Monikulttuuriasiain neuvottelukunta Riitta Hurme 1
Lähtökohdat: Hyvinvointibarometri on laadittu kaupunginvaltuuston päätöksellä jatkona Espoon hyvinvointikertomukselle 2009. Hyvinvointibarometrissa käsitellään - hyvinvoinnin edistämisen rakenteita, ohjelmia ja suunnitelmia, - keskeisiä vuonna 2010 toteutettuja toimenpiteitä ja hyviä käytänteitä - ja arvioidaan espoolaisten hyvinvointia useiden indikaattoreiden avulla Barometrin kolme näkökulmaa - koettu hyvinvointi, - taloudellinen hyvinvointi ja - hyvinvoinnin riskit. Lisäksi on tarkasteltu hyvinvoinnin taustoja. Hyvinvointibarometri on käsitelty kaupunginhallituksessa 9.5 ja käsitellään kaupunginvaltuustossa 23.5. 2
Espoolaisen hyvinvoinnin tila: Monet hyvinvointiin liittyvät asiat ovat Espoossa kehittyneet hyvään suuntaan - nuorisotyöttömyys on puolittunut viranomaisten aktiivisella yhteistyöllä. - sairastavuusindeksi on Espoossa hyvällä tasolla - espoolaisten tulo- ja koulutustaso ovat keskimääräisesti korkeita Huolestuttavia kehityssuuntia - kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on jatkuvasti noussut - asunnottomia on aikaisempaa enemmän - kouluterveyskyselyn tulokset ovat huolestuttavia, esim. keskivaikeasta tai vaikeasta masennuksesta kärsii 12 % koululaisista ja vanhemmuuden puutetta kokee 24 %. Väestörakenteessa tapahtuu paljon muutoksia. Vieraskielisen väestön määrä on kasvanut jopa ennustettua nopeammin, on nyt noin 22 000. Myös yli 75-vuotiaiden määrä on kasvanut nopeasti. 3
4
Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden kokema terveys 5
6
Pienituloisuusaste Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla 7
Kodin ulkopuolelle sijoitettu ja huostaanotetut 0-17 vuotiaat lapset 8
Monikulttuurisuusohjelma Kaupunginvaltuusto hyväksyi 7.9.2009 monikulttuurisuusohjelman vuosille 2009-2012 Myönteistä kehitystä on tapahtunut henkilöstötavoitteissa ja kaupungin rekrytoinnissa: - muunkielisten osuus kaupungin henkilöstössä noussut samaan tahtiin kuin muunkielinen väestönkasvu. - maahanmuuttajien neuvontaa kehitetty ja avattu In Espoo- neuvonta Sellon kirjastoon ohjaamaan tulijoita mm. palvelujen ja koulutuksen piiriin Huolestuttavaa kehitystä on toimeentuloa saavien ulkomaan kansalaisten suuri osuus: lasten osuus kaikista toimeentulon piirissä olleista lapsista oli 31,1 % v. 2010 Maahanmuuttajatiheiden asuinalueiden määrä kasvanut vuodessa: segregaation ehkäisy ja sosiaalisen eheyden vahvistaminen vaativat resursseja, kohdennettuja toimenpiteitä sekä eri osapuolten yhteistyötä ja suunnittelua. 9
Espoon kaupungin työllisyydenhoidon ohjelma 2010-2013 Vuoden 2010 Espoon kaupungin ja TE-toimiston työllisyydenhoidon ohjelman tavoitteet ovat erityisesti: - panostaminen nuorten alle 25-vuotiaiden sekä vastavalmistuneiden alle 30- vuotiaiden työllistymiseen. - panostaminen lomautettujen ja irtisanottujen työllistämispalveluiden kehittämiseen siten, että muutosturvaan oikeutettujen palveluntarpeet ja jatkokoulutusmahdollisuudet turvataan - valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien välisen maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistämisen nopeuttamiseksi ja tehostamiseksi solmitus aiesopimuksen (2010-2012) toimeenpano 10
Espoon turvallisuusohjelma 2010-2012 Kaupunginhallitus hyväksyi 20.9.2010 Espoon turvallisuusohjelman vuosille 2010-2012 Tavoitteena on varmistaa Espoon arkiturvallisuus Espoon turvallisuusohjelman painopistealueet ovat: - asuinalueiden ja keskusten turvallisuus - lasten ja nuorten turvallisuus - väkivalta - päihteet - väestöryhmien väliset suhteet - koti- ja vapaa-ajan tapaturmat sekä palotapaturmat - liikenneturvallisuus - infrastruktuurin haavoittuvuus 11
Espoon kaupungin lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelma Valtuusto hyväksyi 18.10.2010 lähisuhteissa ja perheissä tapahtuvan väkivallan ehkäisyä koskevan toimintaohjelman Puhu - älä lyö Lähtökohdat: lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyö on osa turvallisuussuunnittelua, se kuuluu kaikille ja siihen suhtautumisessa on nollatoleranssi. Toimintaohjelman keskeiset tavoitteet lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen ja siihen puuttuminen perusterveydenhuollossa sekä sosiaalitoimen ja sivistystoimen palveluissa tehostuu. lähisuhde- ja perheväkivalta, erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuva vähenee; väkivaltaa ehkäistään ja siihen puututaan varhain palvelujärjestelmää kehitetään siten, että se vahvistaa suojaavia tekijöitä, lisää vastuullisuutta, tunnistaa riskit, ja riskiryhmät sekä tarjoaa ammattitaitoista ja oikea-aikaista apua väkivallan eri osapuolille lähisuhde- ja perheväkivallasta ilmiönä Espoossa saatavilla ajantasaista tietoa 12
Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! Espoon kulttuuri ja liikuntakasvatuksen toimintamalli Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! käynnistyi syksyllä 2008 ja on vakiintunut koululaisten hyvinvointiin tähtäävänä kulttuurikasvatuksen toimintamuotona. KULPS! toimintamalli edistää oppilaiden välistä tasa-arvoa, kehittää koulujen kulttuuri- ja liikuntakasvatusta ja lisää espoolaisten kulttuuri- ja liikuntakohteiden tunnettuutta laajentamalla oppimisympäristöä koulutilojen ulkopuolelle. KULPS! Sisältää seuraavat polut: kirjastopolku: kirjastovierailuja, joihin sisältyy henkilökunnan antamaa opetusta kulttuuripolku: lukuvuosittain kaksi vierailua kaupungin historiallisissa kohteissa, museoissa, taidenäyttelyissä, konserteissa, elokuvissa jne. liikuntapolku: johdattaa kokeilemaan eri liikuntalajeja eri ympäristöissä. konserttipolku: tarjoaa upeita elämyksiä Konserttikeskuksen luoman monipuolisen ohjelmiston puitteissa. 13
Suvelan syke Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n vetämä prosessi osana Espoon keskuksen kehittämisprojektia yhdessä Espoon kaupungin ja Espoonkruunun kanssa pyritty löytämään keinoja Espoonkruunun korttelin kokonaisvaltaisen uudistamisen käynnistämiseksi etsitty ratkaisumalleja monikulttuurisen asuinalueen sosiaalisiin haasteisiin vastaamiseksi ja imagon parantamiseksi Suositukset: Suvelalle ja Espoon keskukselle visio ja strategia Suvela ja Espoon keskus yhdistetään Suvelan ja Espoon keskuksen kehittäminen organisoidaan Suvelalle uusi sydän omistus- ja hallintamuotoja kehitetään pysäköintiin kokonaiskonsepti ja uusia ratkaisuja Suvelaa hoidetaan ja kehitetään jatkuvasti 14
Yhteenveto ja johtopäätökset Uuden terveydenhuoltolain mukaan kuntien tulee nimetä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutahot ja tehdä yhteistyötä poikkihallinnollisesti ja muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa. Uusi terveydenhuoltolaki edellyttää kunnilta aiempaa systemaattisempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Espoossa tätä toteutetaan mm. hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmän työssä sekä laajana toimialojen välisenä koordinointina. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tulisi olla vielä nykyistä pitkäjänteisempää ja pohjautua vahvemmin strategisiin tavoitteisiin. 15
Kehittämiskohteet ja painopistealueet Espoossa paljon hyvinvointiin liittyviä ohjelmia, joiden toimeenpano ja koordinaatio tulee varmistaa. Alueellisten hyvinvointityöryhmien toimintamahdollisuuksia tulee lisätä ja määritellä selkeämmin niille kuuluvat tehtävät. Espoolaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyy paljon haasteita, jotka ovat yhteisiä koko metropolialueelle. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön kaksi painopistealuetta: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen: lähestyminen vanhemmuuden, koulutus- ja työllisyysasioiden, siirtymävaiheiden sekä päihde- ja väkivalta-asioiden näkökulmasta. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen: toteutetaan monissa hankkeissa esim. Kaste-ohjelmaan kuuluvassa ESTER- hankkeessa, Nimi ovessa asunnottomuushankkeessa, Savuton pääkaupunkiseutuhankkeessa sekä MAAMU- hankkeessa. 16
Viesti strategiatyöhön: Lähtökohtana on puuttua rakenteellisiin tekijöihin ja niiden syy- ja seurausvaikutuksiin. Parantaa sosiaalietuuksia vastaamaan paremmin pääkaupunkiseudun hinta- ja kustannustasoa, mutta kannustaa samalla omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen. Vaikuttaa valtionosuusjärjestelmän ja sen määräytymisperusteiden kehittämiseen siten, että se olisi nykyistä oikeudenmukaisempi ja huomioisi ongelmien todelliset määrät ja aiheutuneet kustannukset. 17
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Espoossa 18