Tekninen lautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi 2/11 Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET MUUT SAAPUVILLA OLLEET Keskiviikko 30.6.2011 klo 18.00-20.30 Kunnanviraston kokoushuone Jäsen Paikalla Varajäsen Paikalla Jarmo Mäki-Penttilä, pj. Tarja Tupala, vpj. Arja Kukkonen Ilkka Korhonen Taisto Jäntti Raija Tiikkainen Veijo Myyryläinen Jukka Korhonen Erkki Korhonen Petteri Ristikangas, kunnanjohtaja Bernhard Nukka Kaija Nousiainen Sirpa Lindsberg Marko Vartiainen Maire Nissinen Marjatta Puranen Jukka Järvinen Pöytäkirjanpit., esittelijä Pöytäkirjanpit., esittelijä TILAPÄISEN PU- HEENJOHTAJAN VALINTA ASIAT 8-20 Tilapäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Bernhard Nukka. PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA Virastotalon kokoushuoneeessa 30.6.2011 välittömästi kokouksen jälkeen. PÖYTÄKIRJAN AL- LEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Bernhard Nukka Pöytäkirjanpitäjä Jukka Korhonen PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Tarkastusaika Allekirjoitukset Virastotalon kokoushuoneeessa 30.6.2011 välittömästi kokouksen jälkeen. Arja Kukkonen Ilkka Korhonen PÖYTÄKIRJA ON PI- DETTY YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Paikka ja pvm Virka-asema Tekninen toimisto 4.7.2011 klo 9-14 Allekirjoitus Apulaiskanslisti Mervi Kukkonen
Tekninen lautakunta 30.06.2011 2 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Tekn. ltk 8 Tekninen lautakunta on laillisesti koolle kutsuttu hallintosäännön 8 ja 9 mukaisesti, kun sen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja on antanut kokouskutsun, jossa on ilmoitettu kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävä asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Tekninen lautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalaki 58. Kokouksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Tekn. ltk 9 Pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen valitsemaa pöytäkirjan tarkastajaa (Hallintosääntö 19 ). Pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Arja Kukkonen ja Ilkka Korhonen. Tekninen lautakunta valitsee kaksi jäsentä kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi. Valittiin Arja Kukkonen ja Ilkka Korhonen.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 4 TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Tekn. ltk 10 Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa (Hallintosääntö 11 ). Tekninen lautakunta päättää asialistan hyväksymisestä. Asialista hyväksyttiin esityslistan mukaisena.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 5 LAUTAKUNNALLE TIEDOKSI Tekn. ltk 11 1. Kuntien viranomaisten kirjeet Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy Tervon kunnan jätevedenpuhdistamon purkuvesistön tarkkailun tulokset 21.3.2011 2. Valtion viranomaiset Pohjois-Savon käräjäoikeus Tuomio 20.5.2011, Matti Kokon valitus 3. Oman kunnan viranomaiset Tekninen johtaja, Hyvölän yksityistien liikennemerkkien vahvistaminen Työnjohtaja, ilmoitus vesilaitoksen näytteenotosta Sisä-Savon th ky:lle Teknisen toimen raportti 1/2011 ajalta 1.1.-30.4.2011 4. Muut kirjeet Maanmittauslaitos Pöytäkirja, Eerikala tilan lohkominen Lautakunta merkitsee edellä luetellut asiat tietoonsa saatetuiksi. Lautakunta päätti esityksen mukaisesti.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 6 KANERVAN PALVELUKOTIHANKE, LVI-, SÄHKÖ- JA RAKENNESUUNNITTELIJAN VALIT- SEMINEN Tekn. ltk 12 Kanervan Palvelukodin rakennushankkeen sähkösuunnittelutarjouksia pyydettiin neljältä suunnittelutoimistolta. Määräaikaan 1.2.2011 klo 12.00 mennessä saatiin kolme tarjousta. Hankinnan kannalta tarkasteltuna tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. LVIA- suunnittelutarjouksia pyydettiin kuudelta suunnittelutoimistolta. Määräaikaan 1.2.2011 klo 12.00 mennessä saatiin kaksi tarjousta. Hankinnan kannalta tarkasteltuna tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Rakennesuunnittelutarjouksia pyydettiin kuudelta suunnittelutoimistolta. Määräaikaan 1.2.2011 klo 12.00 mennessä saatiin kaksi tarjousta. Hankinnan kannalta tarkasteltuna tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Oheismateriaalina tarjouspyynnöt sekä tarjouksien avauspöytäkirja(tekn.ltk 30.6.2011 12, OM 1). Tarjoukset ovat nähtävillä kokouksessa. Tekninen lautakunta päättää valita Kanervan palvelukodin rakennushankkeen suunnittelijoiksi: 1) Sähkösuunnittelijaksi edullisimman tarjouksen jättäneen Insinööritoimisto Tauno Nissinen Oy:n Kuopiosta arvonlisäverottomaan kokonaishintaan 10.800 sisältäen paloilmoitinjärjestelmän suunnittelun (1.000 ) sekä kuusi kokoustapahtumaa Tervossa. Mahdollisista ylimääräisistä Tervossa tapahtuvista käynneistä hinta on 320 /kpl alv 0 %. 2) LVIA- suunnittelijaksi edullisimman tarjouksen jättäneen OK- Talotekniikka Salomon Technics Oy:n Kuopiosta arvonlisäverottomaan kokonaishintaan 11.000 siten, että toimeksiantoon ei sisälly sprinkleroinnin eikä paloilmoitinjärjestelmän suunnittelu. Toimeksiantoon sisältyy kuusi kokoustapahtumaa Tervossa. Mahdollisista ylimääräisistä Tervossa tapahtuvista käynneistä hinta on 300 /kpl alv 0 %. 3) Rakennesuunnittelijaksi edullisimman tarjouksen jättäneen Rakennusinsinööritoimisto Paavo Kröger Oy:n Varkaudesta arvonlisäverottomaan kokonaishintaan 11.920 sisältäen kuusi kokoustapahtumaa Tervossa. Mahdollisista ylimääräisistä Tervossa tapahtuvista käynneistä hinta on 320 /kpl alv 0 %. Lautakunta päätti esityksen mukaisesti.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 7 LÄMPÖLAITOSHANKE, SUUNNITELMIEN JA TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJOJEN HYVÄK- SYMINEN Tekn. ltk 13 Tekninen toimisto on laadituttanut yhteistyössä hanketta varten perustetun toimikunnan (Matti Tarvainen, Erkki Pääkkönen, Jarmo Mäki- Penttilä, Petteri Ristikangas) kanssa Teollisuusalueelle sijoittuvan Biolämpölaitoksen sekä kirkonkylän alueelle rakennettavan lämpöverkoston suunnitelmat. Suunnitteluun on olennaisena osana liittynyt myös hankkeen taloudellisuustarkastelu tariffilaskelmineen. Konsulttina suunnittelussa on ollut Järvi-Suomen Energiasuunnittelu Oy/Pertti Pietikäinen Ylämyllyltä. Hallintosäännön 23 mukaan kunnanhallitus hyväksyy vähintään 170.000 :n hankkeiden pääpiirustukset ja tekninen lautakunta vastaa kunnan omien rakennushankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Lisäksi tekninen lautakunta hyväksyy työselitykset ja LVIS- ym. erikoispiirustukset kaikkien kunnan rakennushankkeiden osalta. Suunnittelu ja tarjouspyyntöasiakirjat on teetetty jaoteltuna siten, että verkoston rakentaminen ja lämpölaitoksen rakentaminen toteutetaan kumpikin omana urakkanaan. Verkoston rakentaminen toteutetaan yksikköhintaurakkana ja lämpölaitoksen rakentaminen kvr- urakkana. Tarjouspyynnöt ovat oheismateriaalina(tekn.ltk 30.6.2011 13, OM 2). Suunnitelmat ja tarjouspyyntöasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Tekninen lautakunta tutustuu laadittuihin ja esillä oleviin suunnitelmiin ja tarjouspyyntöasiakirjoihin ja päättää hyväksyä ne esitetyssä muodossa. Tekninen toimisto vastaa hankkeen käytännön yksityiskohdista. Hankkeen pääsuunnitelmat esitetään kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Lautakunta päätti esityksen mukaisesti.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 8 KUNTIEN JÄTEPOLIITTISEN OHJELMAN HYVÄKSYMINEN Tekn. ltk 14 Jätekukon osakaskuntien jätepoliittisessa ohjelmassa vuoteen 2015 esitetään jätehuollon kehittämistavoitteita kaudelle 2011 2015 sekä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Ohjelmassa keskitytään kuuteen asiakokonaisuuteen, joiden yhteisenä tavoitteena ovat jätelain etusijajärjestyksen toteuttaminen, jätehuollon haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, riittävän jätehuollon palvelutason tarjoaminen toimialueen asukkaille sekä toimijoiden työnjaon ja vastuiden edelleen selkeyttäminen. Jätepoliittinen ohjelma päivittää kaudelle 2005 2009 laaditun osakaskuntien jätestrategian yhteisen osan. Jätehuollon kehittämiskohteiden kartoittamiseksi kuultiin kuntien jätehuolto- ja ympäristönsuojeluviranomaisia, toimialueen vakituisia ja vapaa-ajan asukkaita, kuntien luottamushenkilöitä sekä erityyppisiä yrityksiä, yhdistyksiä, järjestöjä ja viranomaisia. Kuulemisaineistosta työstettiin kehittämistavoitteita alueellisissa palavereissa sekä hankkeen työja ohjausryhmässä, jonka jälkeen kuntien yhteisessä seminaarissa määritettiin toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmaluonnoksesta pyydettiin lausuntoa osakaskunnilta ja useilta eri sidosryhmiltä vuoden 2010 lopulla. Luonnoksesta annettiin yhteensä 22 lausuntoa. Ohjelmassa määritellään kuusi tavoitetilaa, joilla toteutetaan vuoden 2015 visiota. Tavoitetilat ovat: jätteiden synnyn ehkäisyn ja tuotteiden uudelleen edistäminen - jätteiden tehokas hyödyntäminen - ympäristövastuullisen toiminnan edistäminen jätehuollossa - riittävä jätehuollon palvelutaso ja kattava palveluverkosto - eri kohderyhmät tavoittava neuvonta, valistus ja tiedotus - selkeät jätehuollon toimijoiden roolit ja toimiva yhteistyö Tavoitetilat on määritelty valmisteluvaiheen ja lausuntokierroksen kuulemisaineiston sekä muissa jätehuollon suunnitelmissa ja ohjelmissa esitettyjen perusteella. Tavoiteasettelua on ohjannut etenkin Itä-Suomen jätesuunnitelma vuoteen 2016, joka valmistui vuoden 2009 lopussa kuntien jätepoliittisen ohjelman laadinnan käynnistyessä. Jätepoliittinen ohjelma tukee Itä-Suomen jätesuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita, kuten jätteen synnyn ehkäisyn edistämistä, jätteen energiahyödyntämisen lisäämistä sekä rakentamisen jätteiden lajittelun ja hyödyntämisen tehostamista. Jätekukon osakaskuntien jätepoliittisen ohjelman vuoteen 2015 kansilehti ja tiivistelmä ovat oheismateriaalina (Tekn.ltk 30.6.2011 14, OM 3). Aineisto on kokonaisuudessaan kokouksessa nähtävillä.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 9 Lautakunta päättää esittää kunnanhallituksen kautta valtuustolle, että jätepoliittinen ohjelma vuoteen 2015 hyväksytään esitetyssä muodossa. Lautakunta päätti esityksen mukaisesti.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 10 LAUSUNTO PULKKILANSAAREN YKSITYISTIEN PERUSPARANNUS- JA SILTAHANK- KEESTA Tekn. ltk 15 Khall. 83 (21.3.2011) Asian aiempi käsittely PUOLTOLAUSUNNON PYYTÄMINEN PULKKILANSAAREN TIEN PE- RUSPARANNUS- JA SILTAHANKKEELLE Riitta Pulli, Pulkkilansaarentie 98 on 2.3.2011 pyytänyt Tervon kunnalta puoltolausuntoa tien perusparannus- ja siltahankkeelle. Lausuntopyyntö oheismateriaalina. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus saa tietoonsa Pulkkilansaarentie tien perusparannus- ja siltahanketta koskevan puoltolausuntolausuntopyynnön ja siirtää asian teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Esityksen mukainen. Riitta Pulli on toimittanut aineistoa siltahankkeeseen liittyen seuraavasti: 1990- luvulla tapahtuneeseen tien-, penkereen- ja sillan rakentamiseen tähdänneeseen hankkeeseen liittyen MHY Sisä-Savo, lausunto silta selvitys Pulkkilansaaren asutukseta ja tonteista ote Rasvangin rantaosayleiskaavasta Pirjo Maukonen toimitti 27.3.2011 päivätyn selvityksen siltahankkeeseen liittyen. Hakemus, kaavakarttaote ja Pirjo Maukosen toimittama selvitys ovat oheismateriaalina (Tekn.ltk 30.6.2011 15, OM 4). Muu aineisto on kokouksessa nähtävillä. Siltahanke on ollut vireillä aiemmin 1990- luvulla. Tuolloin oli ollut tavoitteena toteuttaa kiinteä tieyhteys Pulkkilansaareen ja Aironiemeen. Silta oli suunniteltu tehtäväksi n. 60 m leveän Airosalmen yli n. 15 m sillalla ja maapenkereillä. Siltahanke kariutui tuolloin lopulta Vesiylioikeuden 11.10.1996 annettuun ratkaisuun. Rakentamisen kannalta kielteisen ratkaisun mukaan sillan rakentamisesta aiheutuu suurempi yleisen ja yksityisen edun loukkaus kuin mitä vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentissa tarkoitetaan. Lopulta yksityistiet rakennettiin Airosalmeen suunni-
Tekninen lautakunta 30.06.2011 11 telman mukaisesti ja Pulkkilansaareen sopeutettuna sillan toteutumattomuuden vaikutuksesta Tietoja Pulkkilansaaresta ja siltahankkeesta: saaren pinta -ala n. 665 ha, josta metsämaata n. 650 ha saaressa sijaitsee tällä hetkellä 5 vakituista taloutta ja 23 vapaaajanpaikkaa oikeusvaikutteisen rantaosayleiskaavan mukaisia rantarakennuspaikkoja yhteensä 55 kpl, joista vakituiseen asutukseen tarkoitettuja yhteensä 4 kpl. Rakentamattomia rantarakennuspaikkoja on siten n. 28 kpl silta on suunniteltu sijoitettavaksi Rasvangin rantaosayleiskaavan mukaisesti ja aiemman siltahankkeen mukaiseen paikkaan Airosalmen yli sillan suunniteltu korkeusasema ja muut seikat ovat aiemman suunnitelman mukaisia suunnitellun sillan pituus n. 35 m, eli silta- aukkoa on kasvatettu n. 20 m suunnitellun sillan kantavuus on 100 tonnia Lautakunta päättää Tervon kunnan lausunnoksi Pulkkilansaaren siltahankkeeseen, että Tervon kunta puoltaa haettua siltahanketta ja toteaa perusteluinaan seuraavaa: suunnitelman mukainen silta toteutuessaan muodostaisi ympärivuotisen kiinteän tieyhteyden Pulkkilansaareen ja sitä kautta mahdollistaisi Pulkkilansaaren kiinteistöjen järkiperäisen hyväksikäytön ja muun taloudellisen toiminnan ratkaisevasti aiempaa paremmin, tehokkaammin, monipuolisemmin ja ympärivuotisemmin silta-aukon kasvattaminen vähentää kunnan näkemyksen mukaan ratkaisevasti vesilain 2 luvun 6 :n 1 momentin tarkoittamaa yleisen edun loukkausta kunnan näkemyksen mukaan sillan toteuttamiseen tähtäävälle hakemusasialle on olemassa oikeudelliset edellytykset ainakin vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentin perusteella Lautakunta päätti esityksen mukaisesti.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 12 SUOSTUMUS HYVÖLÄN YKSITYISTIEKUNNAN PÄÄTTÄMIEN LIIKENNEMERKKIEN PITÄ- MISELLE Tekn. ltk 16 Hyvölän yksityistien tiekunta on kokouksessaan 29.6.2010 13 päättänyt Hyvölän yksityistiellä pidettävistä liikennemerkeistä seuraavasti; 1) pysyvä 50 km/h nopeusrajoitus liikennemerkki, Haapamäentien risteykseen (vaikutusalue tien alusta Koulunpellon risteykseen) 2) pysyvä 30 km/h nopeusrajoitus liikennemerkki, Koulunpellon risteyksen kohdalle (vaikutusalue Koulunpellon risteyksestä teiden loppuihin saakka mantereella) 3) jäätien olemassaoloaikainen 10 km/h nopeusrajoitus liikennemerkki lisättynä tekstillä; ajo sallittu omalla vastuulla, jäätien molemmissa päissä (vaikutusalue Koulunpellon risteyksestä teiden loppuun saakka mantereella). 4) kelirikkoaikainen 8 tn painorajoitus ja muu vaara liikennemerkit lisättynä tekstillä; kelirikko Haapamäentien risteykseen (vaikutus alue koko tiellä) 5) Puustellin talon luota poistetaan kielletyn ajosuunnan liikennemerkki. Hyvölän tienhoitokunnan puheenjohtaja Ari Tikka ja hoitokunnan sihteeri Irmeli Tikka pyytävät 30.11.2010 päivätyllä ja 9.12.2010 saapuneella kirjeellään Tervon kuntaa hyväksyy edellä mainitut liikennemerkit (liikenne merkit ovat olleet aiemmin käytössä, mutta niitä ei ole vahvistettu yksityistielain mukaisesti). 1) Tekninen lautalautakunta toteaa Hyvölän yksityistien tiekunnan kokouksessaan päättämien liikennemerkkien pitämisen perustelluksi. 2) Tekninen lautakunta antaa em. ratkaisuille Tieliikennelain 51 tarkoittaman kunnan suostumuksen toistaiseksi. 3) Hyvölän yksityistien tiekunta vastaa hakemuksen mukaisten liikennemerkkien ylläpidosta. 4) Tekninen lautakunta toteaa, että edellä kohdassa 4 tarkoitetun merkin pitämiseen ei tarvita Tieliikennelain 51 perusteella kunnan suostumusta ja tällaisen merkin pitämisestä päättää tiekunta harkintansa ja keliolosuhteiden mukaan. 5) Liikennemerkit voi asettaa heti. Lautakunta päätti esityksen mukaisesti.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 13 RUOKOLAHDEN ALUEEN VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUEESTA PÄÄTTÄMI- NEN Tekn. ltk 17 Asian aiempi käsittely: (Tekn. ltk 6,27.1.2011) Ruokolahden alueen vesihuollon toteuttamista on valmisteltu vuosia ja yritetty löytää toteuttamiskelpoinen ratkaisu. Sittemmin on päädytty yhteisesti Karttulan vesiosuuskunnan kanssa ratkaisuun, jossa Karttulan vesiosuuskunnan verkostoa laajennettaisiin Ruokolahden alueelle. Karttulan vesiosuuskunta on päättänyt 1.11.2010 esittää Tervon kunnalle Karttulan vesiosuuskunnan toteuttaman vesi- ja viemäriverkoston rakentamisalueen vahvistamista Ruokolahden alueelle. Samalla Karttulan vesiosuuskunta pyytää Tervon kuntaa varautumaan 20 % rakentamisavustukseen ja 70 % suunnitteluavustukseen toteutuneista kustannuksista(vastaa Karttulan kunnan avustustasoja). Kopio vesiosuuskunnan pöytäkirjasta oheismateriaalina. Tervon kunnassa on valtuuston päättämänä ollut käytössä vastaava 20 % rakentamisen avustaminen siten, että suunnittelukustannukset ovat sisältyneet rakentamisen kustannuksiin. Päätösehdotus: Tekninen lautakunta päättää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen Karttulan vesiosuuskunnan hakemuksen mukaisesti. Toiminta-alue on esitetty liitteenä olevassa kartassa (liite 2) ja asettaa sen julkisesti nähtäväksi. Rakentamisen avustaminen toteutetaan Tervon kunnassa vakiintuneen käytännön mukaisesti siten, että rakentamista avustetaan 20 % toteutuneista kustannuksista sisältäen suunnittelun kustannukset. Hyväksyttiin Aineisto oli nähtävänä Tervon kunnan teknisessä toimistossa 10.2.2011-15.3.2011 toimiston aukioloaikana. Lisäksi aineisto oli nähtävillä kunnan Internet- sivuilla www.tervo.fi. Aineistosta pyydettiin lausunnot Sisä-Savon ktt ky/ ympäristöterveydenhuollolta, Tervon ympäristölautakunnalta ja Pohjois-Savon ely- keskukselta. Lausunnon toiminta-alueesta antoivat Sisä-Savon ktt ky/ ympäristöterveydenhuolto, Tervon ympäristölautakunta ja Pohjois-Savon ely- keskus. Alueen asukkaita lausui sen puolesta, että heidän kiinteistönsä jätettäisiin toiminta-alueen ulkopuolelle.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 14 Alueen asukkaiden lausunnoista suunnitellun toiminta-alueen muuttamisen näkökulmasta merkittävimmän muodostavat Jukka Nuutisen ja Ilpo Nuutisen yhteinen lausunto Lapinkallion alueen rajaamiseksi toiminta-alueen ulkopuolelle. Lausunnon mukaan Lapinkallion harvaan asutun alueen talouksilla sekä rantaosayleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla on käytettävissään tai saatavilla riittävästi laadukasta talousvettä ja jätevesihuolto on perusteltua toteuttaa kiinteistökohtaisilla käsittelyjärjestelmillä. Lausunnot ovat nähtävillä kokouksessa. Toiminta-aluekartta liitteenä(tekn. Ltk 30.6.2011 17. Liite 1). Tekninen lautakunta päättää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen Liitteen 1 mukaisesti. Toiminta-aluetta muutettiin rajaamalla Lapinkallion alue toiminta-alueen ulkopuolelle. Päätös annetaan tiedoksi vesihuoltolain mukaisesti. Lautakunta päätti esityksen mukaisesti.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 15 KANERVAN PALVELUKOTIHANKE, SUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN Tekn. ltk 18 Tekninen toimisto on laadituttanut yhteistyössä hanketta varten perustetun toimikunnan (Vaalijalan kuntayhtymästä Asko Mäkinen, Kyllikki Uimonen ja Helena Liimatainen. Tervon kunnasta Pirkko Simonen, Pirjo Hänninen ja Jukka Korhonen. Pääsuunnittelija Art Michael, Rakennesuunnittelija ja rakennuttajakonsultti Paavo Kröger, sähkösuunnittelija Jaakko Hirsi, LVIA- suunnittelija Kaija Siidorow) kanssa kirkonkylään Kymin alueelle sijoittuvan Kanervan palvelukodin suunnitelmat. Hallintosäännön 23 mukaan kunnanhallitus hyväksyy vähintään 170.000 :n hankkeiden pääpiirustukset ja tekninen lautakunta vastaa kunnan omien rakennushankkeiden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Lisäksi tekninen lautakunta hyväksyy työselitykset ja LVIS- ym. erikoispiirustukset kaikkien kunnan rakennushankkeiden osalta. Suunnittelu ja tarjouspyyntöasiakirjat on teetetty jaoteltuna siten, että hanke toteutetaan jaettuna urakkana seuraavasti: - pääurakka(rakennusurakka) - sähköurakka (alistettu pääurakkaan) - LV- urakka (alistettu pääurakkaan) - IV- urakka (alistettu pääurakkaan) - automaatiourakka (alistettu pääurakkaan) - sammutuslaiteurakka (alistettu pääurakkaan) Suunnitelmat ja tarjouspyyntöasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa. Tekninen lautakunta tutustuu laadittuihin ja esillä oleviin suunnitelmiin ja tarjouspyyntöasiakirjoihin ja päättää hyväksyä ne esitetyssä muodossa. Tekninen toimisto ja rakennustoimikunta vastaavat hankkeen käytännön yksityiskohdista. Hankkeen pääsuunnitelmat esitetään kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Lautakunta päätti esityksen mukaisesti.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 16 LÄMPÖLAITOSHANKE, URAKOITSIJOIDEN VALITSEMINEN Tekn. ltk 19 Tervon aluelämmön rakennushankkeen putki- ja maanrakennusurakan tarjouksia pyydettiin yhdeksältä urakoitsijataholta. Määräaikaan 12.5.2011 klo 15.00 mennessä saatiin viisi tarjousta. Hankinnan kannalta tarkasteltuna tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Tervon aluelämmön rakennushankkeen lämpökeskuksen rakennusurakan tarjouksia pyydettiin kymmeneltä urakoitsijataholta. Määräaikaan 26.5.2011 klo 15.00 mennessä saatiin kahdeksan tarjousta. Hankinnan kannalta tarkasteltuna tarjoukset ovat keskenään vertailukelpoisia. Oheismateriaalina tarjouspyynnöt, kokonaistaloudellisuusvertailut sekä tarjouksien avauspöytäkirjat(tekn.ltk 30.6.2011 19, OM 5). Tarjouspyyntöaineisto ja tarjoukset ovat nähtävillä kokouksessa. Tekninen lautakunta päättää valita Tervon aluelämmön rakennushankkeen: 1) Putki- ja maanrakennusurakoitsijaksi kokonaistaloudellisuusvertailussa parhaimmin menestyneen KVL- tekniikka Oy:n Orivedeltä. Urakka toteutetaan yksikköhintaurakkana ja tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen arvioitujen yksikkömäärien perusteella laskettuun arvonlisäverottomaan kokonaishintaan 569.955 sisältäen sillan kannakoinnin suunnittelun ja yksityiskohtaisen luvittamisen. 2) Lämpölaitoksen urakoitsijaksi kokonaistaloudellisuusvertailussa parhaimmin menestyneen Biowin Oy:n Hämeenkoskelta. Urakka toteutetaan kvr-urakkana arvonlisäverottomaan kokonaishintaan 962.000. Tekninen toimisto vastaa kunnan puolelta hankkeen käytännön yksityiskohdista. Lautakunta päätti esityksen mukaisesti.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 17 YKSITYISTIEAVUSTUKSIEN JAKAMINEN Tekn.ltk 20 Tervon kunta avustaa vakituisen asutuksen vaikutuspiirissä olevien, vähintään 500 metriä pitkien yksityisteiden kunnossapitoa seuraavien perusteiden mukaisesti. Avustuksiin ja Käpysaaren jäätien hoitokustannuksiin on varattu yhteensä 36 000 Tien pituudeksi luetaan tien alkupään ja viimeisen vakituisen asuinpaikan tieliittymän välinen etäisyys lukuun ottamatta läpikulkuteitä (tie, jolla on merkittävää ja tosiasiallista liikenteellistä vaikutusta kahden yleisen tien yhdistämisessä), joiden pituudeksi luetaan koko tien pituus. Kunnan avustus on enintään 68 % edellisen vuoden hyväksyttävistä kunnossapitokustannuksista. Avustettavaksi kunnossapitokustannuksiksi voidaan hyväksyä enintään: 1. Tavanomaisten yksityisteiden osalta 370 /km 2. Tieosilla, missä on säännöllistä linja-autoliikennettä, voidaan kustannuksiksi hyväksyä enintään 460 /km 3. Valtion avustamien ja kunnossapitokustannuksia vähentävien peruskorjaushankkeiden kyseessä ollen valtion avustuksilla vähennetyiksi tositteiden mukaisiksi kustannuksiksi voidaan hyväksyä enintään 740 /km. Valtion avustamien pääasiassa metsäteiden osalta avustetaan vain vakituisen asumistoimintojen kustannusosuutta vastaava osuus. 4. Lautakunta voi erityisestä syystä yksittäistapauksissa päättää, että läpiajotien kustannuksiksi hyväksytään enintään 460 /km. Kaikissa em. tapauksissa tiekunnan maksettavaksi jäävä osuus oltava aina vähintään 20 % ja vähintään 140 /km. Avustusprosenttilukua voidaan muuttaa tarvittaessa kokonaisin prosenttiluvuin siten, että tarkoitukseen varattu määräraha saadaan riittämään. Lisäksi avustuksen saamisen perusedellytyksenä on että tieosa, mille avustusta haetaan on kunnossapidollisesti ja liikenteellisesti liikennöitävässä kunnossa ja turvallinen ympäri vuoden. Avustukset vuoden 2010 yksityisteiden kunnossapitoon olivat haettavina siten, että hakuaika päättyi 29.4.2011. Vuonna 2011 avustusta on anottu yhteensä 59 tiehen. Luettelo hakijoista avustuslaskelmineen on liitteenä, liite 1. Avustusta hakeneiden teiden pituus on yhteensä 179,71 km Avustettavien tieosien yhteispituus on 148,40 km. Tiekuntien kunnossapito- ja perusparannuskustannukset ovat yhteensä 201.716 joka on keskimäärin 1122,44 /km Avustettavat kunnossapito kustannukset ovat yhteensä 55239 joka on keskimäärin 372,23 /avustettava tie km. Avustuksen ollessa 65 % kokonaisavustussummaksi tulee yhteensä 35155 ja keskimäärin 236,89 /avustettava tiekm. Kunnan avustus kattaa keskimäärin 17,43 % tiekuntien menoista.
Tekninen lautakunta 30.06.2011 18 Liitteenä 2(Tekn.ltk 30.6.2011 20, Liite 2) on luettelo avustusta hakeneista teistä ja siitä ilmenee tiekohtaiset avustukset. Päätösehdotus: Tekninen lautakunta myöntää avustusta yksityisteiden vuoden 2010 kunnossapitoon avustusta liitteen 2 mukaisesti yhteensä 35155. Avustusprosentiksi muodostuu 65 %. Loput määrärahasta varataan Linnonsaaren jäätien jäädyttämiseen ja kunnossa pitämiseen. Kunnan avustusta saaneilla teillä on satunnainen tienkäyttöoikeus muillakin, kuin tieosakkailla. Avustus voidaan periä takaisin takautuvasti 10 vuoden ajalta, jos em. tienkäyttöoikeus perusteettomasti joltakin evätään. Kelirikon, tien kantavuuden tai muun perustellun syyn takia käyttörajoituksia voidaan asettaa. Esittelijä poistuu esteellisenä kokouksesta Pulkkaniemi - Miljoonatien osalta ja näiltä osin asian ja päätöksen esittelee puheenjohtaja. Ne lautakunnan jäsenet poistuvat esteellisinä kokouksesta siksi aikaa kun käsitellään ja päätetään avustamisista niiden tiekuntien osalta, joissa he ovat osakkaina tai osallisina. Lautakunta päätti esityksen mukaisesti paitsi lautakunta harkitsi, että Tervamäki-Hautolahti tiekuntaa avustetaan tieluokan 4 mukaisesti sillä perusteella, että tiekunnan tietä käytetään merkittävästi tiekuntaan kuulumattomien toimesta Manginniemen rantautumispaikan ja Honkamäen näkötornin osalta. Merkittiin, että: Maire Nissinen poistui esteellisenä kokouksesta Rätikön yksityistien avustuspäätöksen osalta. Arja Kukkonen poistui esteellisenä kokouksesta Huuhtajan yksityistien, Niemen metsätien ja Koskiniemi- Honkasaari yksityistien avustuspäätöksien osalta. Veijo Myyryläinen poistui esteellisenä kokouksesta Mäkelän rantatien avustuspäätöksen osalta. Ilkka Korhonen poistui esteellisenä kokouksesta Kuorniemen yksityistien avustuspäätöksen osalta. Kaija Nousiainen poistui esteellisenä kokouksesta Knuutilantien, Honkamäki-Lahdentaus yksityistien, Tervo-Levi- Lepola yksityistien sekä Honkamäki- Pellonpää yksityistien avustuspäätöksen osalta.