LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ

Samankaltaiset tiedostot
UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA UUMA2-vuosiseminaari 2016 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Haasteista ratkaisuihin miten saamme uusiomateriaalit käyttöön infrarakentamisessa?

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Keski-Suomen UUMA2-seminaari

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMASTA KOHTI UUMA3:A Vuosiseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA: UUMA2-HANKE

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Suunnittelu- ja hankintaprosessien kehittäminen Liikennevirastossa

ABSOILS EU LIFE -HANKE YLIJÄÄMÄSAVIEN HYÖTYKÄYTÖN PILOTOINTI

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA JA HANKINNOISSA

UUMA2. Uudet julkaisut: LIIKUNTAPAIKKAOHJE. UUMA2 vuosiseminaari Marjo Ronkainen, Ramboll Finland Oy. Liikuntapaikka.

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN UUSIOMATERIAALEILLA RAMBOLL FINLAND OY MARJO KOIVULAHTI

MASSASEMINAARI, HELSINGIN KAUPUNKI PUHTAIDEN KAIVUMAIDEN KÄSITTELYTEKNIIKAT

Uusiomateriaalien käyttö tierakenteissa, Liikenneviraston ohjeet

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Etelä-Pohjanmaan alueseminaari

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Vuosiseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

EU-LIFE KOKEMUKSIA 20 V AJALTA RAMBOLL FINLAND OY. EU LIFE infotilaisuus Pentti Lahtinen,

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

LIIKENNEVIRASTON UUSIOMATERIAALI-ILTAPÄIVÄ VÄYLÄSUUNNITTELUN UUSIOMATERIAALISELVITYKSET CASE: LUUMÄKI-IMATRA TAVARA -RATAHANKE

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Diplomityö: Uusiomaarakentamisen ympäristövaikutusindikaattorit ja päästölaskenta

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY

UUMA2 UUMA2 OHJELMA UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS YTLK

E18 parantaminen välillä Naantali-Raisio Yleissuunnitelmavaiheen uusiomateriaaliselvitys. Vesa Virtanen

ABSOILS-HANKE JA PÄÄKAUPUNKI- SEUDUN BETONIMURSKEOHJE

Siltojen ja muiden taitorakenteiden purkubetonijätteen hyödyntäminen Väyläviraston tutkimuksia 8/2019

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

UUMA2. UUMA2 Satakunta Pori Marjo Ronkainen UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

OHJELMAKOORDINAATTORI

UUSIOMATERIAALIT SUUNNITTELUSSA

UUMA2 UUMA2 UUMA2 UUMA UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2 OHJELMA UUMA2-ohjelman sisältö. Maarakennuspäivä 18.9.

UUMA2. Uusiomateriaalit ja niiden käyttö liikuntapaikkarakentamisessa

Alueellinen Uuma-hanke Savo-Karjalan Uuma 2

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

Kehittämishankkeet Circwaste ja UIR

Fortumin sivutuotteet

Vuosiseminaari , Pasilan virastotalo, Auditorio, Opastinsilta 12 B UUMA2. Tuotteistamisohje. Juha Forsman Ramboll Finland Oy

UUMA2 Materiaali- ja palvelutuottajan näkökulma

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA

UUMA2. UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA Pirkanmaan alueseminaari

KANSALLINEN LIITE STANDARDIIN. SFS-EN EUROKOODI 7: GEOTEKNINEN SUUNNITTELU. Osa 2 Pohjatutkimus ja koestus

Jätteenpolton kuonien hyötykäyttökokemuksia UUMA2-vuosiseminaari Annika Sormunen

ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Hankinnan kehittäminen Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto UUMA2 vuosiseminaari,

UUMA2 UUMA2. Uusiomateriaalien tekninen kelpoisuus ja ohjeet ryhmän toimintaa (TKO-ryhmä)

CIRCWASTE- FINLAND - Kohti kiertotaloutta

Uusiomateriaalien suunnittelun ja hankinnan kehittäminen

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU JA MAARAKENTAMISEN KIERTOTALOUS 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Uusiomateriaalien käyttö väylärakentamisessa ohjeen lausuntoversion esittely. Marja-Terttu Sikiö, Destia Oy

UUMA2. Lainsäädännön kehittämisen tarve Mara ja Masa. Pirkanmaan UUMA2-alueseminaari UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA

INFRARAKENTAMISEN UUSIOMATERIAALITEKNOLOGIA UUMA3-OHJELMA

UUMA2 Väylät. Timo Tirkkonen, Liikennevirasto Kiviaines- murskauspäivät,

HANKINNAT KESTÄVIEN MAARAKENNUSRATKAISUJEN MAHDOLLISTAJANA 6Aika: CircVol Suurivolyymisten sivuvirtojen ja maamassojen hyödyntäminen kaupungeissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

KIERTOTALOUS RAKENTAMISESSA TAMPERE

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

Case Outotec: Kestäviä ratkaisuja raskaalle teollisuudelle

LCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari

MARA-asetuksen soveltamisohje

Betoroc- murskeet. Tuomo Joutsenoja

UUMA 2 Vuosiseminaari: UUMA - suunnittelu ja hankintaprosessit. Kristiina Laakso

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Turvetuhkien hyödyntäminen Seinäjoen seudulla Pienten laitosten tuhkien hyötykäyttömahdollisuudet Seinäjoen seudun teollisuudessa ja lämpölaitoksissa

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA UUMA2. Uusiomateriaalit maarakentamisessa Marjo Ronkainen, Ramboll

Resurssitehokkuus Teknologiateollisuuden näkökulmasta. Jouni Lind

Jätteenpolttolaitosten pohjakuonat ja niiden käyttö tierakennuksessa KOKOEKO-seminaari 2016 Annika Sormunen

Kansallisen tason ylijäämä- ja uusiomaaainesohjaus. Else Peuranen, ympäristöministeriö Varsinais-Suomen ylijäämä- ja uusiomaaainesseminaari

UUSIOMAARAKENTAMISEN OHJEET. J. Forsman / Ramboll Finland Oy

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

UUSIOMATERIAALIEN KÄYTÖN OHJEISTUS JA HANKEKÄYTÄNNÖT - KEHITYSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET TIERAKENTAMISESSA

Asemakaava nro 8570 ID Tammelan stadion. Rakennettavuusselvitys

Ympäristötunnusluvut yrityksen ympäristöasioiden hallinnassa

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Miten mitata alueen ekotehokkuutta? Kokemuksia Kymenlaakson sovelluksesta

KIERTOTALOUDELLA SÄÄSTÖÄ RAKENTAMISEEN

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

UUSIOMATERIAALIEN HYÖTYKÄYTTÖ SAVO- KARJALAN KIERTOTALOUDESSA

UUMA2. MARA- ja MASA-tilannekatsaus Tuotteistusohje (UUMA2) Liikuntapaikkaohje (UUMA2) Keski-Suomen UUMA2- alueseminaari

Tuhkan rakeistus Pohjois Pohjanmaalla Kehittämishankkeen esittely

MARA- asetuksen uudistus. Else Peuranen, ympäristöministeriö , UUMA2-vuosiseminaari Kuntatalo, Helsinki

Puu- ja turvetuhkan hyötykäyttömahdollisuudet. FA Forest Oy Tuula Väätäinen

Onko puun ympäristösuorituskyvyllä merkitystä? Mikko Viljakainen, TkL

LAYMAN S REPORT ABSOILS. Heikkolaatuisten ylijäämämassojen hyödyntäminen maarakentamisessa kestävän kehityksen mukaisesti LIFE 09 ENV/FI/575

BIOTALOUDESTA BUSINESSTA

Kiertotalous. toimenpiteet. Visa Niittyniemi vesistöpäällikkö, toiminnanohjauspäällikkö

Uusiomateriaalien ympäristöhyväksyntä: MARA- ja MASAasetukset

YHTEISTYÖLLÄ MENESTYSTÄ KIERTOTALOUDESTA OULUN YLIOPISTO KIERTOTALOUSOSAAJANA Kiertotalous Oulu -työpaja,

Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa

Transkriptio:

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ 25.10.2016 UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ TIENRAKENTAMISESSA: MITÄ HUOMIOITAVA SUUNNITTELUPROSESSISSA Pentti Lahtinen, Ramboll Pentti.lahtinen@ramboll.fi

UUMA2 OHJELMAN SISÄLTÖ

Figure 1.1 a Circular Economy dimension in RECIPE: Supply chains of soil construction, and ceramic production are developed from linear to circular via re-use, recycle, and reduction of waste materials. The promoted technologies involve utilization of construction and demolition waste (CDW), and ash fractions from energy production. It reduces the waste leakage, but also replaces amount of virgin materials used.

1. Pohjatutkimukset ja laboratoriotutkimukset Uusiomateriaalien hyödyntäminen edellyttää nykyistä parempia pohja- ja laboratoriotutkimuksia huonolaatuisista materiaaleista, jotta niiden jalostamista ja hyödyntämistä voidaan selvittää. Tämä tarkoittaa mm.: Pehmeiden maakerrosten kuten savien, silttien, turpeen, liejun kerrospaksuuksien sekä niiden geoteknisten ominaisuuksien ja jalostamismahdollisuuksien tutkiminen laboratoriossa. Routivien sekä vanhojen maarakenteiden materiaalien kerrospaksuuksien, geoteknisten ominaisuuksien ja jalostamismahdollisuuksien tutkiminen laboratoriossa. 4

2. Selvitys mahdollisista uusiomateriaaleista Hankealueen ympäristöstä tulisi selvittää hankkeessa mahdollisesti hyödynnettävät uusiomateriaalit. Tähän selvitykseen kannattaa sisällyttää teollisuuden sivutuotteet ja mahdollisissa muissa hankkeissa syntyvät ylijäämämassat. Teollisuuden sivutuoteselvitys kannattaa tehdä riittävän laajana ja sen tulisi sisältää mm.: Teollisuuden sivutuotteiden määrä, laatu ja kuljetusetäisyydet Määrien lisäksi tarvitaan tieto materiaalien saatavuudesta ja varastoinnista hankkeen aikataulun edellyttämällä tavalla Sivutuotteen tuottajalta/toimittajalta tulee saada riittävät ympäristö- ja tekniset kelpoisuustiedot Lisäksi materiaalien laadun tasalaatuisuus ja laatututkimusketju tulee tarkistaa Selvitys sisältää ko. kohteeseen parhaiten soveltuvat materiaalit ja sovellutukset Teollisuuden sivutuotteista ollaan tekemässä UUMA2-ohjelmassa tietokantaa, joka auttaa tietojen keräämisessä

3. Uusiomateriaalisovellutusten suunnittelu Parhaista mahdollisista uusiomateriaalisovellutuksista suunnitellaan tyyppirakenteet ja mille tehdään teknistaloudellinen vertailu perinteiseen ratkaisuun verrattuna. Lisäksi tehdään ainakin alustavat massatarvelaskelmat. 4. Ympäristökelpoisuus ja mahdolliset luvat Suunnitelluille materiaaleille tehdään tarvittaessa täydentävät ympäristökelpoisuustestatukset. Mahdolliset ympäristöilmoitus- ja lupatarpeet selvitetään ja toimenpiteet käynnistetään hyvissä ajoin niin, että luvat ovat olemassa ennen urakkakyselyä. Luvat kannattaa hakea riittävän laajana ja monipuolisena vaikka kaikkia sovellutuksia ei tehtäisikään. Myös välivarastointipaikat on usein luvitettava.

5. Uusiomateriaalien edellyttämät laboratoriotutkimukset Hyödynnettävistä uusiomateriaaleista tulee tehdä riittävän kattavat tekniset laboratoriotutkimukset. Nämä tutkimukset useimmiten sisältävät: geotekniset perusominaisuudet optimiseossuhteiden tutkimukset hankkeen edellyttämien ominaisuuksien tutkimukset mm. lujuus, jäätymis-sulamisominaisuudet, vedenläpäisevyys, aikalujittuminen vaatimukset työn toteutukselle mm. tiiveysasteet, vesipitoisuus, ym.

6. Uusiomateriaalien logistiikan, varastoinnin ja jalostuksen suunnittelu Uusiomateriaalien logistiikka, varastointi ja jalostus on myös selvitettävä ja suunniteltava ajoissa. Tähän liittyviä kysymyksiä ovat mm.: materiaalin varastointimahdollisuudet niiden syntypaikoilla välivarastointitarpeet varastointitapa, mm. ulkovarastointi, suojaukset, katetut hallit jne. varastokentälle ja ympäristölle asetettavat vaatimukset materiaalien kuljetustapa materiaalien jalostustekniikka ja tarvittavat tilat Materiaalien varastopaikat ja sen vaatima luvitus tulee selvittää jo tiesuunnitelmavaiheessa

7. Työselitys ja laadunvarmistussuunnitelma Uusiomaarakentaminen edellyttää riittävän tarkan työselityksen ja laadunvarmistussuunnitelman ellei materiaalin osalta ole käytettävissä yleisiä ohjeita, jotka ovat riittävän yksityiskohtaisia. Oleellista näissä ohjeissa on mm.: vaatimukset ja rajoitukset rakentamiseen eri vaiheisiin laatututkimuksen työn eri vaiheissa sallitut laatuvaihtelut toimenpiteet poikkeustilanteissa

8. Tarvittavilta osin LCA ja LCC laskennat Maarakentamisen suurimmat ympäristövaikutukset ovat uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö ja päästövaikutukset ilmakehään. Lisäksi energian kulutus on suurta. Tarpeen mukaan voidaan tarkasteluun ottaa mukaan myös muitakin parametreja, kuten veden kulutus, happamoituminen, jne.

UUSIOMATERIAALIEN TUTKIMUKSET JA SUUNNITTELU HANKKEEN ERI VAIHEISSA Taulukko on alustava ja se täsmentyy taustaselvitysten aikana