Korkeakoulutus Suomessa ja maailmalla
Korkeakoulujen johtamismaiseman globaali muutos samat ilmiöt kaikkialla Toteutuneet ja odotettavissa olevat leikkaukset korkeakoulujen julkiseen rahoitukseen Vaatimukset tehokkuuden lisäämisestä Rahoitusmallin mittareiden suhde strategiseen johtamiseen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseen Laadun varmistaminen ja parantaminen 2
Talouden kriisi näivettää korkeakouluja 34 korkeakoulua 29 eri maasta, kyselytutkimus 2012-13 Talouden kriisiin reagoitu lähinnä selviytymisstrategioilla Leikkauksia tehty toivoen niiden olevan vain väliaikaisia, kunnes julkinen rahoitus taas palaa entiselle tasolle Yhteisvaikutus: koulutuksen ja tutkimuksen laatu heikentynyt opetus- ja tutkimushenkilöstön työn koostumuksen muuttumisen myötä Hazelkorn E (2013): Impact of the Global Economic Crisis on Higher Education: The Leadership and Policy Challenges teoksessa Glass A (toim.) (2013): The State of Higher Education 2013. OECD Higher Education Programme, OECD, Paris 3
Kokemuksia muualta: korkeakoulu-uudistuksen onnistumisen edellytyksiä Sektoritasolla Korkeakoulutasolla Riittävät valtion taloudelliset panostukset korkeakoulutukseen Profilointi, erikoistuminen, työnjako Kansainvälistyminen Koko korkeakoulusektorin laadun kilpailukyky Liiketoimintaosaaminen Tulevaisuuden rakentaminen Globaali ajattelu Panostaminen strategisiin valintoihin Verkostoissa toiminen Vuorovaikutustaidot ihmisten johtamisessa Halu kehittyä johtamistyössä 4
Elinkeinoelämän osaamistarve korkeakouluista
EK:n jäsenyrityksissä tehdyt rekrytoinnit koulutusasteen mukaan 2013 Teollisuus 40% 31% 25% 4% Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulu Rakentaminen 91% 7% 2% Yliopisto Palvelut 42% 19% 14% 2% 23% Akateeminen jatkotutkinto Koko EK 43% 20% 16% 2% 19% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ei yleissivistävän koulutuksen jälkeistä tutkintoa Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen 6 28.8.2014
Yliopistokoulutuksen suorittaneiden osuudet EK:n jäsenyritysten rekrytoinneissa 2013 koulutusaloittain Tietojenkäsittely 14 % Kiinteistöpalv.- ja turvallisuus Rakennusala 1 % 2 % Sosiaali- ja terveysala 9 % Logistiikka 1 % Matkailu ja ravitsemisala 1 % Tekniikka 35 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen 28.8.2014 7 Muu ala (mm. oikeustiede, kemia) 17 % Liiketalous ja kauppa 21 %
Ammattikorkeakoulutuksen suorittaneiden osuudet EK:n jäsenyritysten rekrytoinneissa 2013 koulutusaloittain Rakennusala Logistiikka 2 % 3 % Muu ala 5 % Matkailu ja ravitsemisala 6 % Kiinteistöpalv. ja turvallisuus 2 % Tekniikka 33 % Tietojenkäsittely 11 % Lähde: EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelu 2013, Jenni Ruokonen 28.8.2014 8 Sosiaali- ja terveysala 12 % Liiketalous ja kauppa 26 %
Korkeakouluopinnot Suomessa
Ylemmän korkeakoulututkinnon keskisuoritusaika tutkinnoittain 2012 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Lähde: Tilastokeskus, Koulutustilastot 10
Tutkinnon loppuun asti suorittavien osuus opintonsa aloittaneista 2011 % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähde: OECD Education at a Glance 2013 * luvussa mukana yksittäisiä opintojaksoja suorittavia opiskelijoita, jotka eivät välttämättä tähtää tutkintoon 11
Ensimmäisestä korkeakoulututkinnosta valmistuvien keskimääräinen ikä 2011 40 35 Ikä vuosina 30 25 20 15 Ensimmäinen korkeakoulututkinto 20% valmistuu tätä nuorempina 20% valmistuu tätä vanhempina Lähde: OECD Education at a Glance 2013 12
Korkeakoulutuksen ja tutkijankoulutuksen aloittavien ikä keskimäärin 2011 40 35 30 25 20 18 20 20 20 21 21 21 21 21 21 22 22 22 22 22 23 23 23 23 23 23 24 24 24 24 24 25 25 15 Japan France Mexico Italy Netherlands Ireland Turkey Slovenia Poland Korea Estonia Germany Spain United Kingdom OECD average Hungary Slovak Republic United States Chile Czech Republic Australia Switzerland Norway Austria Finland Denmark New Zealand Sweden Korkeakoulutus Tutkijankoulutus Lähde: OECD Education at a Glance 2013 13
Korkeakoulutettujen osuus väestöstä vuonna 2011 (25 64-vuotiaat) % 60 50 40 30 20 10 n Canada Japan Israel United States Korea United Kingdom New Zealand Finland Australia Norway Ireland Luxembourg Estonia Switzerland Sweden Belgium Iceland Denmark Netherlands Spain France Chile Germany Greece Slovenia Poland Hungary Austria Slovak Republic Czech Republic Mexico Portugal Italy Turkey Lähde: OECD Education at a Glance 2013 14
Korkeakoulutettujen osuus eri ikäluokissa 2011 70 60 50 % 40 30 20 10 25-34 35-44 45-54 55-64 n Lähde: OECD Education at a Glance 2013 15
Korkeakouluopiskelijat Suomessa 2012 2012 Uudet opiskelijat Opiskelijat Tutkinnon suorittaneet Ammattikorkeakoulut - joista ulkomaalaisia 42 546 146 408 23 829 2 974 (7,0 %) 8 727 (6,0 %) 1 330 (5,6 %) Yliopistot 19 853 168 204 29 225 - joista ulkomaalaisia 2 478 (12,5 %) 9 628 (5,7 %) 1 749 (6,0 %) Lähde: Vipunen.csc.fi 16
Korkeakouluopiskelijat Suomessa 2004 2012 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 A Y A Y A Y A Y A Y A Y A Y A Y A Y 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus, Koulutus A=ammattikorkeakoulut Y=yliopistot 17
Korkeakouluopiskelijoiden määrä vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2005 180 160 140 2005 = 100 120 100 80 60 40 20 0 Lähde: OECD Education at a Glance 2013 18
Korkeakouluopiskelijat koulutusaloittain 2011 Euroalue Suomi Teacher training and education science Humanities and arts 15 % 4 % 7 % 13 % 16 % 6 % 5 % 14 % Social sciences, business and law 2 % 2 % Science, mathematics and computing 16 % 11 % 32 % 24 % 10 % 23 % Engineering, manufacturing and construction Agriculture and veterinary Health and Welfare Lähde: Eurostat Services 19
Koulutusalojen suhteellisten opiskelijamäärien muutos Suomessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Services Health and Welfare Agriculture and veterinary Engineering, manufacturing and construction Science, mathematics and computing Social sciences, business and law Humanities and arts Teacher training and education science 0 % Lähde: Eurostat 20
Kansainvälinen kilpailu osaamisesta
Maailmanluokan yliopiston piirteitä Visionäärisesti johdettu - Rohkea visio yliopiston tavoitteista - Johtamisen ilmapiiri inspiroivaa ja erinomaisuuteen kannustavaa - Selkeä, konkreettinen suunnitelma tavoitteisiin pääsemiseksi Houkuttelee lahjakkuuksia rajattu sisäänotto Riittävät resurssit opetukseen ja tutkimukseen Osaamista uudistetaan rekrytoinneilla oman talon kasvattien lisäksi ulkopuolelta Noin viidennes opiskelijoista tulee maan rajojen ulkopuolelta Organisaatio oppii koko ajan ja on muuntautumiskykyinen Valmistuneet työllistyvät hyvin Uraauurtavaa tutkimusta Salmi J (2009): The Challenges of Establishing World-Class Universities, The World Bank, Washington 22
23 Suomalaisten yliopistojen sijoittuminen kansainvälisissä vertailuissa Quacquarelli Symonds Limited 2013/14 Times Higher Education World University Rankings 2013-14 Academic Ranking of World Universities 2013 Helsingin yliopisto 69 100 76 Aalto-yliopisto 196 301-350 Turun yliopisto 205 301-400 Oulun yliopisto 253 301-400 Itä-Suomen yliopisto 291 301-350 401-500 Jyväskylän yliopisto 299 351-400 401-500 Tampereen yliopisto 376 301-350 Tampereen teknillinen yliopisto 431-440
Pohjoismaisten yliopistojen sijoituksia (1 150) kansainvälisissä vertailuissa 24 Quacquarelli Symonds Limited 2013/14 Times Higher Education World University Rankings 2013-14 Academic Ranking of World Universities 2013 Lund 67 Karolinska 36 Karolinska 44 Helsinki 69 Helsinki 100 Oslo 69 Uppsala 79 Stockholm 103 Uppsala 73 Oslo 89 Uppsala 111 Helsinki76 Århus 91 KTH 117 Århus 81 Kungliga tekniska högskolan (KTH) 118 Danmarks Tekniske Universitet 117 Stockholm 82 Lund 123 Lund 101-150 Århus 138 Köpenhavn 150
Naapuripohjoismaiden kärkiyliopistot kansainvälisissä vertailuissa Quacquarelli Symonds Limited 2013/14 Times Higher Education World University Rankings 2013-14 Academic Ranking of World Universities 2013 Ruotsi Lund 67 Karolinska 36 Karolinska 44 Uppsala 79 Stockholm 103 Uppsala 73 Kungliga tekniska högskolan (KTH) 118 Uppsala 111 Stockholm 82 KTH 117 Lund 101-150 Lund 123 Norja Oslo 89 Oslo 69 Tanska Århus 91 Danmarks Tekniske Universitet 117 Århus 81 Århus 138 Lähde: Köpenhavn 150 25
Eri maiden yliopistojen määrä kansainvälisten vertailujen 10 / 20 kärjessä Quacquarelli Symonds Limited 2013/14 Times Higher Education World University Rankings 2013-14 USA 6 / 11 7 / 15 8 / 17 UK 4 / 6 3 / 3 2 / 2 Sveitsi - / 2 - / 1 - / 1 Kanada - / 1 - / 1 - / - Academic Ranking of World Universities 2013 26
Ulkomaalaiset opiskelijat 2011 kymmenen kärki sekä Suomi ja Ruotsi 800000 700000 600000 500000 400000 300000 200000 100000 0 United States United Kingdom Australia Germany France Canada Japan Spain Italy New Zealand Sweden Finland Lähde: OECD Education Statistics, Foreign/international students enrolled 27
Mihin suomalaiset menivät vuonna 2011? 1 285 263 295 314 318 587 1 536 Sweden 627 836 2 722 2 606 United Kingdom Germany United States Estonia Norway France Netherlands Denmark Other OECD Non-OECD OECD Education at a Glance 2013 28
29 Mistä Suomeen tultiin vuonna 2011? 7 161 2 095 579 491 516 541 497 713 1 776 857 808 China Russian Federation Nigeria Nepal Estonia Viet Nam Sweden Germany India Bangladesh RoW (Rest of the World) OECD Education at a Glance 2013
Suomessa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden jakautuminen eri koulutusaloille vuonna 2011 35 30 25 20 15 10 5 n Lähde: OECD Education at a Glance 2013 30
Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden ennustetut määrät vuonna 2020 700 600 500 tuhansia 400 300 200 100 0 Kiina Intia Korea Saksa Turkki Malesia Nigeria Lähde: British Council (2012): The shape of things to come: higher education global trends and emerging opportunities to 2020 31
Lähtevien opiskelijavirtojen ennustettu kasvu vuonna 2020 80 70 60 50 tuhansia 40 30 20 10 0 Intia Nigeria Malesia Nepal Pakistan Saudi-Arabia Turkki Lähde: British Council (2012): The shape of things to come: higher education global trends and emerging opportunities to 2020 32
Maahan tulevien opiskelijoiden ennustetut määrät vuonna 2020 700 600 500 tuhansia 400 300 200 100 0 Yhdysvallat Iso-Britannia Australia Kanada Saksa Lähde: British Council (2012): The shape of things to come: higher education global trends and emerging opportunities to 2020 33
Maahan tulevien opiskelijavirtojen ennustettu kasvu vuonna 2020 60 50 40 tuhansia 30 20 10 0 Lähde: British Council (2012): The shape of things to come: higher education global trends and emerging opportunities to 2020 34 Australia Iso-Britannia Yhdysvallat Kanada
Koulutus on kasvava markkina
Koulutusviennin globaaleja trendejä Korkeakoulusektorin sääntelyn purku Monikansalliset koulutusyritykset - Pearson (UK): kirjat, digitaaliset aineistot ja teknologiat - Apollo Group (US): korkeakoulutusta työssä käyville aikuisille - Benesse Education (J): tuotteita ja palveluita koko elinikäisen oppimisen kaarella Valtioiden kansainvälisen koulutusviennin strategiat Markkinoille tulon esteet Laadunvarmistusjärjestelmät Koulutusviennin rahoitusratkaisut International Education Global Growth and Prosperity: An Accompanying Analytical Narrative, July 2013, HM Government; UK 36
Markkinaosuudet kansainvälisillä korkeakoulumarkkinoilla 2011 kymmenen kärki sekä Suomi ja Ruotsi 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 United States Lähde: OECD United Kingdom Germany France Australia Canada Japan Spain OECD - Average Italy New Zealand Sweden Finland 37
Syitä perustaa kampus ulkomaille Keskinäisen ymmärryksen lisääminen yli kulttuuristen, sosiaalisten ja poliittisten rajojen Rekrytoida osaavia valmistuneita kohdemaasta oman maan työmarkkinoille Rahoituksen lähde Vastata korkeakoulutuksen kysyntään ja vahvistaa kohdemaan osaamispohjaa Kinser K & Lane J (2019: Managing the oversight of international branch campuses in higher education, Higher Education Management and Policy, Vol. 24, Nr. 3 38
Korkeakoulujen ulkomaisten kampusten (204 kpl) sijaintimaat vuonna 2014 48 % 17 % 16 % Arabiemiraatit Kiina Singapore Qatar Kanada Malesia Muut 7 % 4 % 3 % 5 % Lähde: GHE Branch List 39
Korkeakoulujen ulkomaisten kampusten (204 kpl) lähtömaat vuonna 2014 3 % 3 % 4 % 4 % 7 % 15 % 8 % 13 % 43 % Yhdysvallat Iso-Britannia Australia Ranska Intia Venäjä Malesia Alankomaat Muut Lähde: GHE Branch List 40
Korkeakoulutuksen rahoitus
Korkeakoulujen rahoitus suhteessa bruttokansantuotteeseen 3,0 2,5 2,0 % BKT:sta 1,5 1,0 0,5 0,0 United States Canada Korea Finland Denmark Sweden Netherlands Norway Israel Australia Estonia OECD average Russian Federation Ireland Japan Austria France Poland Portugal Belgium Mexico United Kingdom Spain Switzerland Iceland Czech Republic Italy Slovak Republic Brazil Hungary Germany Lähde: OECD Education at a Glance 2013 2010 2005 28.8.2014 42 Korkeakoulutuksen
Korkeakouluille suunnattu yksityinen ja julkinen rahoitus suhteessa bkt:een vuonna 2010 43 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 Yksityinen Julkinen 0,5 0,0 Suomi Tanska Norja Ruotsi Kanada Itävalta Belgia Irlanti OECD Education at a Glance 2013 Ranska viro Alankomaat Islanti OECD ka Slovenia Espanja Uusi-Seelanti Puola Portugali Yhdysvallat Israel Meksiko Tsekki Italia Australia Iso-Britannia Korea Chile Slovakia Japani
Korkeakoulutuksen osuus julkisesta koulutukseen suunnatusta rahoituksesta 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 2008 2009 2010 15,0 10,0 Singapore Canada Finland Norway Sweden Austria Germany Australia Poland Belgium United Kingdom Lähde: UNESCO Education Statistics 28.8.2014 44 Korkeakoulutuksen
Korkeakoulujen perusrahoitus ja niiden opetukseen sekä tutkimukseen myönnettävä kokonaispanostus (OKM) miljoonaa euroa 3000 2800 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 2008 2009 2010 2011 2012 2013 e 2014 e Lähde: Valtiovarainministeriö 45 Yliopistot Ammattikorkeakoulut* Korkeakouluopetus ja tutkimus** *Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta tässä kuvattu valtion osuus on 41.89 % ja kuntien 58,11 %. Vuoden 2015 alusta rahoitus siirtyy kokonaan valtiolle. ** Sisältää lisäksi rahoituksen mm. Suomen Akatemialle ja tutkimusinfrahankkeille
Korkeakoulujen bkt:een suhteutetun rahoituksen jakautuminen koulutuksen ja tutkimuksen välillä 2010 3,00 2,50 2,00 % BKT:sta 1,50 1,00 0,50 0,00 Lähde: OECD Education at a Glance 2013 46 Koulutuksen ydintominnot Tutkimus ja kehittäminen
Korkeakoulutukseen suunnatun julkisen rahoituksen jakautuminen Suomessa 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Educational expenditure on capital as a % of total educational expenditure Lähde: World Bank, Educational Statistics 47 Educational expenditure on salaries as a % of total educational expenditure Educational expenditure on other current expenditures as a % of total educational expenditure
Julkinen rahoitus korkeakouluopiskelijaa kohden, osuus asukaskohtaisesta BKT:sta 45 40 35 % of GDP per capita 30 25 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: World Bank, Education Statistics Finland European Union OECD members 48
Korkeakoulutuksen muuttuvat työtavat
Internetin käyttö maailmassa 6/2012 Alue Väkiluku, miljoonaa(2012) Internetin käyttäjiä, miljoonaa Käyttäjien osuus väestöstä Kasvu 2000-12 Tabletin käyttäjien osuus Afrikka 1 073 4,5 15,6 % 3 607 % 7,0 % Aasia 3 922 114 27,5 % 842 % 44,8 % Eurooppa 820 105 63,2 % 393 % 21,5 % Lähi-Itä 224 3,3 40,2 % 2 640 % 3,7 % Pohjois-Amerikka 348 108 78,6 % 153 % 11,4 % Latinalainen Amerikka Australia ja Oseania 594 18 42,9 % 1 311 % 10,6 % 36 7,6 67,6 % 219 % 1,0 % Maailma 7 018 361 34,3 % 566 % 100,0 % www.internetworldstats.com 50
Massiivisten avointen verkkokurssien alustoja (MOOCs, massive online open education) Alusta Kuvaus edx Code Academy Coursera itunes U Khan Academy Udemy MIT:n ja Harvardin yhteinen, ilmaisia kursseja, ei opintopisteitä mutta suoritustodistuksen antamista suunnitellaan Ilmaista oppia koodaamiseen Ilmaisia opintojaksoja 33 yliopistosta eri puolilta maailmaa Ilmaisia yliopistojen, museoiden, kirjastojen ja muiden oppilaitosten luentoja Ilmaisia opintojaksoja ja ohjausta, vapaaehtoisia toimijoita Asiantuntijoiden laatimia kursseja, osa ilmaisia, osa maksullisia Lisäksi yksittäisten yliopistojen kurssitarjontaa: Harvard, MIT, Yale, Duke, Standford, Carnegie Mellon, UC Berkeley, UCLA, 51
Mobiilin oppimisen tuoteryhmittelyä (meducation) Koulutuksen sisällöt Palvelun rakenne Osallistaminen ja oppiminen Muodollinen arviointi Kokoava arviointi Elektroniset kirjat ja opintojaksot Pelit ja simulaatiot, yhteisölliset ratkaisut Oppimisen hallintajärjestelmät Arviointipalvelut Valmennukset standardoituihin testeihin Lähde: McKinsey & Co (2012): Transforming learning through meducation 52
Kiitos! Lisätietoja: Koulutuspolitiikka, Marita Aho, marita.aho@ek.fi Innovaatiopolitiikka, Jari Konttinen, jari.konttinen@ek.fi #korkeakoulutus