Museokokoelmat sähköiseen muotoon - koulutusta digitoijille Valokuvat digitaalisiksi



Samankaltaiset tiedostot
- esineet ja valokuvat -

Hyvät käytännöt ja pitkäaikaissäilytyksen huomioiminen digitoinnissa FT István Kecskeméti, sektorijohtaja, Kansallisarkisto

Digitaalisen alkuperäisaineiston arkistointi ja hallinta Valtion taidemuseossa Digiwiki-seminaari; Digitoinnin työpaja 2/4

Valokuva-aineiston digitointi Suomen valokuvataiteen museossa. Virve Laustela

JOHDANTO ESINEKOKOELMIEN DIGITOINTIIN

Konservoinnin kuvat. Pirje Mykkänen Muusa-päivä

Yhdistysten sähköisten asiakirjojen arkistointi Toimihenkilöarkistoon

PIKSELIT JA RESOLUUTIO

Digikuvan peruskäsittelyn. sittelyn työnkulku. Soukan Kamerat Soukan Kamerat/SV

ARKISTOLAITOKSEN VAATIMUKSET DIGITOIDULLE AINEISTOLLE

Kuvankäsi*ely 1. Digitaaliset kuvat ja niiden peruskäsi3eet. Kimmo Koskinen

Juha-Pekka Ruuska BITTIKARTTAGRAFIIKKA, BITTIKARTTAKUVAT ELI RASTERIKUVAT...2

Tehoa digitointiin Luston luettelointi- ja digitointiprosessin kehittäminen

Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.

Kuvankäsittelyn mahdollisuudet

MUSEOVIRASTON KUVAKOKOELMIEN PELASTUSDIGITOINTIHANKE Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät Suomen kansallismuseo

Tehdään laadukas painotuote

Itsepalvelukopiokone

ARKISTOLAITOKSEN SUOSITUS DIGITOINNIN LAATUKRITEEREIKSI:

Digitoinnin suunnittelu ja digitoinnin työnkulku

SKANNAUSVINKKEJÄ. Skannausasetukset:

SIIRI KUVA JA ESINETIETOKANTA

LUENTO 6 KUVANKÄSITTELY

Tutkijatapaaminen

Tekstin digitointi Kansallisarkistossa

Kuvankäsittely. DigiReWork Annamari Mäenhovi Kati Nieminen

Hämeenlinnan Offset-Kolmio Paino Oy:n aineisto-ohjeet

Kuvakokoelmat.fi. Kokemuksia digitointihankkeesta

Keski-Suomen museo. Kuva-arkisto ja tutkimusarkisto. Kuva: Olga Oksanen, Keski-Suomen museo. Keski-Suomen museo

Hajautetut käyttöliittymät. Kuvat www-sivulla

Aineisto-ohje. Koko ja työpohjat. Leikkuuvarat. Kuvien värinmääritykset ja resoluutiot. Aineiston tallennusmuoto. Aineiston lähetys ja lisätietoja

FRAM. Prepress Guide

Museaalisen kuvamateriaalin digitoinnin ulkoistaminen

KUVANKÄSITTELYN TEORIAA

Pro gradun kuvaluettelon tekemisen ohjeet

SÄVYNSÄÄTÖ PHOTOSHOP-OHJELMASSA

Museoaineiston digitointi. Museovirasto, Tiedonhallintakeskus Vesa Hongisto

TEEMA 2 TAULUKKODATAN KÄSITTELY JA TIEDON VISUALISOINTI LUENTO 4

Museoaineiston digitointi

Pietinen Oy -negatiivikokoelman luettelointi- ja digitointiprojekti Kuva-arkistopäivät Karoliina Valli & Eemeli Hakoköngäs

SVM osallistuu Museoviraston vetämään hankkeeseen valokuvaaineistojen

Digitointitila asiakkaiden ja henkilökunnan kokemuksia. Jyväskylän kaupunginkirjasto Keski-Suomen maakuntakirjasto

T.E.H.D.A.S. Arkisto. Kokemuksia performanssitaiteen arkistoinnista. Juha Mehtäläinen

Valokuvien tallentaminen ja säilytys. Sastamalan Opisto Museonjohtaja Maria Pietilä, Sastamalan seudun Museo

Elisa Kirja. PDF e-kirjojen käsittelyohjeet

PHOTOSHOP Sonja Sarsa

Uudet ominaisuudet. Versio 3.00

DIGIKUVAT HALTUUN JA TALTEEN

DIGITAALISESTI IKUISTETTU. Digikameran käytöstä Matti Tossavainen Palvelukeskus Foibe Learning in Later Life

Taulukkolaskennan edistyneempiä piirteitä, Kuvakäsittelystä

Gimp JA MUUT KUVANKÄSITTELYOHJELMAT

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

JOKA Journalistinen kuva-arkisto

DIGI PRINT. Aineistovaatimukset ja aineiston siirto

Tietohallintopäällikkö Ari Apilo

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg

Videoiden digitointi Nuorisoasiainkeskuksessa

Digitointiprojektin käytäntö ja ongelmat. Esimerkkinä Porin taidemuseon digitointiprojekti 2014

Visuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus

Web Services -toiminnon käyttö skannaukseen verkossa (Windows Vista SP2 tai uudempi, Windows 7 ja Windows 8)

KUVAMUOKKAUS HARJOITUS

Maa Fotogrammetrian perusteet

Digikuvan tekniset vaatimukset

DYNAAMINEN ULOTTUVUUS DIGITAALISESSA VALOKUVAUKSESSA

Ammattilaisten suosimat katseenvangitsijat

PICS 2 PC KÄYTTÖOHJE SUOMI ( 1 6 )

VALOKUVAKOKOELMIEN DIGITOINNIN SUUNNITTELU

Luento 8 Kuvankäsittelyn periaatteita Aulikki Hyrskykari

Digikuvan tekniset vaatimukset

SQL Server 2005 Express Edition tietokannan asennusohje

1. Skannaus ja tekstintunnistus (OCR) verkkoskannerilta

Case YLE D-keskus. Digiwiki-työpaja Kiasmassa: Videoiden digitoinnin perusteet ja prosessit

VALOKUVAKIRJA. VaiheittAinen opas

Ohjeita kirjan tekemiseen

Komennolla Muokkaa-Väriasetukset avautuu tämännäköinen ikkuna:

Valokuvaus ja kuvankäsittely kurssin portfolio

DIOJEN & NEGATIIVIEN DIGITOINTI Canon Canoscan -skannerilla

Asiakirjojen ja valokuvien skannaaminen Canon Canoscan -skannerilla

Yleisimpiä kysymyksiä digitoinneista

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

DIGIKUVAN PERUSTEITA. 1. Grafiikkatyypit

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager

Ääni%eiden digitoin, Kansalliskirjastossa

KDK-ajankohtaispäivä museoille

VERKOSTO GRAAFINEN OHJE

Etikettien suunnittelu. Kuka ja millä välineillä? Tiina Myllymäki

Pikselitehtaan automaattinen digitointijärjestelmä

Kuvien lisääminen ja käsittely

INFO: Järjestelmäkameran käytöstä

Digitaalinen työnkulku digivalokuvaajille

Perinteisen ja Pikselitehtaan digitointitekniikan vertailu dioja ja negatiiveja digitoitaessa

Uudet ominaisuudet. Versio 2.10 BL F00

Hyvästä kuvasta hyvään kollaasiin. Siilinjärvi ja Hannu Räisänen

KANSALLISARKISTON VAATIMUKSET HÄVITTÄMISEEN TÄHTÄÄVÄÄN DIGITOINTIIN

KUVA OLIS KIVA. kuva viestinnässä ja markkinoinnissa / Sanna Henttonen, graafinen suunnittelija, sanna.henttonen@phkk.fi

VALTIONEUVOSTON JA EDUSKUNNAN YHTEISTEN ASIAKIRJOJEN JA NIIHIN RINNASTETTAVIEN TIETOAINEISTOJEN PYSYVÄ SÄILYTYS

Pohjoismainentallennus- ja tutkimushanke Kuva-arkistokurssi Anni Wallenius

Luetteloinnin kehittäminen

Grafiikka julkaisuun. Tietohallintokeskus Markku Könkkölä Sisällys

Kuva-aineistojen säilyttäminen

Transkriptio:

Museokokoelmat sähköiseen muotoon - koulutusta digitoijille Valokuvat digitaalisiksi

Digitointi; miksi? Kokoelmanhallinta, vaatii kokoelmapolitiikan ja hallintajärjestelmät Kokoelman säilyttäminen, ei kuluteta aineistoa Saavutettavuus, haasteena tekijänoikeudet Sisällöntuotanto, näkyvyys, vaikuttavuus Kaupalliset tavoitteet, kuvamyynti

Ennen digitointia Alkuperäisen aineiston arkistointi kokoelmanhallintajärjestelmään Digitoitavan aineiston kuntokartoitus ja mahdolliset konservointitoimenpiteet Tarpeen ja resurssien määrittely; digitointisuunnitelma, sis. koko- ja laatumäärittelyt, kalusto ja tilat digitointiin Tallentamisen ja kuvankäytön varmistaminen, varmuuskopiointi, pitkäaikaissäilyvyys

Kuvan koon määrittely 1 Digikuva koostuu väripisteistä eli pikseleistä. Resoluutio määrittää pikseleiden tiheyden esitettäessä esim. näyttöresoluutio (Internet) on 72 ppi (pixels per inch), painoresoluutio on 300-600 dpi. Painoresoluutio on siis yli 3 x tiheämpi kuin näyttöresoluutio. Skannatessa; mitä pienempi kohde sitä suurempi resoluutio Arkistolaitoksen suosittelema dokumentin digitointikoko: A4 (21 x 30 cm) 300 dpi RGB = n. 2500 x 3500 pikseliä = 25 Mb Päätös mitä kokoa halutaan, juliste (a 100 Mb), A3 (a 50 Mb), A4 (a 25 Mb)?

Näytöllä 800 x 600 pix = 28,22 x 21,17 cm 72 ppi = Painettuna 6,77 x 4,23 cm 300 ppi = 2,3 Mb

Kuvan koon määrittely 2 Kuvan bittisyys muodostuu siitä, kuinka monella tasolla pikseleitä on: Harmaasävykuva 8 bit = 256 väriä >16 bit (kaksinkertainen määrä infoa, kasvattaa samalla tiedostokoon 2 x,) = 65536 väriä RedGreenBlue = 3 x 8 bit = 24 bit = 16 777 216 väriä >48 bit, 64 bit 16 bittistä kuvaa voi käsitellä tulevaisuudessa eri tarpeisiin esim. liukumia tuhoamatta. Raakaskannaus, ilman kuvan korjailua RGB-kuvissa 8 bit - 16bit = 24 bit - 48 bit sama asia voidaan ilmaista eri tavoin

Kuvan koon määrittely 3 Tiedostomuodot, tallennustila Tiedostomuodot vaikuttavat tallennustilan tarpeeseen Tiff, tallentaa myös mahdolliset layerit, PAS: ei LZWpakkausta JPG, pakkaa visuaalisesti kuvaa eli korruptoi JPG2000, pakkaa häviöttömästi mutta tulee vain Srgb-muodossa olevia kuvia Kuvista yleensä tallennetaan järjestelmään useita versioita mm. DNG eli alkuperäinen RAW-tiedosto Master-file Tiff eli paras käyttötiedosto Näyttö-kuva JPG, nopeasti latautuva katselukäyttöön

Digitointi, miten? Kuva-arkisto, luettelointi Vedos Dia, negatiivi Lasinegatiivi Digitaalinen kuvaus Skannaus Kuvankäsittely Digikuvan arkistointi Julkaiseminen Digitaaliset originaalit

Skanneri Filmi- vai pintaoriginaalien skannaus Skannattavien koot huomioiva (9x12 cm asti) Tarkkuus Läpäisykyky Kohina Skannausohjelman ominaisuudet

Skannaus Skanneri kalibroitu, mikäli mahdollista Aseta Input-profiili ja Output-profiili (AdobeRGB1998) Puhdistus irtoliasta jne Target eli värikiila pintaskanneriin Määritellään haluttu bittisyys (kannattaa skannata 16-bittisenä), koko, (optinen)resoluutio, rajaus Sävyn korjailua visuaalisesti tai värikiilaa hyväksi käyttäen

Digitaalinen kuvaus Perinteinen reprokuvaus on aineistolle hellä digitointitapa 2 valonlähdettä, mahdollisesti polarisaatiosuotimet lamppujen ja objektiivin eteen, erityisesti jos materiaali on kiiltävää tummaa (peilaavaa) Kuvataan targetin eli värikiilan kanssa, targetista valkotasapaino

Negatiivin kuvaus Lasinegatiivi; skanneriin vai valopöydälle? Mm. KKA:ssa, Valokuvataiteen museossa ja Helsingin kaupunginmuseossa (erit. Signe Brander) lasinegatiiveja on digitoitu valokuvaamalla, jolloin lasinegatiivi ei ole altistunut kovin voimakkaalle valolle ja kuumuudelle. Näin myös tiheistä negatiiveista on saatu hyviä tuloksia SLS skannaa menestyksekkäästi lasinegatiivejaan Pääosassa kuvauksen kohde l. aihe vai lasinegatiivi objektina? KKA:ssa lasinega digitoidaan kokonaisuudessaan. Digiwikissä 2 artikkelia lasinegatiivin digitoinnista http://www.digiwiki.fi/fi/index.php?title=lasinegatiivin_valokuvaus_kka:ssa

Kuvankäsittelystä Retusointi vai alkuperäistä kunnioittava Prikkaus l. digitoinnin yhteydessä tulleet, mm. pölyt Sävynkorjailu (VTM: RGB 10-245) ei tukossa eikä puhki Rajaus Metatiedon lisäys; tekijä, oikeudet jne, VTM käyttää IPTC Description kenttää kuvatietojen merkitsemiseen Mahdollinen bittisyyden laskeminen 16 > 8 bit Terävöitys

Kamerat Valoherkkä CMOS tai CCD-kenno; täysi kenno on fyysiseltä kooltaan kinofilmiruudun kokoinen tai suurempi = ammattilaadun kamera, muissa pienempi. Kunnollinen makro-objektiivi, piirtokyky, huom. tynnyrivääristymä Mahdollisuus kontrolloida ominaisuuksia: kuvausominaisuudet, profiili, valkotasapaino Kameravalmistajan ohjelmat; kuvankäsittely > rawkonvertointi, Targetit; http://www.xritephoto, IT8-targetit, Kodakin skaala

Tynnyrivääristymä

RAW-työnkulku Digitaalinen kuva syntyy, kun valo kohdistuu linssin kautta valoherkkään kuvapisteistä koostuvaan CMOS tai CCD-kennoon ja kameran prosessori muokkaa kuvan näkyväksi. Kameran tuottama Tiff tai JPG kuva on viipale raakakuvasta. RAW-tiedostoa voidaan muokata ohjelmallisesti, hallita ja saada esiin kuvainformaatiota: vaikkapa valkoisen pään sävyjä. Kuva käsitellään konvertterissa ja avataan vasta sitten kuvakäsittelyohjelmaan Ohjelmia: Adobe Camera RAW, Capture One, Canon Digital Photo Professional jne RAW-tiedoston ( mm:.fff,.crw,.cr2,.nef ) säilyttäminen on haaste, kuinka huolehditaan, että se aukeaa myös tulevaisuudessa? Adobe Digital Negative DNG tarjoaa mahdollisuuden tallentaa itse RAW-tiedoston sekä siihen liittyvän XML-tiedoston, joka sisältää mm. tiedon käsittelytoimenpiteistä. Jotkin ammattilaiskamerat tuottavat jo RAW-kuvan valmiiksi DNG-muodossa.

Näytön kalibroinnista Kuvan käsittely kalibroimattomalla laitteistolla hankalaa VTM:ssä Eizon näytöt kalibroidaan Spyder 3 laitteella & Color Navigator ohjelmalla Apuna vähintään Adobe Gamma ohjelma http://www.leuku.fi/ >kuvankäsittelystä

Värinhallinnasta Digitointilaitteet kalibroitu tai määritelty tuottamaan kuvia halutussa profiilissa WYSIWYG ICC-väriprofiili määrittää värintoistoalueen, tavoitteena saada kuvaan mahdollisimman laaja kattavuus näkyvästä värimaailmasta SRGB profiilissa huomattavasti pienempi väriala kuin yleisesti käytössä oleva AdobeRGB1998

Tallentamisesta ja arkistoinnista Nimeäminen yksilöllisellä tunnuksella, ei erikoismerkkejä eikä välilyöntejä Tietokannat, metatiedot kohteesta kuvan sisään. VTM: IPTC Description mm. Photoshopilla, Bridgellä, Ifranview Konvertointiin ja migraatioon soveltuvat tiedostomuodot ja metatietokentät PAS; KDK:hon liittyvä pitkäaikaisäilytysjärjestelmä, määrittänee linjaukset, suositukset työn alla

Suositukset vs. todellisuus Hallitusta työtavasta huolimatta kaikki sävyt eivät toistu oikein Aina ei ole mahdollista tehdä optimaalisesti Värisilmä kehittyy työtä tehdessä Laatu vs. määrä?

Lähteet ja tietoa Laustela, Tahvanainen: esitys Museoliiton koulutuksessa 8.12.2010 Mykkänen: esitys Digiwiki-seminaari; Digitoinnin työpaja 2/4 24.11.2009 Digiwiki Kamera-, skanneri- ja ohjelmavalmistajat ja heidän tuottamansa käsikirjat, Docendo Älä unohda arvioita, mm. Tekniikan maailma, PC lehdet, http://www.dpreview.com jne

Kiitos! www.digiwiki.fi Jaa tietoa ja kokemuksia! Kirjaudu, kommentoi ja kirjoita