2
3
Arvoisa lukija! Tähän esitteeseen on koottu tärkeimmät kulttuurikohteet, joihin voit tutustua Sallan ja Vanhan Sallan alueilla. Historiastamme johtuen painopiste on luonnollisesti sotahistoriallisissa kohteissa sekä sen jälkeen rakennetuissa rakennuksissa. Sallan 150 vuotista historiaa juhlitaan vuonna 2007. Historiamme eri tapahtumista kertovat maastossa olevat muistomerkit ja kohteet, joihin voit halutessasi tutustua itsenäisesti. Tarvittaessa opastusta voivat järjestää alueen yritykset tai järjestöt. Monet kohteet ovat myös kyläreitin varrella. Esite on tehty osana kulttuurimatkailun hanketta, jonka yhtenä tarkoituksena on ollut lisätä tietoisuutta Sallan alueen historiasta. Hanketta ovat rahoittaneet Euroopan aluekehitysrahasto, Lapin liitto sekä Sallan kunta. Tervetuloa löytöretkelle Sallaan! 4
Tiesitkö, että Salla on ollut aiemmin Kuolajärvi? Kuolajärvi -nimen alkuosa kuola tulee saamenkielen kalaa tarkoittavasta sanasta. Vanhassa Sallassa on Kuolajärvi-niminen vesistö, josta alkava Kuolajoki laskee länteen ja yhtyy Saijalla Tenniöjokeen. Tsaari Aleksanteri II julisti 30.11.1857 Kuolajärven kappeliseurakunnan itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Käytännössä tämä tarkoitti myös Kuolajärven kunnan perustamista. Pitäjä oli lähes 12 000 km² laajuinen ja asukkaita 1900 -luvun alussa n. 5500. Vuonna 1936 kunnan ja seurakunnan nimi muutettiin Sallaksi, koska silloinen keskus sijaitsi Sallatunturin juurella molemmin puolin Sallajokea. Toisen maailmansodan rauhansopimuksissa (1940 ja 1945) noin puolet Sallasta luovutettiin Neuvostoliitolle. Lapin sodan evakossa suurin osa sallalaisista siirrettiin Keski-Pohjanmaan Kälviälle, josta tuli Sallan kunnan ja seurakunnan keskus. Sota tuhosi noin 80 % Sallan rakennuskannasta, minkä vuoksi seudulla on vain vähän ennen sotia rakennettuja taloja. Yksi tällainen on Hietajärveltä Sallaan kotiseututaloksi siirretty Salon talo. Alueen jälleenrakentaminen kesti aina 1960 luvulle saakka. Sallan väkiluku oli suurimmillaan 1960-luvun alussa, jolloin asukkaita oli noin 11 000, mitä seurasi voimakas muuttoliike Ruotsiin. Vuoden 2006 lopussa kunnan asukasluku oli noin 4500. Alueen historiasta voit lukea lisää mm. Hannu Heinäsen kirjasta Sallan historia (1993). 5
SALLAN SEURAKUNTA Kuolajärvestä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1857. Sitä ennen se kuului hallinnollisesti Kemijärveen, joka itsenäistyi Kuusamosta vuonna 1779. Kuolajärven ensimmäinen kirkko oli C.L. Engelin piirtämä. Se oli muodoltaan 8-kulmainen hirsirakennus, ja sitä alettiin rakentaa vuonna 1838. Kirkko tuhoutui talvisodan alkupäivinä. Seurakunta menetti talvisodassa lähes kaiken omaisuutensa. Kirkonarkistosta ehdittiin pelastaa vain pieni osa, lähinnä kirkkoherra Koiviston kirjoittamat sukukirjat. Sallan nykyinen kirkko on rakennettu vuosina 1948-1950 ja vihitty käyttöön 2.7.1950. Kirkon suunnittelivat arkkitehdit Eero Eerikäinen ja Osmo Sipari. Sen rakentamiseen saatiin apua Tanskan luterilaisilta seurakunnilta. Sallan seurakunnalla on myös Hautajärven rajaseutukirkko ja Kursun kyläkirkko. 6
Sallan kirkko on alueen merkittävin kulttuurinähtävyys. Jälleenrakennuskauden muistomerkkinä se on myös kansallinen suojelukohde. Kirkkosalin pinta-ala on 630 m² ja istuinpaikkoja 600 hengelle. Tapulin korkeus on 35 m. Kirkon sisältä voi löytää monia kauniita yksityiskohtia. Saarnatuolin, jonka aihe on nousevat tähkäpäät, on lahjoittanut tanskalaisen puuseppä Weber. Lehterillä olevat urut ovat taiteilija Juhani Pohjanmiehen muotoilemat ja Kangasalan urkutehtaan vuonna 1949 valmistamat. Niissä on 23 kiinteää ja 3 siirtoäänikertaa. Kirkon sisäovien lasisyövytykset on tehnyt taiteilija Yrjö Rosola. Ne esittävät yhtäältä ihmisen elämää kehdosta hautaan mutta myös kirkkovuoden juhlapyhien aiheita. Pronssisen alttarikorkokuvan on muotoillut kuvanveistäjä Aimo Tukiainen. Se toistaa Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumin 11. luvusta: Tulkaa minun tyköni kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. 7
Kirkon pihalla on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen v.1953 muotoilema graniittinen Hauta etulinjassa -patsas, jonka jalustaan on kaiverrettu 315 sallalaisen sankarivainajan nimet. 8
Kirkon vieressä olevan seurakuntatalon on suunnitellut arkkitehti Matti Leiber. Talo valmistui vuonna 1980. Seurakuntatalon edessä on taiteilijaprofessori Ensio Seppäsen vuonna 1986 muotoilema evakkopatsas Lyhyt lepohetki. Patsaan jalustassa lukee: Te vainajat vanhassa Sallassa, teitä muistaen rajan takaa, tämä patsas muistoa kunnioittaa ja rakkauden toivoa jakaa. Sallan kirkkoon voi tutustua parhaiten kesäisin, jolloin se on avoinna päivittäin matkailijoille ja paikallisille hiljentymistä varten. Jumalanpalvelus on kirkossa sunnuntaisin klo 11. Lisäksi kirkossa järjestetään konsertti- ja musiikkitilaisuuksia. 9
MUINAISJÄÄNNÖKSET Ensimmäinen Kuolajärven alueelta talteen saatu muinaislöytö tuli esiin jo 1839. Se oli poikkeuksellinen hopea-aarre rajan taakse jääneeltä Aatservaiselta. Arkeologi Hjalmar Appelgren liikkui Kuolajärvellä vuonna 1879, mutta seuraavat tutkimukset tehtiin vasta sotien jälkeen, kun Aarni Erä-Esko teki Sallaan 1957 tarkastuskäyntejä ja totesi seudun ensimmäiset kivikautiset asuinpaikat. Sallasta ja Kuolajärveltä on löydetty parikymmentä muinaista kiviesinettä. Suurin osa niistä on yleisesti tavattavia tyyppejä, joiden tarkkaa ikää ei ole määritelty. Pronssikaudelta on peräisin vain yksi varma löytö, rautakaudelta Aatservaisen aarteen lisäksi viisi tai kuusi löytöä. Sallassa on myös saamelaisperäisiä muinaisjäännöksiä ja pyyntikuoppia. Särkelän kylän Särkiaavalta löytyi vuonna 1938 suksi, joka on ajoitettu radiohiilimenetelmällä noin vuoteen 3245 e.kr. Se on yksi maailman vanhimmista hiihtovälineistä. Lisätietoja alueen muinaisjäännöksistä löytyy teoksista Itä-Lapin kiinteät muinaisjäännökset sekä Sallan historia -kirjasta. 10
SALLAN KOTISEUTUTALO Sallan kotiseututalo on yksi harvoista sodan tuhoilta säilyneistä taloista. Talo säilyi syrjäisen sijaintinsa vuoksi, mutta on siirretty keskustaan Hietajärven suunnalta vuonna 1984. Talon nimi on ollut alkuaan Salon talo. Se on valmistunut vuonna 1922 ja edustaa Vanhalle Sallalle tyypillistä talonpoikaista arkkitehtuuria. Kotiseututalon isännän ja emännän kammarina toiminut huone palvelee nykyisin museohuoneena. Kokoelma sisältää pääasiassa vanhoja käsin tehtyjä käyttöesineitä. Se on syntynyt Ilmari Eskelisen perikunnan lahjoituksista ja karttunut aikaa myöten yksityisiltä ihmisiltä saaduista täydennyksistä. 11
Kotiseututaloon ja sen esinekokoelmaan pääsee tutustumaan ilmaiseksi. Talo on avoinna yleisölle kesäisin erikseen ilmoitettavana aikana tai tilauksesta. Kotiseututaloa vuokrataan esimerkiksi kokouksia ja perhejuhlia varten. Siellä järjestetään myös musiikki- ja kulttuuritapahtumia. Opastusta tai lisätietoja varten voit ottaa yhteyden Sallan kulttuuritoimeen puh. 0400 927 890. 12
SOTAMUISTOMERKIT Sallassa on useita sotiin liittyviä muistomerkkejä. Toisen maailmansodan aikana alueella taistelivat suomalaiset, saksalaiset, venäläiset sekä ruotsalaiset joukot. Merkittävin muistomerkkiryhmä sijaitsee Paikanselän alueella noin 5 kilometriä Sallan keskustasta Kemijärvelle päin. Paikanselän sotamuistomerkkialue Ruotsalainen vapaaehtoisjoukko, Svenska Frivilligkåren (SFK) otti rintamavastuun Sallassa 27.2.1940 ja oli Paikanselässä talvisodan päättymiseen saakka 13.3.1940. Marsalkka Mannerheim piti talvisodan päättymisen jälkeen ruotsalaisille vapaaehtoisille kiitospuheen Paikanselässä. Sallan suunnalla taistelleista vapaaehtoisista kaatui 38 miestä. Heistä kaksi oli norjalaisia. Dyrssenin muistomerkki Dyrssenin muistomerkki on pystytetty vuonna 1949 paikkaan, jossa ruotsalaisjoukkojen komentaja everstiluutnantti Magnus Dyrssen kaatui 1.3.1940. 13
Talvisodan päättymisen muistomerkki Talvisodan päättymisen muistomerkki pystytettiin Paikanselkään vuonna 1971, ja Mannerheim-ristin ritareiden muistomerkki vuonna 1992. Yksi Mannerheim-ristin saaneista oli sallalainen Olavi Olli Remes, joka taisteli eri rintamalohkoilla ja ansioitui erityisesti sissitoiminnassa. Ennen sotia hän oli yksi Suomen parhaista talviurheilijoista. Luutnantti Olavi Remes Ruotsalaisten vapaaehtoisjoukkojen yhdistys lahjoitti Paikanselkään Boforsin 37 millimetrin panssarintorjuntatykin vuonna 1995. Samanlaisella tykillä ruotsalaiset tuhosivat Paikanselässä neuvostopanssarin. Paikanselän taistelualueella sijaitsee myös entistetty korsu. Maastossa on jäänteitä kahdesta ruotsalaiskorsusta ja neljästä keskeneräiseksi jääneestä korsukaivannosta sekä lukuisista poteroista. Salmijoen kanjonille menevän tien suunnassa voi tarkkasilmäinen havaita myös talvisodan aikaisen tähystyspetäjän. 14
Sotkan kellari Heikki Sotkajärvi muutti 1910 -luvulla perheineen paikkaan, joka sijaitsi noin 10 km Märkäjärven eli nykyisen Sallan kirkonkylän eteläpuolella. Sinne perustettiin Sotkan kruununmetsätorppa, josta tuli Hautajärven ja Märkäjärven välillä kulkeneiden ihmisten pysähdysja levähdyspaikka. Venäläiset tuhosivat Sotkan rakennukset talvisodassa, mutta kellari säästyi. Talvisodan aikana kellarissa lämmitteli neljä suomalaissotilasta, jotka venäläispartio yllätti. Suomalaiset lukitsivat itsensä kellariin, ja venäläiset yrittivät tuhota heidät sinne käsikranaatein. Mutta suomalaiset tukkivat ilmanvaihtotorven repuillaan niin, että käsikranaatit räjähtivät laipiossa eivätkä vahingoittaneet suomalaisia. Sotkan kellari on entistetty vuonna 1996, ja se sijaitsee lähellä Sallatunturia noin 10 kilometriä päätien vieressä Kuusamon suuntaan mentäessä vasemmalla. 15
Jänkäjääkärien muistomerkki Jalkaväkirykmentti 12:n muistomerkki on Hautajärvellä noin 44 km Sallasta Kuusamoon päin. Muistomerkki on paljastettu vuonna 1977 ja sen on suunnitellut professori Ensio Seppänen. JR 12:ta kutsuttiin jänkäjääkäreiksi, koska he olivat tottuneet toimimaan erämaaoloissa. Jänkäjääkärien johtajana toimi eversti Albert reikärauta Puroma. Partisaanien uhrien muistomerkki Partisaanien uhrien muistomerkin ovat pystyttäneet laulu- ja soitinyhtye Vikapartio sekä Hautajärven kylätoimikunta. Muistomerkki on paljastettu vuonna 1992. Partisaanit surmasivat viisi heinänteossa ollutta siviiliä Kiviaavalla 15.7.1943. Kivi on osa Salpalinjan panssarinestettä Aholanvaarasta. Kiviaavan muistomerkki Kiviaavan muistomerkki on pystytetty partisaanien siviiliuhrien muistoksi uhrien vangitsemispaikalle. Aloitteen merkin pystyttämiseksi on tehnyt uhrien omainen Herman Hautajärvi. Merkki sijaitsee Hautajärven ja Kuusamontien risteyksestä noin 10 kilometriä Pahtovaaran suuntaan. 16
Sodan jälkeen miinaräjähdyksissä menehtyneiden muistomerkki Sodan jälkeen miinaräjähdyksissä menehtyneiden muistomerkki sijaitsee Särkelässä. Sen on suunnitellut ja tehnyt taiteilija Kari Tiukuvaara Kotalan kylätoimikunnan toimeksiannosta. Merkki on paljastettu vuonna 1997 niiden seitsemän siviilin muistoksi, jotka raivaamattomat räjähteet surmasivat Kotalan - Mukkalan alueella 1945 1949. Salmivaaran aseman aihkipetäjä Salmivaaran aseman luona on vanha mänty, jota Sallan radan rakentajat käyttivät kiintopisteenä rautatielinjausta tehdessään vuosina 1940-1941. Petäjä rauhoitettiin vuonna 1991. Salmivaaran kylä sijaitsee Sallasta noin 11 kilometriä Kemijärven suuntaan. Mänty on aivan tien laidassa oikealla puolella Sallasta Kemijärvelle päin mentäessä. 17
SALLAN SALPALINJAKOHTEET Salpalinjaksi kutsutaan noin 1200 km:n mittaista puolustuslinjaa, joka rakennettiin vuosina 1940-1941 ja 1944 Suomen itärajan puolustamiseksi. Talvisodan päättymisen rauhanehdoissa Suomen itäosia luovutettiin Neuvostoliitolle ja Marsalkka Mannerheim päätti linnoittaa uuden itärajan. Sallan Salpalinjaa rakennettiin syksystä 1940 kesään 1941. Kiviesteiden lisäksi tehtiin piikkilankaesteitä, konekivääri- ja tykkipesäkkeitä, korsuja sekä taisteluhautoja. Myös yksi teräsbetonikorsu lähellä Sallan keskustaa saatiin valmiiksi, sinne pääsee tutustumaan vain opastuksen kanssa. Salpalinjaa voi nähdä Sallan keskustassa Kuusamoon mennessä oikealla ja Kemijärven tietä mennessä vasemmalla. Lisäksi noin 2 kilometriä kirkonkylältä Savukoskelle päin mentäessä Ruuhijärvellä löytää opastetun kohteen vasemmalla puolen tietä. Salpalinjan linnoitteita on myös Etelä-Sallassa. Aholanvaaran kylästä löytyy Salpalinjaan kuuluva panssarieste ja vahvennetun komppanian tukikohta sijaitsee Kukasviidassa Tuohilammen lähellä. 18
Pohjois-Sallassa Särkelän kylässä Särkijärven etelä- ja länsipuolella on vahva puolustuskeskus, jonka tehtävänä oli sulkea Saijantie. Vahva tukikohta on myös Saijan hautausmaan eteläpuolella, jonka rakentaminen aloitettiin jo talvisodan aikana. Salpalinjaan voi tutustua helposti myös Joutsijärven teräsbetonibunkkerissa Kemijärvellä. Lisätietoja koko Suomen kattavasta Salpalinjasta löytyy teoksesta: Matka Salpalinjalle. (Oinonen Armi & Tolmunen, Arvo; 2005) 19
JÄLLEENRAKENNUSAJAN KOHTEITA Talvi- ja jatkosodan välisen välirauhan aikana osa sallalaisista ehti palata kotiseudulleen ja aloittaa jälleenrakentamisen. Jatkosodan lopussa Salla kuitenkin hävitettiin uudestaan. Rauhan jälkeen jälleenrakentamista ja siirtoväen uudelleenasuttamista ohjattiin Kuusamon Sallan maanhankintalailla. Uusia asutusalueita perustettiin yhdeksän, josta yksi esimerkki on Vallovaaran kylä. Asutustilat sijoitettiin hajanaisesti pistoteiden varsiin, mikä näkyy yhä tieverkossa. Suurin osa asutustiloista oli viljelystiloja ja vuoteen 1950 mennessä soita kuivatettiin viljelysmaaksi noin 11 000 hehtaaria. Asutustilat olivat ohjatusti rakennettuja tyyppitiloja, minkä vuoksi Sallan kyläteiden varsilla olevat vanhat harjakattoiset talot ovat varsin samanlaisia. Tyypillinen rintamamiestalo on harjakattoinen, yhdellä savupiipulla sekä kuistilla varustettu talo. Pihapiiriin kuului useimmiten myös sauna ja karjarakennus. Alla olevassa kuvassa on Maatalousseurojen keskusliiton jälleenrakennusvaliokunnan tyyppitalo A11 vuodelta 1945. 20
Suoltijoen savottakartano Sallan Naruskalla, (noin 68 km Sallasta) sijaitsee 1950-luvulla rakennettu savottakämppäympäristö, joka on suojeltu rakennussuojelulailla 5.12.1997. Rakennukset ja maapohja ovat nykyisin Metsähallituksen omistuksessa. Savottakartanon läheisyydessä kulkee UKK retkeilyreitti ja talvella moottorikelkkareitti. Suoltijoen metsätyömaa perustettiin sotakorvauksien maksamiseksi ja poltetun Lapin jälleenrakentamiseksi. Paikalle rakennettiin tiet sekä päärakennuksen lisäksi 10 eri rakennusta, joista mm. 4 hevostallia ja 2 uittotammea. Suurimmillaan savotassa oli 50 hevosta, 20 traktoria ja noin 300 350 työmiestä. Tällä hetkellä savottakartano ei ole julkisesti avoinna yleisölle. Alueen metsätyöhistoriaa kuvaa myös Riutukan Uittotukikohta lähellä Kemijärven Suomutunturia (noin 8 km Suomulta itään), jossa on entisöity uittoränni ja opasteet tutustumista varten. 21
Sallan asema ja rata Radan rakentaminen Kemijärven ja Sallan välille aloitettiin talvisodan jälkeen. Moskovan rauhansopimuksessa Suomi ja Neuvostoliitto sitoutuivat rakentamaan Kemijärven ja Kantalahden yhdistävän radan vuoden 1940 aikana. Radan kulku suunniteltiin siten, että se olisi mahdollisimman lähellä Kemijärven - Sallan maantietä. Kemijärvi-Kelloselkä rata asemineen vuodelta 1944. Neuvostoliitto sai valmiiksi radan Kantalahdesta valtakunnanrajalle 25.2.1941 ja Suomessa kiskotukset rajalle olivat valmiit 15.5.1941. Perääntyessään neuvostojoukot hävittivät rautatietä vaikeuttaakseen joukkojensiirtoja ja huoltoa. Radan jälkitöitä tehtiin syksyyn 1944 saakka, jolloin rakennustyöt keskeytettiin. Lapin sodassa saksalaiset tuhosivat perääntyessään valmiiksi saadun rautatien ja rata avattiin uudestaan liikenteelle vasta vuoden 1947 aikana. Rataosuuden liikenne oli säännöllinen vuoteen 1963 saakka, jolloin paikallisjunien vuoroja vähennettiin jyrkästi. Sallan ja Kemijärven välinen henkilöjunaliikenne lopetettiin vuonna 1968. 22
Sallan asema-alueella sijaitsee useita rakennuksia, jotka on rakennettu 1940 luvun lopussa. Rata-alueen rakennukset sijaitsevat pääasiassa kirkonkylän keskustassa Savukosken tien ja junaradan välillä. Rata-alueeseen voi tutustua tällä hetkellä vain ulkopuolelta, koska osa rakennuksista on asuinkäytössä. Asema-alue on yksi Sallan kulttuuriympäristöistä ja merkitty myös asemakaavaan kylämaisemallisesti tärkeäksi alueeksi. Alueen rakennukset omistaa Sallan kunta. Kuvan näkymä aseman ratapihalta Venäjän suuntaan. 23
VANHAN SALLAN MUISTOMERKIT Vanhaksi Sallaksi kutsutaan entistä Sallan aluetta, joka luovutettiin sotien rauhanneuvotteluissa Neuvostoliitolle. Alue kuuluu nykyisin Venäjälle. Se on vanhaa sotatoimialuetta ja siellä sijaitsee useita sotatapahtumiin liittyviä muistomerkkejä. Monet muistomerkit ovat rajavyöhykkeellä, minkä vuoksi niihin tutustumiseen tarvitaan passin ja viisumin lisäksi erityislupa. Lupien saamisessa neuvoo Salla Seura ry. Vuosittain seura järjestää alueella mm. muistojumalanpalveluksia ja tutustumisretkiä. Huomioithan että: Luvaton pysähtyminen rajavyöhykkeen muistomerkeillä voi pahimmillaan estää matkailijoiden vierailut alueella, joten on erittäin tärkeää, että matkailijoilla ja matkanjärjestäjillä on rajavyöhykkeellä pysähtymiseen asianmukaiset ja voimassa olevat luvat. Lupia voi hakea Salla Seuran kautta puh/fax 016 831 022 ja niitä myönnetään vain kesäajalle. Tässä esitellään vain Venäjän rajavyöhykkeellä olevat muistomerkit, joihin tutustumiseen tarvitaan pysähtymislupa. Laajemmin sotahistoriallisia kohteita on esitelty Vesa Haatajan kirjassa Sotamuistomerkit Itä-Lapin ja Kantalahden alueilla. Kirjaa on myytävänä esimerkiksi Sallan matkailuneuvonnassa. 24
Spekovin muistomerkki Rajavartija Aleksandr Spekovin hautamuistomerkki sijaitsee noin 7 kilometrin päässä valtakunnanrajalta. Se on vasemmalla puolella Kantalahteen päin mentäessä. Altalainen rajavartija Spekov kaatui talvisodassa 1940. Kuolemansa jälkeen hänet julistettiin Neuvostoliiton sankariksi. Saksalaisten sotilaiden hautausmaa Saksalaisten sotilaiden hautausmaa (kuva vuodelta 1995), joka sijaitsee entisessä Sallan kirkonkylässä, on perustettu jatkosodan aikana vuonna 1941. Hautausmaassa lepää noin 3200 kaatunutta saksalaista sotilasta. Saksalaisten hautausmaa sijaitsee reilun kilometrin päässä Spekovin muistomerkiltä oikealla puolella Kantalahteen päin menevää tietä. 25
Suomalaisten hautausmaa ja sankarivainajien muistomerkki Suomalaisten hautausmaa ja sankarivainajien muistomerkki sijaitsevat Vanhan Sallan kirkon raunion luona noin 9 kilometriä rajalta tien vasemmalla puolella. Muistomerkin on suunnitellut taiteilijaprofessori Ensio Seppänen, ja se on paljastettu lopullisessa muodossaan 18.7.1998. Viereisessä hautausmaassa lepää 220 talvi-, jatko- ja kansalaissodan sankarivainajaa. 116 sallalaista vainajaa on haudattu muualle. Venäläisten sotilaiden veljeshauta sijaitsee n. kilometrin päässä muistomerkistä vasemmalla puolen tietä. Maassa lepää 616 kaatunutta sankarivainajaa. Muistomerkin tekstin mukaan haudassa lepää myös Neuvostoliiton sankari S.T. Kazakov. 26
Lisätietoja Sallan alueen matkailusta: Sallan matkailuneuvonta Postipolku 3 98900 SALLA puh/fax: 016 879 250, 0400 269 838 sähköposti: touristinfo@salla.fi www.salla.fi Esitteen kuvat Sallan kunta seuraavia kuvia lukuun ottamatta: Antti Kettunen, sivut 1,4,5,6,11,15 ja 16. Martti Remes, sivu 11 oikealla. Elias Pölhö, sivu 19 piirros. Museovirasto, sivu 7 piirros. Reino Arimo, kartta sivulla 15. Kannen kuva: Salpalinjaa Sallan kirkonkylällä 1950 luvulla. Sallan kulttuuritoimi. 27