Suomen sotakorvausalukset 1944 1952

Suomen sotakorvausalukset 1944 1952

Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle toimitetut alukset Voittajalle kuuluu vastustajan ruumis ja omaisuus. Tämä vanha traditio otettiin uudelleen käyttöön kun Suomi ja Neuvostoliitto 19. syyskuuta 1944 solmivat välirauhansopimuksen. Sopimuksen 11. artiklan mukaisesti SuomI sopi korvaavansa Neuvostoliitolle sotatoimien ja Suomen joukkojen Neuvostoliiton alueella miehitystoimista aiheutuneet 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin vahingot kuudessa vuodessa. Sotakorvaustoimitukset määrättiin maksettavaksi dollarin vuoden 1938 kurssin mukaan, joka yllätti Suomen täysin. Sehän tarkoitti melkein kaksinkertaista korvausmäärää. SOTAKORVAUSTEN PERUSSOPIMUS allekirjoitettiin 17. joulukuuta 1944. Tässä sopimuksessa uudet laivat muodostivat määrästä 20,1 prosenttia ja kauppalaivaston alukset 4,6 prosenttia. Jo tuokin kauppalaivamäärä oli 25 prosenttia eli neljäsosa koko Suomen kauppalaivastosta, 104 alusta. Merkittävä osa sotakorvauksia olivat myös muut konepajatuotteet. Rakennettiinpa pelkästään höyry- ja moottorivetureita lähes 700 kappaletta! Lokakuussa 1945 Neuvostoliitto pidensi sotakorvausaikaa kahdella vuodella. Toinen helpotus saatiin vuonna 1948, jolloin Suomi ja Neuvostoliitto allekirjoittivat YYA-sopimuksen. Tässä yhteydessä Neuvostoliitto ilmoitti, kun Suomi oli maksanut noin puolet velastaan, että loppuerää helpotetaan puolella summalla. SOTAKORVAUSTEOLLISUUTTA VARTEN perustettiin Soteva eli Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta, jonka päämaja sijaitsi Helsingin keskustan nykyisen Sokoksen tavaratalon 3-6 kerroksen tiloissa. Laajimmillaan Sotevalla oli 11 osastoa ja 36 toimistoa ympäri maata. Neuvostoliiton puolelta heidän valtuuskuntaansa johti kenraali Andrej Zhdanov. Neuvostoliiton organisaatio oli nimeltään Suomesta Hankintoja Toimittava Hallinto. Lähes koko sotakorvaustoimitusajan Suomen jäljellä olevat kauppalaivat oli sidottu Kamerton eli Kauppamerenkulun Ohjaus ja Säännöstelytoimikunnan hallintaan kuljettamaan metalli- ja metsäteollisuuden tuotteita Neuvostoliittoon. Näitä aluksia käytettiin myös saksalaisten sotakorvausmateriaalin kuljettamiseen Kaliningradiin ja Leningradiin. Lukuun ottamatta teräslevyjen hankalaa saantia Suomelle ei tuottanut suurta ongelmaa rakentaa teräksisiä höyry- ja moottorialuksia. Haasteellisimmiksi laivatyypeiksi muodostuivat suuret puiset koulukuunarit, kalastusalukset ja proomut. Tällaisia puisia aluksia jouduttiin rakentamaan Neuvostoliitolle satoja kappaleita. Uusia telakoita jouduttiinkin perustamaan useita, joista merkittävimmäksi muodostui Turun Pansioon perustettu Oy Laivateollisuus Ab. SOTAKORVAUKSISTA KUITENKIN selvittiin ja viimeinen juna ylitti Vainikkalan rajaaseman viimeisenä sotakorvauspäivänä 19. syyskuuta 1952. Korvausten jälkeen Suomella oli iskukykyinen metsä- ja metalliteollisuus, jota Neuvostoliiton jatkossa sopimat viisivuotissopimukset työllistivät. Kauppalaivaston sotakorvauslaivoista on tiettävästi jäljellä enää yksi, satamajäänsärkijä Turso, joka Venäjältä takaisin hankittuna ja entisöitynä vuoden 1944 asuunsa on liikkuva muistomerkki maamme vaikeista ajoista. Matti Pietikäinen & Rami Wirrankoski

Suomen sotakorvausalukset Luovutettuja aluksia Meriliikenteen isoja lastilaivoja luovutettiin peräti 28. Atlanta-varustamon kaunis Turussa tehty moottorilastilaiva Atlanta sai nimen Vilnius ja toimi valtameriliikenteessä 1970-luvulle saakka. Meriliikenteen isoja matkustajalaivoja luovutettiin neljä. Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön höyrylaiva Aallotar oli vain kahdeksan vuoden ikäinen. Se sai nimekseen Beloostrov eli Valkeasaari. Sopivia tankkilaivoja Suomesta löytyi vain kaksi ja niistäkin toinen oli hinattava tankkiproomu. Saksassa 1925 rakennettu Margareta meni punalaivaston käyttöön, eikä siitä sen koommin kuultu.

Suomen sotakorvausalukset Luovutettuja aluksia Pieniä rannikko- ja sisävesilastilaivoja Neuvostollitolle annettiin 11 kappaletta. Saksassa 1910 valmistunut lastilaiva Aallotar oli niistä toiseksi vanhin. Se oli entinen pirtun salakuljetusalus. Suomi menetti sotakorvauksina kaksi parasta jäänmurtajaansa Jääkarhun ja Voiman. Jääkarhu oli valmistunut 1926 Rotterdamissa ja se sai nimekseen Sibirjakov. Alus romutettiin 1972. Rannikkoliikenteen matkustajalaivoja luovutettiin 18 kappaletta. Myös Helsingin lähiliikenne menetti parhaat aluksensa. Porvoolainen höyrylaiva Borgå oli yksi suurimmista. Se sai nimen Lermontov.

Suomen sotakorvausalukset Luovutettuja aluksia Merihinaajien osuus laivatoimituksista oli kuusi kappaletta. Kuopion Saastamoisen aiemmin omistama hinaaja Haapaniemi kuului merihinaajiin, koska se oli toiminut Suomenlahdella valtion käytössä. Luovutettujen rannikkohinaajien määrä oli 19 kappaletta. Tähän ryhmään kuului myös Porin kaupungin 1925 Savonlinnassa rakennuttama satamajäänsärkijä Porin Karhu. Erilaisia proomuja Neuvostoliitolle luovutettiin kaikkiaan 14 kappaletta. Paraisten Kalkin omistamia näistä oli yli puolet. Tässä höyrylaivaa muistuttava Saksassa rakennettu proomu Pargas 22.

Suomen sotakorvausalukset Luovutetut alukset 1944 1945 Tyyppi ja nimi dwt/brt Rak. vuosi ja -paikka Varustaja Lyhenteet: b = bruttorekisteritonnia, d = kuollutpainotonnia, t = uppoumatonnia. MERILASTILAIVAT ss ANTARES 2 200 d 1933 Göteborg FÅA, Helsinki ss ARA 3 210 d 1923 Grangemouth - - ms ASTRID THORDÉN 3 000 d 1937 Turku Thordén, Hki ms ATLANTA 7 300 d 1939 Turku Rederi Ab Atlanta, Hki ms BORE X 7 880 d 1939 Göteborg Bore, Turku ss CAPELLA 2 098 d 1945 Helsinki FÅA, Hki ss DIONE 3 225 d 1920 Göteborg - - ss FINLANDIA 1 440 d 1920 Helsinki - - ss HESPERUS 2 648 d 1922 Roterdam - - ss INGRID THORDÉN 3 300 d 1920 Göteborg Thordén, Hki ss KARL-ERIK 3 100 d 1923 Trondheim Nordström, Loviisa ss KOLLAA 2 380 d 1941 Langesund FÅA, Hki ss KRONOBORG 12 128 d 1920 Belfast Zachariassen, Uki ss LEO 2 100 d 1920 Leith FÅA, Hki ss MARITA 2 785 d 1923 Moerdijk Rederi Ab Ergo, Hki ss NAGU 5 700 d 1927 Glasgow J.W.Paulin, Turku ss ORION 2 810 d 1935 Helsinki FÅA, Hki ss OSTROBOTNIA 1 525 d 1920 Helsinki - - ss PALLAS 1 847 d 1921 Rotterdam - - ss PATRIA 930 d 1923 Hardinxveld - - ms POHJANMAA 3 240 d 1929 Göteborg - - ss RAILA 2 100 d 1922 Oskarshamn Meriliike Oy, Hki ss REGULUS 2 465 d 1921 Rotterdam FÅA, Hki ss RHEA 1 800 d 1921 Rotterdam - - ss SALLA 2 450 d 1941 Langesund - - ss SUOMEN POIKA 1 580 d 1921 Helsinki - - ss SIRIUS 2 600 d 1929 Helsingör - - ss TAURUS 2 470 d 1923 Grimstad - -

Suomen sotakorvausalukset Luovutetut alukset 1944 1945 MERIMATKUSTAJALAIVAT ss AALLOTAR 2 900 b 1937 Helsingör FÅA, Hki ss BORE II 1 965 b 1938 Turku Bore, Turku ss ILMATAR 2 365 b 1929 Kööpenhamina FÅA, Hki ss POLARIS 1 614 b 1912 Stettin - - TANKKILAIVAT mt MARGARETA 650 d 1925 Stettin Nobel-Standard, Hki tpr VINETO 275 d 1917 Stettin - - JÄÄNMURTAJAT ss JÄÄKARHU 2 622 b 1926 Rotterdam Suomen valtio ss VOIMA 1 510 b 1915 Tallinn/1924 Hki - - MERIHINAAJAT ss AURA 126 b 1924 Turku Turun kaupunki ss HAAPANIEMI 93 b 1911 Joroinen Suomen valtio ss HERCULES 159 b 1884 Motala W. Hacklin, Pori ss OULU 1 114 b 1923 Varkaus Oulu Ou, Oulu ss TURSO 282 b 1944 Helsinki Helsingin kaupunki ss VH-1 111 b 1916 Varkaus Suomen valtio RANNIKKOHINAAJAT ss BJÖRN 53 b 1918 Karlstad Enso-Gutzeit, Kotka ss FERRO 78 b 1921 Vaasa Ab Dalsbruk, Dragsjärd ss FÖRBY 84 b 1910 Finby K. Forsström, Finby ss JURMO 380 t 1944 Varkaus Suomen valtio ss LUPPI 380 t 1944 Varkaus - - ss MARS II 47 b 1919 Helsinki W. Rosenlew, Pori

Suomen sotakorvausalukset Luovutetut alukset 1944 1945 ss MÄSSKÄR 26 b 1914 Kotka Yxpila Stevedoring ss NARVI 380 t 1944 Varkaus Suomen valtio ss OULU 9 43 b 1923 Raahe Oulu Oy, Oulu ss POHJANMAA 38 b 1915 Turku Rauma-Raahe, Rauma ss PORIN KARHU 75 b 1925 Savonlinna Porin kaupunki ss RAPP 26 b 1919 Kotka Enso-Gutzeit, Kotka ss RISTINIEMI 49 b 1936 Kotka Ristiniemen Oy, Hamina ss STEG 47 b 1918 Karstad Ab J. Bruhn, Kotka ss STOCKFORS VII 81 b 1928 Varkaus Ab Stockfors, Pyhtää ss SUURSAARI 219 b 1927 Joroinen Suomen valtio ss TUPPURA 30 b 1915 Turku - - ss VH-2 64 b 1928 Kotka - - ss VOIMA 55 b 1919 Kotka Enso-Gutzeit, Kotka RANNIKKOLASTILAIVAT ss AALLOTAR 210 d 1910 Papenburg-Ems Hjelt & Lindgren, Hki ss ALKU 500 d 1920 Rauma Rauma-Raahe, Rauma ss ILMARINEN 350 d 1935 Viipuri, Uuras V. Tuovinen, Muuruvesi ss KALLO 200 d 1917 Leppävirta W. Hacklin, Pori ss LAINETAR 230 d 1904 Helsinki Paraisten Kalkki ss MARTTA 460 d 1913 Göteborg A. Soini, Uki ss SOISALO 260 d 1913 Joroinen F.O. Åkerman, Hki ms THELMA 390 d 1919 Gefle P. Molander, Pori ss UKKO 250 d 1921 Rääkkylä L. Boxberg, Hki ss ULLA 280 d 1944 Vehkalahti H. Liljestrand, Hki ms WERNER H 654 d 1941 Pori, Reposaari W. Hacklin, Pori RANNIKKOMATKUSTAJALAIVAT ss ALICE 45 b 1914 Porvoo Paraisten Kalkki ss ARANDA 592 b 1920 Turku Suomen valtio ss BARÖ 280 b 1915 Varkaus Northern SS Co, Hki ss BORGÅ 265 b 1892 Pori Borgå Ångf.Ab, Porvoo

Suomen sotakorvausalukset Luovutetut alukset 1944 1945 ms BÖLJAN 47 b 1930 Savonlinna E.Sundin & co, Vaasa ss DEGERÖ 35 b 1910 Helsinki Ab Öster-Degerö, Hki ss EXTRA 21 b 1900 Helsinki Merenkulku-Sjötrafik ss KALLVIK 45 b 1914 Helsinki Paraisten Kalkki ss KORKEASAARI-HÖGHOLMEN 88 b 1914 Motala Merenkulku-Sjötrafik ss MUSTIKKAMAA I 39 b 1925 Porvoo - - ss MUSTIKKAMAA II 41 b 1922 Varkaus - - ss OLYMPIA 79 b 1939 Helsinki - - ss PORTHAN 288 b 1914 Göteborg Ångb.Ab Åland, T:ku ss PIHLAJASAARI-RÖNNSKÄR 53 b 1929 Porvoo Merenkulku-Sjötrafik ss SAIMA 106 b 1901 Helsinki - - ss SENTA 33 b 1912 Helsinki Oy s/s Senta, H:ki ss SÄRKKÄ 157 b 1919 Varkaus Suomen valtio ss WILLINGE 35 b 1912 Helsinki Willinge Gård & Trafik PROOMUT pr CHRISTOFER OLSEN 400 d 1913 Middlesbrough Ab Dalsbruk, Dragsjärd pr F.Å.A. N:o 1 350 d 1935 Helsinki FÅA, Helsinki pr F.Å.A. N:o 2 400 d 1935 Helsinki - - pr K.A.B.N:o 1 360 d 1923 Kotka Kymin Oy, Kotka pr P. 57 130 d 1938 Pori A. Ahlström, Pori pr PARGAS 10 750 d 1892 Saksa Paraisten Kalkki pr PARGAS 20 1 200 d 1900 Tönning - - pr PARGAS 21 1 200 d 1900 Tönning - - pr PARGAS 22 1 200 d 1901 Tönning - - pr PARGAS 23 1 200 d 1900 Tönning - - pr PARGAS 44 300 d 1916 Petrogad - - pr PARGAS 46 425 d 1901 Westerbroek - - pr PARGAS 49 350 d 1912 Stettin - - pr R.W.L. N:o 77 1 100 d 1912 Capelle/IJssel Rauma-Raahe, Rauma Yhteensä 104 alusta

Suomen sotakorvausalukset Rakennettuja aluksia Puisten kuunarien rakentaminen oli yksi haastavimmista töistä. Niitä valmistui eri telakoilla 91 kappaletta. Lisäksi tehtiin 67 puista ja 10 teräksistä kalastustroolaria 258 erityyppistä puista ja teräksistä proomua. Eri kokoisia höyry- ja moottorilastilaivoja valmistui kaikkiaan 14 kappaletta, joista 12 Turussa ja kaksi pienempää Helsingissä. Kuvan höyrylaiva Hasan ja sen kahdeksan sisarlaivaa rakennettiin Crichton-Vulcanin telakalla Turussa. Erikokoisia höyryja moottorihinaajia rakennettiin rannikolla ja sisävesien telakoilla 141 kappaletta. Helsingissä rakennettiin jo pelkästään 20 Turson tyyppistä 36-metristä höyryhinaajaa.

Suomen sotakorvausalukset Rakennettuja aluksia Alustyyppi tonnia/hevosvoimaa kappalemäärä Höyrylastilaivat 2 000 d/1 100 hv 2 Höyrylastilaivat 3 200 d/1 000 hv 9 Moottorilastilaivat 3 000 d/1 000 hv 3 Höyryhinaajat 530 b/800 hv 30 Höyryhinaajat 304 b/600 hv 20 Höyryhinaajat 335 b/500 hv 9 Höyryhinaajat 280 b/500 hv 3 Höyryhinaajat 260 b/400 hv 6 Höyryhinaajat 240 b/400 hv 14 Höyryhinaajat 70 b/180 hv 50 Varppausmoottoriveneet 6,5 t/25 hv 3 Teräksiset höyrytroolarit 670 b/800 hv 10 Puiset moottoritroolarit 100 b/200 hv 67 Kuunarit 300 b/225 hv 91 Komposiittiproomut 1 000 d 166 Teräksiset proomut 1 000 d 37 Teräksiset proomut 3 060 d 30 Teräksiset proomut 2 000 d 25 Yhteensä 575 SOTAKORVAUSALUKSIA RAKENTANEET TELAKAT JA KONEPAJAT A. Ahlström Oy, Varkaus Aug. Eklöf Ab, Porvoo Wärtsilä-yhtymä Oy Crichton-Vulcan, Turku Wärtsilä-yhtymä Oy Hietalahden telakka, H:ki F.W. Hollming Oy, Rauma Kemin Konepaja Oy, Kemi Oy Laivateollisuus Ab, Turku Lypsyniemen Konepaja Oy, Savonlinna Rauma-Raahe Oy, Rauma Reposaaren Konepaja Oy, Pori Ruona Oy, Raahe Oy Teljän Tehtaat, Pori Uudenkaupungin Telakka ja Konepaja Oy, Uusikaupunki Valkon Laiva Oy, Pernaja Valtion Metallitehtaat, Helsinki Valtion Metallitehtaat, Pansio, Turku A. Virolaisen Konepaja, Hamina

Sotakorvausalus s/s Turso Tekniset tiedot S/S TURSO Taifun 1945 2004 Turso 1944 1945 Suurin pituus: 35,98 m Leveys: 8,80 m Syväys: 3,80 m Höyrykone: trippeli, 750 ihv Kaksi höyrykattilaa

Sotakorvausalus s/s Turso Rakentaminen 1942 1944 Kuvat: Indav Oy.

Sotakorvausalus s/s Turso 1945 2004 Helsingin kaupunki luovutti sotakorvauksena aivan uuden satamajäänsärkijä Turson Neuvostoliitolle. Alus lähti Helsingistä 6. joulukuuta 1944 ja seuraavana vuonna se sai nimekseen Taifun. Alusta käytettiin Leningradin satamassa ja meriväylällä. Taifun oli voimakas alus ja usein se sai murtaa Nevan jääpatoja. Tästä tehtävästä se sai Leningradin kaupungilta kunniakirjan, joka edelleenkin on Tursolla esillä. 1990-luvulla alus siirtyi yksityiselle EcoPhoenixille.

Sotakorvausalus s/s Turso 2004 2005 Taifun ostettiin takaisin ja saapui Mustolaan 6. elokuuta 2004. Ministeri Aatos Erkko kastoi sen uudelleen Tursoksi lokakuussa. Kesäkuussa 2005 aloitettiin aluksen kunnostustyöt.

Sotakorvausalus s/s Turso 2005 2006 Pernajan Isnäsissä purettiin aluksen neuvostoaikaisia rakenteita, uusittiin keularanka ja partaat sekä kansirakenteet hiekkapuhallettiin ja maalattiin. Myös komentosillan siivet levitettiin alkuperäisiin mittoihin ja muutenkin aluksen ulkoasu saatettiin alkuperäisen mukaiseen kuntoon. Turson pohjan hiekkapuhallus ja maalaus tehtiin syksyllä 2006 Suomenlinnan telakalla. Töitä jatkettiin Hietalahdessa.

Sotakorvausalus s/s Turso 2006 2011 Aluksen ensiesiintyminen tapahtui viemällä Turso syksyllä 2006 Haminaan hinaamalla. Seuraavana talvena aloitettiin Hietalahdessa Neuvostoliitossa rakennetun öljyputkiston ja -tankkien purkaminen ja kattiloiden muuttaminen kivihiililämmitteisiksi. Myös höyrykoneet kunnostettiin ja asennettiin septitankit. Koko sähköjärjestelmä rakennettiin uudelleen ja hytit kunnostettiin. Turso teki ensimatkan lokakuussa 2010 ajamalla omalla koneella Hietalahdesta Eteläsatamaan ja takaisin. Toukokuun lopulla 2011 Turso vieraili Pietarissa yhdessä Saimaan vanhojen höyry- ja moottorilaivojen kanssa Itämeren vanhojen laivojen festivaalissa. Alus herätti siellä pietarilaisten suuren mielenkiinnon.

Sotakorvausalus s/s Turso Höyrytekniikkaa Trippelikone on niin valtava, että tarvitaan kalansilmäobjektiivi sen saamiseksi kokonaan kuvaan. Kahden tulipesän höyrykattilat ovat vastakkain. Monessa paikassa laivalla kiiltää messinki.

Sotakorvausalus s/s Turso Ulkoa ja sisältä Tursolla on avonainen bryka, joka helpottaa laivan ohjaamista satamissa. Kaikki hallintalaitteet löytyvät myös aluksen varsinaisesta ohjaamosta. Telegrammi on päällikön tärkeimpiä työvälineitä. Turson salonki on kaunis tila. Sen seinät on päällystetty loimukoivulla ja pehmeät nahkapenkit ovat mukavia istua. Portaat johtavat alas messiin ja keittiöön, jotka saatiin yhdistämällä kaksi hyttiä. Vanhassa keittiössä on vielä jäljellä alkuperäinen Högforsin kivihiililämmitteinen hella.

Toteutus: Satamajäänsärkijä S/S Turso Yhdistys ry & Suomen Laivahistoriallinen Yhdistys ry / Matti Pietikäinen & Rami Wirrankoski - 2011. Paino: Monikko Oy.