Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry ORGANISAATIOMUUTOKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVA TOIMINTASUUNNITELMA 2016-2018 koiravaljakot laturetkeily lumikenkäily moottorikelkkailu veneily & retkisatama maastopyöräily melonta patikointi Hyväksytty yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa xx.xx.2016
1. YHDISTYKSEN TARKOITUS Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry:n tarkoituksena on turvata ja kehittää toiminnassa mukana olevien kuntien asukkaiden virkistysmahdollisuuksia sekä Pohjois-Karjalan matkailuelinkeinon yleisiä toimintaedellytyksiä. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan koordinoimalla maakuntakaavassa osoitettujen seudullisten virkistyspalvelukohteiden ylläpitoa sekä tarvittaessa osallistumalla jäsenkuntien tai suoraan yhdistyksen hallinnassa olevien seudullisten virkistyspalvelukohteiden ylläpitoon. Yhdistys voi myös hankkia virkistysaluekohteiden ja virkistysreittien käyttöoikeuksia sekä ostaa alueita virkistyskäyttötarkoituksiin. Toiminnassa huomioidaan ympäristönäkökohdat sekä maakunnan eri osien elinvoimaisuuden tukeminen. 2. PÄÄTAVOITTEET VUODELLE 2016 2.1. Uudistetun organisaatiorakenteen sisäänajo Toimintakauden keskeisimmät tavoitteet liittyvät yhdistyksen uudelleenorganisoinnin toteuttamiseen hallinnollisen päätöksentekoprosessin puitteissa. Tarkoituksena on saada yhdistyksen laajennettuun toimenan liittyvät toimielimet perustetuiksi ja käynnistämään suunnittelutoimenpiteet vuotta 2017 silmälläpitäen. Osana toiminnan uudelleenorganisointia yhdistyksen hallitus laatii toiminnan suunnittelun perustaksi yhdistyksen pitkän aikavälin toimintastrategian. Strategiassa määritellään toiminnan suuntaviivat ja painopistealueet, yhdistyksen rahoitusjärjestelmä sekä investointiohjelmaan liittyvät tavoitteet. Vuosia 2017-2018 koskevassa toimintasuunnitelmassa on huomioitu, että uudistetun organisaation toiminta on tarkoituksenmukaista käynnistää vaiheittain mm. siitä syystä, että maakunnallisten moottorikelkkaurien ylläpitoon on olemassa toiminnallisesti valmis hoito-organisaatio kun taas ulkoilureitteihin liittyvä vastaava järjestelmä joudutaan rakentamaan alusta alkaen. 2.2. Maakunnallisesti ylläpidettävän virkistyspalveluverkoston määritteleminen Yhdistyksen tarkoituksena on koordinoida sekä tarvittaessa osallistua maakunnallisesti vetovoimaisten virkistyspalvelukohteiden ylläpitoon. Tavoitteena on toisaalta mahdollistaa palvelujen käyttäjille turvallinen ja luvatun mukainen virkistyskokemus ja toisaalta tukea maakunnan matkailuyritysten pyrkimyksiä hakea liiketoiminnalleen uusia kasvumahdollisuuksia luontoelämyksiä tuotteistamalla. Yhdistyksen jäsenkunnilla on mahdollisuus sopia järjestelyistä, joilla vastuu seudullisessa käytössä olevien virkistyspalvelukohteiden ylläpidosta ao. kunnan alueella siirtyy Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistykselle. [1]
Jaosten perustamisen yhteydessä perustetaan myös alueelliset hoitopoolit alla esitetyn aluejaon mukaisesti: ITÄINEN HOITOALUE: LÄNTINEN HOITOALUE: ETELÄINEN HOITOALUE: Valtimo, Nurmes, Lieksa, Ilomantsi Liperi, Kontiolahti, Polvijärvi, Outokumpu, Juuka Kitee, Tohmajärvi, Rääkkylä Hoitoaluejaon välityksellä pyritään siihen, että tietyt toiminnallisesti samaan palvelukokonaisuuten kuuluvat reitit ja/tai kohteet ylläpidetään yhtenä kokonaisuutena yhteisesti sovittujen pelisääntöjen ja laatukriteerien mukaisesti. Hoitoalueet voivat sopia toimialueensa puitteissa mm. peruskorjausinvestointien priorisoinnista ja investointien toteutusaikataulusta. Yhteissuunnittelun välityksellä on mahdollista sopia mm. resurssien keskittämisestä vuorotteluperiaatteen pohjalta laajempien täydennysinvestointien toteuttamiseksi. Jaoskohtaisiin toimenpidesuunnitelmiin tulee sisällyttää hoitoalueittainen selvitys millaisella kenttäorganisaatiolla käytännön ylläpitotoimenpiteet on tarkoitus toteuttaa. Jaosten alle voidaan perustaa tarpeen mukaan erityisiä työryhmiä, jotka tarkentavat toiminnan suunnittelua oman hoitoalueensa puitteissa. Yhdistyksen maastoliikennejaoksen toimintasuunnitelman perustana on nykyisen hallintorakenteen puitteissa laadittu moottorikelkkailu-uraston ylläpitoa koskeva toimintasuunnitelma vuodelle 2017 (Liite 4.). Varsinaisesta kenttätoiminnasta vastaavat hoito-organisaatiot voivat muodostua kolmannen sektorien toimijoiden, yksityisten yritysten sekä yhdistyksessä työsuhteessa toimivien henkilöiden muodostamista tiimeistä. Tarkoituksenmukaisuusharkinnassa huomioidaan järjestelmän kustannustehokkuus sekä mahdollisuuksien mukaan myös työllisyysnäkökohdat. 3. VARSINAISEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2017-2018 3.1. Yhdistyksen jäsenet Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry:n jäsenkunnat (tilanne 31.12.2015) on lueteltu taulukossa 1. Suunnitelman lähtökohtana oletetaan, että kaikki maakunnan kunnat liittyvät yhdistyksen jäseniksi vuoden 2017 alusta lukien. Yhdistyksen yhteisöjäseniin kuului vuoden 2015 lopussa 38 yritysjäsentä ja 10 yhdistysjäsentä. Yhdistyksellä ei ole tukijäseniä. Jäsenluettelo on esitetty liitteessä 3. [2]
3.2. Toiminnan tuotot Tärkeimmät tuottolähteet yhdistyksen toiminnalle ovat jäsenkunnilta perittävät jäsen- ja toimintamaksut sekä moottorikelkkailu-uraston käyttäjiltä perittävät käyttömaksut. Muita rahoituslähteitä ovat mm. kunta- ja yhteisöjäsenten liittymismaksut sekä vapaaehtoisuuteen perustuvat tukijäsenmaksut. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan tuotot muodostuvat ajanjaksolla 2017 2018 seuraavasti: Taulukko 1. Talousarvio 2017-2018: Varsinaisen toiminnan tuotot Varsinainen toiminta (tuotot) Talousarvio 2017 Talousarvio 2018 Jäsenmaksutuotot 1 - kunnat - muut 38 050 27 750 10 300 45 951 32 951 13 000 Liittymismaksut 1 000 2 000 Käyttömaksut 50 000 67 000 Toimintamaksut 0 90 871 Tukijäsenmaksut 2 000 8 000 Karttamyynti yms. 500 1 000 Muut tuotot 0 10 000 YHTEENSÄ 91 550 224 822 ---------------------------------------------------------------- 1) Vuoden 2017 kuntien jäsenmaksun maksuperusteena markkinointimaksu 3.2.1. Jäsenmaksu Yhdistys on aiemmin perinyt jäsenkunnilta vapaaehtoista markkinointimaksua, jolla on tuettu yhdistyksen hallinnon toimintaa sekä moottorikelkkailu-uraston markkinointia. Vuosittainen maksutulokertymä on ollut noin 17 000 20 000 euroa. Yhdistyksen talousarviossa vuodelle 2017 on budjetoitu markkinointimaksun tuotoksi 27 750 euroa. Vuodesta 2018 lähtien yhdistyksen rahoitusta uudistetaan siten, että markkinointimaksu korvataan kuntien jäsenmaksulla, jonka maksuperuste on sidottu kuntien väestömäärään. Perusteena kaikkia kuntia koskevan maksun käyttöönotolle on mm. se, että aiempi käytäntö ei ole mahdollistanut riittävien resurssien osoittamista yhdistyksen hallintoasioiden hoitoon. Suunnitelmassa on pidetty vuosien 2017 sekä 2018 osalta lähtökohtana sitä, että Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta saadaan hallinnollisena tukena eli käytännössä sihteeripalveluna 2 työpäivää per kuukausi suuruinen resurssi. Päävastuun hallintoasioista kantaa uuden organisaation sisäänajovaiheessa OTO-periaatteella toimiva hallitus. Vuoden 2018 osalta tavoitteeksi on asetettu se, että yhdistyksen juoksevista asioista vastaa erikseen palkattu asiamies. Toimi perustetaan osa-aikaisena 50 %:n työajalla. Tavoitteena on, että osa asiamiehen palkoista kertyy jatkossa hanketoiminnan tai erilaisten toimeksiantojen välityksellä. [3]
Yhdistyksen talousarviossa on kuntien jäsenmaksuperusteena vuodelle 2018 käytetty tasoa 0,20 per asukas. Kuntien jäsenmaksun tuottotavoite on 32 951 euroa. Yhteisöja tukijäsenten jäsenmaksuperusteet on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Pohjois-Karjalan kuntien väestö v. 2015 ja arvioitu markkinointimaksun tuotto v. 2017 sekä kuntien jäsenmaksun tuotto v. 2018 Kunta Väestö 31.12.2015 Markkinointimaksu v. 2017 Jäsenmaksu v. 2018 Ilomantsi 5 336 2 250 1 067 Joensuu 75 514 6 000 15 103 Juuka 5 034 1 500 1 007 Kitee 10 832 2 750 2 166 Kontiolahti 14 827 2 250 2 965 Lieksa 11 772 3 250 2 354 Nurmes 7 996 2 250 1 599 Outokumpu 7 139 1 500 1 428 Polvijärvi 4 556 1 250 911 Rääkkylä 2 349 750 470 Valtimo 2 324 1 000 465 Liperi 12 338 2 000 2 468 Tohmajärvi 4 738 1 000 948 YHTEENSÄ 164 755 27 750 32 951 3.2.2. Liittymismaksu Osa yhdistyksen jäsenkunnista sekä yhdistykseen kuulumattomista kunnista on tukenut yhdistyksen toimintaa talousarvion ulkopuolisilla maksusuorituksilla, jotka on käytetty moottorikelkka-uraston käyttöoikeussopimusten uudistamisesta aiheutuneisiin menoihin. Talousarviossa 2017-2018 on huomioitu nämä ylimääräiset maksuerät siten, että yhdistyksen liittymismaksua ei peritä niiltä kunnilta, jotka osallistuneet tai jotka aikovat osallistua moottorikelkkailu-urien käyttöoikeussopimusten rahoittamiseen. Yleisperiaatteena on, että yhdistyksen liittymismaksua ja jäsenmaksua ei peritä päällekkäin samana vuonna. Muutoin liittymismaksujen osalta noudatetaan yhdistyksen kokouksen vahvistamia linjauksia seuraavasti: - kuntajäsenet 1,5 kertaa kulloinkin voimassaoleva kuntien jäsenmaksu - kelkkakerhot 4 per jäsen, alle 50-jäsenen kerhon minimimaksu 200 - safariyritykset 100 per yrityksen omistuksessa tai hallinnassa oleva moottorikelkka tai mönkijä 100 per yrityksen liiketoimintakäytössä olevien koiravaljakoiden (8-koiraa) lukumäärä - muut yhteisöjäsenet 200 per jäsen - tukijäsenet/yhteisöt 100 per jäsen - tukijäsenet/ 10 per jäsen yksityishenkilöt Taulukossa 3. on esitetty kootusti yhdistyksen talousarvion pohjana olevat yhteisö- ja tukijäsenten maksutuottoihin liittyvät tavoitteet. [4]
Taulukko 3. Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry:n arvioidut yhteisö- ja tukijäsenten jäsenmaksu- ja liittymismaksutuotot v. 2017 sekä v. 2018 Jäsentyyppi Jäsenmaksu v. 2017 Jäsenmaksu v. 2018 Maksuperuste Liittymismaksu v. 2017 Liittymismaksu v. 2018 Harrastusyhdistykset 400 1 000 -alle 50 jäsentä 100 600 1 000-51-100 jäsentä 150 300 300 -yli 100 jäsentä 200 400 400 Yritysjäsenet 600 1 000 -suuret (> 5 milj. ) 500 1 500 1 500 -keskikokoiset (1-5 milj. ) 200 2 000 2 000 -pienet (> 1-0,1 milj. ) 100 2 000 2 300 -mikroyritykset (>0,1 milj. ) 50 1 500 1 500 Tukijäsenet -yhteisöt 100 1 000 5 000 -yksityishenkilöt 10 1 000 3 000 YHTEENSÄ 10 300 1 000 17 000 2 000 3.2.3. Toimintamaksu Toimintasuunnitelmassa varaudutaan siihen, että yhdistyksen ylläpitovastuulle siirtyy erillisillä jäsenkuntien kanssa solmittavilla toimeksiantosopimuksilla liitteessä 2. esitetty palveluverkosto (alustava suunnitelma). Edellytyksenä on, että toiminnan kohteena olevan palveluverkoston käyttöoikeudet ovat sopimuksellisesti voimassa ja että yhdistyksellä on valmiudet ottaa vastuu tehtävästä. Virkistyspalvelujen ylläpidon vaatimat taloudelliset resurssit on arvioitu Reiteistä Traileiksi-hankkeessa koottujen kuntakohtaisten seurantatietojen pohjalta (Liite 1.). Ylläpidon kustannusraamia pyritään kontrolloimaan kohteiden systemaattisella kulujen seurannalla sekä reittikohtaisen palvelutaso- / hoitoluokituksen käyttöönotolla. Moottorikelkkailu-urilla käytössä oleva hoitoluokitus määrittää sen kuinka usein tiettyjä ajouria lanataan. Ulkoilureittien palvelutasoluokituksella puolestaan määritellään mm. se millaisella taukopaikkaverkostolla eri reitit varustetaan. Talousarviossa on varauduttu siihen, että uusi toimintamalli käynnistyy vaiheittain, jonka myötä myös toimintamaksujen periminen käynnistyy viimeistään vuonna 2018. Toimintamaksulla koottava resurssi kohdennetaan suunnitelmakaudella kokonaisuudessaan ulkoilujaoksen vastuualueen menoihin. Toimintamaksun suuruuteen vaikuttaa ao. kunnan väestömäärä sekä kunnan alueelle sijoittuvan virkistyspalveluinfrastruktuurin laajuus (Taulukko 4.). Maksun tuottotavoitteeksi vuodelle 2018 on asetettu 90 871 euroa. [5]
Taulukko 4. Virkistyspalvelujen ylläpidon kustannusraami ja rahoitusosuudet kunnittain (ilman Joensuuta) Virkistyspalvelukohteen sijaintikunta Ylläpidon 1 kustannusraami ( ) Kunnallinen rahoitusosuus perusmaksu 0,50 / asukas Kunnallinen rahoitusosuus reittilisä 2 50 / km Toimintamaksu v. 2018 yhteensä Muu / yksityinen rahoitusosuus Ilomantsi 20 300 2 668 8 500 11 168 Juuka 5 250 2 517 1 900 4 417 Kitee 6 900 5 416 2 550 7 966 Kontiolahti 22 000 7 414 5 000 12 414 Lieksa 27 525 5 886 10 850 16 736 Liperi 13 305 6 169 3 250 9 419 Nurmes 9 550 3 998 4 500 8 498 Outokumpu 2 170 3 570 700 4 270 Polvijärvi 1 325 2 278 750 3 028 Rääkkylä 1 825 1 174 750 1 924 Tohmajärvi 3 425 2 369 1 750 4 119 Valtimo 11 505 1 162 5 750 6 912 YHTEENSÄ 125 035 44 621 46 250 90 871 34 164 ---------------------------------------------------------------- 1) Virkistyspalvelukohteiden laskennalliset ylläpitokustannukset ilman moottorikelkkailu-urien ylläpidon kustannuksia 2) Kunnan alueella sijaitsevien vaellus-, melonta- sekä veneilyreittien yhteispituus kilometreinä. Veneilyreittien osalta laskelmassa on huomioitu yhteysvälit Koli-Lieksa, Pyhasaari-Liperi kk sekä Puhos-Paksuniemi. 3.2.4. Moottorikelkkailu-urien käyttömaksut Moottorikelkkailu-urien käyttömaksujen määräytymisperusteet on esitetty liitteessä 3. Talousarviossa on asetettu maksujen tuottotavoitteeksi vuoden 2017 osalta 50 000 euroa (Alv 0%) ja vuodelle 2018 yhteensä 67 000 euroa (Alv 0%). Maksukertymässä on huomioitu viime vuosien moottorikelkkailun näkökulmasta poikkeuksellisen lyhyet talvisesongit. Talousarviossa on varauduttu siihen, että kelkkaurien vuosittaisista käyttömaksutuotoista osa rahastoidaan moottorikelkkailu-urien käyttöoikeussopimuskorvausten maksua varten. Talousarvion lähtökohtana on, että vuonna 2017 maksutuotoista pystytään rahastoimaan 10 000 euroa ja vuonna 2018 17 000 euroa. 3.2.5. Muut tuotot Yhdistys voi eri sopimuksesta ottaa vastatakseen esimerkiksi yksityisten matkailuyritysten hallinnassa olevien reittien ja näihin liittyvien rakenteiden ylläpidon. Sopimuksen solmimisen ehtona on, että kohteita ja reittejä koskevat käyttöoikeussopimukset ovat voimassa. Yhdistys voi harkintansa mukaan säätää ylläpitämiensä kulku-urien käytön tai niihin liittyvien rakenteiden käytön joko osittain tai kokonaan maksulliseksi. Yhdistyksen hallinnassa olevien taukopaikkojen liiketoimintakäyttö on aina maksullista. Yhdistyksen jäsenyritykset voivat vuokrata em. kohteita alennettuun hintaan. Vuokranmaksun perusteet määritellään vuosittain jaosten toimintasuunnitelmien valmistelun yhteydessä. [6]
Yhdistyksen ylläpitämissä kohteissa otetaan suunnitelmakauden kuluessa käyttöön mobiililaitteilla maksettavissa oleva vapaaehtoinen polttopuumaksu. Maksun suuruus määritellään vuosittain jaosten toimintasuunnitelmien valmistelun yhteydessä. Vuokraustoiminnan sekä polttopuumaksun tuottotavoitteeksi vuodelle 2018 on asetettu 10 000 euroa. Vuosi 2017 on järjestelmän sisäänajoa ilman tuottotavoitetta. Muita tuottoja yhdistys saa mm. reittikarttojen myynnistä sekä tukijäsenten jäsenmaksuista. Yhdistyksellä ei tällä hetkellä ole suunnitelmallista otetta tukijäsenten värväystoimintaan. Suunnitelmakaudelle on asetettu tavoitteeksi saada tukijäsenverkostoon vuonna 2017 10 yhteisöjäsentä ja 100 yksityishenkilöä. Vuodelle 2018 tavoitteena on saada verkosto laajennettua merkittävästi. Tavoitteeksi on asetettu henkilötukijäsenten lukumäärän nosto 300:n ja yhteisötukijäsenten määrä 50:n, jolloin maksujen vuosituotto olisi yhteensä 8 000 euroa. Tuotot kohdennetaan maksuperusteen mukaan joko maastoliikenne- tai ulkoilujaokselle. [7]
3.3. Toiminnan kulut Varsinaisen toiminnan kulut koostuvat hallinnosta, erilaisten virkistysreittien ja niihin liittyvien rakenteiden ylläpidosta, sidosryhmäverkoston kontaktoinnista ja markkinoinnista sekä käyttöoikeussopimuskorvausten maksusta maanomistajille. Yhdistyksen varsinaisen toiminnan kustannukset muodostuvat ajanjaksolla 2017 2018 seuraavasti: Taulukko 1. Talousarvio 2017-2018: Varsinaisen toiminnan kulut Varsinainen toiminta (kulut) Talousarvio 2017 Talousarvio 2018 Hallinto- ja toimisto 10 000 6 500 Kehittämistehtävät (asiamies) 5 000 20 000 Moottorikelkkailu-urien hoito 40 000 50 000 Muiden virkistyspalvelukohteiden hoito 13 550 125 000 Markkinointi ja tiedotus 6 000 6 322 Käyttöoikeussopimuskorvaukset (käyttötalous) 7 000 0 Käyttöoikeussopimuskorvaukset (rahasto) 10 000 17 000 YHTEENSÄ 91 550 224 822 3.3.1. Hallinto- ja toimistokulut Yhdistyksen toimintaa koordinoi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Vuoden 2017 osalta yhdistys tukeutuu hallinnon järjestelyissä OTO-periaatteella työskentelevän maakuntasuunnittelijan asiantuntija-apuun sekä tarvittaessa ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin. Yhdistys ostaa erilaiset hallintoon liittyvät tukipalvelut kuten kopiointi-, postitus- ja kokouspalvelut maakuntaliitolta. Kirjapito-, palkkahallinto- yms. palvelut yhdistys ostaa ulkopuoliselta kirjapitoyhtiöltä. Hallinnon kuluihin mukaan lukien hallitustyöskentelyyn on varattu vuodelle 2017 10 000 euroa. Kustannukset katetaan jäsenmaksutuotoilla. Mahdolliset yhdistyksen hanketoiminnan valmisteluun ja/tai toteuttamiseen liittyvät työtehtävät eivät kuulu maakuntaliiton vastuulle vaan yhdistys vastaa näihin liittyvistä kustannuksista itse. Kehittämistehtäviin liittyviin palkkoihin tai palkkioihin on varattu vuodelle 2017 5 000 euroa. Suunnitelmassa on varauduttu siihen, että vuoden 2018 alusta lukien yhdistyksen juoksevia asioita sekä erilaisia kehittämistehtäviä ryhtyy hoitamaan yhdistykselle valittava asiamies. Toimi perustetaan osa-aikaisena siten, että perustyöaika on 50 %. Osa-aikaisen asiamiehen palkkamenoihin on varattu vuodelle 2018 20 000 euroa. [8]
3.3.2. Virkistyspalvelukohteiden ylläpito Moottorikelkkailu-urasto Yhdistyksen ylläpitovastuulla olevan moottorikelkkailu-uraston laajuus on noin 2 000 km, josta noin 500 km sijoittuu järvialueille. Maastoliikennejaoksen toimintasuunnitelmassa (liite 4.) on vuodelle 2017 varattu 40 000 euroa (alv 0 %) moottorikelkkailu-urien talvi- ja kesähuollon toteuttamiseen. Vuodelle 2018 toimintaan on varattu 50 000 euroa (alv 0 %). Ulkoilureitit ja muut virkistyspalvelukohteet Yhdistyksen ulkoilureitteihin liittyvät ylläpitovastuut täsmentyvät vuoden 2016 aikana laadittavassa ulkoilujaoksen toimintasuunnitelmassa. Talousarviossa on varauduttu siihen, että ulkoilureittien hoitotoiminta käynnistyy pienimuotoisesti vuonna 2017. Toiminnan rahoitukseen käytetään kuntien jäsenmaksuilla (markkinointimaksu) sekä yksityishenkilöiden ja yhteisöjen jäsenmaksuilla tai tukijäsenmaksuilla kerrytettyjä varoja. Vuoden 2018 alusta lukien toiminta tukeutuu kunnilta perittävään toimintamaksuun ja ylläpidon kohteena oleva virkistyspalveluverkosto sijoittuu eri puolille maakuntaa. Varojen alueellisen kohdentamisen perusteena on maakunnan sisäinen hoitoaluejako. Vuodelle 2017 toimintaan on varattu 13 550 euroa ja vuodelle 2018 125 000 euroa. 3.3.3. Käyttöoikeussopimuskorvaukset Maakunnallisen moottorikelkkailu-uraston käyttöoikeussopimusten uusiminen jatkuu koko suunnitelmakauden ajan. Moottorikelkkailu-uraston vaikutuspiirissä on noin 1 000 yksityistä maanomistajaa. Talousarvion taustalaskelmien mukaan heille osoitettavien käyttöoikeuskorvausten yhteissumma on 15-vuoden sopimuskaudelta yhteensä noin 141 000 euroa. Maksujen kunnittainen erittely on esitetty liitteessä 5. Talousarviossa on huomioitu maksujen kustannusvaikutus osittaisena siten, että yhdistys varautuu rahoittamaan Metsähallitukselle sekä metsäyhtiöille vuosittain tilitettävän 17 000 euron suuruisen sopimuskorvauksen. Pääosa varoista otetaan maastoliikennejaoksen investointirahasto-osuudesta. Tarvittaessa täydennysrahoitukseen käytetään myös jäsenmaksuja. Talousarvio pohjautuu oletukseen, että vuonna 2017 jäsenmaksutuotoista maksetaan sopimuskorvauksia 7 000 euroa. Rahastoon siirrettyjä varoja toimintaan käytetään vuonna 2017 10 000 euroa ja vuonna 2018 17 000 euroa. 3.3.4. Tiedotustoiminta Suunnitelmallinen tiedotustoiminta on keskeisessä roolissa yhdistyksen tunnettuuden lisäämisessä sekä julkisuusn rakentamisessa. Yhdistyksen tiedotustoiminnan tavoitteena on rakentaa yhdistykselle näkyvä yhteiskuntavastuullisen toimijan imago, joka vahvistaa myönteistä asenneilmapiiriä eri sidosryhmien piirissä ja synnyttää myös ulkoilun harrastajissa halun osallistua toiminnan tukemiseen. Virkistyspalvelujen käyttäjien näkökulmasta oleellista on, että ylläpidettävästä virkistyspalveluverkostosta julkisuuteen annettu tieto on ajantasaista ja paikkansapitävää. [9]
Suunnitelmakaudella keskeisimpiä tavoitteita on laatia yhdistykselle osana strategista suunnittelua myös viestintästrategia. Toisena painopisteenä on toteuttaa yhdistykselle uudet web-sivut ja tähän tukeutuen linkittyä toiminnan näkökulmasta tarpeellisiksi katsottaviin kansallisiin portaaleihin ja sosiaalisen median kanaviin. Toteutusvastuu yhdistyksen sidosryhmäviestinnästä ja muusta yhdistyksen tiedotuksesta on yhdistyksen asiamiehellä. Yhdistyksen jaokset hoitavat viestintästrategian linjausten mukaisesti itsenäisesti tiedotuksellista yhteydenpitoa harrastajakenttään. Maastoliikennejaokselle keskeisin kanava on ollut kelkkareittien infosivusto www.pohjoiskarjalankelkkaurat.fi. Virkistyspalvelukohteisiin liittyvää informaatiota jakaa tahollaan myös Karelia Expert Matkailupalvelu Oy mm. outdoors.visitkarelia.fi portaalin välityksellä. Eri sivustojen roolia ja tarpeellisuutta koskevat linjaukset määritellään viestintästrategiassa. Tiedotukseen varataan vuodelle 2017 6 000 euroa ja vuodelle 2018 6 322 euroa. 4. INVESTOINTIRAHASTO Yhdistyksen investointirahasto otetaan käyttöön vaiheittain. Rahaston varoja hyödynnetään toiminnan käynnistysvaiheessa mm. hanketoiminnan omarahoitusosuuksiin tai ulkoilureittien peruskorjausmenoihin. Rahaston alla hallinnoidaan myös moottorikelkkailuurien käyttöoikeussopimuskorvauksiin tarkoitettuja varoja. Rahastoa ei kerrytetä säännöllisillä kiinteillä kuntajäsenten vuosimaksuilla vaan maksun tarpeellisuus arvioidaan erikseen. Toimintapolitiikkana on, että rahaston varoista saatavaa hyötyä pyritään kasvattamaan systemaattisella hankkeistuksella. Mm. tästä syystä yhdistyksen linjana on, että päätös investointirahaston kartuttamiseen kohdennettavan kuntien toimintamaksun perimisestä tehdään pääsääntöisesti koko maakuntaa koskevana. [10]
Liite 1 Taulukko 1. Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston tavoitteellinen laajuus ja ylläpidon ohjeelliset yksikkökustannukset Reittityyppi / kohdetyyppi Osuus (euroa) Hoito- Ohjeellinen reitistön maakunnallinen kustannus laajuus (km) / rahasto / km/yks. kohdemäärä (kpl) Monikäyttö-ulkoilureitit 73 590 170 435 - Taajamien lähialueet 300 - Matkailupainotteiset reitit 200 - Erävaellusreitit 100 Moottorikelkkailu-urat 24 915 100 1 1 496 2 Laturetkireitit 20 955 100 210 Melontareitit 18 810 55 340 Pyöräretkeilyreitit 13 530 40 340 Retkisatamat 13 200 1 300 10 Lintutornit ja oheisrakenteet 5 000 500 10 YHTEENSÄ 170 000 3 ------------------------------------------------ 1) Talviaikaiset keskimääräiset kunnossapitokustannukset tavoitetilanteessa. Mitoituksessa on huomioitu kelkkailun harrastajien omavastuu osuus. 2) Maakuntakaavaan mukainen uraverkosto. Urien kokonaismäärässä ovat mukana vielä toistaiseksi rakentamatta olevat yhteydet. 3) Sisältää kuntarahoituksen keskimäärin 1 per asukas yht. 165 000 sekä tukijäsenmaksutuloja tms. yksityisrahoitusta 5 000. Lähde: Reiteistä Traileiksi-hanke, Osaraportti 1 [11]
Liite 2 Taulukko 2. A Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston kärkikohteet. Ylläpidon kustannusraami ja rahoitusosuudet kunnittain Palveluosion Reitti / kohde km/ Ylläpidon ylläpidon kpl kustannusvastuukunta raami ( ) Ilomantsi Ulkoilureitti Parppeinvaara- Taitajan Taival, 20 4 000 Rajan polku-susitaival 100 10 000 Ala-Koitajoen melontareitti 20 1 100 Pyöräilyreitti Parppeinvaara- Petkeljävi-Möhkö (UUSI reitti) 1 30 1 200 Pyöräilyreitti Koli-Pamilonkoski- Parppeinvaara (UUSI reitti) 25 1 000 Tetrin Kierto laturetkireitti 30 3 000 Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 20 300 Kelkkaurat (maareitit) 139 13 900 2 YHTEENSÄ 34 200 Juuka Pyöräilyreitti Puukari- Paalasmaa-Koli (UUSI reitti) 70 2 800 Vaikkojoen melontareitti 20 1 100 Tuopanjoki (UUSI reitti) 10 550 Kolin valaistu latu (osa) 8 800 Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 5 250 Kelkkaurat (maareitit) 70 7 000 YHTEENSÄ 12 250 Kitee Retkisatamat: Ahoniemi,Hoikka- 4 5 400 luoto,kattilasaari,rajasaari Lintutornit: Hovinlampi, Päätyeenlahti, Juurikkajärvi 3 1 500 Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 6 900 Kelkkaurat (maareitit) 180 18 000 YHTEENSÄ 24 900 Kontiolahti Kolin polku 60 12 000 Herajärven Kierros 20 4 000 Jaaman Kierros 3 20 6 000 Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 22 000 Kelkkaurat (maareitit) 84 8 400 YHTEENSÄ 30 400 1) UUSI reitti on esitetty merkityksessä tiettyyn käyttötarkoitukseen varustelematon tai puutteellisesti varusteltu reitti. 2) Kelkkailu-urien ylläpidon kustannusraami sisältää kelkkailun harrastajien omavastuuosuuden. Kelkkailu-urien rahoitusosuuden laskenta perustuu nykyiseen kuntien markkinointimaksu käytäntöön ja sen mukaisiin maksuluokkiin. 3) Kontiolahden kunnan hoitovastuun piiriin kuuluva osuus. [12]
Taulukko 2. B Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston kärkikohteet. Ylläpidon kustannusraami ja rahoitusosuudet kunnittain Palveluosion Reitti / kohde km/ Ylläpidon ylläpidon kpl kustannusvastuukunta raami ( ) Lieksa Karhunpolku 70 14 000 Jongunjoen melontareitti 70 3 850 Häähnijoen melontareitti 25 1 375 Pyöräilyreitti Valtimo-Paalasmaa- 1 Koli (UUSI reitti) 10 400 Pyöräilyreitti Ruunaa - satama/ Timitranniemi (UUSI reitti) 30 1 200 Pyöräilyreitti satama-kontiovaara- Patvinsuo (UUSI reitti) 40 1 600 Pyöräilyreitti Koli-Pamilonkoski- Parppeinvaara (UUSI reitti) 20 800 Kolin valaistu latu (osa) 17 1 700 Retkisatamat: Mustasaari, Liklamo 2 2 600 Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 27 525 Kelkkaurat (maareitit) 303 30 300 YHTEENSÄ 57 825 Liperi Ulkoilureitti Lykynlampi-Käsämä- Kuorinka (UUSI reitti) 25 7 500 Taipaleenjoen melontareitti (UUSI reitti) 11 605 Retkisatamat: Suur-Saari,Linnakallio, Tikankaivanto, Laakkeensaari 4 5 200 Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 13 305 Kelkkaurat (maareitit) 53 5 300 YHTEENSÄ 18 605 Nurmes Karhunpolun jatko (UUSI reitti) 30 3 000 Valtimojoen melontareitti (Puukari-Aronsalmi/UUSI reitti) 10 550 Punaisen langan laturetkireitti 50 5 000 Pyöräilyreitti Puukari- Paalasmaa-Koli (UUSI reitti) 25 1 000 Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 9 550 Kelkkaurat (maareitit) 187 18 700 YHTEENSÄ 28 250 Outokumpu Särkiselän melontareitti 14 770 Pyöräilyreitti Vanha kaivos- Särkiselkä (UUSI reitti) 10 400 Lintutornit: Sysmäjärvi (2) 2 1 000 Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 2 170 Kelkkaurat (maareitit) 57 5 700 YHTEENSÄ 7 870 1) Esitetyt pyöräilyreitit liittyvät nykyisen maakunnallisen vaellusreitistö -painotteisen kokonaisuuden matkailullisen toiminnallisuuden kehittämiseen. [13]
Taulukko 2. C Maakunnallisen virkistyspalveluverkoston kärkikohteet. Ylläpidon kustannusraami ja rahoitusosuudet kunnittain Palveluosion Reitti / kohde km/ Ylläpidon ylläpidon kpl kustannusvastuukunta raami ( ) Polvijärvi Rauanjoen melontareitti 15 825 (UUSI reitti) Lintutorni: Solanlampi 1 500 Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 1 325 Kelkkaurat (maareitit) 80 8 000 YHTEENSÄ 1 325 Rääkkylä Piimäjoen melontareitti (UUSI reitti) 15 825 Lintutornit: Vuoniemi, Jouhtenuslampi 2 1 000 Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 1 825 Kelkkaurat (maareitit) 23 2 300 YHTEENSÄ 4 125 Tohmajärvi Jänisjoen melontareitti (alaosa) 35 1 925 Lintutornit: Sääperi, Hopeakallio, Peijonniemenlahti 3 1 500 Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 3 425 Kelkkaurat (maareitit) 93 9 300 YHTEENSÄ 12 725 Valtimo Talonpojan Taival 40 4 000 Valtimojoen melontareitti (Puukari-Aronsalmi/UUSI reitti) 25 1 505 Punaisen langan laturetkireitti 50 5 000 Pyöräilyreitti Valtimo-Vuokko- Paalasmaa-Koli (UUSI reitti) 25 1 000 Ulkoilu- ja virkistyspalvelut 11 505 Kelkkaurat (maareitit) 39 3 900 YHTEENSÄ 15 405 [14]