Jättiputkitiedon hallinta ja seuranta Fosfori Terho Hyvönen ja Jari Teeriaho 13:15-14:30
Esittäytymiskierros Jättiputki3 ryhmä, läsnäolijat: Sukunimi Etunimi Yritys / Organisaatio X Bäckman Mona Loviisan kaupunki X Hokkanen Timo J. Pohjois-Karjalan ELY-keskus X Hyvönen Terho Luke X Karttunen Krister SYKE X Kaukonen Maarit Metsähallitus Metsätalous Oy X Kemppainen Pekka Maa- ja metsätalousministeriö X Kondelin Hanna Ålands landskapsregering X Kunttu Panu WWF Suomi X Markkanen Sami Evira X Seitapuro Hanna Helsingin kaupungin ympäristökeskus X Suorsa Taru Kouvolan kaupunki X Tanska Tuula Kaakkois-Suomen ELY-keskus X Teeriaho Jari SYKE X Vieno Marja Varsinais-Suomen ELY-keskus
Lajitieto Lajilleen tunnistetuista havainnoista 99 % on kaukasianjättiputkia Loput havainnot ovat persianjättiputkesta ja sitä vähemmän vielä armenianjättiputkesta Torjunnan kannalta ei ole merkitystä lajilleen tunnistamisesta. Suvun tunnistamista lajilleen puoltaa lajien mahdolliset lisääntymiserot ja muut mahdollisesti torjuntaan vaikuttavat ekologiset erot. Tunnistamista hankaloittaa suvun sisäinen risteytyminen ja varmaan määritykseen tarvittava kukkaverso. Toivottiin mahdollisia tunnistamisohjeita vieraslajiportaaliin.
Levinneisyystieto Levinneisyystietoa on enemmän niiden Elyjen alueilta ja kunnista, joissa on aktiivisesti tiedotettu jättiputken haitoista ja torjunnasta sekä pyydetty yleisöhavaintoja kasvustoista. Esimerkiksi Kainuusta on paljon havaintoja aikoinaan tehdyn jättiputkitorjunnan takia. Viereiseltä Pohjois-Pohjanmaalta havaintoja on huomattavasti niukemmin, jossa samaa työtä ei ole tehty. Ahvenanmaalta on myös vähän havaintoja johtuen siitä, että yleisökyselyjä alueella ei ole tehty. Hyvä tiedon taso on mm. Kouvolasta ja Helsingistä. Osassa Ely-keskuksista ei ole kaikkea tietoa viety vieraslajiportaaliin tai toimitettu jättiputkiprojektin käyttöön. Esimerkiksi ajan- tai resurssin puutteen takia Pohjois-Karjalasta on saatu tietokantoihin tallennettua vain kolmasosa tiedossa olevista kasvupaikoista.
Seuranta & vieraslajiportaali Vieraslajiportaali ei mahdollista kasvupaikkojen seurantaa eikä samalle paikalle ei voi tallettaa eriaikaisia havaintoja. Olisi tärkeää saada kirjattua tehdyt torjuntatoimenpiteet ja niiden vaikutus kasvustoon. Vanhan havainnon tietoja ei pääse myöskään muuttamaan Aktiiviset kunnat ja Elyt ovat luoneet omia taulukkoja ja ohjelmia seurannan mahdollistamiseksi. Pisimmällä on Helsingin kaupunki, joka on ostanut pieneltä koodausyritykseltä 6000 eurolla seurannan mahdollistavan ohjelman. Työkalua on mahdollista käyttää suoraa maastossa. Ohjelman saamista muihin kuntiin kysyttiin. Se tarvitsee ilmeisesti lisenssin koodausyritykseltä. Käytännön torjuntatyöhön toivottiin riittävän tarkkoja piste- tai aluetietoja Kasvupaikkahavainnot, jotka on tehty esimerkiksi kilometrin tarkkuudella, eivät auta torjunnassa. Osan epätarkoista havainnoista todettiin liittyvän vanhoihin museotietoihin, joilla on merkitystä lajin levinneisyyshistoriaa selvitettäessä. Vieraslajiportaalilta toivottiin välineitä, joilla kasvupaikan systemaattinen seuranta on mahdollista eikä erillisiä kuntien, Elyjen ( tulevaisuudessa maakuntien) tekemiä omia ratkaisuja tarvittaisi.
Jättiputkikanta 20 vuoden kuluttua Ei selvää vastausta. Tiedossa olevien kasvupaikkojen määrä varmaankin lisääntyy Ainakin osa saadaan hävitettyä Osassa kunnista ja Elyistä jättiputkiongelma tuntui olevan jo jollain tavalla hallinnassa. Pientä pelkoa aiheuttaa resurssien puute ja tulevat suuret organisaatioiden muutokset. Edellinenkin organisaatiomuutos, siirtyminen ympäristökeskuksista Elyiksi vaikeutti jättiputken torjuntatyötä.