lehdistölle. Paikallinen media osoitti vierailun aikana suurta kiinnostusta instituutin toimintaan ja haastatteli muun muassa instituutin johtajaa. Syyrian presidentti Bashar al-assad tarjosi myöhemmin samana iltana virallisen juhlaillallisen, jossa oli läsnä syyrialaisia vaikuttajia politiikan ja elinkeinoelämän saralta. Illallisella molemmat presidentit korostivat Suomen Damaskoksen-instituutin tärkeyttä. Ote presidentti Bashar al-assadin virallisesta puheesta: Suomen Damaskoksen-instituutin työ on merkittävä askel kulttuuriin liittyvän vuorovaikutuksen saralla ja pitkäkestoisen kahdenvälisen yhteistyön aikaansaamiseksi akateemisilla ja kulttuurialoilla. Tämä instituutti tarjoaa avoimen tilan erilaisten kulttuurien kohtaamiselle ja ikkunan, jonka kautta suomalaiset opiskelijat voivat oppia enemmän maastamme, politiikastamme ja monimuotoisesta kulttuuristamme. Se on myös paikka, jossa syyrialaiset voivat oppia enemmän Suomen tasavallan historiasta ja kulttuurista. New Bab Touma näyttely Henrik Drufva on arkkitehtiopiskelija Helsingin teknillisessä korkeakoulussa. Hänen opintonsa kohdistuvat arkkitehtuurin historiaan ja kaupunkisuunnitteluun. Syksyllä 2006 Henrik Drufva oli harjoittelijana Suomen Damaskoksen-instituutissa, jolloin hänen toimenkuvaansa kuului Zeitunan talon restauroinnin suunnittelu. Harjoittelunsa jälkeen Drufva on vieraillut Damaskoksessa toistuvasti. Keväällä 2008 hän oli opettajana arkkitehti- ja konservaattoriopiskelijoille Damaskoksessa pidetyllä kurssilla. Lokakuussa 2009 Henrik Drufva järjesti Suomen Damaskoksen-instituutissa näyttelyn nimeltä "New Bab Touma - uusi aukio Damaskokseen". Se on näyttely Bab Touma -aukion ympäristön kehittämisehdotuksesta ja kaupunkitilojen historiasta Damaskoksessa. Työn tarkoituksena on herättää paikallisten kiinnostusta omasta ympäristöstään. Suunnitelmaehdotus on tehty osana Teknillisen Korkeakoulun Arkkitehtuurin laitosta varten laadittavaa diplomityötä. Suunnitelmassa tarkastellaan orgaanisesti rakentuneen ja muurien ympäröimän vanhan kaupungin yhdistämistä ympäröivään kaupunkirakenteeseen.
Ehdotettuja toimenpiteitä ovat muun muassa jalankulkualueiden laajentaminen ja erilaisten toimintamahdollisuuksien parantaminen. Rakennettua ympäristöä koskevina uudistuksina Drufva on tutkinut Bab Touman portin sisäpuolista täydennysrakentamista sekä joenpenkan terrassointia aukiolla. Ehdotus pohjautuu niin Damaskoksen historiaan kuin myös tekijän omakohtaisiin kokemuksiin kaupungin tilapäisenä asukkaana. Työ suunnitelman parissa jatkuu. Näyttely on toistaiseksi avoinna vuoden 2009 loppuun saakka. Sharazad ja taikaratsu näyttely Tuhannen ja yhden yön kuvituksista Suomen Damaskoksen- instituutti järjestää Riikka Juvosen näyttelyn nimeltä Shahrazad ja taikaratsu Tuhannen ja yhden yön tarinoiden kuvituksista. Näyttely on avoinna 5.-29. marraskuuta. Näyttely koostuu vesivärimaalatusta satukokoelmasta, joka sisältää 50 originaalia Tuhannen ja yhden yön tarinoiden kuvituksista. Työt on toteutettu vesivärimaalauksina puuvillapaperille. Tuhannen ja yhden yön tarinoiden juuret ovat syvällä islamilaisessa kulttuurissa, joka on vaikuttanut suuresti myös länsimaalaiseen tarinanperinteeseen. Eurooppalaisille ne ovat olleet ja ovat edelleen ikkunoita Lähi-idän maailmaan. Kuvat eivät pyri niinkään luomaan uutta näkemystä ikivanhojen tarinoiden maailmasta vaan korostamaan Tuhannen ja yhden yön tarinoiden monikerroksisuutta, ihmistuntemusta, mielikuvituksellisuutta ja aistillisuutta. Kuvitusten tyyli mukailee itämaista miniatyyritaidetta ja on tyyliltään satukuvitusta. Itämaisen sadun lumo ja tunnelma korostuu pikkutarkkuuden, koristeellisuuden ja värien runsauden avulla. Vaikutteita teoksiin on haettu niin Lähi-idästä, Istanbulista kuin Espanjan maurilaismuistomerkeistäkin.
Riikka Juvonen on kansainvälisesti palkittu kuvittaja, kirjailija ja kuvataiteilija. Hän on opiskellut graafikoksi Helsingin Taideteollisen Korkeakoulun Koulutuskeskuksessa sekä Prahan Taideteollisessa Korkeakoulussa vuosina 1973-1977. Juvonen on kuvittanut kymmeniä kuvakirjoja sekä kirjoittanut lukuisia teoksia lapsille ja aikuisille. Hänen kirjojaan on julkaistu Pohjoismaissa ja Englannissa. Juvonen on pitänyt useita näyttelyitä sekä ulkomailla että kotimaassaan. Juvosen innostus islamilaista kulttuuria kohtaan syttyi jo opiskeluaikoina persialaisten miniatyyrien äärellä. Myytit ja legendat ovat taiteilijan ominta aluetta. Idän ja lännen vuoropuhelu kuvien ja tarinoiden äärellä kiinnostaa häntä kuvittajana ja kirjailijana. Suomen Damaskoksen instituutissakin järjestettävä Juvosen Shahrazad ja taikaratsu -näyttelykokonaisuus Tuhannen ja yhden yön tarinan satuelman kuvituksista ilmestyi ensimmäisen kerran jo vuonna 1977. Nyt esitettävät työt liittyvät vuonna 2010 ilmestyvään laitokseen, jonka sadut tekijä on paitsi uudelleen kuvittanut myös uudelleen kertonut. Ajankohtaiskatsaukset Palaako Turkki juurilleen? Hannu Juusola Syyrialla on mielenkiintoinen asema kahden alueellisen mahdin, Turkin ja Israelin, välissä. Näissä suhteissa on viimeaikoina tapahtunut mielenkiintoista liikehdintää. Kymmenisen vuotta sitten 1998 Turkki ja Syyria olivat sodan partaalla, kun sotilaallisesti Syyriaa huomattavasti vahvempi Turkki syytti Syyriaa Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) tukemisesta. Tänään Syyria pitää PKK:ta terroristijärjestönä ja maiden väliset poliittiset ja taloudelliset suhteet ovat erinomaiset. Syyria on myös lakannut vaatimasta itselleen niin sanottua Alexandrettan aluetta Turkin vastaisella rajalla. Maiden suhteiden nykytilaa kuvaa hyvin se, että Syyria ja Turkki sopivat hiljan viisimivapaudesta ja ovat järjestämässä jo toiset yhteiset sotaharjoitukset tänä vuonna. Turkin suhteet ovat erinomaiset myös Irakin ja Iranin kanssa. Turkin johto on ottanut vastaan läntisen maailman karsastaman Iranin presidentin Mahmud Ahmanidejadin ja jopa kansanmurhasta syytetyn Sudanin johtajan Oman Hasan al-bashirin. Yhdysvaltojen ja Israelin harmiksi se pitää myös yhteyttä Hamasiin.
Israelin suhteen viimeaikainen kehitys on ollut täysin päinvastaista. Jo vuonna 1949 Israelin tunnustanut kemalistinen Turkki piti pitkään etäisyyttä Israelin ja arabien väliseen konfliktiin ja suuntautui vahvasti Eurooppaan Lähi-idän sijaan. Positiiviset suhteet Israeliin huipentuivat vuonna 1996 solmittuun sopimukseen laajasta sotilaallisesta yhteistyöstä. Israel on sen jälkeen käyttänyt Turkin ilmatilaa sotaharjoituksiin ja ylilentoihin iskiessään muun muassa Syyriaan viime syyskuussa. Turkin armeijaa on modernisoitu laajasti israelilaisella sotilasteknologialla ja maiden välinen tiedusteluyhteistyö on ollut tiivistä. Läheiset suhteet Israeliin ovat ainakin retorisella tasolla rasittaneet Turkin suhteita arabimaiden ja islamilaisen maailman kanssa. Kuvaavaa on, että vuonna 1997 sekä Arabiliitto että islamilaisten maiden järjestö OIC arvostelivat Turkkia sen lisääntyvistä suhteista Israeliin. 1990-luvulla kukoistanut Israelin ja Turkin läheinen suhde alkoi useiden asiantuntijoiden mukaan viilentyä islamistitaustaisen AKP-puolueen noustua valtaan vuonna 2002. Nämä suhteet saavuttivat toistaiseksi huonoimman tilansa viime talven Gazan sodan jälkeen. Sodan aikana ja sen jälkeen Turkin johto arvosteli Israelin toimia selvästi useimpia arabimaita jyrkemmin. Nyt suhteet ovat kiristyneet uudelleen, kun Turkki perui lokakuussa Israelin osallistumisen Turkin alueelle suunniteltuun Yhdysvaltojen, Israelin, Italian ja Turkin yhteiseen sotaharjoitukseen. Israelilaisia on puolestaan raivostuttanut se, että tuore turkkilainen televisiosarja Ayrilik kuvaa israelissotilaiden tekemiä julmuuksia Gazassa. Israelin pääministeri Netanyahu sanoi jopa, ettei Turkki ei voi enää toimia välittäjänä Israelin ja Syyrian välisisssä potentiaalisissa rauhanneuvotteluissa. Viime vuoden aikanahan Israel ja Turkki kävivät Turkin välityksellä epäsuoria neuvotteluja, jotka olivat lähellä johtaa myös maiden välisiin suoriin kontakteihin. Tutkijat ja kommentaattorit ovat esittäneet erilaisia tulkintoja siitä, kuinka syvällisestä muutoksesta on kysymys. Tunnetun israelilaisen lehtimiehen Zvi Bar elin mukaan Turkin hallitus ei olisi voinut tehdä päätöstä sotaharjoituksen perumisesta ilman armeijan suostumista. Toiset ovat sen sijaan taustalla nimenomaan sekularistisen armeijan ja islamilaisiin arvoihin nojautuvan hallituksen välisen sisäpoliittisen valtataistelun. Israelin arvosteleminen heikentää Turkin sisällä Israel-myönteisen armeijan asemaa. Israelin oikeistossa Turkin hallituksen käytös on nähty etääntymisenä eurooppalaisista arvoista ja Turkin siirtymisenä kohti pahan akselia. Myös Turkissa on niitä, jotka tulkitsevat politiikan muutoksessa olevan kyse AKP:n pohjimmaisen islamistisen luonteen paljastumisesta. Näyttää ilmeiseltä, että kysymys on sekä lyhyen että pitkän tähtäimen muutoksesta. Ensinnäkin on selvää, että Israelin viimeaikainen käytös ärsyttää pääministeri Erdogania ja ulkoministeriksi keväällä noussutta Ahmet Dovutoglua, jota pidetään jopa Turkin nykyisen ulkopoliikan keskeisenä muotoilijana. Erityisesti se, että Israel aloitti Gazan sodan kesken Turkin välityksellä tapahtuvaa neuvottelusarjaa Israelin ja Syyrian välillä, koettiin loukkauksena Ankarassa. Luultavasti pahin asiaan liittyvä kuohunta on pian ohi kummankin osapuolen (ja Yhdysvaltojen) halutessa rauhoittaa tilannetta. Lienee kuitenkin kyse myös syvällisemmästä muutoksesta, jonka ytimessä on Turkin lisääntyvä into tulla osaksi Lähi-idän poliittista järjestelmää aktiivisena toimijana. Taustalla on useampi
tekijä. Ensinnäkin 1990-luvun Turkki oli huonoissa suhteissa useamman ympäröivän maan kanssa ja tarvitsi kipeästi alueellisia liittolaisia. Israel oli siinä tilanteessa oivallinen apu. On selvää myös, että Turkin ja Israelin läheiset välit kuuluivat osaltaan kylmän sodan maailmaan, jossa niitä yhdisti toimiminen lännen etuvartiossa. Laajalti on myös spekuloitu sillä, onko lisääntyvä kielteisyys Turkin EU-jäsenyyttä kohtaan useassa Euroopan maassa osaltaan vaikuttanut siihen, että Turkki on ainakin osittain kääntymässä kohti Lähi-itää. Tämän päivän Turkki on myös selvästi demokraattisempi kuin 1990-luvun puolivälissä, jolloin kenraalien asema oli vielä hyvin vahva. Ulkopoliittinen johto joutuu selvästi ottamaan enemmän huomioon yleisen kansalaismielipiteen, joka tukee vahvasti palestiinalaisia. Vielä yksi tärkeä tekijä on se, että arabinationalismiin kuulunut vahva Turkki-vihamielisyys on selvästi vähentynyt Lähi-idässä, mikä tekee Turkin lähentymisen entistä selvästi helpommaksi. Pohjimmainen kysymys on se, onko Turkki palaamassa juurilleen kohti eräänlaista uus-osmanismia, jossa se kokee olevansa vastuussa koko sunnalaisesta maailmasta. Turkin kehityksen seuraaminen tulee olemaan mielenkiintoista niille, jotka pohtivat kulttuuristen identiteettien ja arvojen merkitystä ulkopoliittisissa valinnoissa. Dosentti Hannu Juusola on Suomen Damaskoksen-instituutin johtaja. Syyria ja Iran pitävät kiinni läheisistä suhteistaan Kaisa Wahlstedt Kansainvälinen kiinnostus Syyriaa kohtaan on noussut Yhdysvaltojen uuden hallinnon avattua keskusteluyhteyden Syyrian kanssa. Tähän liittyen on esiintynyt paljon arvailuja Syyrian ja Iranin suhteista ja erityisesti siitä, olisiko Syyria valmis etääntymään liittolaisestaan Iranista. Iso- Britanniassa kansanedustaja Richard Spring kehotti tarkastelemaan Syyrian nykytilannetta, sillä suuri osa Syyriaan kohdistuneesta kritiikistä näyttäisi olevan vanhentunutta. Hänen mukaansa Syyria voisi oikeissa olosuhteissa ratkaista useita ongelmia, jotka liittyvät Israelin turvallisuuteen ja Hizbollahin ja Hamasin toimintaan hyödyntämällä pitkäaikaista suhdettaan Iraniin. Syyrian ulkoministeri Walid al-mu allem on noudattanut samaa linjaa sanomalla Syyrian voivan toimia välittäjänä lännen ja Iranin välillä myös ydinaseohjelmaan liittyen. Odotukset suuresta muutoksesta kuitenkin laskivat viimeistään silloin, kun Syyrian presidentti Bashar al-assad lensi elokuussa onnittelemaan presidentti Ahmadinejadia tämän kiistanalaisesta uudelleenvalinnasta. Jo aiemmin toukokuussa Ahmadinejad oli käynyt Damaskoksessa keskustellakseen maiden yhteisestä USA-strategiasta. Tällöin Assad korosti Syyrian ja Iranin läheisten suhteiden merkitystä alueelliselle vakaudelle. Assad puolusti samalla Iranin oikeutta rauhanomaiseen ydinaseohjelmaan. Syyria on myös ilmoittanut, ettei se aio lopettaa tukeaan Hizbollahille tai Hamasille eikä sallia kolmannen osapuolen määräävän suhdettaan Iraniin. Syyrian ja Iranin läheisillä suhteilla on pitkä historia. 1980-luvulla Syyria tukeutui Iraniin menetettyään Camp Davidin sopimuksen myötä Egyptin tuen Israelia vastaan. Syyria tuki Iranin vallankumousta ja Irania sen ja Irakin välisessä sodassa, minkä seurauksena suurin osa
arabimaista veti pois Syyrialle antamansa taloudellisen tuen. Iran kompensoi tätä tarjoamalla Syyrialle halpaa raakaöljyä ja muuta teknistä tukea. Syyria hyötyi Iranista myös Hizbollahin perustamisen myötä hakiessaan vaikutusvaltaa Libanonissa. Syyrialle vahva suhde Iraniin on antanut samalla mahdollisuuden toimia välikätenä Persianlahden valtioiden ja Iranin välillä. Syyria on käyttänyt Iranilta ja Persianlahden valtioilta saamaansa taloudellista tukea hyväkseen vahvistaessaan sotilaallisia resurssejaan ja strategista asemaansa Israeliin nähden. Iranille Syyrian tuki Iranin ja Irakin välisessä sodassa merkitsi sitä, ettei sota levinnyt laajemmaksi arabien ja persialaisten tai sunnalaisten ja shiialaisten väliseksi konfliktiksi. Syyria auttoi Irania myös konkreettisesti katkaisemalla Kirkuk-Baniasin öljylinjan, mikä vei Saddam Husseinilta tärkeän tulonlähteen. Ilman tätä Iranin uusi hallinto olisi jäänyt huomattavasti haavoittuvammaksi. Tällä hetkellä suhde Syyriaan tarjoaa Iranille tärkeän symbolisen poliittisen roolin arabimaiden ja Israelin välisessä konfliktissa. Irakin miehitys on ennestään lisännyt Syyrian merkitystä Iranille, sillä se pääsee nyt entistä paremmin vaikuttamaan alueen ongelmiin. Tämänhetkistä tilannetta leimaavat erityisesti USAn intressit alueella. Syyrian ja Iranin suhteet saivat uudenlaista strategista tärkeyttä Mahmoud Ahmadinejadin noustua valtaan vuonna 2005, kun länsimaat alkoivat kasvavassa määrin vaatia molempia maita muuttamaan toimintatapojaan. USA on pyrkinyt heikentämään Syyrian suhdetta Iraniin tarjoamalla sille länsimaisten suhteiden normalisointia. Syyria ei ole halunnut antaa selvää merkkiä Iraninsuhteiden muuttumisesta, sillä se pelkää menettävänsä sille tarjotut edut, jos muutos tapahtuu liian nopeasti. Toisaalta monet Syyriassa uskovat, että USAn intressit eivät enää ole ensisijaisesti Lähi-idässä vaan Persianlahdella, Afganistanissa, Pakistanissa ja Iranissa. Tämän takia Syyria toivoo hyödyntävänsä nykyistä suhdettaan Iraniin, jotta se saisi USAlta konkreettista apua saadakseen Golanin kukkulat takaisin Israelilta. Suuria muutoksia Syyrian ja Iranin välisissä suhteissa tuskin on odotettavissa lähiaikoina, sillä Syyriaa ja Irania yhdistävät vahvasti yhteiset uhkakuvat ja molemminpuolinen halu säilyttää alueellinen vallan tasapaino. Arabian kielen ja islamin tutkimuksen kandidaatti Kaisa Wahlstedt toimii Suomen Damaskokseninstituutin harjoittelijana. In English Events at the Institute New Bab Touma exhibition The author Henrik Drufva is a student of architecture at Helsinki University of Technology. His studies have focused on the history of architecture and urban planning.
In the fall of 2006 Henrik Drufva was a trainee in the Finnish Institute in Damascus taking part in the planning of the restoration of the Zeituna House. He has since visited Damascus several times. In the spring of 2008 he was an assistant teacher on a course for Finnish conservation and architecture students in Damascus. 2009 Henrik Drufva implemented a exhibition entitled New Bab Touma reinventing a Damascene square. It is an exhibition on a development plan proposal for the area around Bab Touma square and history of urban spaces in Damascus. The meaning of the project is to make locals more aware of their surroundings. The plan has been done as a part of a master s thesis work for the Architecture Department in Helsinki University of Technology. The proposal suggests how to bind the organic fabric of the old walled city to the surrounding urban fabric at Bab Touma, where the two urban structures meet. The strategies include extending the area reserved for pedestrian use and enhancing the possibilities for various activities. New infill building just inside the Bab Touma gate and a terraced stretch on the riverbank are few of the suggestions for developing the built environment. The plan is based on research on the history of Damascus and author s personal observations as a temporary inhabitant in the city. The proposal plan is a work in process. The exhibition is open until further notice to the end of 2009. Shahrazad and the magic horse illustrations of the Thousand and One Night stories The Finnish Institute in Damascus presents artist Riikka Juvonen s exhibition entitled Shahrazad and the magic horse Thousand and one Night stories. The exhibition lasts from the 5th of November to the 29th of November. The exhibition consists of watercolor paintings of the fairytale collection. It contains 50 original illustrations of the Thousand and One Night stories. The paintings have been implemented as water color paintings on cotton paper.
The roots of the Thousand and One Night stories are deep in Islamic culture, which has affected also the Western tradition of storytelling. To Europeans the stories have been and still are windows to the Islamic world. The illustrations do not aim to create a new view of the ancient world of the stories but emphasize the characteristics of multi-storey, knowledge of human nature, imagination and sensuality found in the stories. The style of the illustrations follows the Eastern art of miniature and fairytale illustration. The scrupulousness, the richness of colors and decorative style accentuate the atmosphere and fascination of Eastern fairytales. Influences to the pictures have been adopted from the Middle East, Istanbul and the Moorish memorials in Spain. Riikka Juvonen is an internationally rewarded illustrator, writer and artist. She has studied graphic designing in the University of Industrial Arts of Helsinki and in Prague from 1973 to 1977. Riikka Juvonen has illustrated dozens of picture books and written a number of books for children and adults. Her books have been published in Nordic countries and in England as well. Juvonen has had a number of exhibitions in Finland and abroad. Juvonen s fascination with Islamic culture started in her early student days while working with Persian miniatures. Myths and legends are close to her heart. The dialogue between East and West among pictures and stories are her main interest as an illustrator and a writer. Shahrazad and the magic horse - illustrations of the Thousand and One Night stories has been published as early as 1977. The exhibition is now going to be portrayed in the Finnish Institute in Damascus between the 4th of November and the 29th of November. The paintings presented now are related to the edition coming up in 2010 in which the author has not only reillustrated but re-told these stories.