Vaihto-opiskeluraportti Hawai'i Pacific University Otto Parantainen otto.parantainen ät aalto.fi Tietoliikennetekniikka
Kohdeyliopisto: Hawai'i Pacific Univeristy Sijainti: Honolulu, Yhdysvallat Ajankohta: 9/2010 5/2011 Vaihto-ohjelma: Free mover Opetuskieli: Englanti Raportin saa julkaista Into-sivuilla. Yleiskuvaus kohteesta Hawai'i Pacific University sijaitsee Honolulussa, Havaijin saariryhmän pääsaarella O'ahulla. Havaijin saaret muodostavat yhden Yhdysvaltojen osavaltioista. Asukkaita saarilla on noin 1,3 miljoonaa, joista suurin osa on osavaltion pääkaupungissa Honolulussa. Saariryhmässä on 8 pääsaarta sekä lukuisia pienempiä saaria. Havaiji sijaitsee keskellä Tyyntä valtamerta päiväntasaajan pohjoispuolella. Päivälämpötila on talvella 25 asteen tienoilla ja kesällä 30 tienoilla. Yölämpötilat ovat noin 5 astetta matalammat. Lämpöä piisaa siis vuoden ympäri. Luonnonmaisemat ovat Havaijilla todella kauniita. Aikaero Suomeen on kesä- ja talviajasta riippuen 12 tai 13 tuntia. Havaijilla kelloa ei siirretä, sillä päivät ovat lähes saman pituisia läpi vuoden. Yhdysvaltojen osavaltiona arkikielenä on luonnollisesti englanti. Osavaltion toinen virallinen kieli on havaiji. Kieli on kuitenkin päässyt varsin huonoon tilaan ollessaan pitkään pannassa. Nyt sitä saa taas puhua ja opettaa, mutta välissä on kahden sukupolven kuilu. Kielen elvyttäminen on siis vaikeaa. Kulttuurin osalta Havaiji on jännä yhdistelmä manner-jenkkejä sekä alkuperäiskansan kulttuuria. Toisaalta Starbucksit ja McDonaldsit ovat joka kadunkulmassa, mutta toisaalta ihmisten asennoituminen elämään on rentoa ja iloista. Mielestäni yksi parhaista puolista onkin tropiikin luonto maustettuna länsimaisen kulttuurin eduilla. Järjestelyt Suomessa ja kohdemaassa Itse hankittuun paikkaan liittyi tietenkin myös paljon paperityötä. Suomessa Hawai'i Pacific Universityä edustaa Kilroy Education (http://education.kilroy.fi). Heidän kauttaan sai hoidettua ison osan hakuprosessista. Koin heidät kuitenkin hieman turhana välikätenä. Kohdeyliopiston nettisivuilta (http://www.hpu.edu) löytyi ihan hyvin tietoa ja pohjoismaille olisi jopa ollut oma yhteyshenkilönsä. Lisäksi päädyin toimimaan muutamankin Kilroyn neuvon vastaisesti tutkittuani asiaa itse tarkemmin. He esimerkiksi suosittelivat yliopiston omaa terveysvakuutusta, mutta sain If:n kautta kattavamman vakuutuksen halvemmalla. Hawai'i Pacific University ottaa hakemuksia vastaan ympäri vuoden, joten erillistä DL:ää ei ole. Kannattaa kuitenkin olla ajoissa liikenteessä, sillä eri vaiheissa kuluu yllättävän paljon aikaa. Hakemuksen liitteitä olivat: TOEFL-todistus kotiyliopiston opintosuoritusote (englanniksi, virallinen) kurssikuvaukset suorittamistasi kursseista (englanniksi, virallinen)
todistus siitä, että on varaa opiskella ja elää vaihdon ajan Yhdysvalloissa kopio passista Aikataulullisesti ensimmäisenä hakuprosessissa on englannin kielikokeen suorittaminen. Kohdeyliopisto vaati tietyt pisteet TOEFL-kokeesta, joten se täytyi käydä suorittamassa. Koe täytyy varata ajoissa, sillä ensimmäiset vapaat ajat taisivat olla kuukauden päässä. Lisäksi tulosten saamisessa kestää kauan (vähintään toinen kuukausi). Todistus täytyy olla hakemuksen liitteenä, joten se on ennakkoehto vasta hakemuksen lähettämiselle. TOEFL taisi myös tarjota palvelua, jossa tuloksista voi lähettää kopion suoraan yliopistolle. Virallisen opintosuoritusotteen saa englanniksi kansliasta. Kurssikuvauksista täytyi itse koostaa dokumentti. Jos englanninkielistä kuvausta ei löytynyt, täytyi se itse kääntää. Lopuksi dokumenttiin haettiin leima kansliasta, jotta se on virallinen. Lukukausimaksu oli noin 8000 dollaria. Asuminen, opiskelutarvikkeet ja eläminen toi saman verran kuluja päälle lukukautta kohden. Yliopistoon hakiessa täytyi voida osoittaa, että on varaa olla maassa suunnitellun opiskelun ajan. Yliopiston kannalta tämä oli olennaista I-20 -lomaketta varten, jonka avulla sai sitten haettua Yhdysvaltain suurlähetystöstä opiskelijaviisumia. Varat pystyy osoittamaan esimerkiksi hankkimalla pankista englanninkielisen todistuksen tilin saldosta (oma tai takaaja). Itse hain lisäksi KELA:lta todistuksen opintotuen saamisesta (opintoraha, asumislisä, opintolaina). Toinen suurempi hakemusrumba oli opiskelijaviisumin hakeminen Yhdysvaltoihin. Hakemus täytetään sähköisenä osoitteessa http://finland.usembassy.gov. Lisäksi lähetystössä täytyy käydä haastattelussa. Omalla kohdallani se oli käytännössä 1,5h jonottamista sekä 3:n kysymyksen haastattelu. Se on kuitenkin osa prosessia ja siihenkin täytyy varata aika. Ajan varaaminen onnistui myös samoilta nettisivuilta. Taisin itse saada ajan kuukauden päähän varaamishetkestä, joten ajoissa oleminen on taas valttia. Viisumihakemuksen liitteitä ovat: I-20 -lomake (saadaan yliopistolta, kun sinut on hyväksytty opiskelijaksi) Samat todisteet riittävästä varallisuudesta kuin kohdeyliopiston hakemukseen Kuitti SEVIS-maksusta (käsittelymaksu, viisumijärjestelmä) Todistus terveysvakuutuksesta maassa oleskelun ajalle Kuitti MRV-maksusta (käsittelymaksu, koneluettava viisumi) Omalla osoitteellasi varustettu kirjattu kirjekuori DS 160 confirmation page (netissä täytetyn hakemuksen viimeinen sivu) Passi Passikuva (erityisvaatimukset lähetystön nettisivuilla) Kaiken maailman maksuja hakiessa tulee vastaan paljon. Kohdeyliopisto veloitti $50 hakemusmaksun sekä otti $200 ennakkoon lukukausimaksua (joka palautetaan, jos ei hyväksytä opiskelijaksi). Yhdysvaltain lähetystö puolestaan peri $140 maksun koneluettavasta viisumista sekä SEVIS-maksun, jonka summaa en muista. Kokoluokka on kuitenkin samaa. Rahaa saa siis varata jo pelkästään hakemuksiin. Viisumihakemus täytetään netissä ja liitteet tuodaan haastatteluun. Passi jätetään haastattelun yhteydessä lähetystöön, ja se lähetetään sinulle käsittelyn jälkeen viisumin kera. Tätä varten mukana täytyy tuoda kirjattu kirjekuori.
Terveysvakuutuksen vaatimukset löytyvät yliopiston nettisivuilta. Vakuutusta hommatessa joutuu taas tutkimaan ja vertailemaan eri vaihtoehtoja. Itse päädyin If:n matkustajavakuutukseen. Yliopistolle täytyy toimittaa joko lappunen, jolla osallistuu yliopiston omaan ohjelmaan, tai lappu, jolla vakuuttaa ottaneensa itse riittävän vakuutuksen. Itse koin, että perimmäisenä ajatuksena oli yliopiston halu suojautua mahdollisilta oikeushaasteilta. Terveydenhuoltokulut maassa voivat nimittäin nousta pilviin. En olisi yllättynyt, jos pelkkä lääkärikäynti maksaisi yli tuhat dollaria. Vakuutus on siis ihan oikeasti otettava, jos maahan aikoo mennä. Yliopiston vakuutusta ei kannata ottaa jo siitäkään syystä, että se kattaa vain lukukauden ajan. Maahan täytyy kuitenkin saapua jo vähintään muutaman päivän aikaisemmin ja poistua muutamaa päivää myöhemmin, jotta järjestelyille jää aikaa. Lisäksi jos opiskelet koko vuoden, on lukukausien välissä aukko, jota vakuutus ei kata. Viisumihakemuksessa täytyy osoittaa, että vakuutus on voimassa koko maassa oleskelun ajan. Sekin on yksi este koulun vakuutuksen ottamiselle. Suomalaiset vakuutukset ovat lisäksi kattavampia ja halvempia kuin yliopiston tarjoamat. Passikuvassa oli jenkkien omat standardit käytössä ja jouduin käymään erikseen valokuvaajalla viisumihakemuksen valokuvaa varten. Erityisiä lisärokotuksia en Havaijille olisi välttämättä tarvinnut, mutta kävin kuitenkin ottamassa A- ja B-hepatiittirokotteen YTHS:n kehotuksesta. Käytännön asiat vaihtokohteessa Kämpän hankkiminen oli myös oma projektinsa. Yliopistolla on oma asuntolansa, jota en kuulopuheiden mukaan suosittelisi. Hinta on kova saatuun tasoon nähden. Lisäksi Waikikilla on erilaisia opiskelija-asuntoloita. Yhdysvalloissa jaetut huoneet ovat varsin yleisiä. Oma huone on poikkeus. Yksityisen huoneen hinta menee 900-1000 dollarin välillä kuukaudessa. Jaetussa huoneessa se on jotain 500-600 dollaria. Asumisen hinta Havaijilla on korkea. En tiennyt yhtään, kuinka kova kysyntä kämpille on, joten halusin varata asunnon jo etukäteen. Jos olisin samassa tilanteessa uudestaan, menisin alussa asumaan hostelliin ja etsisin asunnon paikan päällä. Jos esimerkiksi löytäisi kaksi kämppistä koululta ja vuokraisi yhdessä yksityiseltä sektorilta kämpän, asumisen hinnan saisi vedettyä kohtuullisemmaksi. Itse päädyin maksamaan asumisesta paljon, kun tein sopimuksen koko vuodelle jo Suomesta käsin. Lentokentältä ei välttämättä kannata varata mitään kyytiä etukäteen. Airport shuttle -firmoja on useita, jotka vievät minibussilla lentokenttä-waikiki -välin noin 9-10 dollarin hintaan. Totesin muilla saarilla käydessäni, että on nopeampaa mennä ensimmäiseen lentokentältä löytyvään kyytiin, kuin varata se etukäteen. Julkinen liikenne Honolulussa on palkittu Yhdysvaltojen parhaana. Yliopiston kautta sai ostettua opiskelijahintaisen kausilipun bussiin, joka oli oikein toimiva ratkaisu. Asumista lukuun ottamatta hintataso on hieman Suomea halvempi, vaikka Yhdysvaltojen mittakaavassa se onkin kallis. Varsinkin vaatteet olivat halpoja.
Havaijin osavaltio vaatii vuosittaisen tuberkuloositestissä käynnin. Ei auta, vaikka olisi todistus rokotteen saamisesta Suomessa. Testissä täytyi käydä tietyn ajan kuluessa saapumisesta. Testi hoitui ilmaiseksi ja siihen kului aikaa kahden terveyskeskuskäynnin verran. Sain YTHS:ltä jonkin lapun liittyen suomalaiseen TB-rokotteeseen. Kuulemma testi saattaa joskus näyttää positiivista rokotteesta johtuen, mutta se ei tarkoita että sinulla olisi tuberkuloosi. Itse selvisin ainakin ongelmitta, eikä lappua tarvittu. Opinnot Opiskelin itse pääasiassa anatomiaa ja fysiologiaa, joka poikkeaa täysin tietoliikennetekniikasta. Taustalla on kuitenkin sellainen ajatus, että olen työskennellyt muutaman vuoden sairaalatietojärjestelmien parissa ja pidän alasta. Tarkoitus olisi pysyä vastaavissa tehtävissä valmistuttuanikin, joten keksin luoda C-moduuliin toisen sivuaineen anatomiasta ja fysiologiasta. Opiskelu kohdeyliopistossa olin varsin koulumaista. Luentopakot ja läksyt tulivat taas tutuiksi ihan kuin lukiossa. Mukana tuli myös pienemmät luokkakoot ja siten henkilökohtaisempi opetus. Opettajat muistivat jopa nimeltä. Pienin luokkakoko oli 8 henkeä ja suurin 30 hengen tienoilla. Kokeet olivat pääosin monivalintoja. Se saattaa kuulostaa helpolta, mutta täytyi asiat silti osata, sillä koeaika oli yleensä aika niukka. Vaihtoehtoja ei ehtinyt jäädä miettimään kovin pitkäksi aikaa. Koetulokset saatiin tietää yleensä jopa parin päivän viiveellä, koska monivalinnat on nopea tarkistaa koneellisesti. Yliopistolla on kaksi kampusta. Toinen on Honolulun keskustassa ja toinen on Windward-kampus Kaneohen puolella saarta. Kampuksien välillä kulki yliopiston oma ilmainen shuttle, jolla pääsi kätevästi liikkumaan. Kampukset painottuvat eri aihealueille, mutta minulla oli luentoja kummallakin kampuksella. Matka-aika kampuksien välillä oli noin 20-25 minuuttia. Muuta Waikiki on suosittu turistikohde. Suurin turistiryhmä on japanilaiset, joille Havaiji on lähestulkoon sama kuin suomalaisille on Kanarian saaret. Japanilaisia ja japanin kieltä näkyy siis paljon. Havaijin paras anti on kuitenkin turistipaikkojen ulkopuolella. Saaret ovat mm. täynnä upeita patikointireittejä. Hiljaisempia rantojakin löytyy, jos vain vaivautuu Waikikin ulkopuolelle. Suosittelen ehdottomasti muilla saarilla käymistä. Turisteja on paljon vähemmän ja paikat ovat lähempänä luonnontilaa. Muistan varmasti ikuisesti, kun uin Mauilla vesiputouksen alla, tai kun tökin Big Islandilla laavaa pitkällä kepillä. Havaijin saaria ei turhaan kutsuta paratiisiksi. Vaihtoopiskelun aikana on oivallinen mahdollisuus kerätä liuta uskomattomia kokemuksia. Törmäsin vuoden aikana sattumanvaraisesti suomalaisiin kuusi kertaa. Englannin kielitaito kohosi siis huimasti vuoden aikana. Alussa sanojen muistaminen saattoi takkuilla, mutta muutaman kuukauden jälkeen ajattelin jo puoliksi englanniksi. Kun vanhemmat tulivat käymään ja selitin heille, kuinka jokin ei tee järkeä (engl. make sense ), huomasin kuinka syvälle englanti oli jo tunkenut. Suomeen palattuani pari ensimmäistä viikkoa tuntui, kuin katsoisin suomalaisuutta ulkopuolisen silmin. Oli jännä nähdä pieniä asioita, jotka suomalaiset tekevät eri tavalla kuin muut. Juuri nuo
pienet asiat saivat olon tuntumaan taas ihanan kotoisalta. Sen lisäksi, että opin paljon muista kulttuureista, opin paljon myös itsestäni ja suomalaisista.