SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 18.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS 18.9.2015 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN 1.1 Lue tekstit 1.1a 1.1e ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse valintasi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. 1.1a 5 10 15 20 25 Me mittaajat Ei siitä niin kovin kauan ole, kun sykettä opetettiin koulun liikuntatunnilla laskemaan ranteesta tunnustelemalla, unen laatua kartoitettiin kysymällä nukuitko hyvin ja askelten määrä oli yhteydessä siihen, miten nopeasti kengät kuluivat puhki. Peili puolestaan kertoi, ettei rasvaprosentti ainakaan ollut liian pieni. Moinen suurpiirteisyys ei tule enää kuuloonkaan, sillä lähes joka elintoiminnon mittaamiseen löytyy huipputeknologinen laite. Älyvaaka kertoo paitsi painon myös sykkeen ja rasvaprosentin, lähettää ne nettiin ja laatii niistä grafiikan. Aktiivisuusranneketta käytetään vuorokaudet ympäri. Se mittaa askelten lisäksi muun muassa unta sekä päivän aikana tapahtunutta liikehtimistä. Erilaiset älypuhelinsovellukset analysoivat kuvien perusteella ruokavalion terveellisyyttä. Nämä kaikki laitteet kuuluvat trendiin, jota voi kutsua vaikkapa itsensä mittaamiseksi. Itsensä mittaajat tarkkailevat erilaisilla teknisillä apuvälineillä omia fyysisiä toimintojaan. Niistä kerätään tietoa, ja tiedon perusteella pyritään parantamaan hyvinvointia. Mittausinnostuksen pioneereja Suomessa on kirjailija ja valmentaja Katri Manninen. Hän pitää Kutri.net-hyvinvointisivustoa ja mittasi itseään jo ennen nykyaikaisia teknologisia hyvinvointimittareita. Kutri kuntoon -laihdutusprojektin aikana kymmenen vuotta sitten itsetarkkailuun tosin riittivät ruokapäiväkirja ja mittanauha. Katrin mukaan mittaamisen järki on yksinkertaisesti siinä, että kun alat tarkkailla käytöstäsi, muutat sitä. Kun esimerkiksi otat valokuvan kaikesta, mitä syöt, se auttaa laihtumaan. Mittaamisen tekniikka on parantunut huimasti, ja nykyään se on paljon miellyttävämpää ja helpompaa, sanoo mittareita valmistavan Polarin liikuntatieteellinen johtaja Raija Laukkanen. Markkinoille on juuri tullut Look-aktiivisuusranneke, joka hälyttää liiasta istumisesta ystävällisellä tekstiviestillä käyttäjän puhelimeen. Se vertaa iän ja 1

30 35 40 45 50 55 60 sukupuolen perusteella käyttäjänsä aktiivisuutta Maailman terveysjärjestön WHO:n suosituksiin. Laukkanen on katsellut aitiopaikalta hyvinvointimittaamisen kehittymistä jo parikymmentä vuotta. Hänellekin on ollut yllätys, miten tärkeä ilmiö mittaaminen on. Itsensä mittaamisen tärkein syy on yleensä se, että siinä saa tarkkoja tietoja omasta itsestään, ei mistään keskiarvoväestöstä. Kehon tarkkailun tavoitteena on yleensä muutos parempaan suuntaan. Mutta asialla on myös toinen puoli. Ne, jotka ovat taipuvaisia kuvittelemaan itselleen kaikenlaisia sairauksia, saattavat ruveta huolestumaan liikaa mittaustuloksista. Lisäksi ohjelmistot ja käyttöohjeet saattavat olla englanniksi, eikä aina ole selvää, mikä tarkoitus milläkin tiedolla on. Hermostuminen taas lisää fyysisiä oireita, joista mittari raportoi, ja huolestumisen kehä on valmis. Asiantuntijat näkevät omatoimisen mittaamisen pääasiassa hyvänä juttuna. Sen avulla voi tutustua kroppaansa ja ehkä ohjailla elämäntapojaan sen mukaan, mitä numerot näyttävät. Laukkanen visioi, että mittareiden keräämistä liikkumistiedoista voisi olla yhteiskunnallista hyötyä esimerkiksi kevyen liikenteen reittejä rakennettaessa. Mittareiden käyttäjiltä nimittäin kertyy tietoa. Pitäisikö olla huolissaan siitä, mitä tietojaan luovuttaa yrityksille ja antaa palveluiden kautta sosiaaliseen mediaan? Kannattaa ainakin lukea käyttöohjeet, ennen kuin painaa Hyväksyn-nappia. Kaikki eivät ehkä tajua, että tieto voi olla aika henkilökohtaista. Esimerkiksi Polarilla on valtava datapankki ihmisistä ympäri maailman, ja yhtiö käy lakimiesten kanssa jatkuvasti läpi sitä, että se on eettisesti ja tietosuojalain mukaan ajan tasalla. Ehkä muutaman vuoden kuluttua kaikkien ranteissa on kuminen ranneke, jonka kapeassa näytössä vilisevät futuristiset väripalkit. Mittari saattaa kehottaa syömään tänään vielä 70 grammaa parsakaalia tai menemään nukkumaan klo 21.20. Tietysti on myös mahdollista, että vekotin lepää käyttämättömänä laatikossa, siellä leipäkoneen vieressä. Lähde: Hyvä Terveys 13/2013 (Lyhennetty) 1.1b Unelmien tavaratalo Kirjailija Anja Snellmanilla ja muusikko Aino Vennalla on yhteinen intohimo. He voisivat viettää rautakaupassa vaikka koko päivän. Siellä 2

65 70 75 80 85 90 95 100 vallitsee rauha, hiljaisuus ja järjestys. Siellä kauneus ja unelmat kiertyvät raakaan käytännöllisyyteen kuin pultti mutteriin. Snellmania ja Vennaa kiehtovat rautakaupan esineiden nimet ja kauneus mutta ennen kaikkea käytettävyys. Naisten tutkiessa hyllyrivejä Venna kertoo, että hän huomasi rakennustarvikkeiden ja työkalujen kauneuden, kun hän opetteli käyttämään naulapyssyä. Snellman pitelee kädessään punaista sorkkarautaa ja pohtii, miten kauniilta se voi näyttää, kun sitä katsoo tuorein silmin. Sorkkarautoja, vasaroita ja muita työkaluja on rivissä satoja. Niillä voi repiä, juntata ja hakata. Ne ovat räikeän värisiä, jotta ne löytäisi helpommin. Punainen minisorkkarauta on houkutteleva. Tosi liikuttava, travel-versio, mahtuu joka naisen käsilaukkuun, Snellman toteaa. Molemmat naiset valitsevat minisorkkaraudan. Venna tutkii jo pyörösahoja. Niiden pyöreät terät ovat kiehtovia, kuin pallosalamoita. Magnesiumrunkoinen pyörösaha erottuu joukosta. Hyllyn muiden pyörösahojen esittelyssä mainitaan vain, että ammattilaiskäyttöön, mutta tämä on tarkoitettu rankkaan ammattilaiskäyttöön. Rankkaan ammattilaiskäyttöön. Runollista. Siinä on seksiä. Kuka ei voisi olla ostamatta tätä? Venna miettii. Joonas, Hoffa ja Petteri ovat töissä rautakaupassa, mutta nyt he ovat kaupan kahvilassa syömässä lounastaan. Joonas sanoo, että myyntityössä heillä ei ole tapana katsella, kuinka kauniita käyttöesineet ovat, vaan he katsovat hintoja. Hoffa puhuu kiivaasti puhelimeen palkkitiilistä. Joonas ja Petteri ilmoittavat kuorossa, että palkkitiili ei heissä aiheuta esteettisiä värinöitä. Tälle mieskolmikolle rautakauppa on arkinen paikka. Venna sen sijaan herkuttelee täysin siemauksin rautakaupan tarjonnalla, kuten linjanaruilla, joilla merkitään muurauskerrokset. Itse olin aikaisemmin käyttänyt villalankaa. Eron tajuaa, kun käyttää juuri tiettyyn asiaan tarkoitettua hyvää työkalua. Mikään ei ole niin hienoa kuin muurin muuraaminen. Olen talonrakentajien sukua ja kunnioitan hirveästi tekemistä, kuten hirsitalon rakentamista. Osaan käyttää työkaluja, sillä meidän perheen naisilla on ollut tapana tehdä itse. Työkäsineseinä osoittautuu valikoimaltaan jo liiankin runsaaksi. Tässä on koko elämä: näitä käytetään puutarhassa, sisällä, ulkona. Lopuksi voisi olla haudankaivajan työhanskat, Snellman sanoo. Hän huomaa, että hyllyssä roikkuu todellinen klassikko: Katsokaa tätä patjaraitaa. Tulee mieleen vangin puku. Hän nappaa seinältä kelta- 3

105 110 115 siniset työhanskat, sellaiset, jotka luultavasti jokainen suomalainen aikuinen on joskus vetänyt käteensä. Ne kädessä on varmasti tehty kaikkea mahdollista, synnytetty, tapettu, kaivettu hautaakin. Pienrautaosastolta löytyvät mutterit ja ruuvit. Pienrautaosasto on rautakaupan laatumittari. Hyvän rautakaupan merkki on, että ruuvit saa punnita tai ostaa kappalehintaan. Voi ostaa tismalleen sen määrän kuin tarvitsee eikä 20 kappaleen pussia, Venna sanoo. Tässä kaupassa ne voi punnita kuin irtokarkit. Venna uskoo, että hyviä rautakauppoja tarvitaan myös tulevaisuudessa, vaikka muttereitakin voi kohta tulostaa itse 3d-tulostimella. Snellman opiskelee ratkaisukeskeistä psykoterapiaa. Hänestä rautakaupat ovat erittäin terapeuttisia paikkoja, jotka voivat torjua masennusta. Rautakaupoissa voi haaveilla, voi muistella menneitä taloja, kaikenlaista. Rautakaupat ovat täynnä illuusioita kodista, vapaa-ajasta, perheestä. Jos on ollut turbulenssia elämässä tai töissä, voi mennä rautakauppaan. Se on äärimmäisen rauhoittavaa. Lähde: http://nyt.fi 10.9.2014 1.1c 120 125 130 Hymyn maantiede Oma kulttuuri näkyy jo hymyssä. Esimerkiksi Pohjoismaissa ei perinteisesti hymyillä ventovieraille niin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Amerikkalaisista saatamme vaikuttaa vähän mörökölleiltä. Suomessa ja muuallakin Euroopassa on puolestaan tavallista pitää amerikkalaisten jatkuvaa hymyilyä pinnallisena. Myös Yhdysvaltojen eri osissa hymyileminen vaihtelee. Etelän osavaltioiden asukkaat hymyilevät enemmän kuin pohjoisvaltioiden ja pitävät heitä kumman nyrpeinä. Pohjoisvaltioiden asukkaat taas suhtautuvat epäillen etelävaltioiden leveään virnistykseen. Aasiassa vallitsevat aivan toiset tavat osoittaa tunteita. Japanilaiset kiinnittävät tunteita tulkitessaan enemmän huomiota kasvojen yläosaan ja silmiin kuin me. Ehkä siksi heidän tunteita ilmaisevat hymiönsäkin eroavat meikäläisistä. Japanissa onnellisia kasvoja kuvaava hymiö näyttää tältä: ^_^, kun lännessä tekstaamme. Japanissa käyvät matkailijat voivat ihmetellä sitä, että sikäläiset hymyilevät tilanteissa, joissa länsimainen ihminen pahoittaisi mielensä. Hymyn tarkoitus ei Japanissa olekaan viestiä henkilökohtaisista tunteista. Hymyilemällä 4

135 140 145 150 hankalassa tilanteessa halutaan osoittaa pikemminkin, mitä halutaan toisten tuntevan kuin mitä itse tunnetaan. Kasvojen ilmeet näyttävät kertovan jotakin myös ihmisten elinvoimasta. Amerikkalaiset tutkijat Ernest Abel ja Michael Kruger keksivät käyttää tutkimuksensa aineistona baseball-ammattilaisten virallisia valokuvia vuodelta 1952. He jakoivat pelaajat kuvien perusteella hymyttömiin, aidosti hymyileviin ja teennäisesti hymyileviin. Kävi ilmi, että aidosti hymyilevät elivät keskimäärin pisimpään ja totisten elämä jäi kaikkein lyhimmäksi. Yhden pahan kolhun aurinkoinen kasvonilme on kuitenkin saanut maineelleen aivan hiljattain. Onnellisesti hymyilevä mies ei nimittäin vetoa seksuaalisesti naisiin. Sen huomasivat Kanadan Brittiläisen Kolumbian yliopiston tutkijat. Kasvoista paistava ylpeys tai jopa häpeä takaa heidän mukaansa miehelle paremman menestyksen naismarkkinoilla. Ainakin netissä miehen on syytä miettiä profiilikuvaansa, jos hänellä on haku päällä. Sitä vastoin naisen kannattaa edelleenkin loihtia iloinen hymy kasvoilleen, jos haluaa varmistaa miehen suosion. Tutkimus vahvisti nimittäin, että naisen onnellinen ilme vetää puoleensa vastakkaista sukupuolta kaikkein eniten. Lähde: Tiede, maaliskuu 2012 1.1d 155 160 165 Uutisia ammattikouluista Ammattikouluista kuuluu hyviä uutisia. Järjestelmällinen työ opintojen keskeyttämisiä vastaan alkaa tuottaa tulosta. Opetushallituksen tuoreiden tilastojen mukaan keskeyttämiset ovat alkaneet vähentyä. Vielä ei tiedetä, saavutetaanko tavoite, jonka mukaan 80 prosenttia aloittaneista suorittaisi opintonsa loppuun, mutta suunta on oikea. Opintojen saattamisella loppuun on merkitystä paljon pitempään kuin kielitunneilla tai teoriaopinnoissa istuessa voisi ajatella. Myös ammattiin valmistavissa opinnoissa tavoitteena on antaa menestymisen eväät työelämään, jonka tarkkoja piirteitä on vaikea ennakoida monia vuosia, saati vuosikymmeniä eteenpäin. Opetussuunnitelmat on kuitenkin laadittu niin, että ne tarjoavat hyvän pohjan myös tilanteisiin, joissa omaa osaamista joutuu täydentämään. On tärkeää, että opiskelijoita valmistuu myös niihin ammatteihin, jotka saattavat kadota kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden 5

170 kuluttua. Alan vaihtaminen on helpompaa, kun on perustutkinto, jonka päälle voi myöhemmin rakentaa. Opintoaikatauluista puhuttaessa painotetaan liian usein sitä, että kaikkien pitäisi valmistua nopeasti, jotta työurasta tulisi pidempi. Hyvin suunnitellulla opetuksella ja oikea-aikaisella tuella vaikutetaan työuran laatuun vielä enemmän. Lähde: Helsingin Sanomat 13.5.2014 1.1e 175 180 185 190 195 Sähköautot Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtavan tutkijan Juhani Laurikon mukaan sähköauto ei ole ekoteko. Kiina, Intia ja Yhdysvallat käyttävät sähköntuotannossa niin paljon hiiltä, että sähköautossa hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin vähän kuluttavassa dieselautossa. Liikenteen sähköistyminen voisi helpottaa suurten kaupunkien ilmanlaadun ongelmaa, mutta ilmaston lämpenemistä se vain kiihdyttäisi. Kiinassa kilowattitunnin tuottaminen aiheuttaa 1 049 grammaa hiilidioksidia ja Intiassa 1 003 grammaa. Sen sijaan ydinvoimaa hyödyntävässä Ranskassa määrä on 78 grammaa ja vesivoimaa hyödyntävässä Norjassa 3 grammaa. Suomen vastaava luku on 222. Joka tapauksessa Laurikko on sitä mieltä, että liikenne kulkee tulevaisuudessa sähköllä ja että ensimmäisenä tulee sähköistymään bussiliikenne. Hän pitää sähköä sopivimpana linja-autoihin, koska ne liikkuvat etukäteen tiedossa olevia matkoja. Säännöllisten linjojen ja aikataulujen ansiosta voidaan laskea, että akut riittävät ajoon ja ne saadaan ladattua sopivin väliajoin. Sähköauton hankintahinta on kallis, mutta sillä ajaminen on halpaa. Siksi tekniikka sopii busseihin, jotka ovat liki koko ajan liikenteessä. Pahimpana pullonkaulana sähköautojen yleistymisessä ovat akut. Ne ovat kalliita, ja niihin mahtuu suhteellisen vähän energiaa. Laurikko ei usko, että akuissa käytettävää tekniikkaa saadaan koskaan hiottua niin pitkälle, että ne täyttäisivät ostavan yleisön kriteerit. Jos polttomoottoriautoa ja sähköautoa verrataan, sähköauto häviää heti toimintamatkansa lyhyyden vuoksi. Harva kuitenkaan ajaa tankillista bensiiniä tyhjäksi yhdeltä istumalta. Jos katsotaan, miten paljon ihmiset keskimäärin ajavat, sadan kilometrin akkukapasiteetti riittää monelle. Jos ajattelee taloutta, sähköautosta saa parhaan hyödyn ajamalla akun joka päivä tyhjäksi. 6

200 205 210 215 Polttomoottoriautot eroavat monelta osin sähköisistä vastineistaan, mutta yksi keskeinen ero on jokapäiväisessä pysäköinnissä. Suomessa on jo kauan käytetty lohkolämmittimiä ja kytketty autot yöksi sähköpistokkeeseen, kun taas Keski-Euroopassa tähän ei ole totuttu. Sähköauto on siis lähtökohtaisesti vakioparkkiksellaan sähköissä kiinni. Paitsi talvipakkasten lämmitys, myös kesäkuuman jäähdytys voidaan melkeinpä kaikkien valmistajien sähköautossa käynnistää kännykästä. Henkeä kohti mitattuna eniten sähköautoja maailmassa on Norjassa. Siellä sähköautoille on myönnetty suuria veroetuja sekä oikeus ajaa joukkoliikenteen kaistoilla, koska Norja haluaa vähentää liikenteen kasvihuonekaasujen päästöjä. Vuonna 2014 uusien henkilöautojen myynnistä peräti 13 prosenttia oli sähköisiä malleja. Tesla oli maan myydyin auto, vaikka se on kallis ja maksaa Norjassa noin 60 000 euroa. Ilman veroetuja hinta olisi lähes kaksinkertainen. Norjalaisista sähköauton ostajista noin puolet kertoi hankinnan pääasialliseksi syyksi rahan säästämisen ja noin kolmannes ilmoitti tärkeimmäksi syyksi ympäristösyyt. Lähteet: www.hs.fi 15.9.2014, www.tekniikkatalous.fi 21.5.2014, http://www.sauliala.fi 21.5.2014 1.2 Läs texten och ge sedan ett kort svar på svenska på frågorna a e. Skriv svaren med tydlig handstil på sida A av svarsblanketten för språkproven. Luontojuttuja Leppäkertut talvehtivat aikuisina ja ovat silloin sosiaalisia eli muodostavat laajoja kokoontumia. Leppäkertuille on joukoittain talvehtimisesta varmaankin sama etu kuin yleensä parveutumisesta: kuolleisuus jää vähäisemmäksi kuin yksittäin liikkuvilla. Tosin leppäkertuilla saattaa olla lisäetuna se, että niiden varoitusvärit korostuvat ja ehkä myös hämäävät mahdollista saalistajaa. a) Vilka fördelar har nyckelpigorna av att övervintra i grupp? Sisiliskonaaras synnyttää poikasia joka vuosi. Ne syntyvät parin kuukauden kantoajan jälkeen heinäkuun lopulla tai elokuun alussa, joskus (Teksti jatkuu sivulla 12.) 7

1.1a Me mittaajat 1. Mitä tekstin alussa kerrotaan itsensä mittaamisesta? A Sellaista ei ole ennen harrastettu B Se vaatii melkoista rahallista investointia C Sen avulla voi tarkkailla vaikka syömistään 2. Mitä mieltä Katri Manninen on mittaamisesta? A Sillä saa aikaan pysyviä tuloksia B Se on hyvä keino pyrkiä tavoitteeseen C Sen jatkuva käyttäminen vaatii itsekuria 3. Miksi itsensä mittaaminen kiinnostaa ihmisiä? A Siitä saa henkilökohtaista palautetta B On mukavaa verrata itseään muihin C Sen ansiosta välttyy turhilta testeiltä 4. Mistä syystä itsensä mittaamisella voi olla myös negatiivisia vaikutuksia? A Se voi muuttua pakkomielteeksi B Ei osata tulkita mittarin antamia tietoja C Ei kyseenalaisteta saatuja tuloksia 5. Mitä mittarien keräämillä tiedoilla voitaisiin tehdä? A Hävittää ne lain määräämässä ajassa B Uudistaa niiden perusteella mittauslaitteita C Käyttää niitä yleishyödyllisiin tarkoituksiin 6. Mitä mittareiden tulevaisuudesta sanotaan? A Jatkossa niihin voi itse ladata ohjelmia B Niihin saatetaan hyvinkin pian menettää kiinnostus C Ne voisivat huolehtia oikeasta ateriarytmistä 8

1.1b Unelmien tavaratalo 9 7. Mikä ominaisuus naisille on ratkaiseva sorkkaraudan valinnassa? A Kätevä koko B Silmäänpistävä väri C Tarkoituksenmukainen muotoilu 8. Mitä Venna pohtii pyörösahoja katsellessaan? A Käyttöohjeiden ymmärrettävyyttä B Työkalujen tarpeellisuutta C Hyllytekstien sisältöä 9. Miten myyjät suhtautuvat esineiden kauneusarvoon? A Se on heidän mielestään hyvä myyntivaltti B Heille se on toissijainen asia C Se on usein keskustelun aiheena 10. Miksi Venna puhuu talon rakentamisesta? A Hän arvostaa kädentaitoja B Hän suunnittelee kodin rakentamista C Hän toivoo naisten kiinnostuvan alasta 11. Miksi työkäsineet kiinnostavat Snellmania? A Hänellä on nyt juuri käyttöä sellaisille B Niihin liittyy henkilökohtaisia muistoja C Niitä tarvitaan kaikenlaisissa elämänvaiheissa 12. Mistä Venna tunnistaa hyvän rautakaupan? A Sen valikoima on hyvin monipuolinen B Siellä ostokset voi mitoittaa tarpeidensa mukaan C Myyjät ovat asiantuntevia 13. Mihin rautakaupan tyynnyttävä vaikutus Snellmanin mukaan perustuu? A Sieltä saa aina hyviä vinkkejä käytännön pulmiin B Siellä voi paeta toiseen todellisuuteen C Sieltä löytää heti kaiken etsimänsä

1.1c Hymyn maantiede 14. Mitä amerikkalaisten ja suomalaisten hymyilemisestä todetaan? A Amerikassa hymyllä on eri merkitys kuin Suomessa B Suomalaiset hymyilevät aivan toisesta syystä kuin amerikkalaiset C USA:n pohjoisvaltioissa käyttäydytään vähän suomalaisten tapaan 15. Mistä japanilainen hymiö kertoo? A Totisemmasta mielenlaadusta kuin länsimaissa B Eri kasvojenosien tarkkailusta kuin meillä C Aasialaisten hymyn pinnallisuudesta 16. Miten hymyileminen amerikkalaisten tutkijoiden mukaan vaikuttaa elinikään? A Teennäinenkin hymy on hyväksi B Jatkuva hymyileminen on merkityksetöntä C Hymyttömien elämä ei lyhene mainittavasti 17. Mitä on havaittu hymyn vaikutuksesta toiseen sukupuoleen? A Iloinen hymy houkuttelee taatusti kumpaakin sukupuolta B Miehen hymy voi vaikuttaa toisella tavoin kuin naisen C Naisen ei heti kannata näyttää liian iloiselta 1.1d Uutisia ammattikouluista 18. Mitä positiivista ammattikouluista kuuluu? A Enää vain noin 20 % keskeyttää opinnot B Nyt valmistuu uusia ammattilaisia tarpeeksi C Ikävä trendi on saatu katkaistua 19. Mikä ongelma ammattiopetuksessa on? A Monet ammatit ovat katoamassa B Ei tarkoin tiedetä, mitä tulevaisuudessa pitäisi osata C Opetussuunnitelmat eivät ole ajan tasalla 10

20. Miksi opiskelijoiden pitäisi valmistua? A On helpompi jatkaa uudellakin alalla B Keskeyttämiset tulevat kalliiksi C Ilman todistusta ei saa työtä 1.1e Sähköautot 21. Miksi sähköauto ei ole ekoteko esimerkiksi Kiinassa? A Sähköautoilun hyöty on häviävän pieni B Maan energiapolitiikan vuoksi C Se kuormittaa suurkaupunkeja 22. Miksi sähkö sopii linja-autoihin? A Niiden hankintakulut pysyvät kurissa B Niiden käyttöaste on tarpeeksi pieni C Niiden sähköntarve on ennakoitavissa 23. Mitä Laurikko sanoo sähköautojen akuista? A Niitä ei käytetä oikeaoppisesti B Ne eivät vastaa kuluttajien toiveita C Niiden hinta-laatusuhde on hyvä 24. Mikä helpottaa sähköautojen käyttöä Suomessa? A Riittävä määrä parkkipaikkoja B Valmiiksi asennetut pistorasiat C Muuttuneet ilmasto-olosuhteet 25. Miksi sähköautot ovat suosittuja juuri Norjassa? A Valtio tukee niiden hankintaa B Niille on varattu omia kaistoja C Siellä on panostettu niiden tuotekehitykseen 11

myöhemminkin. Emo ei avusta poikasiaan mitenkään. Ne syntyvät kalvomaisen munan sisällä, mutta sätkivät itse kalvon rikki. Tähän menee parisen tuntia. Tulitikun mittaisilla poikasilla on sitten kiire saalistuspuuhiin, sillä niiden on ennen koleiden säiden alkua ehdittävä kasvaa pari senttiä ja kerättävä vararavintoa talvehtimista varten. Poikaset syövät sitä mitä aikuisetkin, erilaisia selkärangattomia, kuten hämähäkkejä, toukkia ja perhosia, vain kooltaan pienempiä. b) Varför har ödleungarna bråttom med fångsten (2 saker)? Päiväperhosten siivet eivät ole lainkaan niin hauraat kuin ne ehkä vaikuttavat. Perhosilla on varaa menettää palasia siivistään niiden ulkoreunoista. Se näkyy siitä, että monilla päiväperhosilla on siipien ulkoreunoissa silmätäpliä, jotka houkuttelevat saalistajia iskemään sinne. Siipien vammoista voikin laskea, kuinka usein linnut ja sudenkorennot ovat iskeneet perhoseen. c) Vad sägs om ytterkanten på fjärilens vingar och varför har den fläckar där? Useiden jyrsijälajien elinehtoihin kuuluu varastojen kerääminen. Varastointitarve syntyy, kun laji käyttää ravintoa, jota ei ole jatkuvasti saatavana, ei ainakaan riittävästi tai riittävän helposti. Suurikokoisin jyrsijämme majava saattaisi elää yli talven varastoimattakin, sillä sen suosimien lehtipuiden ja pensaiden kuorta on tarjolla talvellakin. Majava kerää kuitenkin jo syksyllä pesänsä etupuolelle veteen tuoreiden oksien varaston, sen sijaan että se etsisi päivittäisen ravintonsa matkojen päästä lumessa rämpien. Sudet eivät kykene kaivamaan auki pinnastaan paksulti jäätynyttä majavanpesää, ja jos kykenisivätkin, majava pääsee pakenemaan veteen. d) Varför samlar bävern ett förråd på hösten? (2 saker) Metsämyyrä keräilee sammalten latvaosia. Into on suurimmillaan syksyllä ennen lumentuloa. Tämä tuntuu samalla tavoin oudolta kuin vesimyyrän kevätkesäinen varastointi. Varastoidut sammalten latvat nahistuvat, jopa kuivuvat, ja kuitenkin tarjolla olisi runsain mitoin tuoretta tavaraa. Sammaleet eivät kuitenkaan menetä mitään ravintoarvostaan 12

varastoituina. Jos niihin imeytyy uudelleen vettä, niistä tulee täysin tuoreiden veroisia. Lähde: www.suomenluonto.fi e) Varför är det konstigt att sorken samlar mossa i lager? Vad är speciellt med den lagrade mossan? 13

2 RAKENTEET JA SANASTO 2.1 2.1 Täydennä seuraavat tekstit taivuttamalla reunassa annetut sanat. Kirjoita ratkaisut selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen B- puolelle allekkain tehtävässä annetussa järjestyksessä ja numeroi ne. Kettukarkki keräilykansiossa Kun matkustaa junalla Tampereelta 1, saapuu lopulta Poriin, jossa asuu karkkipaperien keräilijä Antti Kuusisto. Hän on julkaissut kirjan, jonka nimi on Makein kirja. Se esittelee suomalaisen karkinvalmistuksen historiaa ja kuvia vanhoista karamellipapereista. Lähes kaikki kuuluvat Kuusiston omaan kokoelmaan, ja 2 on pitkälti yli 8 000. Karkkien peitoksi on vuosien saatossa tehty mitä 3 kääreitä. Kokoelman vanhimmat paperit ovat 1800-luvun alkupuolelta. Silloin yksittäiset sokerileipomot alkoivat eurooppalaisen esimerkin mukaan valmistaa papereihin ja pitseihin 4 konvehteja häissä ja hautajaisissa 5. Seuraavaksi vanhimmat ovat peräisin joulukuusista, 6 ripustettiin koristeeksi makeisia. Kokoelman alkuna olivat vanhat karkkipaperit, jotka Kuusisto löysi lattialautojen välistä 7 vanhaa hirsitaloa. Juuri vanhojen puutalojen rakenteissa makeis- 1. länsi 2. ne 3. ihana 4. kääriä 5. jakaa 6. joka 7. purkaa 14

kääreitä on säilynytkin yleensä 8 laitettuna. Erään takametsien muorin tiedetään 9 niillä mökkinsä seinät. Alun perin suomalaiset tyydyttivät makeanhimonsa 10 purupihkaa tai kuivattuja marjoja. Myös hunajalla pärjättiin, jos sitä vain ymmärrettiin kerätä. 11 viimein 1700-luvun lopulla oikeaan sokeriin suomalaiset eivät ole halunneet enää muuta käyttääkään. Rintasokeriin oli sekoitettu ohraa, ja 12 väitettiin olevan terveydellisiä vaikutuksia: se oli 13 hengityselimille. Purukumi tuli Suomeen 1920-luvulla, ja Kuusiston kokoelman helmiä onkin ensimmäisen suomalaisen purukumin Knock Outin käärepaperi. Kuusisto kerää myös postimerkkejä, sarjakuvalehtiä, kunniamerkkejä, venäläistä hopeaa, taidelasia ja paljon, paljon muuta. On vaikea sanoa, mitä hän keräilyvimmallaan tavoittelee. 14 on vain kerta kaikkiaan saatava jokin tietty esine. Siitä tulee hänelle maailman tärkein asia. Kuusisto innostuu jostakin ja keräilee sitä muutaman vuoden. Sitten sisäinen pakko vie eteenpäin 15. Talossa riittää tavaraa: olohuoneen seinät ovat täynnä öljyvärimaalauksia, ja vitriinin päällä on 8. eriste 9. tapetoida 10. pureskella 11. Tutustua 12. se 13. hyvä 14. Hän 15. uusi keräilykohde 15

rykelmä rintakuvia. Vaimo Arja kertoo, miten perheen pieni tytär aikoinaan alkoi illalla itkeä 16, kun hänen katseensa osui isän 17 Lönnrotin rintakuvaan. Silloin vaimo esitti 18 vaatimuksen: joko Lönnrot lähtee tai sitten vaimo. Vaimo jäi. Ja Lönnrotin rintakuva myös. Ainoa oikea ammattini on keräilijä, Kuusisto sanoo painokkaasti. Keräilyä 19 hän on tehnyt kaikenlaisia hanttihommia, mutta elämäntyön 20 kulloinenkin leipätyö on ollut sivuseikka. Pääasia on, että olen saanut elämässäni tehdä juuri sitä, mitä olen halunnut. 16. pelko 17. ostaa 18. mies + poss.suff. 19. rahoittaa 20. kanta 2.2 Lähde: Helsingin Sanomat 28.12.2013 Naisten kymppi Toukokuussa järjestetty Naisten kymppi juostiin paahtavassa helteessä. Sää oli lämpimämpi kuin 21. Tapahtumaan osallistui vähän alle 18 000 naista, mikä oli parituhatta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Ensimmäisenä reitille pääsivät hyväkuntoiset eli ne, jotka pyrkivät alle tunnin aikaan. Aivan heidän kannoillaan 22 muut neljä ryhmää, puolet heistä oli kävelijöitä. Ennen juoksua moni tankkasi juotavaa, mutta myös reitin varrella oli vesipisteitä yllin kyllin. Ajoittain 21. vuosikaudet 22. startata 16

syntyi kuitenkin ruuhkaa, kun helteen 23 naiset tarvitsivat juotavaa. Myös ambulansseja oli reitin varrelle sijoitettu 24, mutta onneksi niitä ei juuri tarvittu. Osanottajat ylittivät maaliviivan iloisina ja onnittelivat toisiaan mahtavasta urakasta. Jotkut jaksoivat vielä pelleilläkin, he olivat 25 lopen uupuneita ja lähes konttasivat loppumatkan. 23. uuvuttaa 24. tasaiset välit 25. olla Ruska Syksyn värejä voi jo syyskuun alussa nähdä Lapissa ja Kainuussa. Koivun lehdet ovat silloin kellastuneet kutakuinkin 26, ja vähitellen maaruska saa tunturit punertamaan. Suomen eteläisimpiin osiin syksyn värejä on 27 vasta syyskuun lopussa. Silloin ruska on kauneimmillaan kaikkialla maassamme. Yleensä ruska on värikkäin lämpimän kesän jälkeen, jolloin päivisin on vielä lämmintä mutta öisin lämpötila laskee pakkasen 28. Silloin lehtivihreä siirtyy lehdistä puun runkoon ja muut väriaineet tulevat 29. Värikkäimpiä puita ovat pihlaja, haapa ja monet jalopuut, kuten vaahtera. 30 silloin kotipihallakin syksyn väriloistosta! 26. oikea aika 27. odottaa 28. puoli 29. näkyä 30. Iloita Lähde: Helsingin Sanomat 16.9.2014 17

3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Valitse yksi seuraavista aiheista. Kirjoita suorituksesi selvällä käsialalla konseptipaperille. Noudata ohjeita. Muista kirjoittaa aiheen numero. Kirjoituksen pituus on 150 250 sanaa. Laske sanamäärä ja merkitse se kirjoituksesi loppuun. 1. Osallistu Facebook-keskusteluun painetun kirjan eduista ja/tai haitoista sähköiseen kirjaan verrattuna. 2. Toteutuuko tasa-arvo Suomessa? Osallistut nuorten edustajana tasa-arvoa käsittelevään seminaariin. Jokainen osallistuja voi käyttää aiheesta alustuspuheenvuoron. Kirjoita oma puheesi ja tarkastele asiaa joko yhdestä tai useammasta näkökulmasta. Voit käsitellä esimerkiksi sukupuolta, ikää, kieliryhmää ja/tai uskontoa. 3. Vaatteet on mun aatteet laulettiin joskus. Onko asia vieläkin näin? Miten eri musiikkityylit vaikuttavat siihen, miltä näytämme, miten pukeudumme tai käyttäydymme? Kirjoita aiheesta artikkeli nuortenlehteen. 4. Nimi on enne Pohdi, millä perusteella lapselle annetaan nimi. Onko nimellä merkitystä ihmisen identiteetin kannalta? 18

KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a e 25 x 1/0 p. x 2 50 p. 1 1.2 5 x 2 0 p. x 3 30 p. 2 2 30 x 1/0 p. x 1 30 p. 3 3 99 p. 7 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.