Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) MUISTIO / 9. marraskuuta 2009 Euroopan unionin perusoikeusvirasto: Muissa jäsenvaltioissa asuvien Euroopan unionin romanikansalaisten tilanne Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) esittelee tänään vertailevat raporttinsa seuraavista aiheista: Muissa jäsenvaltioissa asuvien Euroopan unionin romanikansalaisten tilanne Valikoituja myönteisiä aloitteita, joilla tuetaan muissa jäsenvaltioissa asuvia Euroopan unionin romanikansalaisia Nämä FRA:n raportit ovat osa romanien vapaata liikkuvuutta ja muuttoliikettä koskevaa yhteistä toimintaa, jonka Euroopan unionin perusoikeusvirasto, Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu, ETYJ:n demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimisto (ODIHR) ja ETYJ:n vähemmistövaltuutettu aloittivat vuonna 2008. Raportit esiteltiin 9. marraskuuta 2009 kansainvälisessä konferenssissa, jonka edellä mainitut järjestivät yhdessä. EU:n kansalaisilla on oikeus liikkua ja oleskella kaikkialla Euroopan unionin alueella, edellyttäen että he täyttävät tietyt ehdot. Tämä on Euroopan yhdentymisen toteutumisen kannalta tärkeä oikeus, ja se on sisällytetty Euroopan unionin perusoikeuskirjaan (45 artikla). FRA:n tutkimus kuitenkin osoittaa, että monet EU:n romanikansalaiset, jotka ovat asettuneet asumaan toiseen jäsenvaltioon parempien olosuhteiden toivossa, kokevat edelleen rasismia, syrjintää ja syrjäytymistä. Viraston julkistamassa uudessa raportissa tuodaan esiin romanien tilanne ja ne erityiset haasteet, joita he kohtaavat näitä oikeuksia käyttäessään. Raporttiin sisältyvän aineiston perusteella FRA kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan käyttöön kohdennettuja toimia, joilla edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sen varmistamiseksi, että kaikki kansalaiset voivat käyttää tehokkaasti oikeuttaan liikkua vapaasti. FRA:n johtaja Morten Kjaerum toteaa: Jokaisella EU:n kansalaisella on oikeus liikkua ja oleskella vapaasti EU:n alueella. Romanien kokemukset kuvastavat 1
hyvin sitä, mitä seurauksia vapaata liikkumista ja oleskelua koskevan oikeuden käyttämisellä on monille haavoittuvimmassa asemassa oleville EU:n kansalaisille. Tässä mielessä romanien tapaus toimii koetinkivenä: seuraukset, joita osa haavoittuvimmassa asemassa olevista EU:n kansalaisista kokevat, ovat merkittävä osoitus haasteista, joita kaikki kansalaiset kohtaavat. KESKEISET TULOKSET Ketkä liikkuvat? Eurostatin arvioiden mukaan noin 8 miljoonaa EU:n kansalaista käyttää oikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti kyseessä on noin 1,6 prosenttia EU:n koko väestöstä. Näitä oikeuksia käyttäneiden kansalaisten etnisestä alkuperästä ei ole virallisia tietoja. Käytettävissä ei siten ole virallisia tietoja siitä, kuinka monet romanit käyttävät oikeutta liikkua vapaasti EU:ssa. Tutkimuksessa todettiin, että tätä oikeutta käyttävät useimmiten nuoret miehet ja naiset. Joissain tapauksissa lapset muuttavat vanhempiensa mukana, toisissa taas jäävät kotimaahan. Vaihtelevia kokemuksia Schengen-alueen ulkorajojen ylittämisestä Vastaajat kuvasivat kokemuksiaan kohdemaiden raja- tai viisumiviranomaisista pääasiassa myönteisesti. Romanit kuitenkin törmäsivät muita todennäköisemmin ongelmiin, kuten korruptoituneiden viranomaisten lahjusvaatimuksiin, poistuessaan lähtömaastaan ja palatessaan sinne. Vastaajat olivat tietoisia yleisestä oikeudestaan liikkua vapaasti mutta eivät tunteneet yhtä hyvin niitä erityisiä ja usein monimutkaisia oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka koskevat EU:n kansalaisten oleskelua toisessa jäsenvaltiossa. Romanien muuttoliikkeeseen vaikuttavia tekijöitä: köyhyys, työnhaku ja rasismi Romanit käyttävät oikeuttaan liikkua ja oleskella vapaasti seuraavien merkittävien maastalähtöön ja maahantuloon kannustavien tekijöiden vaikutuksesta: Työttömyydestä aiheutuva köyhyys ja rasismi ovat tärkeimmät tekijät, jotka työntävät romaneja pois lähtömaista. Muita muuttoliikettä edistäviä tekijöitä ovat talouskriisi ja romaneihin kohdistuvien väkivaltaisten hyökkäysten lisääntyminen joissain maissa. Romaneja tiettyihin kohdemaihin vetäviä tekijöitä ovat paremmat elinolot ja varsinkin mahdollisuus löytää työtä virallisilta tai epävirallisilta työmarkkinoilta. 2
"Romaniassa saan syödäkseni yhden aterian päivässä, Suomessa kolme ateriaa päivässä. Siinä ero." Romanimiehen haastattelu, Suomi, 9.5.2009 "Meitä romaneja on, mutta emme ole kuitenkaan olemassa; tärkeissä asioissa meillä ei ole merkitystä [...]. Täällä minua on kohdeltu hyvin, en olisi koskaan uskonut, että minua kohdeltaisiin näin hyvin." Romaninaisen haastattelu, Espanja, 2.3.2009 "En ole koskaan kokenut minkäänlaista syrjintää. Syyt siihen, että tulimme tänne, olivat puhtaasti taloudelliset. Olemme EU:n kansalaisia, ja meillä on oikeus mennä minne tahansa EU:ssa ilman, että kansalliset tai kansainväliset viranomaiset valvovat meitä vain siksi, että olemme romaneja." Romaninaisen haastattelu, Yhdistynyt kuningaskunta, 30.3.2009 Kotoutuminen Yleisesti ottaen romanit kertoivat hyvin erilaisista kokemuksista asumisesta, terveydenhuollosta, koulutuksesta ja sosiaalihuollosta. Kaikissa tutkimukseen kuuluneissa maissa monet vastaajat mainitsivat kaksi merkittävää ongelmaa: vaikeuden löytää työtä kohdemaan virallisilta työmarkkinoilta ja oleskelun rekisteröintiin liittyvät vaikeudet. "Romanian romaneiden tapauksessa, jos heillä ei ole asiakirjaa [rekisteröintitodistusta], he eivät voi maksaa vedestä, he eivät voi tehdä sähköntoimitussopimusta eivätkä käyttää työllistymispalveluja [ ]. Tällä tavoin näitä ihmisiä ei ole olemassa." Napolin maakunnan viranomaisen haastattelu, Italia, 5.3.2009 Oleskelua ei ole rekisteröity = ei taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia Monilla romaneilla on vaikeuksia oleskelunsa rekisteröinnissä. Tällä on dominovaikutus: heidän voi tästä syystä olla vaikea käyttää joitakin keskeisiä kansalaisoikeuksia sekä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia. Niitä ovat esimerkiksi oikeus äänestää paikallisissa ja EU:n vaaleissa sekä oikeus kansallisten terveysjärjestelmien palveluihin, sosiaaliseen asumiseen, sosiaaliavustuksiin ja työmarkkinoille integroimiseen liittyviin toimiin, kuten työnhaussa avustamiseen ja ammatilliseen koulutukseen tai kielikoulutukseen. 3
Sosiaaliavustusten ulkopuolelle jääminen vaikuttaa muita enemmän naisiin, lapsiin, iäkkäisiin henkilöihin ja vammaisiin. Kun kehitetään toimia muista jäsenvaltioista peräisin olevien romanien tilanteen parantamiseksi, tukea ja resursseja koskevissa kokonaisstrategioissa on tarpeen ottaa erityisesti huomioon sukupuoli, ikä, vammaisuus ja muut kysymykset. Raporttien havaintojen perusteella virasto esittää seuraavat suositukset: Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kaikissa toimissa, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti romanialkuperää oleviin EU:n kansalaisiin, noudatetaan EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettuja periaatteita ja rotujen välistä tasaarvoa koskevaa direktiiviä, jossa nimenomaisesti kielletään suora ja välillinen syrjintä. Paikallisten viranomaisten olisi tiiviissä yhteistyössä kansallisten hallitusten kanssa tutkittava ja poistettava kaikki toimet ja käytännöt, jotka eivät ole vapaata liikkuvuutta koskevan direktiivin mukaisia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava kansalaisten oikeuksia koskevan direktiivin 2004/38/EY asianmukainen täytäntöönpano (kuten Euroopan komission äskettäisessä kertomuksessa todetaan) EU:n perusoikeuskirjassa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi helpotettava vapaata liikkumista ja oleskelua koskevan perusoikeuden käyttämistä kehittämällä ennakoivia, osallistamiseen tähtääviä kansallisia toimintalinjoja. Tässä olisi käytettävä kuulemisprosessia, jossa otetaan huomioon paikallisviranomaisten, kansalaisyhteiskunnan ja EU:n kansalaisten kokemukset ja huolenaiheet. Jäsenvaltioiden olisi poistettava oleskelun rekisteröintiin liittyvät käytännön esteet varmistamalla paikallistason rekisteröintiprosessien ja -vaatimusten yhdenmukaisuus. Jäsenvaltioiden olisi noudatettava täysimääräisesti lakisääteistä velvoitettaan antaa tietoa unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka koskevat vapaata liikkumista ja oleskelua, erityisesti kansallisissa ja paikallisissa tiedotusvälineissä. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä ja/tai parannettava romanien osallistamisen toimintalinjoja ja toimia, jotka kohdennetaan erityisesti muista jäsenvaltioista tulleiden EU:n romanikansalaisten tarpeisiin. 4
Jäsenvaltioiden olisi turvattava kaikille niiden alueella oleskeleville lapsille täysi ja yhdenvertainen pääsy pakolliseen koulutukseen hallinnollisesta asemasta riippumatta. Kaikki oleskeluun liittyvät vaatimukset olisi poistettava kouluun ilmoittautumisen prosesseista. Jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten olisi kehitettävä, esitettävä julkisesti ja levitettävä tietoa oleskelun rekisteröintiin liittyvistä vaatimuksista muiden EU:n jäsenvaltioiden kielillä sekä vähemmistökielillä kuten myös romanikielellä. Paikallisviranomaisten olisi varmistettava, että rekisteröidyillä EU:n kansalaisilla on yhdenvertainen pääsy kuntien sosiaalisiin asumispalveluihin. Paikallisviranomaisten olisi kehitettävä ja toteutettava toimia, joilla tuetaan erityisesti EU:n romanikansalaisten integrointia paikallisille työmarkkinoille. Raportin taustaa: Tutkiakseen sitä, miten EU:n kansalaiset käyttävät oikeuttaan liikkua vapaasti kentällä, FRA käynnisti vuonna 2008 suuren tutkimushankkeen, joka perustuu haastatteluihin pohjautuvaan kenttätutkimukseen. 1 Tutkimus tehtiin vuonna 2009 Ranskassa, Suomessa, Italiassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja se antaa kattavan kuvan EU:n romanikansalaisten kokemuksista vastaanottavissa jäsenvaltioissa. Romani-käsitteen taustaa: Termiä romani käytetään yläkäsitteenä: se käsittää ihmisryhmät, joille ovat yhteistä enemmän tai vähemmän samanlaiset kulttuuriset ominaispiirteet ja pitkään jatkunut syrjäytyminen Euroopan yhteiskunnissa, kuten romanit, sintit, liikkuva väestö, ashkalit ja kalét. 2 Romanien määrä Euroopan unionissa perustuu arvioihin, koska sitä koskevia kansallisia tietoja ei ole saatavilla. Näiden arvioiden mukaan EU:ssa asuu noin 10 miljoonaa romania. Asiaan liittyvää EU:n lainsäädäntöä: 1 Tutkimustoimeksianto annettiin Euroopan romanien oikeuksien keskukselle (ERRC), jonka kanssa yhteistyötä tekivät European Dialogue (ED), Euroopan romanien tiedotustoimisto (ERIO), Ihmisoikeusliitto, Fundación Secretariado Gitano (FSG) ja Fédération nationale des associations solidaires (FNASAT). 2 FRA on tietoinen käsitteen romani käyttöä koskevasta keskustelusta, eikä sen aikomuksena ole sulauttaa näiden muiden ryhmien jäseniä romaneihin kulttuurisesti. 5
EY:n perustamissopimuksen 18 artiklassa määrätään, että jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, jollei tässä sopimuksessa määrätyistä tai sen soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu. Kyseiset rajoitukset ja ehdot sisältyvät Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annettuun direktiiviin 2004/38/EY (EUVL L 158, 30.4.2004). Jäsenvaltioiden oli saatettava voimaan direktiivin edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 30. huhtikuuta 2006. Euroopan komissio antoi heinäkuussa 2009 suuntaviivat EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti. Tämä asiakirja on jaoteltu kolmeen lukuun: EU:n kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä maahantulo ja oleskelu, yleiseen järjestykseen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä oikeudelle liikkua ja oleskella vapaasti asetettavat rajoitukset sekä väärinkäytökset ja petokset. http://europa.eu/rapid/pressreleasesaction.do?reference=memo/09/311&for mat=html&aged=0&language=en&guilanguage=en FRA:n raportit ovat saatavilla osoitteessa http://fra.europa.eu Lisätietoja saa FRA:n viestintäyksiköstä: Sähköposti: media@fra.europa.eu Puh.: +43 158 030-642 6