Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Imatran kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miina Sokura 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Tiina Kirmanen hyvinvointipalveluiden toimialajohtaja 020 617 3303 tiina.kirmanen@imatra.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Imatran kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Kyllä 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? Avoimet vastaukset: Kyllä 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä Ei vastauksia.
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? Avoimet vastaukset: Ei - Ei ole tarpeen purkaa toimivia, asiakaslähtöisiä, kustannustehokkaita palvelurakenteita kuten Imatran perustason sosiaali- ja terveyspalvelut integroituna muuhun palvelutuotantoon (hyvinvoinnin perustason palveluiden horisontaalinen integraatio). Tärkeintä on, että juridinen järjestämisvastuu ja palveluiden järjestämisestä päättäminen ovat saman tahon vastuulla. Edelleen järjestämisvastuun säilyminen palveluiden rahoittajalla on tärkeää. Järjestämisvastuun jakautuessa lain tulee velvoittaa järjestämisvastuisia tahoja alueelliseen yhteistyöhön palvelurakenteiden ja asiakasprosessien kehittämisessä (jotta esimerkiksi rajanveto erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä on koko alueella samanlainen). 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Avoimet vastaukset: Kyllä 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät?
Avoimet vastaukset: Ei - Laki antaa joillekin kunnille mahdollisuuden kuulua sosiaali- ja terveyspalveluiden kannalta tarkoituksenmukaisimpaan alueeseen (kunnat jotka eivät kuulu keskuskunnan toiminnalliseen tai työssäkäyntialueeseen). Epäselväksi jää millä kriteereillä tarkoituksenmukaisuus määritellään.edellytykset on ilmaistu monitahoisesti, tulee olemaan tarpeen, että ministeriö antaa tarkentavan ohjeistuksen siitä, mitä vaihtoehtoja kullakin kunnalla on. Lakiin tulee kirjata säädös, että ministeriölle annetaan valtuudet antaa ohje tai asetus siitä, mitä vaihtoehtoja kullakin kunnalla on kuulua joko perustason alueeseen tai sote-alueeseen. Kussakin kunnassa pitää olla yksiselitteisesti tiedossa vaihtoehdot, jotka ovat mahdollisia lain puitteissa. 14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Joku muu, mikä - Järjestämisvastuu ei voi olla vastuukunnalla, jos sillä ei ole myös päätösvaltaa palveluiden järjestämisestä. Tämä koskee sekä perustason alueen että sote-alueen vastuukuntaa. 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät?
16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla. 17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Erityisvastuualueista: Kokonaisjohtamisen näkökulmasta olisi perusteltua yksi, STM:n alainen, Erva. Näin vältettäisiin parhaiten alueiden välinen kilpavarustelu, eikä olisi riskiä siihen, että Ervojen kesken ei synny yksimielistä näkemystä erikoissairaanhoidon resurssien ohjaamisesta. Työnjako esim. THL:n kanssa ehdottomasti tarkasteltava. Nyt on vaarana, että syntyy tehtävien päällekkäisyyttä ja resursseja haaskaantuu ja laatu kärsii. Ei ole perusteltua
antaa Ervalle nyt myös THL:n vastuulle kuuluvia tehtäviä (terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, tiedontuotanto). Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyön tulee olla huomattavasti lähempänä peruskuntia ja niiden palveluita. Ennemminkin näemme tarpeellisena, että laissa velvoitettaisiin sekä sote-alue että alueen kunnat yhteistyöhön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Edellä kysymyksen kohta 3 tulisi koskea erikoissairaanhoitoa mutta ei perustason palveluita. Perustason palveluista: Imatran kaupunki pitää tärkeänä, että järjestämisvastuu (sekä oikeudellinen että palvelujen järjestäminen) säilyy palvelujen rahoittajalla. Tarkoituksenmukaista voi olla resurssien yhteiskäytön näkökulmasta laissa määritelty perustason alueen ja sote-alueen yhteistyövelvoite. Näin riski päällekkäisistä resursseista ja kilpavarustelusta pienenee. 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Avoimet vastaukset: Ei - Järjestämislain mukainen vastuukuntamalli on sinänsä suhteellisen selkeä, mutta esitetyssä muodossaan vastuukuntamallissa toteutuu nykyistä kuntayhtymämallia pahempi omistajaohjausproblematiikka. Palvelujen rahoittajan (sekä vastuukunta että jäsenkunnat) mahdollisuudet ohjata palvelujen järjestäjän päätöksentekoa (mm. resurssien riittävyyden näkökulmasta) ovat olemattomat.kuntayhtymämalli tulisi olla mahdollinen kaikilla alueilla, mikäli alueen kunnat näin päättävät. Vain kuntayhtymämallissa rahoittajakunnilla on edes perussopimuksen kautta mahdollisuus vaikuttaa rahoituksen perustana olevien palveluiden järjestämiseen. Ehdotetun lain 19 :n 1 momentin 1 kohta (keskuskunnan asukaslukuedellytys) tulee poistaa. Perustasolla tulisi olla vaihtoehtona muu kuntien välinen yhteistyösopimus kuin ehdotettu vastuukuntamalli. Kuntien valtuustoilla tulee olla vapaus valita haluamansa hallintomalli, joka mahdollistaa tarkoituksenmukaisimman perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen. Esim. Imatralla sosiaali- ja terveyspalvelut on integroitu muuhun kunnan palvelutuotantoon (hyvinvointipalveluiden integraatio). Mikäli tällä alueella seutukunnallisesti toteutettaisiin järjestämislain mukainen sosiaali- ja terveyspalveluiden toimielin, ei Imatralla jäisi mahdollisuutta jatkaa ja edelleen kehittää tätä hyväksi havaittua hyvinvointipalveluajattelua, jonka hyödyt ovat ilmeiset varsinkin lasten ja nuorten palveluissa. Tällä hetkellä Imatran kaupungissa sote-palvelut on hajautettu kahdelle toimielimelle. Lasten ja nuorten lautakunta päättää paitsi lasten ja lapsiperheiden sote-palveluista (kuten lastensuojelu, kouluterveydenhuolto, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut) myös varhaiskasvatus-, koulu- ja nuorisopalveluista. Näin kunnan sote-palveluiden ja muiden peruspalveluiden välinen raja on saatu madaltumaan ja sote-palveluiden tarvetta hillitsevien ennaltaehkäisevien palvelujen vaikuttavuutta parannettua. 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä?
Avoimet vastaukset: Ei - Vastuun jakautumisessa on kestämätön ristiriita, joka johtaa lain tarkoituksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen tavoitteiden vastaiseen lopputulokseen. Esitetyssä muodossaan rahoittajakuntien kunnalliseen itsehallintoon puututaan kestämättömällä tavalla niin kauan kuin sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat lainsäädännön mukaan kunnan toimialaan. Lisäksi esitetyssä muodossaan laki johtaa siihen, että vastuukunnalla olisi viimekätinen oikeudellinen vastuu palveluista, mutta toimielimellä päätöksenteko ja toimeenpano-oikeus. Toimielimen päätöksentekoa ohjaavat vain taloudelliset tavoitteet. Tämä ei ole riittävä keino velvoittaa toimielintä saavuttamaan sellaista taloudellista tulosta, joka on vastuukunnan ja muiden rahoittajakuntien alijäämän kattamisvelvoitteen kannalta välttämätöntä. Palveluiden kehittämisestä ja resursseista vastaavalla taholla tulee olla myös taloudellinen vastuu. 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? Avoimet vastaukset: Ei mikään edellä olevista, koska - Vastuukuntamalli esitetyssä muodossaan sisältää edellä viitatut (ks. vastaus 17) ongelmat. Kunnilla tulee olla oikeus valita malli, jossa alijäämän kattamisvelvollisuus on palveluista päättävällä taholla. Lain 19 :n keskuskunnan asukaslukuedellytys tulee poistaa. 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla?
Avoimet vastaukset: Kyllä - Tulee olla vapaa oikeus valita hallintomalli. Viitaten edellä oleviin perusteluihin. Keskeistä ei kuitenkaan ole hallintomalli (kuntayhtymä vs. vastuukunta) vaan se, että palvelujen rahoittajalla on riittävä päätöksenteko/ohjausvalta palvelujen järjestäjään. Hallintorakenteet eivät ratkaise nykyistä kestävyysvajeongelmaa. Lakiehdotus keskittyy liikaa uusien entistä kestämättömämpään lopputulokseen johtavien hallintorakenteiden luomiseen. 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää? Avoimet vastaukset: Jollain muulla tavalla, millä - Esitetyssä muodossaan yhteistoimintasopimus ratkaistaisiin keskuskunnan saneluna, jos keskuskunnan väestöpohja on yli puolet alueen väestöstä. Tämä on kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta kestämätöntä. 23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä?
Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? Avoimet vastaukset: Ei - Esitetyssä muodossaan toimielin päättää palveluiden järjestämisestä, mutta palveluiden oikeudellisen järjestämisvastuun ja rahoitusvastuun kantavat tahot ovat irrallaan tästä päätöksenteosta. Käytännössä alijäämän kattamisvelvoite esitetyissä muodossaan johtaisi vain lisälaskujen lähettämiseen rahoittajille, jolloin tosiasialliset sopeutustoimet tulisi tehtäväksi muissa kunnallisissa palveluissa. Toimielimellä tulee olla velvoite pysyä taloudellisissa raameissa (velvoite hyväksyttää talousarvion poikkeamat jäsenkuntien valtuustoilla). 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa? Avoimet vastaukset: Ei - Vastuukuntamallissa vastuukunnan valtuuston tulee hyväksyä toimielimen tilinpäätös. Vastuukunta kantaa oikeudellisen järjestämisvastuun ja vastaa toisaalta laillisesta alijäämän kattamisvelvoitteesta. 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen?
Avoimet vastaukset: Ei - Tarkoituksenmukainen malli on yksi Erva koko maahan.esitetyssä Ervojen hallintomallissa yhtymäkokoukseen tulisi edustus kaikista kunnista: raskas hallinto. Ylipäätään Ervan rakentuminen kuntayhtymäajatuksella johtaa tehottomaan ja epätarkoituksenmukaiseen hallintoon. 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa - Ylipäätään ehdotettu viiden Erva-kuntayhtymän malli on turhan raskas ja tarpeeton. 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa? Avoimet vastaukset: Ei - Mutta isoista valtakunnallisista asioista (erikoissairaanhoito) tulee olla valtakunnalliset linjaukset ja erityisvastuualueiden tulisi keskittyä nykymuotoiseen yhteistyön lisäämiseen. 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - Esitetty viiden Erva-kuntayhtymän malli ja niiden hallintorakenne on turha ja tavattoman byrokraattinen. Lisäksi on vaarana, että viiden Ervan olemassaolo lisää alueiden välistä kilpavarustelua erikoissairaanhoidossa. Yksi valtakunnalliset linjaukset tekevä toimija olisi tarkoituksenmukaisin. Lisäksi sen ja esim. THL:n tehtäväjako sekä viranomaistehtävissä ja kehittämistoiminnassa on tarkasteltava, jotta päällekkäisyyksiltä vältytään. Järjestämislaissa tulisi keskittyä ennen kaikkea palvelurakenteen uudistamiseen, eikä hallintomallien rakenteluun. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä
- Pelkästään tavoitteita asettava ohjaus ei ole riittävää palvelurakenteiden tarkoituksenmukaiseksi uudistamiseksi. Valtakunnassa tarvitaan yksi taho, joka voi antaa alueita velvoittavia palvelurakennemääräyksiä. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä? Avoimet vastaukset: Ei - Esitetty vastuukuntamalli ei ylipäätään sovellu perustason alueen hallintomalliksi. Alueen kunnilla tulee olla vapaus valita yhteistyömuoto ja rahoitusperiaatteet. 32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? Avoimet vastaukset: Kyllä - Rahoitusperiaate sinällään on selkeä, mutta on harhaanjohtavaa puhua kuntien sopimusvapaudesta, kun yhteistoimintasopimus on käytännössä esitetty hyväksyttäväksi edustajainkokouksessa väestöpohjaan perustuvan äänimäärän mukaisesti. 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä?
Avoimet vastaukset: Kyllä - Mutta: ylipäätään Erva kuntayhtymämallilla toteutettuna ei ole toimiva. 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei - Alijäämän kattamisen velvoite on sinänsä välttämätön säännös. Mutta esitetyissä hallintomalleissa alijäämän kattamisvelvoite kohdentuu viime kädessä yksittäiseen rahoittajakuntaan. Palveluiden järjestämisestä vastaavan tahon ja palveluiden rahoituksesta vastaavan tahon erottaminen toisistaan muodostaa ongelman alijäämän kattamisvelvoitteen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa. Esitetyssä hallintomallissa palvelujen järjestämisestä vastaavalla taholla ei ole välttämättä taloudellista intressiä palvelurakenteen sopeuttamiseen maksajakuntien taloudellisen kantokyvyn mukaiseksi. 35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä Ei vastauksia. 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä - Aluehallintovirastoilla ja Valviralla on tällä hetkellä samanlaisia ja osittain päällekkäisiä tehtäviä ja niiden tehtävä- ja vastuujako on osittain epäselvä. Niiden tehtävä- ja vastuujako tulisi vähintäänkin tarkastella tai keskittää koko sosiaali- ja terveydenhuollon valvonta ja sen resurssit Valviralle tai mahdollisesti Ervalle. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää?
Avoimet vastaukset: Ei - Lain kohdassa tarkoitettujen palveluyksiköiden tarkoituksenmukaisen toiminnan turvaamiseksi esitetty lakimuutos ei ole hyväksyttävä. Tämä johtaisi palveluyksiköiden sijaintikuntien kielteiseen suhtautumiseen ulkopaikkakuntalaisten sijoittumiselle asiakkaan näkökulmasta tarkoituksenmukaisen palvelun piiriin. Lisäksi sijoittajakunnalle syntyisi tarve perustaa uusia epätarkoituksenmukaisia yksiköitä. Tämä johtaisi palvelurakenteen pirstaloitumiseen kuntarakenteen mukaan ja taloudelliseen tehottomuuteen ja asiakkaiden sijoittumiseen heille epätarkoituksenmukaisiin yksiköihin. 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta? Avoimet vastaukset: Kyllä - Mahdollistaa perustason ja sote-alueen joustavan tiedonvaihdon ja varmistaa palveluiden prosessi-integraation toteuttamisen kahden eri järjestämisvastuisen tahon välillä. Ongelmana on, että sääntely ei ratkaise mitenkään nykyistä sosiaalipalveluiden ja terveyspalveluiden välistä raja-aitaa tietojen vaihdon osalta. Tämä haittaa palvelujen kehittämistä ja toteuttamista, kun sote-palvelut yhä enenevässä määrin toteutetaan integroiduissa asiakasprosesseissa. Huom! Pykälän ensimmäisessä virkkeessä puhutaan asiakas- ja potilaskirjoista ; pitänee olla asiakas- ja potilastiedot 39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää?
Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? Avoimet vastaukset: Ei - Aikataulun sotealueen/perustason alueen päätöksenteosta tulee johtaa kuntarakennepäätösten aikatauluista. Kuntarakenne tule olla selvillä sotealueista/perustason alueista päätettäessä. 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen?
Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: Kyllä 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä? Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? - Uudistuksen tehokkaan ja onnistuneen läpiviennin edellytyksenä on, että laaditaan valtakunnalliset linjaukset uudistuksen toteutuksesta. Lisäksi tulisi nimetä yksittäinen taho, joka antaa kunnille tarvittaessa tulkintaohjeita, sen sijaan, että kukin taho tiedustelee tulkintaohjeita erikseen Kuntaliitolta, ministeriöltä, Thl:ltä, valvovilta viranomaisilta jne. saamatta yhdenmukaista vastausta. Lisäksi tarvitaan taloudellista tukea muutoksen toimeenpanoon ja tarvittaviin palveluverkkoselvityksiin sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistamisiin.
47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Lakiesityksessä korostuvat uudenlaisten hallintomallien rakentaminen. Esitetyt mallit tulevat lisäämään byrokratiaa ja hallintoa. Sen sijaan tulisi keskittyä siihen, että palvelurakenteet saadaan toimiviksi, asiakaslähtöisiksi ja kustannustehokkaiksi. Imatran kaupunki haluaa edelleen säilyttää perustason sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun itsellään. Näin sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteys muuhun kunnalliseen palvelutuotantoon ja päätöksentekoon säilyy ja edelleen kehittyy. Tämä mahdollistaa asiakaslähtöisten palveluprosessien ja palvelukokonaisuuksien rakentamisen erityisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa. Tämä mahdollistaa parhaiten myös kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen huomioimisen kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Tämä on välttämätöntä esim. ikääntyvän väestön palvelujen uudistamisessa, johon kunnilla on välttämätön tarve. Päätösvallan siirto kuntien valtuustoilta edustajainkokouksille vesittää ajatuksen siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään taloudelliseksi ja kustannustehokkaasti integroiden ne muuhun kunnalliseen palvelutuotantoon ja päätöksentekoon.