Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa

LOPPURAPORTTI Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Laatija/t: Luottamuksellisuus: julkinen/salainen Hyväksynyt: Versio x.x (päiväys) THL Asianumero THL/xxx/x.xx.xx/xxxx (jos projektiin liittyy asianumero)

Puolesta asiointi 2(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 Muutoshistoria Versio Päiväys Muokkaaja Kuvaus 0.1 17.2.2015 SK Ensimmäinen versio 0.11 25.2.2015 JL Edunvalvontaprosessin lisäys 0.12 26.2.2015 JS Tarkennettu lukuja 1-4.2 0.13 4.3.2015 JL Tarkennettu lukuja 7-8 0.14 6.3.2015 SK Lisäykset lukijalle kappaleeseen. Muutokset kpl 1-6. 0.15 27.4.2015 JS Sote linjausten kirjoitus. 0.16 7.5.2015 JL Tarkennettu lukuja 7-8 0.17 12.5.2015 JL Tarkennettu lukuja 7-8 0.18 26.5.2015 JL Tarkennettu lukuja 7-9 0.19 27.5.2015 JS Tarkennettu lukua 5 (valtakirja-asiointia) 0.20 28.5.2015 SK Tarkennuksia määrittelyn kattavuuteen luvussa yksi. 0.21 9.6.2015 JL Tarkennettu lukua 5 0.22 30.6.2015 JL Tarkennettu lukua 5 0.3 30.6.2015 JL Korjauksia ja tarkennuksia. Poistettu luku 7.3 0.4 14.9.2015 JL Korjauksia ja tarkennuksia.

Puolesta asiointi 3(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 SISÄLTÖ 1 LUKIJALLE... 5 2 TIIVISTELMÄ... 6 3 JOHDANTO... 6 3.1 TAUSTA... 6 3.2 LAAJUUS... 7 3.3 VIITTAUKSET... 7 4 PUOLESTA ASIOINNIN KUVAUS... 7 4.1 PUOLESTA ASIOINNIN NYKYTILA... 7 4.2 PUOLESTA ASIOINTIA OHJAAVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA MUU SÄÄNTELY... 8 4.2.1 Alaikäisen puolesta asiointi... 8 4.2.2 Edunvalvonta ja valtuuttaminen... 9 4.2.3 Puolesta asioinnin oikeuden selvittäminen... 9 4.2.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon puolesta asiointia koskeva lainsäädäntö... 10 4.3 PALVELUUN LIITTYVÄT SIDOSRYHMÄT... 10 4.4 PALVELUUN LIITTYVÄT JÄRJESTELMÄT... 11 5 PUOLESTA ASIOINTIIN LIITTYVÄT LINJAUKSET JA TEKNISET REUNAEHDOT TERVEYDENHUOLLOSSA... 12 6 KÄSITEMALLI... 16 7 PROSESSIT... 19 7.1 PERUSREKISTERIPOHJAINEN HUOLLETTAVAN PUOLESTA ASIOINTI SÄHKÖISESTI... 19 7.1.1 Prosessikaavio... 19 7.1.2 Prosessin kuvaus... 20 7.2 PERUSREKISTERIPOHJAINEN HUOLLETTAVAN PUOLESTA ASIOINTI ASIOINTIPISTEESSÄ... 24 7.2.1 Prosessikaavio... 24 7.2.2 Prosessin kuvaus... 25 7.3 PERUSREKISTERIPOHJAINEN EDUNVALVOTTAVAN PUOLESTA ASIOINTI SÄHKÖISESTI... 29 7.4 VALTAKIRJAN LUOMINEN VALTUUSREKISTERIIN PÄÄMIEHEN KÄYNNISTÄMÄNÄ... 29 7.4.1 Prosessikaavio... 29 7.4.2 Prosessin kuvaus... 29 7.5 VALTAKIRJAN LUOMINEN VALTUUSREKISTERIIN VALTUUTETUN KÄYNNISTÄMÄNÄ... 30 7.5.1 Prosessikaavio... 31 7.5.2 Prosessin kuvaus... 31 7.6 VALTAKIRJAN LUOMINEN PÄÄMIES TEETTÄÄ VALTAKIRJAN ASIOIMISPISTEESSÄ... 33 7.6.1 Prosessikaavio... 33 7.6.2 Prosessin kuvaus... 34 7.7 PUOLESTA ASIOINTI VALTAKIRJALLA... 36 7.7.1 Prosessikaavio... 36 7.7.2 Prosessin kuvaus... 36 7.8 VALTAKIRJAN MUOKKAAMINEN... 38 7.8.1 Prosessikaavio... 38 7.8.2 Prosessin kuvaus... 38 7.9 VALTAKIRJAN PERUMINEN... 39 7.9.1 Prosessikaavio... 40 7.9.2 Prosessin kuvaus... 40 8 KÄYTTÖTAPAUKSET... 41 8.1 KÄYTTÖTAPAUSKAAVIO... 41

Puolesta asiointi 4(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 8.2 PERUSREKISTERIHAKU... 42 8.3 PUOLESTA ASIOINNIN KONFIGUROINTI... 42 8.4 VALTAKIRJAN LUOMINEN PÄÄMIES KÄYNNISTÄÄ... 43 8.5 VALTAKIRJAN LUOMINEN VALTUUTETTU KÄYNNISTÄÄ... 45 8.6 PUOLESTA ASIOINTI VALTAKIRJALLA... 46 8.7 PUOLESTA ASIOINTI VALTAKIRJALLA (VALINTA LISTALLA OLEVISTA PÄÄMIEHISTÄ)... 47 9 VAATIMUSLUETTELO... 49 9.1 TOIMINNALLISET VAATIMUKSET... 49 9.2 VTJ HAKUTUOTTEET... 56

Puolesta asiointi 5(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 1 Lukijalle Puolesta asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa -määrittelydokumentti kuvaa puolesta asioinnin periaatteet, asiointiprosessit ja puolesta asioinnin toiminnalliset vaatimukset. Tämän lisäksi dokumentissa on esitelty puolesta asiointia koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskysymykset ja tehdyt linjaukset. Dokumentissa määritellään henkilötasoinen puolesta asiointi. Määrittely kattaa sekä olemassa oleviin rekisteritietoihin perustuvan puolesta asoinnin oikeuden selvittämisen että sähköisen valtuuttamisen. Määrittely on toimialariippumaton, tiettyjä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyviä erityiskysymyksiä lukuun ottamatta. Puolesta asiointiin liittyy usein toimiala- tai palvelukohtaisia sääntöjä ja rajauksia, jotka konfiguroidaan keskitettyyn valtuutuspalveluun palvelukohtaisiksi säänööstöiksi. Palvelukohtaiset rajaukset tulee ottaa huomioon toteutettaessa puolesta asioinnin ominaisuuksia omaan asiointiympäristöön. Valtuutuspalvelun liittymisohjeet ja -mallit tullaan julkaisemaan RoVa-hankkeen toimesta. Tässä yhteydessä tulee tarkentumaan myös liittyvän palvelun vaatimukset ja puolesta asioinnin konfiguraatiomahdollisuudet. Dokumentti on tarkoitettu sähköisten asiointipalveluiden ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittäjille sekä valtakunnallisen rooli- ja valtuutustenhallintapalvelun toteuttavalle RoVa-hankkeen asiantuntijoille. Ensimmäinen versio määrittelystä on tehty ennenkaikkea puolesta asiointia pilotoiville palveluille ja sitä tullaan tarkentamaan pilotoinneista saadun palautteen pohjalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon alaikäisten puolesta asiointiin oleellisesti liittyvä kypsyystieto ja sen hallinta sähköisissä asiointipalveluissa määritellään myöhemmin. Määrittely on tuotettu osana THL:n Puolesta asioinnin projektia. Määrittelyn asiakokonaisuudet on tuotettu työpajatyöskentelyllä ja erikseen teemoitetuissa työkokouksissa. Määrittelyn tuottamiseen ovat osallistuneet seuraavat henkilöt: Jari Suhonen (THL) Linsamo Minna (THL) Jari Porrasmaa (STM) Joonas Kankaanrinne (VRK) Matti Hiltunen (VRK) Kaven Sanna (Kela) Ahonen Sari M (Kela) Ari Vaha-Erkkila (Kela) Hyvärinen Susanna (Kuntaliitto) Mikko Rautio (Medi-IT) Jani Kariniemi (Medi-IT) Riitta Lehtonen (Eksote) Jukka Kyharainen (Verohallinto) Janne Lepistö (Salivirta & Partners) Kouki Suvi (BDO Consulting Oy) Määrittelyä on esitelty ja katselmoitu SADe-sote hankkeen tilaisuuksissa, THL:n OPER-yksikön orkestroimassa Viila-työpajassa. Määrittely on käynyt lausuntokierroksella nn.nn.2015 Määrittelyn tuottamisesta vastaa THL. Määrittelyn ovat kirjoittaneet Janne Lepistö Salivirta & Partners:ista, Suvi Kouki BDO Consulting Oy:sta ja Jari SuhonenTHL:sta. Määrittelyn ylläpidosta vastaa THL.

Puolesta asiointi 6(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 2 Tiivistelmä Puolesta asioinnin kehitys on käynnistynyt kansalaispalautteiden pohjalta. Saaduissa palautteissa toistuu toivomus asioida alaikäisten lasten tai huonokuntoisten vanhempien puolesta sähköisesti. Etenkin vanhemmat haluavat päästä asioimaan alaikäisten lastensa puolesta sähköisissä asiointipalveluissa kuten Omakannassa. Etenkin vanhemmat haluavat päästä asioimaan alaikäisten lastensa puolesta sähköisissä asiointipalveluissa kuten Omakannassa. Näiden merkittävien ryhmien lisäksi puolesta asiointiin liittyy muita monimuotoisia käyttäjäryhmiä kuten edunvalvonnassa olevat sekä lapset, joilla on jaettu huoltajuus. Kaikkien näiden monimuotoisten tapausten puolesta asioinnin mahdollistaminen ei nykyisellään ole teknisistä syistä johtuen mahdollista, joten puolesta asiointi pyritään mahdollistamaan ensisijassa isoille käyttäjäryhmille, joiden asioinnille ei ole teknisiä esteitä. Määrittelyssä sähköinen puolesta asiointi on rajattu ensimmäisessä vaiheessa tapauksiin, joissa lapsella ei ole VTJ:ään kirjattua huollonjakoa. THL:n Puolesta asioinnin palvelu -projekti on tuottanut toiminnallisen määrittelyn henkilötason puolesta asiointiin. Määrittelyn mukainen palvelu toteutetaan osana kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman RoVa-hanketta. RoVa-hankkeessa tuotetaan sähköiset tukipalvelut, joiden avulla mahdollistetaan toisen henkilön, yrityksen tai yhteisön puolesta tapahtuva sähköinen asiointi sekä näiden roolien ja valtuuksien ylläpitotoiminnallisuudet. 3 Johdanto 3.1 Tausta Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiointipalvelujen käyttäjiltä saaduissa palautteissa toistuvat tietyt esteet ja kehittämiskohteet. Yksi toivotuimmista uusista toiminnoista on mahdollisuus asioida toisen puolesta sähköisesti. Puolesta asiointi on odottanut yhtenäistä ratkaisua sekä julkisen sosiaalija terveydenhuollon palvelujen että sosiaaliturvan puolella. Tarve ratkaista ongelma terveydenhuollossa konkretisoitui, kun lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä ja lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä tehtiin muutoksia alkuvuodesta 2014. Tehdyt muutokset mahdollistavat alaikäisten tietojen näyttämisen Omakanta-palvelussa huoltajille ja muille laillisille edustajille. Omakanta-palvelulla on vajaa 600 000 eri käyttäjää, kuukausittain kirjatutumisia terveystietojen ja reseptien katseluun on yli 300 000. Suostumuksiin liittyviä merkintöjä on tehty Omakannan kautta keskimäärin 900 kpl/pv (5/1014). Puolesta asioinnin tarve liittyy käytännössä vanhemman mahdollisuuksiin päästä katselemaan ja asioimaan alaikäisen lapsen puolesta. Toinen merkittävä kohderyhmä ovat ikääntyneet, joiden lapset tai muut lähiomaiset hoitavat ikääntyneen asioita erilaisiin valtuutuksiin perustuen. Puolesta asioinnin edellytyksenä on, että henkilön oikeudesta asioida toisen puolesta voidaan varmistua. Nykytilanteessa perustietovarannoista lähinnä väestötietojärjestelmä tarjoaa organisaatioden ja tietojärjestelmien käyttöön henkilön huoltajuuteen liittyviä tietoja. Yhtenäinen säännöstö tarjolla olevien tietojen käyttöön kuitenkin puuttuu. Samoin puuttuu valtakunnallinen valtuutuspalvelu, joka tarjoaisi yhtenäisen säännöstöön perustuvan selkeän vastauksen oikeudesta asioida puolesta. Määrittely on tuotettu työpaja- ja pineryhmätyöskentelynä yhteistyössä STM, THL:n, Kelan, Eksoten, Medi-IT:n, Veron ja VRK:n toimesta THL:n Puolesta asioinnin palvelu projektissa. Määrittelyn mukainen palvelu toteutetaan osana kansallisen palveluarkkitehtuuriohjelman RoVa-hanketta. RoVahankkeessa tuotetaan sähköiset tukipalvelut, joiden avulla mahdollistetaan toisen henkilön, yrityksen tai yhteisön puolesta tapahtuva sähköinen asiointi sekä näiden roolien ja valtuuksien ylläpitotoiminnallisuudet.

Puolesta asiointi 7(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 Toteutettava palvelu otetaan välittömästi käyttöön osana kansallista terveysarkistoa ja alueellisesti osana sosiaali- ja terveydenhuollon SADe-palveluja. 3.2 Laajuus Määrittely koskee henkilötason puolesta asiointia. Määrittely kattaa perusrekisteripohjaisen ja sähköiseen valtakirjaan perustuvan puolesta asioinnin käsitemallin, prosessien kuvaukset, ja käyttötapaukset. Määrittely sisältää myös vaatimukset toteutettavalle valtakunnalliselle palvelulle ja sitä hyödyntäville asiointipalveluille ja järjestelmille. Määrittely sisältää käsittelysäännöt perusrekisteritietojen pohjalta tehtävään oikeuden päättelyyn terveydenhuollossa. Ko. sääntöjen lisäksi Laki potilaan asemasta ja oikeuksista vaikuttaa alaikäisten potilaiden tietojen käsittelyyn terveydenhuollossa. Tätä varten THL:ssä laaditaan erillinen määrittely sellaisen alaikäisen potilaan tietojen näyttämisestä, joka on terveydenhuollon ammattihenkilön arvion mukaan ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kypsä päättämään hoidostaan. Kypsän alaikäisen tietojen hallinta ja näyttäminen huoltajille ratkaistaan Kanta-palvelujen avulla. Määrittely tullaan valmistuttuaan liittämään osaksi puolesta asioinnin määrittelyä. Valtakirjalla asiointiin liittyvät mahdolliset rajaukset ja erityiskysymykset keskittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon ja sosiaalivakuutuksen alueelle. 3.3 Viittaukset [1] Valli S., Porrasmaa J. 2013. Esiselvitys puolesta asioinnista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. [2] Ahonen S., Kavén S. 2014. Alaikäisen ja alaikäisen huoltajien ja edunvalvojien asioiminen Omakannassa Esiselvitys. Omakanta lainmuutos 2014.Kela. 4 Puolesta asioinnin kuvaus 4.1 Puolesta asioinnin nykytila Taulukko 1. Ongelman kuvaus Ongelma Toisen henkilön puolesta asiointia varten ei tällä hetkellä ole tarjolla yhtenäistä, palvelu- tai toimialariippumatonta ratkaisua. Palvelun tuottajat eri sektoreilla tarvitsevat sähköisen palvelun, jonka tarjoamaa tietoa hyödyntäen puolesta asiointi on mahdollista tarjota omassa asiointiympäristössä. Tarve on etenkin alaikäisten sekä ikääntyneiden puolesta asioinnille. Kantapalveluiden saamaan asiakaspalautteen mukaan etenkin alaikäisten puolesta asiointia kaivataan Kanta-palveluihin. Vaikutus Nykytilanteessa toisen henkilön puolesta ei voida asioida useimmissa sähköisissä asiointipalveluissa puolesta asioinnin oikeuden selvittäminen perustuu erilaisiin asiointipalvelukohtaisiin puolesta asioinnin sopimuksiin ja palvelukohtaisiin sääntöihin. esimerkiksi vanhemmat eivät näe lastensa resepti- ja terveystietoja Omakannassa.

Puolesta asiointi 8(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 Seuraus Onnistunut ratkaisu Tästä seuraa puolesta asioinnin toimintamallit eivät ole hyödynnettävissä sähköisissä asiointipalveluissa. Valtuutuspalvelu voidaan liittää osaksi valtakunnallisia tai alueellisissa asiointikanavia. Tämän jälkeen vanhemmat voivat asioida alaikäisten lastensa puolesta tai lapset ikääntyneiden vanhempiensa puolesta sähköisissä asiointipalveluissa. Terveydenhuollon sähköiset asiointipalvelut vaativat tämän lisäksi kypsyystiedonhallinnan toteutuksen. 4.2 Puolesta asiointia ohjaava lainsäädäntö ja muu sääntely Puolesta asiointia ohjaavat seuraavat lait: Isyyslaki (13.1.2015/11) Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983) Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (228/1929) Laki edunvalvontavaltuudesta (648/2007) Laki holhoustoimesta (442/1999) Lastensuojelulaki 13.4.2007/417 22 Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (661/2009) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (22.9.2000/812) Näiden lisäksi puolesta asioinnin säätelyä löytyy erityislainsäädännöstä. 4.2.1 Alaikäisen puolesta asiointi Lapsen huolto on lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt joille lapsen huolto on uskottu. Lapsen huolto päättyy, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat, ellei toisin ole määrätty. Tieto huoltajista on merkitty väestörekisteriin. Kun lapsi on syntynyt avioliiton ulkopuolella, tulee isyys selvittää kunnan lastenvalvojan kanssa isyyslain mukaisesti. Kun isyys on vahvistettu, isä merkitään lapsen viralliseksi huoltajaksi ja hän voi asioida lapsen puolesta. Vanhemmat, jotka eivät ole keskenään avioliitossa, voivat sopia lapsen huollon uskomisesta molemmille tai vain toiselle vanhemmalle. Lapsen huoltajat ovat yhteistoimintavelvollisia. Lapsen huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty. Huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevissa asioissa. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Holhoustoimilain 4 mukaan alaikäisen edunvalvojina ovat hänen huoltajansa, jollei tuomioistuin ole vapauttanut huoltajaa edunvalvojan tehtävästä. Tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä muun henkilön kuin huoltajan alaikäisen edunvalvojaksi. Lastensuojelulain 22 (ks. myös laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 10 ) mukaan lapselle tulee lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa, ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa tai edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999)

Puolesta asiointi 9(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 tarkoitettuna holhousviranomaisena toimiva maistraatti, sosiaalihuollosta vastaava toimielin tai huoltaja itse. Holhousviranomaisena toimiva maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalihuollosta vastaava toimielin ovat siitä yksimieliset. Muutoin edunvalvojan määrää tuomioistuin. 4.2.2 Edunvalvonta ja valtuuttaminen Holhoustoimilain mukaan edunvalvoja voidaan määrätä täysi-ikäisille, joka sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista.edunvalvojalla on kelpoisuus edustaa päämiestään tämän omaisuutta ja taloudellisia asioita koskevissa oikeustoimissa, jollei tuomioistuin ole tehtävää antaessaan toisin määrännyt, tai jollei toisin ole säädetty. Edunvalvoja ei kuitenkaan voi päämiehensä puolesta tunnustaa isyyttä, tehdä tai peruuttaa testamenttia eikä edustaa päämiestään muussa sellaisessa asiassa, joka on näihin rinnastuvin tavoin henkilökohtainen. Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Edunvalvonta ja toimintakelpoisuuden rajoitus merkitään holhousasioiden rekisteriin, kun henkilölle määrätään edunvalvoja tai hänen toimintakelpoisuuttaan rajoitetaan. Henkilö voi itse tehdä tulevaisuutta varten edunvalvontavaltuutuksen (Laki edunvalvontavaltuutuksesta 648/2007). Maistraatti vahvistaa edunvalvontavaltuutuksen tilanteissa joissa henkilö tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Henkilö voi nimetä itselleen myös varavaltuutetun. Edunvalvontavaltuutusta varten on tehtävä kirjallinen valtakirja. Valtuuttajan on kahden todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä allekirjoitettava valtakirja tai tunnustettava siinä oleva allekirjoituksensa. Todistajien on sen jälkeen todistettava valtakirja allekirjoituksillaan. Edunvalvontavaltuuksesta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: valtuuttamistarkoitus asiat, joissa valtuutettu oikeutetaan edustamaan valtuuttajaa valtuuttaja ja valtuutettu määräys, jonka mukaan valtuutus tulee voimaan. Valtakirjan käytännöistä säädetään lähinnä laissa varallisuusoikeudellisia oikeustoimia (228/1929). Valtakirjan avulla henkilö voi valtuuttaa toisen tekemään oikeustoimia itsensä puolesta. Mikäli valtuutettu ylittää toimivaltansa, ei valtuutetun tekemä toimi sido valtuuttajaa. Muilta osin valtakirjakäytännöt perustuvat lähinnä oikeuskäytäntöön ja oikeuskirjallisuudessa esitettyihin kannanottoihin. 4.2.3 Puolesta asioinnin oikeuden selvittäminen Puolesta asioinnin oikeuden tarkastamiseksi käytetään väestötietojärjestelmästä saatavia tietoja. Väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain (21.8.2009/661) nojalla valtion ja kuntien viranomaisille luovutetaan laissa tai asetuksessa säädetyt tiedot ja niille säädettyjen tai määrättyjen tehtävien hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Muusta tietojen luovuttamisesta säädetään 34 seuraavaa: Väestötietojärjestelmään talletettuja yksittäisiä ja yksilöityjä henkilöitä koskevia tietoja voidaan käsitellä yhteys-, osoite- ja muussa vastaavassa tietopalvelussa henkilökohtaisia tai niihin verrattavia tavanomaisia yksityisiä käyttötarkoituksia varten. Tällaisessa palvelussa voidaan luovuttaa tietoja vain henkilön nykyisistä nimistä, osoitteesta ja muista yhteystiedoista sekä elossa olosta. Väestötietojärjestelmän tietoja voidaan luovuttaa vain, jos laissa säädetyt edellytykset tietojen luovuttamiselle ovat olemassa.

Puolesta asiointi 10(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 Lain 36 säädetään turvakiellosta, jonka mukaan jos henkilöllä on perusteltu ja ilmeinen syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi, voidaan väestötietojärjestelmään hakemuksesta tallettaa turvakielto. 4.2.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon puolesta asiointia koskeva lainsäädäntö Sosiaali- ja terveydenhuollon puolesta asiointia ohjaavat Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjoista (298/2009) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (20.3.2015/254) Potilaslain 9 mukaan potilaan laillisella edustajalla taikka lähiomaisella tai muulla läheisellä on tietyissä tapauksessa oikeus saada tarpeelliset tiedot potilaan terveydentilasta. Tämän nojalla sosiaali- ja terveydenhuollossa alaikäisten tiedot ovat pääsääntöisesti huoltajien käytettävissä. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Hallituksen esityksen pykäläkohtaisissa perusteluissa todetaan, että yli 12- vuotias lapsi käytännössä miltei aina voidaan katsoa kypsäksi ottamaan kantaa hoitoonsa. Jossain tapauksissa tätä oikeutta voidaan rajoittaa alaikäisen edun suojaamiseksi viranomaisen toimesta.[1] Potilaslain mukaan alaikäinen voi itse antaa suostumuksen, jos hän on potilaslain 7 :ssä tarkoitetulla tavalla kykenevä ikänsä ja kehitystasonsa perusteella itse päättämään hoidostaan. Edellä tarkoitettu alaikäinen saa myös tehdä 1 momentissa tarkoitetun kiellon. Alaikäinen voisi lisäksi tehdä erikseen kiellon, jolla hän rajoittaisi vanhempiensa tai huoltajiensa oikeutta saada tiedon lääkemääräyksestä, vaikka alaikäinen ei halua tehdä terveydenhuoltoon ja apteekkiin kohdistuvaa kieltoa. Muiden alaikäisten puolesta suostumuksen voi antaa hänen huoltajansa tai muu laillinen edustaja. Alaikäisen huoltajalla tai laillisella edustajalla ei olisi oikeutta peruuttaa kerran annettua suostumusta eikä tehdä kieltoa. [1] Kanta-palveluita ohjaa pääasiassa laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä sekä laki sähköisestä lääkemääräyksestä). Alaikäisen potilaan tiedot saa luovuttaa kansalaisen käyttöliittymän (Omakanta) kautta potilaan lisäksi hänen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Tietojen luovutuksessa on tällöin otettava huomioon mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 9 :n 2 momentissa säädetään alaikäisen potilaan oikeudesta kieltää terveydentilaansa koskevien tietojen antaminen potilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. [2] Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä tiedonsaantia, hoidon toteuttamista ja seurantaa koskevien tietojen sisällöstä ja niiden liittämisestä käyttöliittymään sekä siitä, miten tiedot annetaan käyttöliittymän kautta ja miten alaikäisen potilaan huoltajan tai laillisen edustajan oikeus saada tietoja toteutetaan. 4.3 Palveluun liittyvät sidosryhmät Keskeiset puolesta asioinnin sidosryhmät muodostuvat henkilöistä, jotka asioivat toisen henkilön puolesta tai ovat sen kohteena. Nämä henkilöryhmät voidaan jakaa alaikäisiin ja heidän huoltajiinsa sekä ikääntyneisiin ja heidän omaisiinsa. Suomessa 1,3 miljoonaa henkilöä voi asioida alaikäisten puolesta huoltajuuden nojalla. Tämän lisäksi Suomessa on yli miljoona yli 65-vuotiasta. [1]

Puolesta asiointi 11(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 Henkilösidosryhmien lisäksi keskitetyllä valtuutuspalvelulla on lukuisia sidosryhmäorganisaatioita. Taulukossa 2. on esitetty sidosryhmäorganisaatiot, joilla on merkittävä rooli valtuutuspalvelun määrittelyssä ja kehityksessä. Tavoitetilassa valtuutuspalvelun voivat ottaa käyttöön kaikki hyväksytyt organisaatiot omissa sähköisen asioinnin palveluissaan. Taulukko 2. Sidosryhmät. SIDOSRYHMÄ STM VM Kela THL VRK ESSHP Medi-IT Kuntaliitto VERO, TEM ROOLI Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön tulkinta ja muutokset. Yhteys kansalliseen kokonaisarkkitehtuuriin. Sosiaali- ja terveydenhuollon vaatimien kokonaisuuksien rahoitus. Yleiseen käyttöön tarkoitetun valtuutuspalvelun rahoitus. Palvelun kytkeminen osaksi kansallista palveluarkkitehtuuria. Valtuutuspalvelussa käytettävän kypsyystietopalvelun toteutus osaksi Kantapalveluita, puolesta asioinnin käyttöönotto Omakanta-palvelussa Puolesta asioinnin määrittelyiden tuottaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityispiirteiden huomioiminen. Kanta kehitystyön ohjaus. Toteuttaa valtuutuspalvelun osana Kansallista palveluväyläohjelmaa hyödyntäen Väestötietojärjestelmää. Palvelun ratkaisukuvauksen tuottaminen. Palvelun tuotteistus. Pilotoi puolesta asioiontia ja keskitettyä valtuutuspalvelua Hyvis-palvelussaan. Toteuttaa valtuutuspalveluintegraation Hyvis-palveluun. Puolesta asioinnin määrittelyn ja valtuutuspalvelun esittely alueellisille toimijoille. Syntyneiden määrittelyiden hyödyntäminen yritysten puolesta asioinnissa. 4.4 Palveluun liittyvät järjestelmät Puolesta asiointiin liittyvät järjestelmät ja tietojen vaihtoa niiden välillä on kuvattu taulukossa 3. Tavoitetilassa valtuutuspalvelu palautta sitä hyödyntäville järjestelmille selkeän vastauksen, onko tunnistetulla henkilöllä oikeus asioida tietyn henkilön puolesta. Taulukko 3. Puolesta asiointiin liittyvät järjestelmät JÄRJESTELMÄ Väestötietojärjestelmä (VTJ) Rooli- ja valtuuspalvelu (Rova) Valtuutusrekisteri Kanta-palvelut Sähköiset asiointipalvelut KUVAUS Oikeus rekisteripohjaiseen puolesta asiointiin haetaan VTJ tiedoista. Rovapalvelu kysyy oikeuteen liittyviä tietoja VTJ:stä hakutuotteilla. Rooli- ja valtuuspalvelu tarjoaa hyödyntäville asiointipalveluille, asiakas-, potilas- tai etuustietojärjestelmille tiedon lakisääteisistä perusrekisteritietojen avulla pääteltävistä puolesta asioinnin oikeuksista ja sähköisistä valtakirjoista. Koostuu valtuuspalvelusta sekä valtuutusrekisteristä. Valtakirja voidaan antaa valtuusrekisteriin sähköisesti tai virkailija voi tallentaa sen valtuusrekisteriin asiointipisteessä. Sähköinen puolesta asiointi voidaan suorittaa valtuusrekisteriin tallennettujen tietojen perusteella. Kanta-palvelu tarkastaa oikeuden puolesta asiointiin valtakunnallisesta rooli- ja valtuutuspalvelusta. Puolesta asioinnin oikeuden omaavat henkilöt voivat katsella toisen terveystietoja Omakannan kautta. Sähköiset asiointipalvelut voivat ottaa puolesta asioinnin käyttöön palveluissaan hyväksynnän ja palvelun konfiguroinnin jälkeen. Liittymisohjeet julkaistaan osana RoVa-hanketta.

Puolesta asiointi 12(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 5 Puolesta asiointiin liittyvät linjaukset ja tekniset reunaehdot terveydenhuollossa Kappaleessa käsitellään terveydenhuollon puolesta asioinnin alustavia linjauksia sekä kerrotaan puolesta asioinnille teknisistä rajoitteista. Tekniset reunaehdot perustuvat pitkälti olemassa olevien perustietovarantojen rajoitteisiin, ja koskevat siten keskitettyä valtuutuspalvelua. Alla Luvussa esitettävät linjaukset ja rajaukset, jotka eivät perustu teknisiin rajoitteisiin, ovat yhteisiä terveydenhuollolle. Rova-palvelun sääntömoottori konfiguroidaan terveydenhuollon osalta vastaamaan palvelukohtaisia ko. linjauksia. Terveydenhuollon yhteisiä sääntöjä voidaan tarvittaessa muokata palvelukohtaisesti. Alla esitetyt linjaukset poikkeavat osittain muilla toimialoilla laadittavista säännöstöistä, esimerkkinä verottajan asiointipalvelussa kuolinpesän mahdollisuus asioida kuolleen henkilön puolesta. Luvussa esitettävät linjaukset tarkentuvat palvelun toteutuksen edetessä. Ensimmäisessä vaiheessa toteutettavat puolesta asioinnin käyttötapaukset Huoltajien mahdollisuus asioida alaikäisen lapsen puolesta on ensisijainen käyttötilanne, joka valtakunnallisen rooli- ja valtuutuspalvelun täytyy mahdollistaa.tehdyissä esiselvityksissä ja saadun asiakaspalautteen perusteella alaikäisen lapsen asioiden hoito on todettu tarpeellisimmaksi ja samalla selkeimmäksi puolesta asioinnin käyttötapaukseksi sosiaali- ja terveydenhuollon puolesta asioinnissa. Toinen keskeinen puolesta asioinnin käyttötilanne liittyy ikääntyneen puolesta asiointiin. Puolesta asiointi edunvalvontamääräyksen perusteella ei ole toistaiseksi mahdollista. Edunvalvojien mahdollisuus sähköiseen asiointiin päämiehen puolesta mahdollistuu, kun edunvalvontapäätöksen sisältö on rakenteistettu maistraateilla meneillään olevassa sähköisten asiointipalvelujen kehittämishankkeeessa (MERP-hanke). Samassa hankkeessa toteutetaan myös sähköinen edunvalvontavaltuutus Merlin-järjestelmään perustuen. Keskitetyn palvelun tekniset reunaehdot Huollonjakoon liittyvät sopimukset rajaavat puolesta asiointia. Lastenvalvojan vahvistamin sopimuksin voidaan sopia vain yhteishuollosta tai yksihuollosta. Käräjäoikeus voi päättää tämän lisäksi myös muista huoltajien välisistä sopimuksista, esim. tehtävien jaosta, myös tilanteissa, joissa lähtökohtana olisi ollut yksinhuolto. Käräjäoikeus antaa tällöin päätöksessä yksilöityjen huoltajan tehtävien osalta päätösvallan yksin toiselle vanhemmalle. Tuomioistuimen tehtäväjakomääräys voi koskea päätöksentekoa esimerkiksi nimestä, päivähoitopaikasta, koulusta, terveydenhoidosta, uskonnosta ja/tai passista. Väestörekisteriin rajoitetusta yhteishuollosta kirjataan vain tieto siitä, että "huolto on jaettu". Huollonjaon sisältö ei ole rakenteisessa muodossa, joten rooli- ja valtuutuspalvelu ei pysty hyödyntämään sopimuksen sisältöä. Vanhemmat, joilla on väestötietojärjestelmään kirjattu tieto huollonjakosopimuksesta, ovat toistaiseksi rajattu puolesta asioinnin ulkopuolelle. Näissä tilanteissa puolesta asioiva saa ilmoituksen siitä, ettei puolesta asiointi ole mahdollista. Annettavien ilmoitusten tekstit täsmentyvät ja esitetään VRK:n tuottamassa ratkaisukuvauksessa. Palveluiden välillä ei voi jatkaa puolesta asiointia ilman että puolesta asioinnin oikeus tarkastettaisiin uudestaan. Federointia palveluiden välille ei toteuteta ensimmäisessä vaiheessa. Tämä voidaan mahdollisesti toteuttaa myöhemmin. Puolesta asiointia koskevat linjaukset

Puolesta asiointi 13(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 Tiedonsaantioikeus ei tuo suoraan oikeutta sähköiseen puolesta asiointiin. Jos toinen vanhemmista on lapsen yksinhuoltaja, huoltaja voi käyttää yksin päätösvaltaa lapsen asioissa. Toiselle vanhemmalle voidaan kuitenkin vanhempien sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistaa oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Vanhemman, joka ei ole huoltaja, on osoitettava oikeutensa vahvistetulla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä, koska tiedonsaantioikeutta ei kirjata väestörekisteriin. Toistaiseksi toinen vanhempi ei voi valtuuttaa vanhempaa, joka ei ole huoltaja, näkemään lapsen potilastietoja sähköisestä asiointipalvelusta. Kuolleiden henkilöiden puolesta ei ole mahdollista asioida. Tilanteet, joissa kuolleen henkilön potilastietoja tai asiakasasiakirjoja on tarve ja oikeus päästä näkemään ja hoitaa asioita kuolleen henkilön puolesta, on käytettävä muita asiointikanavia. Asia on määritelty potilaslain 13 :n 3 mom. 5- kohdassa. Käytännössä kuolleen henkilön potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen saaminen edellyttää aina kirjallisen perustellun hakemuksen toimittamista terveydenhuollon toimintayksikköön ja siellä asiasta tehtävää päätöstä. Alaikäinen huoltaja ja edunvalvonnassa oleva henkilö voivat toimia puolesta asioijana kuten muutkin huoltajat. Vajaavaltaisuus ei automaattisesti estä puolesta asiointia. Huostaanotetun lapsen sähköinen puolesta asiointi on rajattu Rova-palvelun ulkopuolelle. Turvakieltotilanteet rajautuvat pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollon puolesta asioinnin ulkopuolelle. Potilasasiakirjat ja sähköisten asiointipalveluissa näkyvät henkilön perustiedot voivat sisältää turvakiellon alaista tietoa, kuten osoite- ja muita yhteystietoja. Asiointipalvelun sisältämissä tiedoissa voi näkyä myös päämiehen muiden asianhoitajien tietoja, jotka ovat turvakiellon alaisia. Kolmannen osapuolen tietoja sisältäviä potilas- ja asiakasasiakirjoja ei näytetä puolesta asioijalle. Terveydenhuollossa potilasasiakirjat, jotka sisältävät tietoja kolmannesta osapuolesta (esim. toisesta vanhemmasta) on erikseen merkitty asiakirjan kuvailutietohin. Näitä tietoja ei näytetä päämiehelle itselleen eikä myöskään puolesta asioivalle. Viivästettyjä potilasasiakirjoja ei näytetä puolesta asioivalle. Terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta viivästettyjä merkintöjä sisältäviä asiakirjoja ei esitetä potilaalle eikä myöskään puolesta asioijalle. Viivästyksen päättymisajan jälkeen asiaskirjat voi näyttää puolesta asioijalle. Puolesta asioiva voi toimia rajatusti sähköisissä sote-asiointipalveluissa. Puolesta asioiva saa nähdä potilastiedot, varata aikoja, lähettää reseptin uusimispyyntöjä, antaa suostumuksia päämiehen puolesta, tehdä muita tahdonilmauksia sekä lähettää ja vastaanottaa viestejä päämiehen puolesta. Puolesta asioiva ei kuitenkaan voi rajoittaa päämiehen tekemiä potilastiedon luovutusta koskevia suostumuksia. Toiminnot, jotka puolesta asioivalle sallitaan, määritellään tarvittaessa tarkemmin asiointipalvelukohtaisesti ja niitä ylläpidetään ko. asiointipalvelussa. Kypsä alaikäinen voi kieltää potilastietojensa luovuttamisen. Jos alaikäinen potilas ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, hänellä on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen. Oleellinen osa terveydenhuollossa tapahtuvaa puolesta asiointia on potilaslain (785/1992) 9 :n 2 momentissa mainittava kypsän alaikäisen oikeus kieltää terveystietojen antaminen vanhemmille. Sähköisten asiointipalveluiden tulee huomioida nämä vaatimukset ottaessaan käyttöön puolesta asiointia omassa palvelussaan. Kanta-palveluiden osalta kypsyystiedon kohdistaminen hoitotapahtumiin määritellään erikseen. Mikäli kypsä alaikäinen haluaa kieltää potilasmerkintöjensä näkymisen huoltajiltaan, potilasmerkintöjä ja kirjoitettuja reseptejä ei saa näyttää vanhemmille sähköisissä asiointipalveluissa. Kielto voidaan tehdä terveydenhuollon yksikössä ja se kohdistuu aina kaikkiin huoltajiin ja edunvalvojiin. Kypsän alaikäisen

Puolesta asiointi 14(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 tekemä kielto ei voi kohdistua vain tiettyyn huoltajaan tai muihin laillisiin edustajiin. Kypsyystiedonhallinnan määrittely tullaan valmistuttuaan liittämään osaksi puolesta asioinnin määrittelyä. Puolesta asioinnin ensimmäisen vaiheen toteutusta varten STM:n on linjannut, että ensi vaiheessa alle 10-vuotiaiden potilastiedot voidaan näyttää huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle sähköisten kanavien kautta ilman varsinaista kypsyystiedon vaikka kypsyystietoa ei kattavasti ole lähdejärjestelmistä saatavissa. Muutoin puolesta asioinnissa otetaan huomioon se, mitä yleisesti, toimialariippumattomasti valtuuttamista ja puolesta asointia koskien tullaan linjaamaan mm. VRK:n rooli- ja valtuutuspalveluhankkeessa. Huomioon otettavia asioita ovat mm. oikeustoimikelpoisuuden arviointi valtuutusasioissa. Hankkeen linjaukset tullaan päivittämään määrittelydokumenttiin. KaPA lainsäädäntötyöryhmä kartoittaa ja valmistelee kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittämisen edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia. Tähän valmistelutyöhön liittyy mm. valtakirjakäytänteisiin ja eri toimijoiden vastuisiin liittyvät kysymykset. Sähköisen valtuuttamisen prosessia koskevat linjaukset ja rajaukset Rova-hankkeen henkilövaltuutukset-osaprojektissa (HYPA) suunnitellaan ja toteutetaan valtakirjapohjaiseen valtuutukseen perustuva tarkistuspalvelu luonnollisen henkilön puolesta asiointiin. Toteutuksen osana syntyy tietokanta (Rova-valtuusrekisteri), josta valtuutus toisen puolesta asiointiin tarkastetaan. Sähköinen valtuuttaminen (valtakirja) on perusteltua ottaa käyttöön vaiheittain. Luonnollisten henkilöiden välillä tapahtuvaan valtuuttamisen palveluun liittyy seuraavia olettamuksia. Olettamukset tarkentuvat varsinaisen palvelun teknisen suunnittelun ja toteutuksen edetessä. Valtakirjan voi valtuuttamispalvelussa tehdä täysi-ikäinen täysivaltainen henkilö. Valtuuttaminen, valtuutuksen peruminen ja muu hallinta mahdollistetaan ensimmäisessä vaiheessa sähköisen asiointikanavan kautta. Määrittelyssä on kuitenkin pyritty kuvaamaan myös valtakirjojen luominen myös toimipisteasioinnissa. Olisi tärkeä mahdollistaa valtakirjojen luominen myös niille, joilla ei ole sähköisen tunnistaumisen välineitä. Sekä päämies että valtuutettu voivat aloittaa sähköisen valtuutusprosessin. Päämiehen ja valtuutetun tulee olla oikeustoimikelpoisia valtuutushetkellä. Mikäli oikeustoimikelpoisuutta on rajoitettu tai prosessin jompi kumpi osapuoli on julistettu vajaavaltaiseksi, ei sähköisen valtuutuksen tekeminen ole mahdollista. Oikeustoimikelpoisuuden mahdollinen rajoittaminen valtuutushetkellä tarkistetaan väestötietojärjestelmästä. Pelkästään se, että päämiehelle tai valtuutetulle on määrätty edunvalvoja, ei estä sähköistä valtuutusta. Edunvalvoja on usein määrätty taloudellisten asioiden hoitoa varten, eikä tämä kohdistu korostetusti henkilökohtaisiin asioihin, kuten sosiaali- tai terveydenhuollon asioiden hoitoon. HOLLE-rekisteristä saadaan väestötietojärjestelmään oikeustoimikelpoisuutta koskevia tietoja. Näiden oikeustoimikelpoisuutta koskevien tietojen vaikutus puolesta asiointiin on linjattu seuraavasti: 1. Toimikelpoisuutta ei ole rajoitettu oikeus puolesta asiointiin palvelun kautta 2. Henkilön toimikelpoisuutta rajoitettu osittain ei oikeutta puolesta asiointiin palvelun kautta 3. Henkilö julistettu vajaavaltaiseksi ei oikeutta puolesta asiointiin palvelun kautta

Puolesta asiointi 15(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 Mahdolliset rajoitukset koskevat samalla tavalla päämiestä ja valtuutettua sekä valtakirjan luomista ja käyttöä. Valtuutetun ei tarvitse erikseen hyväksyä hänelle osoitettua valtakirjaa, jotta valtuutus tulisi voimaan. Valtuutus tulee voimaan, kun päämies on saanut valtuutuspalvelulta kuittauksen valtuutuksen onnistuneesta tallennuksesta. Valtuutettua informoidaan hänelle osoitetusta valtakirjasta esimerkiksi tekstiviestillä tai sähköpostilla. Sähköisen valtuutuksen sisältöä koskevat olettamat Sähköinen valtuutus tullaan ripustamaan yleisesti käytössä olevaan tai tulevaan palveluluokitukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta yhtenä vaihtoehtoisena luokituksena on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluluokitus. Jo aiemmin tehdyt Sote-luokitukset on valmisteltu ja suunniteltu eri näkökulmasta, kuin nyt tässä valtakirjan kohdistamisen tarkoituksessa on niitä tarkoitus hyödyntää. Tämä näkökulmaero on syytä huomioida palvelutuokitusta hyödynnettäessä. Mikäli valtuutus ei ole sidottu tiettyyn organisaatioon tai yksittäiseen palveluun, täytyy sen olla yhteiskäyttöinen l. kaikissa kyseistä palvelua tarjoavissa organisaatioissa. Erityisesti näissä organisaatiorajat ylittävissä laajoissa valtuutuksissa on tarkoituksenmukaista kiinnittää valtuutus palvelutietovarannon palveluluokitukseen, jotta voitaisiin varmistaa valtuutuksen kohdentaminen samalla tavalla eri organisaatoissa. Valtuutus hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon asioita antaa valtuudet hoitaa ko. asioita niin Turussa kuin Helsingissäkin. Palvelut (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon asiat) on määriteltävä tarkasti ja päämiehelle sekä ammattihenkilölle tulee selkeästi kertoa, mitä asioita ko. valtuutus oikeuttaa hoitamaan. Alkuvaiheessa palvelussa mahdollistetaan selkästi rajattujen valtuutusten tekeminen esim. valtuutus hoitaa asiointia toisen henkilön puolesta tietyssä asiointipalvelussa. Myöhemmin on mahdollista pystyä valtuuttamaan laajempia kokonaisuuksia, jotka ylittävät esim. organisaatiorajat. Selvitystyön yhteydessä on noussut esiin tarve laajoihin valtuutuksiin erityisesti asiakkaiden tarpeiden näkökulmasta. Tämän tyylisestä laajasta valtuuttamisesta ei kuitenkaan ole vielä riittävästi käytännön kokemuksia, jotta kaikkia sen vaikukutuksia osattaisiin tarkasti arvioida. Erityisesti laajemmissa valtuutuksissa on keskeistä on pystyä riittävällä tavalla informoimaan päämiestä siitä, mihin valtuuttaminen tässä tapauksessa antaa puolesta asioinnin oikeudet. Valtuuttaminen voidaan rinnastaa muihin tahdonilmauksiin, kuten hoitotahtoon. Tahtotilan varmistaminen onnistunee käytännössä vain siten, että tarjotaan selkeä ja riittävä informaatio valtuuttamisesta ja siitä, mitä valtuutuksen antamisesta seuraa. Sähköisessä valtuutuksessa on sekä alkamis- että päättymisaika. Puolesta asiointi Kanta-palveluissa Kanta-palvelut näyttävät vanhemmille puolesta asioitaessa ainoastaan ne tiedot, joiden näkymistä kypsä alaikäinen ei ole kieltänyt. Alaikäinen ei voi rajoittaa tietojensa näkymistä vanhemmilleen Omakannassa, vaan se rajoittaminen tulee aina tehdä terveydenhuollon toimintayksikössä terveydenhuollon ammattilaisen toimesta. Viivästystä käytettäessä Omakannassa ei voida näyttää myöskään alaikäiselle häntä itseään koskevia tietoja. Omakannassa ei näytetä puolesta asioijalle viivästettyjä tai kiellettyjä tietoja. Puolesta asioija voi kuitenkin: kuitata informaation saaduksi tehdä suostumuksen ja muun tahdonilmauksen

Puolesta asiointi 16(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 kiellot ja peruuttamiset tehdään samalla tavalla kuin mitä normaali paperisuostumuksessa on sovittu voi lähettää reseptin uusimispyynnön Siinä määrin edellisiä kirjautumisia näytetään, tulee näyttää myös jos asiointi on tehty toisen henkilön puolesta. 6 Käsitemalli Käsitekaaviossa (kuva1) on kuvattu keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteet. Käsitekaavion valtakirja-asioinnin puolta käsitekaaviossa täydennetään valtakirja-asioinnin vaatimusmäärittelyn tarkentamisen jälkeen. Kuva 1. Käsitemalli. Puolesta asioija Puolesta asioija on henkilö, joka voi hoitaa toisen puolesta asioita. Oikeus puolesta asiointiin voi syntyä henkilöiden välisen perhesuhteen kautta esimerkiksi silloin kun puolesta asioija on puolesta asioinnin kohteena olevan henkilön huoltaja. Tällöin puolesta asiointi pohjautuu huoltajan lakisääteisiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Toisaalta puolesta asioija voi toimia toisen henkilön pohjalta myös valtakirjan pohjalta. Tällöin oikeus puolesta asiointiin pohjautuu valtuuttajan omaan tahtoon. [1] Valtakirjalla asioiva / Valtuutettu

Puolesta asiointi 17(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 Vahvistetulla edunvalvontavaltuutuksella toisen henkilön (valtuuttajan) asioita hoitava henkilö. [1] Valtuuttaja / Päämies Valtakirja Edunvalvoja Valtuuttaa toisen henkilön valtakirjalla toimimaan puolestaan valtakirjassa nimetyissä asioissa. Valtuuttajasta käytetään myös käsitettä päämies. [1] Henkilö antaa valtakirjalla valtuutuksen toiselle henkilölle asioida hänen puolestaan. Valtakirjan pystyy tekemään sähköisesti tai viranomaisen asiointipisteessä. Valtakirja laaditaan ja tallennetaan määrämuotoiseen yksikäsitteisesti sähköisesti luettavaan muotoon. Valtakirjan avulla henkilö voi valtuuttaa toisen tekemään oikeustoimia itsensä puolesta. Valtakirjan antajaa kutsutaan valtuuttajaksi tai päämieheksi ja vastaanottajaa puolestaan valtuutetuksi. Valtakirjoista on olemassa myös spesifimpiä ja käyttötarkoituskohtaisia säännöksiä (esim. edunvalvontavaltuutus). Valtakirjoja on yleisesti tyypitelty niiden laajuuden ja kohdentamisen mukaan seuraavasti: avoin valtakirja, yleisvaltakirja ja yksilöity valtakirja. Yksilöity valtakirja rajaa valtuudet kaikista tarkimmin tiettyyn asiaan, joka voi olla esimerkiksi yksittäinen oikeustoimi. Yleisvaltakirja puolestaan antaa laajemmat valtuudet jonkin tietyn asiakokonaisuuden hoitamiseen. Puolesta asiointiin liittyen valtakirjan laadinnassa on huomioitava onko henkilöllä valtuudet antaa valtuutus. [1] Edunvalvoja valvoo ja huolehtii toisen henkilön etujen toteutumisesta. Edunvalvojalla on asiointioikeus toisen henkilön puolesta. Edunvalvojan tulee huomioida henkilön tahto ja toiveet, asioissa joissa valvoja edustaa henkilön etua. Edunvalvoja on yläkäsite, jonka alakäsitteitä ovat huoltaja, valtuutettu ja määrätty edunvalvoja. [1] Edunvalvontavaltuutus (Valtuutettu edunvalvoja) Huoltaja Henkilö voi tehdä edunvalvontavaltuutuksen ennakkoon tulevaisuutta varten itse. (edunvalvontavaltuutuksesta annetun laki (648/2007). Maistraatti vahvistaa edunvalvontavaltuutuksen tilanteissa joissa henkilön tila on muuttunut vastaamaan edunvalvontavaltuutuksessa kuvattua tilannetta. Edunvalvontavaltuutusta koskevassa valtakirjassa valtuuttaja nimeää valtuutetun, joka on suostunut tehtävään, sekä määrittelee asiat, jotka valtuutus kattaa. Valtakirja on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan ollessa samanaikaisesti läsnä. [1] Huoltaja on lapsen huollosta vastaava henkilö. Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat. Huoltaja voi asioida huollettavan puolesta eri asioissa. Tieto huoltajasta on merkitty väestötietojärjestelmään (VTJ). Lapsen huollolla tarkoitetaan lapsen henkilökohtaisten asioiden hoitoa. Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt, joille lapsen huolto on uskottu. Huoltajalla on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista. Huoltajalla on oikeus saada tietoa lasta koskevista asioista eri viranomaisilta ja huoltaja myös edustaa lasta lapsen henkilöä koskevassa asiassa. Huoltajuuden tyypit. Kun lapsen huoltajina toimivat molemmat vanhemmat, on kysymys yhteishuoltajuudesta. Avioeron yhteydessä huoltajuudesta tulee ensisijaisesti sopia huoltajien kesken ja lapsen tahto huomioiden. Jos vain toinen lapsen vanhemmista on huoltaja, on kyse yksinhuoltajuudesta. Lapsella voi olla myös oheishuoltaja. Oheishuoltaja voidaan määrätä, jos lapsen varsinaiset huoltajat ovat kuolleet tai kadonneet. Oheishuoltaja voi olla myös oheishuoltajuutta hakevan uusi avio- tai avopuoliso. Jos lapsi on otettu huostaan, kiireellisesti sijoitettu tai väliaikaismääräyksen alainen (huostaanotto tai sijaishuoltajuus asia on kesken hallinto-oikeudessa). Lapsen sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lastensuojelulain 83 :ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin

Puolesta asiointi 18(59) Operatiivisen toiminnan ohjaus -yksikkö OPER 1428.95.2015 ulkopuolella. Sijaishuollon aikana lapsen vanhemmilla säilyvät huoltajan oikeudet, tosin tietyin rajoituksin. [1] Määrätty edunvalvoja Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, mikäli henkilö itse on hakenut edunvalvojan määräämistä ja pyytänyt, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen. Maistraatissa voidaan päämiehen suostumuksella vahvistaa edunvalvonta. Mikäli hakija ei kykene ymmärtämään, mitä edunvalvojan määrääminen hänen kannaltaan merkitsee, maistraatti ei voi edunvalvojaa määrätä. Käräjäoikeuden asiana on tällöin määrätä edunvalvoja, samoin kuin niissä tapauksissa, joissa hakemus edunvalvojan määräämiseksi on tullut muulta kuin henkilöltä itseltään. Myös lapselle voidaan lastensuojeluasiassa määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajan sijasta puhevaltaa. [1]

Puolesta asiointi 19(59) 7 Prosessit 7.1 Perusrekisteripohjainen huollettavan puolesta asiointi sähköisesti 7.1.1 Prosessikaavio

Puolesta asiointi 20(59) 7.1.2 Prosessin kuvaus Järjestelmien välinen asiointi Tässä kuvauksessa käydään läpi kaksivaiheinen puolesta asioinnin rekisteripohjainen oikeutuksen tarkistus järjestelmien välisen asioinnin näkökulmasta. Ensimmäisessä vaiheessa (1) tarkistetaan puolesta asioijan tiedot ja haetaan hänellä rekisterissä olevat huollettavat. Toisessa vaiheessa (2) tarkistetaan puolesta asioinnin oikeus puolesta asioijan valitseman huollettavan osalta. Keskustelussa on noussut esiin vaihtoehto, jossa puolesta asioinnin tarkistus käynnistetään suoraan vaiheesta kaksi. Tämä edellyttää sitä, että sähköisellä asiointipalvelulla on jo olemassa ajantasaiset tiedot puolesta asioijan huollettavista. 1 2 Kummassakin vaiheissa puolesta asioinnin palvelu (valtuutuspalvelu) päättelee sääntömoottorin perusteella, onko puolesta asiointiin oikeutta. Sääntömoottorin päättelysäännöt konfiguroidaan kunkin puolesta asioinnin palvelua (valtuutuspalvelua) käyttävän sähköisen asiointipalvelun tarpeiden ja vaatimusten pohjalta. LÄHTÖTILANNE: Asiakas on kirjautunut vahvalla tunnistautumisella sähköiseen asiointiin. 1: Asiakas valitsee puolesta asioinnin toiminnon [ASIAKAS] Asiakas käynnistää prosessin valitsemalla sähköisessä asiointipalvelussa puolesta asioinnin toiminnon. Tämä voi tapahtua esim. painiketta tai linkkiä painamalla. 2: Käynnistää puolesta asioinnin toiminnon [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] Sähköinen asiointipalvelu käynnistää puolesta asioinnin palvelun prosessin kutsumalla puolesta asioinnin palvelua (valtuutuspalvelu). 3: Hae tiedot puolesta asioivasta ja huollettavista [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu (valtuutuspalvelu) hakee puolesta asioitavien tiedot VTJ Hakutuote 1 kyselyllä. Haussa tarkistetaan puolesta asioijan tiedot ja haetaan hänen perusrekisterissä olevat huollettavat henkilöt. 4: Tarkista puolesta asioijan tiedot ja huollettavat [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU]

Puolesta asiointi 21(59) Puolesta asioinnin palvelu (valtuutuspalvelu) hakee puolesta asioijan huollettavat henkilöt rekisteristä. Asioinnin osapuoli Asioinnin Palautettavat henkilötiedot valtuus Puolesta asioija Kyllä / Ei Henkilötunnus, etunimi, sukunimi Huollettava (1..n) Kyllä / Ei Henkilötunnus tai syntymäaika, etunimi, sukunimi (tiedot palautetaan vain elossa olevista henkilöistä) Päämies (1..n) Kyllä / Ei Henkilötunnus tai syntymäaika, etunimi, sukunimi (tiedot palautetaan vain elossa olevista henkilöistä) VRK:n ratkaisukuvaus 18.12.2014 Mahdollinen virheilmoitus, jos esim. puolesta asioija on kuollut, hakuperusteena ollut henkilötunnus on passiivi tai muu palvelussa havaittu virhetilanne Tietojen poiminta-aika, tietolähde (VTJ tieto) Tietoaineiston luokittelu: suojaustaso 3 / suojaustaso 4 (määritettävä taso) Puolesta asioinnin palvelu tarkistaa hakukyselyn tietojen perusteella. Hakuperuste Kutsuttava Säännön kuvaus Vastaus sääntö (ID) Puolesta asioijan henkilötunnus nn Onko puolesta asioija edunvalvonnassa Kyllä / Ei Puolesta asioinnin palvelu palauttaa tiedot sekä sääntömoottorin tuloksen (K/E) sähköiselle asiointipalvelulle. 5: Onko oikeutta? [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU/ASIAKAS] Sähköinen asiointijärjestelmä saa puolesta asioinnin palvelulta sääntömoottorin tuloksen ja/tai listan huollettavista Prosessin vaihtoehtoiset etenemistavat: Sääntömoottori: Kyllä 6a: Näyttää huollettavat [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU/ Näkee huollettavat [ASIAKAS] Asiakas näkeee sähköisen asiointipalvelun näyttämät huollettavat PROSESSI JATKUU Sääntömoottori: EI 6b Näyttää perusteluineen, että huollettavia ei ole tai puolesta asiointi ei onnistu [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] / Näkee perusteluineen (optio), että puolesta asiointi ei onnistu [ASIAKAS] Sähköinen asiointipalvelu näyttää perusteluineen asiakkaalle, että puolesta asiointi ei onnistu. PROSESSI PÄÄTTYY 7: Valitsee puolesta asioitavan [ASIAKAS] Asiakas valitsee huollettavien listasta henkilön, jonka puolesta haluaa asioida. 8: Valitun puolesta asioitavan tietojen lähetys [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU]

Puolesta asiointi 22(59) Sähköinen asiointipalvelu välittää asiakkaan valitseman puolesta asioitavan henkilön HETU:n puolesta asioinnin palvelulle. 9: Käynnistää tarkentavan haun valitusta puolesta asioitavasta ja toisista huoltajista [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu (valtuutuspalvelu) käynnistää haun VTJ Hakutuote 2 ja 3 kyselyillä. Haussa tarkistetaan puolesta asioijan tietoja, puolesta asioitavan sekä muiden huoltajien tietoja seuraavan taulukon mukaisesti. 10: Tarkistaa, onko puolesta asioinnin oikeutta? [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu (valtuutuspalvelu) tarkistaa hakukyselyn tietojen perusteella alla olevan taulukon mukaiset tiedot. Hakuperuste Puolesta asioijan henkilötunnus Puolesta asioitavan henkilötunnus Puolesta asioijan henkilötunnus Puolesta asioitavan henkilötunnus Puolesta asioijan henkilötunnus Kutsuttava sääntö (ID) Säännön kuvaus Vastaus nn Onko huoltajuus jaettu Kyllä / Ei nn Onko huollon jaosta sovittu Kyllä / Ei nn Onko huollettava otettu huostaan* Kyllä / Ei Puolesta asioitavan henkilötunnus Puolesta asioijan henkilötunnus nn Onko huollettavalla tai huollettavan muilla huoltajilla tai edunvalvojilla turvakielto* Kyllä / Ei Puolesta asioitavan henkilötunnus Puolesta asioijan henkilötunnus nn Onko edunvalvottavalla päämiehellä muita edunvalvojia Kyllä / Ei Puolesta asioitavan henkilötunnus Puolesta asioijan henkilötunnus nn Onko edunvalvottavalla päämiehellä tai päämiehen muilla edunvalvojilla turvakielto* Kyllä / Ei Puolesta asioitavan henkilötunnus VRK:n ratkaisukuvaus 18.12.2014 Puolesta asioinnin palvelu palauttaa sääntömoottorin tuloksen (K/E) asiakasjärjestelmälle sekä perustelut mahdolliselle puolesta asioinnin estolle. Puolesta asioinnin konfiguroinnissa voidaan vielä sopia siitä tarkkuustasosta, jolla sääntömoottorin tulosten informaatiota palautetaan sähköiselle asiointipalvelulle.

Puolesta asiointi 23(59) 11: Onko oikeutta? [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU/ASIAKAS] Sähköinen asiointijärjestelmä saa puolesta asioinnin palvelulta sääntömoottorin tuloksen ja/tai tiedot puolesta asioijasta ja puolesta asioitavasta. Prosessin vaihtoehtoiset etenemistavat: Sääntömoottori: Kyllä 12a: Näyttää tiedot puolesta asioijasta ja asioitavasta, käynnistää puolesta asioinnin [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] / Näkee tiedot puolesta asioijasta ja asioitavasta, saa luvan puolesta asiointiin [ASIAKAS] Asiakas näkee sähköisestä asiointipalvelusta myönteisen hakutuloksen PROSESSI JATKUU Sääntömoottori: EI 12b: Näyttää perusteluineen, että puolesta asiointi ei onnistu [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] / Näkee perusteluineen, että puolesta asiointi ei onnistu [ASIAKAS] Sähköinen asiointipalvelu näyttää perusteluineen asiakkaalle, että puolesta asiointi ei onnistu. PROSESSI PÄÄTTYY PÄÄTÖS: Sähköisellä asiointipalvelulla on tiedot puolesta asioitavasta ja puolesta asioijasta. Puolesta asiointi voidaan aloittaa

Puolesta asiointi 24(59) 7.2 Perusrekisteripohjainen huollettavan puolesta asiointi asiointipisteessä 7.2.1 Prosessikaavio

Puolesta asiointi 25(59) 7.2.2 Prosessin kuvaus Toimipisteasiointi Tässä kuvauksessa käydään läpi kaksivaiheinen puolesta asioinnin rekisteripohjainen oikeutuksen tarkistus toimipisteasioinnin näkökulmasta. Tavoitteena on, että toimipisteessä työskentelevä virkailijalla on käytössä internetin yli toimiva puolesta asioinnin käyttöliittymä, jossa hän pystyy tarkistamaan asiakkaan rekistereihin perustuvan puolesta asioinnin oikeutuksen. Ensimmäisessä vaiheessa (1) tarkistetaan puolesta asioijan tiedot ja haetaan hänellä rekisterissä olevat huollettavat. Toisessa vaiheessa (2) tarkistetaan puolesta asioinnin oikeus puolesta asioijan valitseman huollettavan osalta. 1 2 Kummassakin vaiheissa puolesta asioinnin palvelu päättelee sääntömoottorin perusteella, onko puolesta asiointiin oikeutta. Sääntömoottorin päättelysäännöt konfiguroidaan kunkin puolesta asioinnin palvelua käyttävän sähköisen asiointipalvelun tarpeiden ja vaatimusten pohjalta. Toimipisteasioinnissa pitää tarkentaa, voidaanko ensimmäinen vaihe ohittaa ja käynnistää haku suoraa vaiheesta kaksi huollettavan HETU:lla. LÄHTÖTILANNE: Asiakas on toimipisteessä ja haluaa asioida huollettavan puolesta 1. Tunnistamisasiakirjojen näyttäminen [ASIAKAS] Asiakas kertoo kenen puolesta haluaa asioida ja esittää tunnistamisasiakirjan (passi, henkilökortti). 2. Tunnistamisasiakirjojen tarkistaminen [VIRKAILIJA] Virkailija tunnistaa henkilön asiakirjojen perusteella 3. Virkailija kirjautuu sähköiseen asiointipalveluun [VIRKAILIJA] Virkailija kirjautuu sähköiseen asiointipalveluun (puolesta asioinnin toimipistekäyttöliittymä) 4. Kirjautuminen järjestelmään [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] Virkailija kirjautuu sähköiseen asiointipalveluun (puolesta asioinnin toimipistekäyttöliittymä) 5. Virkailija syöttää puolesta asioijan HETU:n [VIRKAILIJA]

Puolesta asiointi 26(59) Virkailija syöttää puolesta asioijan HETU:n palveluun. 6: Käynnistää puolesta asioinnin toiminnon [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] Sähköinen asiointipalvelu käynnistää puolesta asioinnin palvelun prosessin kutsumalla puolesta asioinnin palvelua. 7: Hae tiedot puolesta asioivasta ja huollettavista [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu hakee puolesta asioitavien tiedot VTJ Hakutuote 1 kyselyllä. Haussa tarkistetaan puolesta asioijan tiedot ja haetaan hänen perusrekisterissä olevat huollettavat henkilöt. 8: Tarkista puolesta asioijan tiedot ja huollettavat [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu hakee puolesta asioijan huollettavat henkilöt rekisteristä. Asioinnin osapuoli Asioinnin Palautettavat henkilötiedot valtuus Puolesta asioija Kyllä / Ei Henkilötunnus, etunimi, sukunimi Huollettava (1..n) Kyllä / Ei Henkilötunnus tai syntymäaika, etunimi, sukunimi (tiedot palautetaan vain elossa olevista henkilöistä) Päämies (1..n) Kyllä / Ei Henkilötunnus tai syntymäaika, etunimi, sukunimi (tiedot palautetaan vain elossa olevista henkilöistä) VRK:n ratkaisukuvaus 18.12.2014 Mahdollinen virheilmoitus, jos esim. puolesta asioija on kuollut, hakuperusteena ollut henkilötunnus on passiivi tai muu palvelussa havaittu virhetilanne Tietojen poiminta-aika, tietolähde (VTJ tieto) Tietoaineiston luokittelu: suojaustaso 3 / suojaustaso 4 (määritettävä taso) Puolesta asioinnin palvelu tarkistaa hakukyselyn tietojen perusteella. Hakuperuste Puolesta asioijan henkilötunnus Kutsuttava sääntö (ID) Säännön kuvaus Vastaus nn Onko puolesta asioija edunvalvonnassa Kyllä / Ei Puolesta asioinnin palvelu palauttaa tiedot sekä sääntömoottorin tuloksen (K/E) sähköiselle asiointipalvelulle. 9: Onko oikeutta? [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU/VIRKAILIJA/ASIAKAS] Sähköinen asiointijärjestelmä saa puolesta asioinnin palvelulta sääntömoottorin tuloksen ja/tai listan huollettavista Prosessin vaihtoehtoiset etenemistavat: Sääntömoottori: Kyllä 10a: Näyttää huollettavat [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU / Sääntömoottori: EI 10b Näyttää perusteluineen, että puolesta asiointi ei onnistu [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] /

Puolesta asiointi 27(59) Näkee huollettavat [VIRKAILIJA] Virkailija näkee sähköisen asiointipalvelun näyttämät huollettavat. Asiakkaalle tämä vaihe ei välttämättä näy lainkaan. PROSESSI JATKUU Näkee perusteluineen, että huollettavia ei ole tai puolesta asiointi ei onnistu [VIRKAILIJA] / Asiakkaalle perustelut estolle [ASIAKAS] Sähköinen asiointipalvelu näyttää perusteluineen virkailijalle, että puolesta asiointi ei onnistu. Virkailija kertoo eston perustelut asiakkaalle. PROSESSI PÄÄTTYY 11. Tarvittaessa vielä varmistaa kenen puolesta haluaa asioida [ASIAKAS] Tässä vaiheessa virkailijalle on mahdollisuus vielä varmistaa asiakkaalta puolesta asioitava henkilö. Tämä ei ole välttämätöntä. 12: Valitsee puolesta asioitavan [VIRKAILIJA] Asiakas valitsee huollettavien listasta henkilön, jonka puolesta haluaa asioida. 13: Valitun puolesta asioitavan tietojen lähetys [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] Sähköinen asiointipalvelu välittää virkailijan valitseman puolesta asioitavan henkilön HETU:n puolesta asioinnin palvelulle. 14: Käynnistää tarkentavan haun valitusta puolesta asioitavasta ja toisista huoltajista [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu käynnistää haun VTJ Hakutuote 2 ja 3 kyselyillä. Haussa tarkistetaan puolesta asioijan tietoja, puolesta asioitavan sekä muiden huoltajien tietoja seuraavan taulukon mukaisesti. 15: Tarkistaa, onko puolesta asioinnin oikeutta? [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu tarkistaa hakukyselyn tietojen perusteella alla olevan taulukon mukaiset tiedot. Hakuperuste Puolesta asioijan henkilötunnus Puolesta asioitavan henkilötunnus Puolesta asioijan henkilötunnus Puolesta asioitavan henkilötunnus Puolesta asioijan henkilötunnus Kutsuttava sääntö (ID) Säännön kuvaus Vastaus nn Onko huoltajuus jaettu Kyllä / Ei nn Onko huollon jaosta sovittu Kyllä / Ei nn Onko huollettava otettu huostaan* Kyllä / Ei Puolesta asioitavan henkilötunnus Puolesta asioijan henkilötunnus nn Onko huollettavalla tai huollettavan muilla huoltajilla tai edunvalvojilla turvakielto* Kyllä / Ei Puolesta asioitavan henkilötunnus

Puolesta asiointi 28(59) Puolesta asioijan nn Onko edunvalvottavalla päämiehellä muita henkilötunnus edunvalvojia Kyllä / Ei Puolesta asioitavan henkilötunnus Puolesta asioijan henkilötunnus nn Onko edunvalvottavalla päämiehellä tai päämiehen muilla edunvalvojilla turvakielto* Kyllä / Ei Puolesta asioitavan henkilötunnus VRK:n ratkaisukuvaus 18.12.2014 Puolesta asioinnin palvelu palauttaa sääntömoottorin tuloksen (K/E) asiakasjärjestelmälle sekä perustelut mahdolliselle puolesta asioinnin estolle. Puolesta asioinnin konfiguroinnissa voidaan vielä sopia siitä tarkkuustasosta, jolla sääntömoottorin tulosten informaatiota palautetaan sähköiselle asiointipalvelulle. 16: Onko oikeutta? [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU/VIRKAILIJA/ASIAKAS] Sähköinen asiointijärjestelmä saa puolesta asioinnin palvelulta sääntömoottorin tuloksen ja/tai tiedot puolesta asioijasta ja puolesta asioitavasta. Prosessin vaihtoehtoiset etenemistavat: Sääntömoottori: Kyllä 17a: Näyttää tiedot puolesta asioijasta ja asioitavasta, käynnistää puolesta asioinnin [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] / Näkee tiedot puolesta asioijasta ja asioitavasta, saa luvan puolesta asiointiin [VIRKAILIJA] / Saa luvan puolesta asiointiin [ASIAKAS] Virkailija näkee sähköisestä asiointipalvelusta myönteisen hakutuloksen ja aloittaa puolesta asioinnin asiakkaan kanssa. PROSESSI JATKUU Sääntömoottori: EI 17b: Näyttää perusteluineen, että puolesta asiointi ei onnistu [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] / Näkee perusteluineen, että puolesta asiointi ei onnistu [VIRKAILIJA] / Asiakkaalle perustelut estolle [ASIAKAS] Sähköinen asiointipalvelu näyttää perusteluineen virkailijalle, että puolesta asiointi ei onnistu. Virkailija kertoo eston perustelut asiakkaalle. PROSESSI PÄÄTTYY Pitääkö järjestelmästä pystyä tulostamaan/tallentamaan raportti/todistus puolesta asioinnin estosta tai hyväksynnästä? PÄÄTÖS: Virkailija saa tiedon puolesta asioinnin oikeutuksesta. Puolesta asiointi asiakkaan kanssa voidaan aloittaa.

Puolesta asiointi 29(59) 7.3 Perusrekisteripohjainen edunvalvottavan puolesta asiointi sähköisesti Edunvalvottavan puolesta asiointi määritellään maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikön kanssa tehtävässä yhteistyössä osana maistraattien Merlin-järjestelmän kehittämistä. 7.4 Valtakirjan luominen valtuusrekisteriin päämiehen käynnistämänä Tässä kuvauksessa käydään läpi puolesta asioinnin valtakirjan luonti päämiehen käynnistämänä. Päämiehen toimiesta tehty valtakirja ei edellytä valtuutetun hyväksyntää, vaan valtakirja on päämiehen hyväksymisen jälkeen valmis hyödynnettäväksi. 7.4.1 Prosessikaavio 7.4.2 Prosessin kuvaus LÄHTÖTILANNE: Päämies on kirjautunut vahvalla tunnistautumisella sähköiseen asiointipalveluun. 1: Asiakas valitsee puolesta asioinnin toiminnon [VALTUUTETTU] Asiakas käynnistää prosessi valitsemalla sähköisessä asiointipalvelussa puolesta asioinnin toiminnon. Tämä voi tapahtua esim. painiketta tai linkkiä painamalla. 2: Käynnistää puolesta asioinnin toiminnon [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU]

Puolesta asiointi 30(59) Sähköinen asiointipalvelu käynnistää puolesta asioinnin palvelun prosessin kutsumalla Puolesta asioinnin palvelua. Sähköinen asiointipalvelu välittää päämiehen tiedot sekä sähköisen asiointipalvelun tiedot puolesta asioinnin palvelulle. Jos kyseessä on tietyn asian kohdennettu valtuutus, voi sähköinen asiointipalvelusta tulla kohdennettu palvelutietovarannon palveluluokituksen mukainen yksilöintitieto (PTV ID?) valtuutuksen sisällöstä. Tätä hyödyntämällä puolesta asioinnin palvelu pystyy luomaan kohdennetun valtakirjan. 3: Tunnistaa henkilön ja esitäyttää valtakirjapohjan [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu tunnistaa päämiehen esitäyttää yksilöintiedon mukaisen valtakirjapohjan päämiehen tarkastelua varten. Ensimmäisessä vaiheessa VRK:n on rajannut valtakirjojen tekemisen perheen sisäisiin valtuutuksiin. Tällä halutaan varmistaa se, että valtuutus kohdentuu oikealla valtuutetulle. Jatkossa on tarvetta myös pystyä valtuuttamaan perheen ulkopuolelle. 4: Valtakirjan tekeminen [PÄÄMIES] Päämies täyttää valtakirjapohjaan seuraavat tiedot. valtuutettu, valtuutuksen sisältö, valtuutuksen alkamisajan ja päättymispäivän. Valtakirja voidaan asettaa olemaan voimassa myös toistaiseksi. Valtuutetun osalta puolesta asioinnin palvelu on tuonut ne perheen sisäiset vaihtoehdot, joita on mahdollista valtuuttaa. 5: Valtakirjaluonnoksen valmistaminen ja valtuutuksesta informointi [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu tarkistaa, että kaikki kohdat on täytetty hyväksyttävästi ja valmistaa valtakirjaluonnoksen päämiehen hyväksyttäväksi. Keskeistä on pystyä riittävällä tavalla informoimaan päämiestä siitä, mihin valtuuttaminen tässä tapauksessa antaa puolesta asioinnin oikeudet. Valtuuttaminen voidaan rinnastaa muihin tahdonilmauksiin, kuten hoitotahtoon. Tahtotilan varmistaminen onnistunee käytännössä vain siten, että tarjotaan selkeä ja riittävä informaatio valtuuttamisesta ja siitä, mitä valtuutuksen antamisesta seuraa. 6: Valtakirja hyväksyminen [PÄÄMIES] Päämies ymmärtää ja hyväksyy valtakirjan. Tässä vaiheessa voi olla mahdollista, että päämies vielä muokkaa valtakirjapyyntöä, jolloin puolesta asioinnin palvelu palaa kohtaa 5: Valtakirjaluonnoksen valmistaminen ja valtuutuksesta informointi. Tässä vaiheessa päämies voi myös hylätä valtakirjan, jolloin prosessi keskeytyy valtakirjaa ei aseteta valmiiksi (hyväksytty valtakirja). 7: Valtakirjapyynnön valmistaminen [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu valmistaa valtakirjan ja asettaa sen hyväksytty tilaan. Valtakirja on valmis hyödynnettäväksi ilman valtuutetun erillistä hyväksyntää. 7.5 Valtakirjan luominen valtuusrekisteriin valtuutetun käynnistämänä Tässä kuvauksessa käydään läpi puolesta asioinnin valtakirjan luonti valtuutetun käynnistämänä. Perusajatuksena valtuutetun käynnistämässä prosessissa on se, että jos valtuutetulla on käytännössä paremmat mahdollisuudet sähköiseen asioimiseen (osaaminen ja välineet), voi hän luoda valtakirjaluonnoksen päämiehen hyväksyttäväksi. Päämies voi hyväksyä valtakirjan puolesta asioinnin palvelussa tai asiointipisteessä.

Puolesta asiointi 31(59) 7.5.1 Prosessikaavio 7.5.2 Prosessin kuvaus LÄHTÖTILANNE: Valtuutettu on kirjautunut vahvalla tunnistautumisella sähköiseen asiointipalveluun. 1: Asiakas valitsee puolesta asioinnin toiminnon [VALTUUTETTU] Asiakas käynnistää prosessi valitsemalla sähköisessä asiointipalvelussa puolesta asioinnin toiminnon. Tämä voi tapahtua esim. painiketta tai linkkiä painamalla. 2: Käynnistää puolesta asioinnin toiminnon [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] Sähköinen asiointipalvelu käynnistää puolesta asioinnin palvelun prosessin kutsumalla puolesta asioinnin palvelua. Sähköinen asiointipalvelu välittää valtuutetun tiedot sekä sähköisen asiointipalvelun tiedot puolesta asioinnin palvelulle. Jos kyseessä on tietyn asian kohdennettu valtuutus, voi sähköinen asiointipalvelusta tulla kohdennettu palvelutietovarannon palveluluokituksen mukainen yksilöintitieto (PTV ID?) valtuutuksen sisällöstä. Tätä hyödyntämällä puolesta asioinnin palvelu pystyy luomaan kohdennetun valtakirjan. 3: Tunnistaa henkilön ja esitäyttää valtakirjapohjan [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] Puolesta asioinnin palvelu tunnistaa valtuutetun ja esitäyttää yksilöintiedon mukaisen valtakirjapohjan valtuutetun tarkastelua varten. Esitäyttö toteutetaan sähköinen asiointipalvelusta tulla kohdennettu palvelutietovarannon palveluluokituksen mukainen yksilöintitieto (PTV ID?) valtuutuksen kohteesta. Ensimmäisessä vaiheessa VRK:n on rajannut valtakirjojen tekemisen perheen sisäisiin valtuutuksiin. Tällä halutaan varmistaa se, että valtuutus kohdentuu oikealla päämiehelle. Jatkossa on tarvetta myös pystyä valtuuttamaan perheen ulkopuolelle. 4: Valtakirjan tekeminen [VALTUUTETTU]

Puolesta asiointi 32(59) Valtuutetu täyttää valtakirjapohjaan seuraavat tiedot. Päämies, valtuutuksen sisältö, valtuutuksen alkamisajan ja päättymispäivän. Valtakirja voidaan asettaa olemaan voimassa myös toistaiseksi. Päämiehen osalta puolesta asioinnin palvelu on tuonut ne perheen sisäiset vaihtoehdot, joita on mahdollista valtuuttaa. 5: Valtakirjaluonnoksen valmistaminen ja valtuutuksesta informointi [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu tarkistaa, että kaikki kohdat on täytetty hyväksyttävästi ja valmistaa valtakirjaluonnoksen valtuutetun hyväksyttäväksi. 6: Valtakirjapyynnön hyväksyminen [VALTUUTETTU] Valtuutettu ymmärtää ja hyväksyy valtakirjapyynnön. Tässä vaiheessa voi olla mahdollista, että valtuutettu vielä muokkaa valtakirjapyyntöä, jolloin puolesta asioinnin palvelu palaa kohtaa 5: Valtakirjaluonnoksen valmistaminen ja valtuutuksesta informointi. Tässä vaiheessa valtuutettu voi myös hylätä valtakirjan, jolloin prosessi keskeytyy valtakirjapyyntöä ei aseteta valmiiksi (hyväksytty valtakirjapyyntö). 7: Valtakirjapyynnön valmistaminen [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu valmistaa valtakirjapyynnön ja asettaa sen hyväksytty tilaan. Valtakirjapyyntö ei ole hyväksytty valtakirja ennen kuin päämies hyväksyy sen hyväksytyksi valtakirjaksi. 8: Valtakirjapyynnön välittäminen päämiehelle [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu välittää tiedon valtakirjapyynnöstä päämiehelle. Välitystapoina voivat olla: - asiointitili Herätteenä voi toimia: - sähköposti - SMS 9: Päämies näkee valtakirjapyynnön [PÄÄMIES] Päämies saa tiedon valtuutetun hänelle kohdistamasta valtakirjapyynnöstä sähköposti/sms/kirje? herätteellä. Päämies voi mennä herätteen saatua Sähköinen asiointitilille/valtuutuspalvelun käyttöliittymään tarkastelemaan valtakirjaa. Vaihtoehtoisena tapana päämiehellä on käydä hyväksymässä valtakirjapyyntö asiointipisteessä, jossa päämies voi hyväksyä valtakirjan virkailijan avustuksella. Tämä toimintatapa on käytössä siitä syystä, että kaikilla päämiehillä ei ole eri syuistä mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Kokonaisuudessaan asiointipisteessä toiminta on kuvattu erillisessä prosessikuvassa ja kuvauksessa. Keskeistä on pystyä riittävällä tavalla informoimaan päämiestä siitä, mihin valtuuttaminen tässä tapauksessa antaa puolesta asioinnin oikeudet. Valtuuttaminen voidaan rinnastaa muihin tahdonilmauksiin, kuten hoitotahtoon. Tahtotilan varmistaminen onnistunee käytännössä vain siten, että tarjotaan selkeä ja riittävä informaatio valtuuttamisesta ja siitä, mitä valtuutuksen antamisesta seuraa. 10: Hyväksyy/hylkää [PÄÄMIES] Päämies voi hyväksyä tai hylätä valtakirjan. Hylkäämiseen ei tarvitse esittää syytä. Vaihtoehtoisena tapana päämiehellä on käydä hyväksymässä valtakirjapyyntö asiointipisteessä, jossa päämies voi hyväksyä valtakirjan virkailijan avustuksella. Tämä toimintatapa on käytössä siitä syystä, että kaikilla päämiehillä ei ole eri syuistä mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. Kokonaisuudessaan asiointipisteessä toiminta on kuvattu erillisessä prosessikuvassa ja kuvauksessa.

Puolesta asiointi 33(59) 11: Valtakirjan valmistaminen [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Jos päämies hylkää valtakirjapyynnön, puolesta asioinnin palvelu asettaa sen hylätty tilaan. Jos päämies hyväksyy valtakirjapyynnön, puolesta asioinnin palvelu valmistaa siitä hyväksytyn valtakirjan. Hyväksytty valtakirja on valmis hyödynnettäväksi. 7.6 Valtakirjan luominen Päämies teettää valtakirjan asioimispisteessä Tässä kuvauksessa käydään läpi valtakirjan luominen päämiehen toimista asiointipisteessä. Tavoitteena on, että asiointipisteessä työskentelevä virkailijalla on käytössä internetin yli toimiva valtuutusrekisterin käyttöliittymä, jossa hän pystyy luomaan valtakirjan päämiehen puolesta. Tämä toimintatapa on käytössä siitä syystä, että kaikilla päämiehillä ei ole eri syistä mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin. 7.6.1 Prosessikaavio Mikäli valtakirjan hyväksyminen edellyttää paperisen valtakirjan allekirjoittamista, jatkuu prosessi vielä seuraavilla vaiheilla.

Puolesta asiointi 34(59) 7.6.2 Prosessin kuvaus LÄHTÖTILANNE: Päämies on toimipisteessä ja haluaa valtuuttaa toisen henkilön puolesta asiointiin. 1. Tunnistamisasiakirjojen näyttäminen [PÄÄMIES] Päämies kertoo halunsa valtuuttaa henkilö puolesta asiointiin ja esittää tunnistamisasiakirjan (passi, henkilökortti). 2. Tunnistamisasiakirjojen tarkistaminen [VIRKAILIJA] Virkailija tunnistaa henkilön asiakirjojen perusteella. 3. Valtakirjan ja valuutetun tietojen tarkentaminen [PÄÄMIES] Päämies tarkentaa kenet haluun valtuuttaa (nimi ja HETU) ja mihin tarkoitukseen. Päämies kertoo seuraavat tiedot: valtuutettu, valtuutuksen sisältö, valtuutuksen alkamisajan ja päättymispäivän. Valtakirja voidaan asettaa olemaan voimassa myös toistaiseksi. Valtuutetun osalta puolesta asioinnin palvelu on tuonut ne perheen sisäiset vaihtoehdot, joita on mahdollista valtuuttaa. 4: Virkailija kirjaa päämiehen ja valtuutetun HETU:t ja valtakirjatiedot [VIRKAILIJA] Virkailija täyttää valtakirjapohjaan seuraavat tiedot. valtuutettu, valtuutuksen sisältö, valtuutuksen alkamisajan ja päättymispäivän. Valtakirja voidaan asettaa olemaan voimassa myös toistaiseksi.

Puolesta asiointi 35(59) Valtuutetun osalta puolesta asioinnin palvelu on tuonut ne perheen sisäiset vaihtoehdot, joita on mahdollista valtuuttaa. 5: Tunnistaa henkilöt ja valmistaa valtakirjaluonnoksen [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu tunnistaa päämiehen ja valtuutetun. Puolesta asioinnin palvelu tarkistaa, että kaikki kohdat on täytetty hyväksyttävästi ja valmistaa valtakirjaluonnoksen päämiehen hyväksyttäväksi. Perheen sisäisten suhteiden tarkistaminen tässäkin tapauksessa? Oikeustoimikelpoisuuden tarkistaminen? 6: Valtakirjaluonnoksen hyväksyminen [PÄÄMIES] Päämies ymmärtää ja hyväksyy valtakirjan. Keskeistä on pystyä riittävällä tavalla informoimaan päämiestä siitä, mihin valtuuttaminen tässä tapauksessa antaa puolesta asioinnin oikeudet. Valtuuttaminen voidaan rinnastaa muihin tahdonilmauksiin, kuten hoitotahtoon. Tahtotilan varmistaminen onnistunee käytännössä vain siten, että tarjotaan selkeä ja riittävä informaatio valtuuttamisesta ja siitä, mitä valtuutuksen antamisesta seuraa. 7: Valtakirjaluonnoksen hyväksyminen [PÄÄMIES] Virkailija kirjaa valtakirjan hyväksytyksi. Valtakirja on valmis hyödynnettäväksi. Keskeistä on pystyä riittävällä tavalla informoimaan päämiestä siitä, mihin valtuuttaminen tässä tapauksessa antaa puolesta asioinnin oikeudet. Valtuuttaminen voidaan rinnastaa muihin tahdonilmauksiin, kuten hoitotahtoon. Tahtotilan varmistaminen onnistunee käytännössä vain siten, että tarjotaan selkeä ja riittävä informaatio valtuuttamisesta ja siitä, mitä valtuutuksen antamisesta seuraa. 8: Valtakirjan valmistaminen [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu valmistaa valtakirjan ja asettaa sen hyväksytty tilaan. Valtakirja on valmis hyödynnettäväksi ilman valtuutetun erillistä hyväksyntää. Pohdittavia kysymyksiä: Pitääkö päämiehen allekirjoittaa valtakirja (paperi ja sen arkistointi)? Onko vaihtoehtona mahdollista toteuttaa sähköinen kynällä digitaalisesti tehtävä allekirjoitus? Mikäli valtakirjan hyväksyminen edellyttää paperisen valtakirjan allekirjoittamista, jatkuu prosessi vielä seuraavilla vaiheilla. 9: Valtakirjan tulostaminen allekirjoitusta varten [VIRKAILIJA/PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Virkailija tulostaa valtakirjan päämiehen allekirjoitettavaksi. 10: Valtakirjan allekirjoittaminen [PÄÄMIES] Päämies allekirjoittaa paperisen valtakirjan. 11: Allekirjoitetun valtakirjan skannaus ja arkistointi [VIRKAILIJA] Virkailija skannaa päämiehen allekirjoittaman valtakirjan puolesta asioinnin palveluun. Allekirjoitettua valtakirjaa säilytetään todisteena päämiehen tahdosta, koska hän ei ole pystynyt sähköisesti allekirjoittamaan tehtyä valtakirjaa. 12: Allekirjoitetun arkistointi [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Allekirjoitettu ja skannattu valtakirja arkistoidaan puolesta asioinnin palveluun. Keskitetty valtakirjojen digitointi

Puolesta asiointi 36(59) Määrittelyn työstämisen yhteydessä mietittiin myös vaihtoehtoa, jossa toimipisteasioinnin toteutus voitaisiin ratkaista siten, että perustettaisiin tai organisoitaisiin keskitetty piste, johon valtuutusrekisterissä sähköisesti tehdyn valtakirjan voisi toimittaa. Karkeasti ottaen prosessi etenisi seuraavalla tavalla: 1. Päämies/valtuutettu tekee valtuutusrekisterissä valtakirjan ja tulostaa sen 2. päämies allekirjoittaa valtakirjan ja toimittaa/postittaa toimipisteeseen 3. toimipisteessävaltakirja kirjataan sähköiseen valtuutusrekisteriin sähköisesti hyödynnettäväksi. Jatkotyössä tulee erityisesti pohtia, miten ne henkilöt, joilla ei ole sähköisen tunnistautumisen välineitä, voivat tehdä valtakirjoja puolesta asioinnin mahdollistamiseksi. 7.7 Puolesta asiointi valtakirjalla Tässä on kuvattu valtuutetun puolesta asioinnin prosessi, kun puolesta asioinnin palveluun (valtuutusrekisteri) on jo aiemmin tehty sähköinen valtakirja. Jotta valtakirjalla asiointi on mahdollista, tulee se olla hyväksytty tilassa. 7.7.1 Prosessikaavio 7.7.2 Prosessin kuvaus LÄHTÖTILANNE: Valtuutettu on kirjautunut vahvalla tunnistautumisella sähköiseen asiointipalveluun. 1: Asiakas valitsee puolesta asioinnin toiminnon [VALTUUTETTU]

Puolesta asiointi 37(59) Asiakas käynnistää prosessi valitsemalla sähköisessä asiointipalvelussa puolesta asioinnin toiminnon. Tämä voi tapahtua esim. painiketta tai linkkiä painamalla. 2: Käynnistää puolesta asioinnin toiminnon [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] Sähköinen asiointipalvelu käynnistää puolesta asioinnin palvelun prosessin kutsumalla puolesta asioinnin palvelua. Sähköinen asiointipalvelu välittää valtuutetun tiedot sekä sähköisen asiointipalvelun tiedot puolesta asioinnin palvelulle. 3: Hae tiedot puolesta asioivasta ja päämiehestä/päämiehistä kutsuvan asiointipalvelun osalta [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu tunnistaa valtuutetun ja tarkistaa onko hänellä valtakirjaa/valtakirjoja puolesta asiointiin. 4: Tarkistaa puolesta asioinnin oikeutuksen [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Tarkistaa valtakirjan ja oikeudet ja ilmoittaa sähköiselle asiointipalvelulle tiedon tarkituksesta 5: Onko oikeutta? [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU/ASIAKAS] Sähköinen asiointijärjestelmä saa puolesta asioinnin palvelulta tiedon puolesta asioinnin oikeutuksesta sekä, päämiestä/päämiehistä ja valtuutetusta. Prosessin vaihtoehtoiset etenemistavat: Puolesta asioinnin oikeus: Kyllä 6a: Näyttää tiedot puolesta asioijasta ja asioitavasta, käynnistää puolesta asioinnin [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] / Näkee tiedot puolesta asioijasta ja asioitavasta, Saa luvan puolesta asiointiin [ASIAKAS] Sähköinen asiointipalvelu saa tiedon puolesta asioinnin oikeutuksesta ja mahdollistaa puolesta asioinnin asiakkaan kanssa. Mikäli puolesta asioinni palvelu on palauttanut usean päämiehen tiedot, valitsee asiakas, kenen puolesta hän haluaa asioida. PROSESSI JATKUU Puolesta asioinni oikeus: EI 6b: Näyttää perusteluineen, että puolesta asiointi ei onnistu [SÄHKÖINEN ASIOINTIPALVELU] / Näkee perusteluineen, että puolesta asiointi ei onnistu [ASIAKAS] Sähköinen asiointipalvelu näyttää perusteluineen asiakkaalle, että puolesta asiointi ei onnistu. PROSESSI PÄÄTTYY

Puolesta asiointi 38(59) 7.8 Valtakirjan muokkaaminen Tässä kuvauksessa on kuvattu jo sähköiseen valtuutusrekisteriin luodun valtakirjan muokkaaminen. Päämies voi muokata hyväksyttyä valtakirjaa. Tässä vaiheessa oletuksena on, että muokattava valtakirja asetetaan käytännössä peruttu tilaan ja muokatusta valtakirjasta muodostetaan uusi hyväksytty valtakirja. Tällä tavoin voidaan jälkeenpäin yksiselitteisesti selvittää, mikä valtakirja missäkin muodossa on olluy kulloinkin voimassa. 7.8.1 Prosessikaavio 7.8.2 Prosessin kuvaus LÄHTÖTILANNE: Päämies on kirjautunut vahvalla tunnistautumisella puolesta asioinnin palveluun. 1: Valtakirjan Haku/valinta [PÄÄMIES] Päämies tekee haun omista valtakirjoistaan puolesta asioinnin palvelussa ja valitsee valtakirjan, jota haluaa tarkastella. 2: Valtakirjan näyttäminen [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu näyttää valtakirjan päämiehelle. 3: Valtakirjan muokkaaminen/peruminen [PÄÄMIES] Päämies pystyy tarkastelemaan puolesta asioinnin palvelun hänelle näyttämää valtakirjaa. Valtakirja näytetään oletuksena tarkastelutilassa, päämies voi valita erikseen muokkaa toiminnon, jonka jälkeen hän voi muuttaa valtakirjaa.

Puolesta asiointi 39(59) Päämies tallentaa muokkauksen tai peruu muokkamisen. Kun valtakirjaa muokataan, syntyy uusi valtakirja ja edellinen versio arkistoidaan. 4: Valtakirjaluonnoksen valmistaminen ja valtuutuksesta informointi [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu tarkistaa, että kaikki kohdat on täytetty hyväksyttävästi ja valmistaa valtakirjaluonnoksen päämiehen hyväksyttäväksi. Keskeistä on pystyä riittävällä tavalla informoimaan päämiestä siitä, mihin valtuuttaminen tässä tapauksessa antaa puolesta asioinnin oikeudet. Valtuuttaminen voidaan rinnastaa muihin tahdonilmauksiin, kuten hoitotahtoon. Tahtotilan varmistaminen onnistunee käytännössä vain siten, että tarjotaan selkeä ja riittävä informaatio valtuuttamisesta ja siitä, mitä valtuutuksen antamisesta seuraa. 6: Valtakirja hyväksyminen [PÄÄMIES] Päämies ymmärtää ja hyväksyy valtakirjan. Tässä vaiheessa voi olla mahdollista, että päämies vielä muokkaa valtakirjapyyntöä, jolloin puolesta asioinnin palvelu palaa kohtaa 4: Valtakirjaluonnoksen valmistaminen ja valtuutuksesta informointi. Tässä vaiheessa päämies voi myös hylätä valtakirjan, jolloin prosessi keskeytyy valtakirjaa ei aseteta valmiiksi. 7: Valtakirjapyynnön valmistaminen [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu valmistaa valtakirjan ja asettaa sen hyväksytty tilaan. Valtakirja on valmis hyödynnettäväksi ilman valtuutetun erillistä hyväksyntää. 7.9 Valtakirjan peruminen Tässä kuvauksessa on kuvattu jo sähköiseen valtuutusrekisteriin luodun valtakirjan peruminen. Sekä päämies tai valtuutettu voi perua hyväksytyn valtakirjan. Peruttu valtakirja asetetaan peruttu tilaan ja arkistoidaan. Päämiehen tai valtuutetun tulee pystyä tarkastelemaan valtakirjoja niiden eri tiloissa (luonnos/hyväksytty/peruttu). Seuraavassa prosessikaaviossa on kuvattu peruminen päämiehen näkökulmasta. Vastaava prosessi on toteuutettava myös siten, että valtuutettu toimii vastaavalla tavalla. Valtuutetun toteuttamassa perumisessa tulee erikseen huomioida, miten päämiestä informoidaan valtakirjan perumisesta.

Puolesta asiointi 40(59) 7.9.1 Prosessikaavio 7.9.2 Prosessin kuvaus LÄHTÖTILANNE: Päämies on kirjautunut vahvalla tunnistautumisella puolesta asioinnin palveluun. 1: Valtakirjan haku/valinta [PÄÄMIES] Päämies tekee haun omista valtakirjoistaan puolesta asioinnin palvelussa ja valitsee valtakirjan, jota haluaa tarkastella. 2: Valtakirjan näyttäminen [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu näyttää valtakirjan päämiehelle. 3: Valtakirjan muokkaaminen/peruminen [PÄÄMIES] Päämies pystyy tarkastelemaan puolesta asioinnin palvelun hänelle näyttämää valtakirjaa. Valtakirja näytetään oletuksena tarkastelutilassa, päämies voi valita erikseen muokkaa toiminnon, jonka myötä hän voi perua valtakirjan. 4: Valtakirjan asettaminen peruttu tilaan [PUOLESTA ASIOINNIN PALVELU] Puolesta asioinnin palvelu asettaa valtakirjan peruttu tilaan. Valtakirjaa ei voi enää käyttää puolesta asiointiin (peruttu valtakirja).

Puolesta asiointi 41(59) 8 Käyttötapaukset 8.1 Käyttötapauskaavio