Kyläsuunnitelma 2009 Kalkkisten seudun kyläyhdistys ry Hankkeet Tavoitteet Toimenpiteet layout PW-Computers Ky penny@sci.fi 26.1.2009
Kalkkisten seudun kyläyhdistys ry 2 (8) Kyläsuunnitelma 2009 Sisällysluettelo I. JOHDANTO 3 1.1. ALUE 3 1.2. TÄRKEITÄ ETAPPEJA VUOSIEN VARRELTA 3 1.3.VÄESTÖ 3 1.4. ELINKEINOTOIMINTA JA PALVELUT VUONNA 2008 4 1.5. KYLÄTOIMINTA 4 1.6. YMPÄRISTÖ 4 1.7. SEUDUN VAHVUUDET JA HEIKKOUDET 5 II. TAVOITTEET 5 2.1. KEHITTÄMISTOIMIEN TARKOITUS 5 III. HANKKEET JA TOIMENPITEET 5 3.1. VENESATAMAN RAKENTAMINEN 5 3.2 PÖRSKÄLÄN KUNNOSTAMINEN 6 3.3. KALASTUSMATKAILUN KEHITTÄMINEN 6 3.4. LIIKENNEJÄRJESTELYJEN JA -TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN 7 3.5. KYLÄN YHTEISTEN TAPAHTUMIEN KEHITTÄMINEN 7 3.6. KESKUSTAN VESIHUOLTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 7 3.7. TONTTIEN MYYNNIN EDISTÄMINEN 8 IV. YHTEYSTIEDOT 8 4.1. KALKKISTEN SEUDUN KYLÄYHDISTYS 8 V. LIITTEET 8 5.1. KALKKISTEN YRITYSLUETTELO 8
I. JOHDANTO 3 (8) 1.1. Alue Kalkkisten seutu sijaitsee Asikkalan kunnan koillisella alueella. Siihen kuuluvat Kalkkisten, Riihilahden, Vähä - Pulkkilan, Suivan, Kuoppainkulman ja Särkijärven kylät sekä vanha Asikkalan kirkonkylään kuuluva alue, joka tunnetaan nykyisin Vedentaustan nimellä. Alueen taajama Kalkkinen sijaitsee vilkkaan vesiliikenneväylän varrella. Seutu on Kymenvirran ja Päijänteen kainalossa. Matkaa kuntakeskukseen Vääksyyn ja naapuritaajamiin Heinolaan ja Sysmään on kuhunkin noin 30 kilometriä. Lahteen on matkaa Kopsuon ja Vesivehmaan kautta 45 kilometriä ja Pulkkilanharjun ja Vääksyn kautta 55 kilometriä. 1.2. Tärkeitä etappeja vuosien varrelta Seudulla on ollut asutusta jo kampakeraamisella kaudella ainakin jo 3 000 vuotta ekr. Asutusjälkiä on löytynyt Kalkkisten kosken alapuolelta Kotasaaresta ja rautakautinen hautakumpu Riihilahden pohjukasta. 1878 valmistui Kalkkisten kanava helpottamaan puutavaran kuljetusta ja Päijänteen tulvien tasausta Kanava uusittiin vuosina 1961-64. Se on pisin Euroopan makean veden kanavista, sulkuväli 500 metriä. Koulupiiri Kalkkisiin perustettiin 1887, ja se on nykyisin sama kuin perustamisvuonna. 1910 vihittiin Kalkkisten kirkko, jonka rakennutti rukoushuoneyhdistys talkootyönä. Vuonna 1951 kirkko siirtyi seurakunnan hoitoon ja omistukseen. Siunauskappeli Kalkkisten hautausmaalle rakennettiin 1964. 1919 vihittiin nuorisoseurantalo Pörskälä. Se paloi 1963, ja rakennettiin 1970 uudelleen talkoilla palaneen talon paikalle. Talo on erilaisten harrastusryhmien ja koululaisten ahkerassa käytössä. 1920 perustettiin Kalkkisten Osuuskassa, joka edelleen toimii Kalkkisten Osuuspankkina. 1900-luvun alussa Kalkkisten seutu eli voimakasta kasvun aikaa. Maa - ja metsätalouden kehittämisen lisäksi Iisakkilan kartanon silloinen omistaja perusti höyrymyllyn, höyrymeijerin ja kauppaliikkeen. 1920-luvulla käynnistettiin osuusmeijeri. Meijeritoiminta jatkui vuoteen 1971.Nykyisin meijerin alue toimii lomailupaikkana. Perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalle syntyi teollista toimintaa - 1920 Lauttaniemen saha Särkijärvelle, 1950 -luvulla Rapalan uistintehdas Riihilahteen ja Finlandia Uistin Kanavan kulmalle. Lauttaniemi Oy siirtyi 1970 -luvun puolessa välissä Vääksyyn, jonne Rapala Oy oli siirtänyt toimintansa jo aikaisemmin 1970 -luvun alkuun mennessä. Nykyisin Rapalan Vääksyn tuotantolaitos kuuluu kansainväliseen konserniin. Finlandia Uistin toimii Kalkkisissa edelleen. Lahtelainen Kemppi Oy osti Kalkkisista maatilan 1971 ja perusti sinne pienen tuotantoyksikön. Kemppitallien hevossiittola toimi alueella 1986-2001. Laajimmillaan sen hevosia laidunsi Kalkkisissa yli 300. Edelleenkin Kempin Kalkkisten tuotantoyksikössä tehdään hitsaustekniikkaan tarvittavia laitteita. Kalkkisten seudulla on vielä muutama vuosikymmen sitten toiminut kuusi kauppaa ja kaksi myymäläautoa. 1.3. Väestö Väestön kehitys Kalkkisten seudulla 2001-2007 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 659 645 621 627 608 599 600 Ikäjakautuma vuonna 2006 ja sen kehitys 2001-2007 2007 muutos 0-14 64-25 15-64 368-36 65-168 +2 600-59
1.4. Elinkeinotoiminta ja palvelut vuonna 2008 4 (8) Seudulla on toimivat peruspalvelut: alakoulu (oppilaita 2008-2009 -lukuvuonna 35, opettajia 2 + kouluavustaja) ja lasten ryhmäpäiväkoti. Kalkkisissa on lähikauppa, jonka yhteydessä toimii asiamiesposti. Kylällä toimii baari ja itsenäinen pankki. Alueella on myös oma kirkko ja hautausmaa. Kalkkisissa on myös teollisia työpaikkoja. Finlandia Uistin työllistää noin 20 henkilöä. Kemppien Teollisuus Oy:n tuotantolaitoksessa työskentelee noin 50 henkilöä, joista osa tulee päivittäin kauempaa Kalkkisten seudun ulkopuolelta. Osa seudun maatiloista on kehittänyt perinteisen maa - ja metsätalouden rinnalle muita elinkeinoja. Seudulla on panostettu erityisesti marjanviljelyyn ja jalostukseen ja maatilamatkailun kehittämiseen. Marttilan tilasta on tullut tunnettu ryhmämatkojen kohde ja kokous - ja juhlapaikka. Ojalan tilalla valmistetaan mm. kotijuustoja ja Salokorven tilalla pullotetaan lähdevettä Korven kristalli nimellä. Mansikka - Pihamaan rinnalla on vuonna 2000 aloittanut toimintansa Viini -Pihamaa Oy, joka valmistaa tilaviinejä omasta marjatuotannosta. Yritys on vuonna 2007 laajentanut toimintaansa myös Heinolaan, valtatien varren Heila - maatilatorille. Liitteenä on luettelo seudulla palveluja tarjoavista yrityksistä. Maatilatalouden yrityksiä on 38. Vuonna 2001 niitä oli 43 ja vuonna 1998 vielä 48. 1.5. Kylätoiminta Kalkkisten seudun kyläyhdistys ry on merkitty yhdistysrekisteriin 1998. Kalkkisten seudun kylätoimikunta on toiminut vuodesta1980 lähtien. Yhdistys julkaisee kylätiedotetta, pitää yllä kotisivuja ja järjestää erilaisia tapahtumia, joista merkittävimmiksi ovat muodostuneet Kalkkisten toripäivät (heinäkuun 1. viikonvaihde). Yhdistys on julkaissut kaksiosaisen kyläkirjan, ensimmäisen osan vuonna 2002, toisen 2006. Kyläyhdistyksen hallitukseen, kylätoimikuntaan kuuluu puheenjohtaja ja 12 jäsentä. Yhdistyksellä on vuosittain kaksi sääntömääräistä yleistä kokousta, joihin voivat osallistua kaikki seudun asukkaat ja kesäasukkaat. Seudulla toimii aktiivisesti muitakin yhdistyksiä, mm. Kalkkisten nuorisoseura (omistaa Pörskälän), urheiluseura Kalkkisten Kataja, useita maa- ja kotitalousyhdistyksiä, Kalkkisten urheilukalastajat, VPK ja metsästysseura Kaiku. 1.6. Ympäristö Maisema on jääkauden vahvasti muokkaama. Ikivanhoja merkkejä heti jääkauden väistymisen jälkeen tulleesta asutuksesta on löydetty paitsi Kalkkisten kosken alueelta, myös kylän keskustasta sillalle johtavan tien alueelta ja Riihilahdesta. Kalkkisten seudulta on merkitty Päijät-Hämeen perinnemaisemaluetteloon Riihelän laitumet, Riihilahden niityt ja Kalkkisten kyläniitty (Hämeen ympäristökeskus: Päijät-Hämeen perinnemaisemat). Seudulla on suuria metsäalueita, ja mm. Päijänteen kansallispuisto on lähellä päiväretkien etäisyydellä. Kalkkisten kosken alapuolelta alkaa Kymijoki. Kymenvirran kautta on hieno vesiyhteys Ruotsalaiselle ja Kalkkisten kanavan kautta Päijänteelle.
1.7. Seudun vahvuudet ja heikkoudet 5 (8) Erinomaista ovat luonto ja maisema (Kymenvirta, metsäluonto, Kalkkisten kanava ja koski, perinteinen kylämiljöö, Päijänteen kansallispuiston läheisyys Pulkkilan harjulla, Kopsuon ja Onalin tiet ja silta) hyvät kalavedet ja veneilymahdollisuudet (Ruotsalainen, Päijänne) hyvät ja monipuoliset palvelut maatiloilla halukkuutta uusien elinkeinojen kehittämiseen vapaa-ajan asukkaat, joita on runsaasti ja jotka ovat kiinnostuneita kylän kehityksestä taajamien läheisyys (Vääksy, Sysmä, Heinola ja Lahti) ja se, että seudulla on maalaiskyläksi harvinaisen paljon työpaikkoja - teollisiakin Uhkina koetaan väestön ikääntyminen kunnallisten palveluiden väheneminen ja se, että seudun työpaikat eivät houkuttele nuoria perheitä muuttamaan seudulle II. TAVOITTEET 2.1 Kehittämistoimien tarkoitus säilyttää ainakin nykyiset palvelut ja mahdollisuuksien mukaan lisätäkin palveluita lisätä ihmisten mahdollisuuksia saada toimeentulo omalta kylältä lisätä vapaa-ajan asukkaiden määrää ja heidän täällä viettämiensä vuotuisten vuorokausien määrää edistää vapaa-ajan asukkaiden ja muualta täällä töissä käyvien muuttamista pysyvästi paikkakunnalle monipuolistaa työpaikkatarjontaa edistää kylällä tuotettujen palvelujen ja tuotteiden kysyntää ja kaikin tavoin edistää asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyttä Tärkeätä ovat seudun matkailullisten edellytysten parantaminen ja kylän tuotteiden ja palveluiden markkinoinnin edistäminen. III. HANKKEET JA TOIMENPITEET 3.1. Venesataman rakentaminen Kalkkisten satama-alueen kehittäminen on ollut kylätoimikunnan perustamisesta lähtien keskeinen kehittämiskohde. Alueesta on laadittu useita suunnitelmia, viimeisin vuonna 2000. Sen pohjalta päästiin rakentamaan aluetta. Hanke toteutettiin pääosin vuonna 2002. Menot olivat yhteensä noin 50.000 euroa. Rahoituksesta EU:n ja valtion osuus oli yhteensä 48 %, kunnan osuus 12 % ja loput 20 % oli yksityistä rahoitusosuutta, joka muodostui pääosin mittavasta talkootyöstä.
Hankkeen avulla rakennettiin satama-alueen pohja ja ympäristö, pienveneiden maallevetopaikat, laivalaiturin katos, matonpesupaikka, vanhasta muuntajasta puucee sekä alueen valaistus ja sähkön ulosottotolpat. Samalla kunta uusi vierasvenelaiturin ja vanha laituri luovutettiin kyläyhdistykselle veneiden vuokrapaikoiksi. Vuonna 2003 kunta rakensi uuden betonilaiturin moottoriveneille. Satamassa on 57 pienveneiden maallevetopaikkaa, moottorivenepaikkoja vanhassa laiturissa 13 ja kunnan betonilaiturissa 14. Vierasvenelaituriin voi kiinnittyä 5-10 venettä. Satama-alue sijaitsee kunnan omistamalla Myllyranta -nimisellä tilalla ja kylän yhteisalueella. Kyläyhdistys on saanut 15 vuoden käyttöoikeuden kunnalta ja kylän yhteisalueilta vuonna 2001. Kyläyhdistys hoitaa satamassa olevien venepaikkojen vuokrauksen ja vastaa alueen jätehuollosta, siisteydestä ja kunnostuksesta. Suunnitelmissa on matkailua palvelevan rakennuksen tekeminen paikalle, josta vuonna 2003 purettiin entisen myllyn rauniot. Rakennuslupa on olemassa 250 m2:n kiinteistölle. Tarkoituksena on, että hankkeen toteuttaja olisi yksityinen yrittäjä. Kyläyhdistys on antanut suostumuksen vanhan myllytontin paikan käyttämisestä tähän tarkoitukseen. 6 (8) 3.2. Pörskälän kunnostaminen Kiinteistön omistaa ja sen kehittämisestä vastaa Kalkkisten Nuorisoseura ry. Rakennuksen peruskorjaus aloitettiin vuonna 2000. Viimeksi toteutettiin alakerran sauna - ja pesutilojen kunnostus 2003-2004. Alakerran tilat on tarkoitus saneerata esim. kuntoilutilaksi. Suunnitelmissa on myös rakennuksen ulkoasun ja pihapiirin kunnostaminen. Rakennus on jatkuvasti ahkerassa käytössä. Talvisin eri harrastuspiirit ja Kalkkisten koulu käyttävät tiloja. Nuorisoseura markkinoi taloa myös erilaisten tilaisuuksien pitopaikaksi ja järjestää itse muutaman kerran vuodessa iltamia. 3.3. Kalastusmatkailun kehittäminen Kalkkisissa pyritään kehittämään ja markkinoimaan alueen kalastusmahdollisuuksia Seudulla on vanhat perinteet harrastus- ja ammattikalastuksessa sekä pyyntivälineiden kehittämisessä. Kalkkisten kalastuskunta (osakaskunta) on yhdessä lähialueen kalastuskuntien kanssa huolehtinut aktiivisesti kalakannan kasvattamisesta Kymen Ruotsalaisen vesialueella, jonne on istutettu runsaasti kuhan ja hauen poikasia. Kalkkisten Urheilukalastajat järjestää vuosittain pilkkikisoja. Seudulle on suunniteltu järjestettäväksi jonkin nykyisiä pilkkikisoja suurempi kalastustapahtuma, joka kiinnostaisi kalastuksen harrastajia nykyistä laajemmin, esim. hauenonginnan SM-pilkki. Kalastuksen matkailupalveluita on tarjolla Heinolassa ja Vääksyssä (mm. vene- ja kalastusretkiä tarjoava yritys), ja yhteistyö näiden kanssa olisi mahdollinen toimintamalli.
3.4. Liikennejärjestelyjen ja -turvallisuuden parantaminen 7 (8) Tielaitos on laatinut kylän keskustan liikenneturvallisuuden parantamisesta suunnitelman, johon kylätoimikunta on antanut lausunnon viimeksi vuonna 2005. Liikennejärjestelyistä ja liikenneturvallisuuden parantamisesta kaupan kohdalla on esitetty useita vaihtoehtoja. Kyläyhdistys on kannattanut vaihtoehtoa, jossa Kalkkistentie jatkuisi Siltatielle Osuuspankin kohdalle kaupan varastorakennuksen takaa. Yhdistys on esittänyt myös Nuoramoistentien mäen tasaamista kohdasta ennen keskustan tienristeystä. Kylähdistys on esittänyt myös Kalkkistentien valaistuksen jatkamista kylän keskustasta noin 150 metrin verran, jolloin Lomameijerintien ja uuden tonttialueen tienhaarat (Humalontien) tulisivat valaistuksen piiriin. Valaistuksen lisääminen tältä osin on riippuvainen kunnan päätöksistä. Destialle (tielaitokselle) on esitetty Kaivannon tienhaaran valaisemista. 3.5. Kylän yhteisten tapahtumien kehittäminen Toripäivät Nykyinen kesätapahtuma Toripäivät on jo perinne kyläyhdistyksen organisoimana. Ensimmäinen tapahtuma järjestettiin 1989 teemalla Saa koskea Kalkkisissa. Järjestelyissä olivat mukana kaikki Kalkkisten keskeiset yhdistykset, yhteisöt ja yritykset. Siitä lähtien kesäpäivät on järjestetty joka kesä. Nykyisen muotoiset toripäivät on järjestetty vuodesta 1992 lähtien. Torimyynnin oheen on järjestetty mm. käsityö - ja taidenäyttelyjä, konsertteja, lounastilaisuuksia sekä urheilutapahtumia (Hippo - kisoja, tennisturnauksia). Suosio on pysynyt hyvänä sekä myyjien että yleisön taholta. Tavoitteena on, että menestys säilyy, ja siksi toripäiviä kehitetään koko ajan entistä kiinnostavammiksi. Juhannuskokko Kalkkisten satamassa on järjestetty juhannuksesta 2003 lähtien juhannusaattoina alkuillan kokkotilaisuus. Tapahtuma on saanut hyvän suosion heti alusta lähtien. Väkeä on ollut paikalla 500 700. Talvitapahtuma Perinteistä laskiaisriehaa on vietetty Pörskälässä. Tapahtuman järjestelyistä on vastannut Kalkkisten Nuorisoseura yhdessä Kalkkisten Katajan kanssa. Kyläyhdistys ja nuorisoseura ovat suunnitelleet nykyistä laskiaisriehaa laajemman talvitapahtuman järjestämisestä joko laskiaisriehan yhteydessä tai erikseen. Idea ja toteuttaja ovat vielä avoinna. 3.6. Keskustan vesihuoltojärjestelmän kehittäminen Vuonna 2007 käynnistettiin hanke Kalkkisten keskustan vesihuollon kehittämiseksi. Yleissuunnitelman pohjana on ollut vesihuoltolinja Sysmän Leenharjusta Kalkkisten keskustan kautta Kalkkistentietä Kaivannon tienhaaraan. Tavoitteena on perustaa vesiosuuskunta, joka toteuttaa hankkeen. Lopullisia päätöksiä hankkeen laajuudesta ja osuuskunnan perustamisesta ei ole vielä tehty.
3.7. Tonttien myynnin edistäminen 8 (8) Asikkalan kunnassa järjestettiin vuonna 2004 kyläasumisen messut kolmen kylän yhteisenä tapahtumana. Kalkkinen oli yksi näistä kylistä. Kalkkisissa pääkohde oli kunnan omistama ja palstoittama Kirkkopellon alue. Kymmenestä tontista kahdeksan on myyty ja rakennettu tai vielä rakenteilla. Vielä myymättä olevat tontit ovat suuruudeltaan noin 3400 m2. Nillä on valmis kunnallistekniikka. Vuonna 2007 kunta osti noin neljän hehtaarin alueen läheltä Kalkkisten kylän keskustaa Humalontien varrelta. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa kymmenen tonttia, joita voidaan ryhtyä myymään kaavoituksen valmistuttua, ehkä vuonna 2010 tai 2011. IV. YHTEYSTIEDOT 4.1 Kalkkisten seudun kyläyhdistys Kalkkisten seudun kyläyhdistyksen hallitukseen eli kylätoimikuntaan kuuluvat 20.11.2008 pidetyn kyläkokouksen valitsemina: Heikki Lagom, pj. 0400 492 650 Kari Jakonen, vpj 0400 902 947 kari.jakonen(a)phnet.fi Eija Heikkilä, siht. 040 7788 019 eija.heikkila(a)pp.phnet.fi Mari Asplund 044 77 80008 mari.asplund(a)netti.fi Annu Jantunen 0440 55 44 38 Pentti Kuisma 040 5789 865 Marja-Liisa Lehtinen 040 7332 218 Natalia Mesterton 040 5312 536 natalia.mesterton(a)zoomdesign.fi Anni Oksanen 044 3569 364 anni.oksanen(a)gmail.com Anitta Pelander 040 5679 261 anitta.pelander(a)pp.nic.fi Riitta Pihamaa 050 5651 200 riitta.pihamaa(a)phnet.fi Harri Taavila 040 7177 354 pihapuu(a)phnet.fi Aila Tyrni 044 3212 230 aila.tyrni(a)phnet.fi V. LIITTEET 5.1. Kalkkisten yritysluettelo