PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm 8.7.2008 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. (014) 697 211 Dnro KSU 2007 Y 385/111 Telefaksi (014) 614 273 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta hakemuksesta, joka sisältää Kuhmoisten kunnan Papinsaaren jätevedenpuhdistamon toiminnan. Puhdistamossa käsitellään Kuhmoisten kunnan keskustaajaman jätevedet ja Kuhmoisten kunnan sako ja umpisäiliöiden lietteet. Lietteet käsitellään kuivaamalla ja rumpukompostoimalla puhdistamolla. Käsitellyt jätevedet johdetaan Päijänteeseen. LUVAN HAKIJA JA PUHDISTAMON SIJAINTI Kuhmoisten kunta Toritie 34 A 17800 Kuhmoinen LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kuhmoisten kunnassa, Tapialan kylässä, Papinsaaressa (RN:o 3:48). Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 a) mukaan ympäristölupa on oltava puhdistamolla, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, tai vähintään 100 henkilön asumisjätevedet johdetaan muualle kuin yleiseen viemäriin. Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentin mukaan lupa on oltava jätteen laitos tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. Ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentin mukaan samalla toiminta alueella sijaitseville useille ympäristöluvanvaraisille toiminnoille on haettava ympäristölupaa samanaikaisesti, jos toiminnoilla on sellainen tekninen tai toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia tai jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Toimivaltainen ympäristölupaviranomainen on Keski Suomen ympäristökeskus ympäristönsuojelulain 31 :n 2 momentin 2 kohdan ja ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 e) perusteella. Ympäristönsuojelulain 31 :n 4 momentin mukaan lupa asia ratkaisee alueellinen ympäristökeskus, jos toimintoihin on haettava lupaa 35 :n 4 momentin mukaan ja jos yhdenkin toiminnan lupa asia kuuluu sen toimivaltaan.
ASIAN VIREILLETULO 2/24 Lupahakemus on tullut vireille Keski Suomen ympäristökeskuksessa 26.10.2007. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Itä Suomen vesioikeuden lupa 2/Ym/72 (134.Hp.71 17.1.1972) johtaa kirkonkylän puhdistetut jätevedet Päijänteeseen sekä asentaa paine ja purkujohdot (purku sisältäen I ja II rakennusvaiheen) vesistöön. Itä Suomen vesioikeuden muutos edelliseen päätökseen 39/Ym I/81 (265.Hp.80 16.4.1981). Lupa toteuttaa purkujohdon II rakennusvaihe aiemmassa luvassa määrättyä myöhemmin. Itä Suomen vesioikeuden muutos edellisiin päätöksiin 47/Va II/86 (304.Hp.85 27.5.1986). Lupa rakentaa purkujohdon II vaihe aiemmissa luvissa määrättyä pidemmäksi eli muuttaa purkupaikkaa aiemmissa luvissa määritetystä sekä toteuttaa hanke aiemmissa luvissa määrättyä myöhemmin. Jämsän seudun kansanterveystyön kuntaliiton valvontajaoston sijoituspaikkalupa (94 20.5.1992) puhdistamon laajennukselle ja saneeraukselle. Kuhmoisten kunnan Rakennuslautakunnan myöntämä jätelupa (3.6.1997 dnro 3/97) jätevedenpuhdistamon lietteen kompostoinnille jätevedenpuhdistamon yhteydessä. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukainen ilmoitus ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemisestä (29.8.2002, Dnro KSU 2002 Y 282/12) Alueella on voimassa Kuhmoisten kunnanvaltuuston 13.6.1991 hyväksymä oikeusvaikutukseton osayleiskaava. Puhdistamo sijaitsee osayleiskaavan yhdyskuntateknisen huollon alueella (ET). Alueella ei ole asemakaavaa. Voimassa olevissa Keski Suomen seutukaavassa ja Keski Suomen maakuntakaavassa alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kuhmoisten jätevedenpuhdistamo sijaitsee noin 1 kilometrin etäisyydellä Kuhmoisten keskustaajamasta etelään Papinsaaressa, Papinsaarentien itäpuolella. Lähin asuntoalue ja lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat puhdistamoalueen vieressä. Puhdistamon koillispuolella olevalla kiinteistöllä sijaitsee myös yritystoimintaa, Kalayhtymä Kääpä. Lähiympäristössä on hautausmaa sekä virkistysalueita. Noin 0,5 kilometrin päässä puhdistamolta etelään Papinsaaressa sijaitsee rautakautinen muinaisjäännös. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Kuhmoisten jätevedenpuhdistamo on Päijänteen rannalla. Puhdistetut jätevedet johdetaan Päijänteen keskiosaan, Uotilansaaren koillispuolelle, noin 2 kilometrin päähän puhdistamolta. Jätevedet on purettu nykyiseen paikkaan vuodesta 1986 lähtien. Purkuvesistö kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen (14), Suur
PUHDISTAMON TOIMINTA 3/24 Päijänteen alueeseen (14.2) ja edelleen Alainen Karkjärven vesistöalueeseen (14.224). Suur Päijänteen alue kokoaa Keski Suomen reittivesien vedet. Päijänteen hydrologisia tietoja: Valuma alue 26 459 km 2 Pinta ala 1116 km 2 Keskisyvyys 16,2 m Tilavuus 18 000 milj.m 3 Virtaama 240 m 3 /s Laatuluokaltaan Päijänne on hyvä/erinomainen. Päijänteen vedenlaatu paranee siirryttäessä pohjoisesta etelään. Päijänteen lahden, johon puhdistetut jätevedet johdetaan, pinta ala on noin 5 km 2. Jätevedet kulkeutuvat lahdesta pääasiassa Päijänteen selälle päin. Yleiskuvaus toiminnasta Kuhmoisten jätevedenpuhdistamo on biologis kemiallinen aktiivilietelaitos. Puhdistamolla käsitellään Kuhmoisten kunnan keskustaajaman jätevedet ja Kuhmoisten kunnan sakokaivolietteet. Käsitellyt vedet johdetaan Päijänteeseen. Ylijäämälietteet kuivataan ja kompostoidaan puhdistamolla sisätiloissa. Rumpukompostorissa käsitellään kuivattua lietettä noin 400 t/a. Jätevedenpuhdistusprosessin ja lietteen kuivauksen ja rumpukompostoinnin lisäksi kiinteistöllä on katettu turvevarasto sekä valvomo, sosiaali ja huoltotiloja. Puhdistamon asukasvastineluku (AVL) on 1300. Viemäröintialue ja viemäriverkosto Viemäriverkoston liittyjämäärä on noin 1400 asukasta eli noin 50 % kunnan asukkaista. Tulevaisuudessa viemäriverkoston liittyjämäärä kasvaa, jos viemäröintialuetta laajennetaan. Puhdistamolle ei johdeta jätevesiä teollisuudesta. Kuhmoisten viemäriverkoston pituus on noin 29 km. Viemäreistä suurin osa, yli 25 km, on muoviputkea ja loput betonia. Jäteveden käsittely Puhdistamo on rakennettu vuonna 1972 ja puhdistamoa on saneerattu vuonna 1993 mm. muuttamalla jälkiselkeytys esiselkeytykseksi ja rakentamalla uusi jälkiselkeytys. 1990 luvulla on uusittu lietteen kuivatusta ja otettu käyttöön rumpukompostointi. Vuonna 2008 uusitaan esikäsittely (välppäys ja hiekanerotus) ja jätevedenpuhdistamon alueelle rakennetaan sako ja umpisäiliölietteiden vastaanottoasema. Puhdistamon yksikköprosessit ovat hiekanerotus, välppäys, esiselkeytys, biologinen osa (aktiiviliete) ja jälkiselkeytys. Fosfori saostetaan rinnakkaissaostuksessa ferrosulfaatilla. Tulopumppaamo sijaitsee noin 1 km päässä puhdistamolta Kuhmoisten keskustaajamassa. Jätevedenpuhdistamon yksikköprosessit ja niiden koot on esitetty taulukossa 1.
4/24 Taulukko 1. Kuhmoisten kunnan jätevedenpuhdistamon prosessiyksiköiden mitoitus. Yksiköiden lukumäärä Yhden yksikön koko Tilavuus (V) tai pinta ala (A) Huom. yhteensä Hiekanerotus 1 1 m 3 1 m 3 Pieni laatikko, uusi tulee olemaan samanlainen Esiselkeytys 1 64 m 2 3 64 m 2 Pyöreä Ilmastus 2 108/100 m 3 208 m 3 Aktiiviliete Jälkiselkeytys 2 57 m 2 172 m 3 114 m 2 343 m 3 Syvä suorakaide Kuhmoisten kunnan jätevedenpuhdistamon mitoitusarvot ovat seuraavat: Mitoitusvirtaama Q kesk 1 130 m 3 /d Mitoitusvirtaama q mit 100 m 3 /h BOD 7 180 kg/d Kokonaisfosfori (P) 14,4 kg/d Kokonaistyppi (N) 54 kg/d Asukasvastineluku 2 570 Lietteen käsittely Puhdistamoprosessin jälkiselkeytyksestä pumpataan palautuslietettä ilmastusaltaisiin. Esiselkeytyksestä poistetaan primaarilietettä sakeuttamoon. Ylijäämäliete poistetaan ilmastuksesta ja se pumpataan prosessin alkuun ja poistetaan esiselkeytyksestä sekalietteenä sakeuttamoon. Sekaliete tiivistetään sakeuttamossa, kuivataan lingolla ja kompostoidaan rumpukompostorissa puhdistamorakennuksen sisällä. Tukiaineena käytetään turvetta (suhde: 1 osa lietettä ja 1,5 osaa turvetta). Lietteen kuivauksessa käytetään polymeeriä. Lietettä kuivataan kaksi kertaa viikossa. Kuivattua liettä tulee noin 10 m 3 /viikko. Kompostoitu liete puretaan siirtolavoihin, jotka sijaitsevat sisätiloissa. Kompostoitua lietettä syntyy vuodessa noin 500 m 3 eli noin 300 tonnia. Kompostoitu liete on käytetty kaatopaikan maisemointiin. Tiivistyksen ja kuivauksen rejektivedet johdetaan takaisin prosessin alkuun, välppäkanavaan. Vuonna 2008 tehtävän esikäsittelyn saneerauksen jälkeen kuivauksessa syntyvät rejektivedet johdetaan esiselkeytykseen. Rumpukompostorin lämpötilaa tarkkaillaan. Rummun alkupäässä lämpötila on noin 40 C ja loppupäässä 60 70 C. Happipitoisuutta ei mitata, mutta ilmaa syötetään rumpuun koko ajan. Rumpu pyörähtää puoli kierrosta joka kuuden tunnin välein. Viipymä rummussa on 9 10 vrk. Kompostoinnista muodostuvat kaasut johdetaan puhdistamon katolle. Kompostoitua lietettä on käytetty Antinkorven kaatopaikan maisemoinnissa. Sakokaivolietteiden vastaanotto Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Kuhmoisten kunnan sakokaivolietteet. Tällä hetkellä sakokaivolietteiden vastaanottopiste sijaitsee tulopumppaamossa noin 1 km päässä puhdistamolta. Vuonna 2008 puhdistamolle rakennetaan sakokaivolietteen vastaanottoasema ja esikäsittely uusitaan. Saneerauksesta on laadittu suunnitelma syyskuussa 2007 (AIRIX Ympäristö Oy). Suunnitelma on ympäristölupahakemusasiakirjojen liitteenä. Jatkossa sakokaivolietteet otetaan vastaan puhdistamon vesiprosessiin.
Virt. Q m 3 /d 5/24 Haja asutusalueen vakituisesta ja loma asutuksesta muodostuu sako ja muita pienpuhdistamolietteitä vuosittain noin 2000 m 3. Vuonna 2020 määrän arvioidaan olevan noin 2500 3000 m 3 /a. Purkupaikka Puhdistetut jätevedet pumpataan Uotilansaaren koillispuolelle Päijänteeseen. Purkuputken pituus on 2067 m. Puhdistamon tulokuorma Puhdistamon tulovirtaama ja kuormitus viiden viime vuoden ajalta (2002 2006) on esitetty taulukossa 2. Taulukossa on esitetty myös arvio kuormituksesta vuonna 2020. Taulukko 2. Kuhmoisten kunnan jätevedenpuhdistamon tulovirtaama ja kuormitus viiden viime vuoden ajalta (2002 2006) sekä arvio vuodelle 2020. Kok P mg/l Kok P kg/d BOD 7ATU mg/l BOD 7ATU kg/d Kok N mg/l Vuoden 2020 ennusteessa virtaaman ja kuormituksen on arvioitu kasvavan 10 % nykyisestä keskiarvosta. Kasvuennuste perustuu Jämsän seudun vesihuollon kehittämissuunnitelmaan (Vesihydro 2001). Tulokuorma puhdistamolle kasvaa loma asutuksen lisääntymisen myötä, haja asutuksen jätevesiasetuksen vaikutuksesta ja mahdollisen liittyjämäärän kasvamisen myötä. Tulokuorma on pysynyt alle mitoitusarvojen. Kok N kg/d Kiintoaine mg/l Kiintoaine kg/d 2002 430 9,8 4,2 192 82 56 24 208 89 2003 440 10 4,6 231 102 59 26 296 131 2004 490 8,3 4,0 179 87 46 22 185 90 2005 420 11 4,6 270 114 64 27 294 124 2006 420 7,8 3,3 159 67 55 23 165 70 Ka 440 9,4 4,1 210 90 56 24 230 100 1300 2020 (kasvu 10 %) 480 4,5 100 26 110 1400 AVL Puhdistamon toiminta Itä Suomen vesioikeuden antaman jätevesien johtamisluvan 2/Ym/72 (134.Hp.71 17.1.1972) lupamääräysten mukaan puhdistamolta lähtevän veden kokonaisfosforiarvo saa olla enintään 2,0 mg/l ja BOD 7ATU :n puhdistustehon tulee olla vähintään 90 %. Puhdistamo on toiminut hyvin ja sille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Puhdistustulos on huomattavasti luvan sallimaa tasoa parempi. Ohituksia ei ole jouduttu tekemään. Taulukkoon 3 on koottu jätevedenpuhdistamon puhdistustuloksien vuosikeskiarvot tarkkailujaksolta 2002 2006.
Taulukko 3. Kuhmoisten kunnan jätevedenpuhdistamon puhdistustulos vuosina 2002 2006. (% = puhdistustehoprosentti) 6/24 Virt. Q m 3 /d Kok P mg/l Kok P % BOD 7ATU mg/l BOD 7ATU % Jätevedenpuhdistamon vesistöön aiheuttama vesistökuormitus (kg/d) viideltä edelliseltä vuodelta on esitetty taulukossa 4. Lisäksi taulukkoon on otettu samojen vuosien virtaamatiedot. Taulukko 4. Kuhmoisten kunnan puhdistamolta vesistöön johdettu kuormitus vuosina 2002 2006. Vuosi Virtaama m 3 /d Kok P kg/d Kok N kg/d BOD 7ATU kg/d NH4 N kg/d Kiintoaine kg/d 2002 430 0,2 18 3,7 12 6,5 2003 440 0,1 19 3,3 13 5,3 2004 490 0,1 20 4,7 14 5,2 2005 420 0,1 19 4,6 12 3,8 2006 420 0,2 17 3,5 11 4,9 2007 410 0,2 20 4,5 11 5,1 Keskiarvo 440 0,2 19 4,0 12 5,1 Vuotovedet Kuhmoisten jätevesiverkoston vuotovesiprosentti on noin 30 40 %. Vuotovesien määrä on korkeintaan noin 1000 m 3 /d. Vuotovesien vähentämiseksi verkostoa on saneerattu. Raaka aineet, kemikaalit ja polttoaineet Kok N mg/l Kok N % NH 4 N mg/l NH 4 N %* 2002 430 0,48 95 8,7 96 41 27 28 49 15 93 2003 440 0,31 97 7,4 97 43 28 29 51 12 96 2004 490 0,29 97 9,6 95 41 10 29 36 11 94 2005 420 0,32 97 11 96 45 30 28 57 9,0 97 2006 420 0,42 95 8,3 95 41 26 26 52 12 93 Ka 440 0,36 96 9,0 96 42 24 28 49 12 95 * % tarkoittaa nitrifikaatioastetta Puhdistamolla käytetään fosforin saostukseen ferrosulfaattia ja lietteen kuivaukseen polymeeriä. Ferrosulfaatti toimitetaan puhdistamolle irtotavarana ja säilytetään ja liuotetaan omassa säiliössään. Annostelu tapahtuu sisätiloissa sijaitsevasta päiväsäiliöstä. Polymeeri tulee puhdistamolle säkeissä, jotka varastoidaan sisätiloissa. Polymeeri liuotetaan käyttöliuokseksi omassa laitteistossa. Taulukkoon 5 on koottu puhdistamolla käytetyt kemikaalimäärät vuosina 2002 2006 sekä arvio käyttömääristä vuodelle 2020. Kiintoaine mg/l Kiintoaine % Ferrosulfaatti kg/a Polymeeri kg/a Taulukko 5. Kuhmoisten kunnan jätevedenpuhdistamolla käytetyt kemikaalit vuosina 2002 2006 sekä arvio vuodelle 2020. 2002 2003 2004 2005 2006 2020 24 800 25 550 25 620 25 480 25 550 28 000 101 104 105 102 104 120 Kompostoinnin tukiaineena käytetään turvetta, jota kuluu vuodessa noin 360 m 3. Turvevarasto on katettu.
Energian käyttö 7/24 Puhdistamolla on sähkölämmitys. Sähkönkulutus on noin 250 MWh/a. Taulukossa 6 on esitetty laitoksen sähkönkulutus ja ominaissähkönkulutus puhdistettua jätevesikuutiota kohti vuosina 2002 2006 sekä arvio vuodelle 2020. Taulukko 6. Kuhmoisten jätevedenpuhdistamon sähkönkulutus vuosina 2002 2006 ja arvio vuodelle 2020. 2002 2003 2004 2005 2006 2020 Sähkönkulutus 246 239 235 230 252 260 MWh/a Sähkönkulutus kwh/m 3 1,57 1,48 1,32 1,49 1,63 1,5 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Vuoden 2008 aikana uusitaan tulevan veden välppäys ja sakokaivolietteen vastaanottoasema. Puhdistamolle hankitaan seuraavat uudet yksikköprosessit/laitteet: jäteveden porrasvälppä, sakokaivolietteen vastaanottoasema sisältäen välpän, sakokaivolietteen varastoaltaan, molemmille välpille yhteisen pesurin, puristimen, siirtoruuvin ja lavan. Uudistukset parantavat lietteen käsittelyjärjestelmän tasoa ja parantavat puhdistusprosessin toimintamahdollisuuksia, kun lietteen syöttö voidaan keskittää yöaikaan. Puhdistamo edustaa kulloisenkin rakennus ja saneerausaikansa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Ympäristölupaviranomaisen käsityksen mukaan ympäristöluvanhakijan käytettävissä oleva jätevedenkäsittelytekniikka ja prosessiratkaisu sekä lietteen käsittely vastaavat riittävän hyvin tämän hetkistä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta. PUHDISTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Päästöt ilmaan Luvan hakijan mukaan puhdistamotoiminnasta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ilmaan. Toiminnasta muodostuu normaaleja jätevedenkäsittelystä aiheutuvia hajuja ja päästöjä ilmaan. Myös kompostoinnista aiheutuu vähäisiä päästöjä ilmaan (mm. hiilidioksidi, hajut). Kaikki puhdistamo ja lietteenkäsittelytoiminnot sekä kompostointi tapahtuvat suljetuissa tiloissa. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 70 m päässä puhdistamosta. Vuonna 2008 otetaan käyttöön välpepesuri ja puristin. Pesuri ja puristin vähentävät välppeen sisältämän orgaanisen aineen määrää ja siten siitä aiheutuvia hajuhaittoja. Liikennöinti on normaalia työpaikkaliikennettä sekä lietteiden ja kemikaalien kuljetusliikennettä.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen 8/24 Lingolla kuivattu (m 3 /a) Luvan hakijan mukaan puhdistamotoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Kaikki jätevesien kanssa tekemisissä olevat materiaalit on tehty vesitiiviistä materiaaleista. Puhdistamoalue ja puhdistamolle johtava tie on asfaltoitu. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse tärkeällä tai vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Ympäristölupaviranomaisen käsityksen mukaan ympäristölupahakemuksessa esitetystä jätevedenpuhdistamosta ei normaaliolosuhteissa aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Liikennejärjestelyt, melu ja tärinä Puhdistamolle johtava tie haarautuu Papinsaarentieltä. Puhdistamon piha alue on aidattu ja portti pidetään suljettuna, kun puhdistamolla ei ole henkilökuntaa. Vuonna 2008 rakennettavan sakokaivolietteiden vastaanottopisteen eteen tulee toinen piha alue. Tämä alue jää aidan ulkopuolelle. Liikennöinti puhdistamolle ajoittuu pääasiassa päiväsaikaan. Liikenne on kemikaalien, lietteiden ym. kuljetuksista aiheutuvaa raskaiden ajoneuvojen liikennettä ja työntekijöiden työmatka ja työaika ajoa henkilöautoilla. Luvan hakijan mukaan jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei aiheudu tärinää tai häiritsevää melua. Yksittäisenä melulähteenä ovat kompressorit ja ilmanvaihtolaitteiden tulo ja poistoilma aukot. Kaikki toiminnot on sijoitettu sisätiloihin. Kemikaali ja jätekuljetuksia on harvoin, ne ovat epäyhtenäistä liikennemelua ja tapahtuvat päivätuntien aikaan. Puhdistamolla on suoritettu melumittauksia (työterveys ja työsuojelu) viimeksi 28.9.2004. Tällöin toimistossa melutaso oli 60 db (ovi kiinni puhdistamon tiloihin) ja 68 db (ovi auki). Puhdistamon henkilökuntaan kohdistuvia meluhaittoja voidaan ehkäistä työmenetelmiä kehittämällä ja henkilökohtaisilla suojaimilla. Syntyvät jätteet ja niiden edelleen toimittaminen Ylijäämäliete kuivataan lingolla ja kompostoidaan sisätiloissa. Kompostoitu liete puretaan sisätiloissa sijaitsevalle siirtolavalle. Lietettä ei varastoida ulkona. Siirtolavalla kompostoitu liete kuljetetaan Antinkorven jätekeskukseen, jonka toiminnasta vastaa Jämsän Seudun Jätehuolto Oy. Komposti käytetään vanhan Antinkorven kaatopaikan maisemointiin. Taulukkoon 7 on koottu kuivatun lietteen määrät ja ominaisuudet vuosilta 2002 2006 sekä arvio vuodelle 2020. Taulukko 7. Tiedot lietteen määrästä ja ominaisuuksista vuosilta 2002 2006 ja arvio vuodelle 2020. 2002 2003 2004 2005 2006 2020 333 351 371 377 368 400 t TS/a 60 67 82 72 70 80 % TS 18 19 22 19 19 20 Kompostoitua lietettä kuljetetaan kaatopaikalle vuodessa noin 480 m 3 /a. Määrän arvioidaan kasvavan samassa suhteessa kuormituksen kanssa eli noin tasolle 500 550 m 3 /a.
9/24 Lietteen lisäksi puhdistamolla muodostuu välpettä ja hiekkaa, jotka varastoidaan välpelaatikkoon. Jätteet kuljetetaan Jämsän Seudun Jätehuolto Oy:n Metsä Kivelän kaatopaikalle Jämsään. Vuodessa välpe ja hiekkajätettä muodostuu noin 16 m 3. Puhdistamolle hankitaan vuonna 2008 välpepesuri ja puristin tulevan jäteveden ja sakokaivolitteiden välppeiden käsittelyyn. Pesuri ja puristin tulevat vähentämään välpältä kerättävän kiintoainen tilavuutta, joten kaatopaikalle vietävän jätteen määrä pienenee. Uudistuksen jälkeen talteen saatu välpe on puhtaampaa ja kuivempaa kuin ennen. Pesurin ansiosta orgaaninen aine saadaan hajotettua puhdistamolla paremmin eikä se kulkeudu kaatopaikalle. Edellä mainittujen jätteiden lisäksi muodostuu normaalia yhdyskuntajätettä ja jonkin verran ongelmajätteitä. Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen, ihmisten terveyteen, luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Luvan hakijan mukaan jätevedenpuhdistamon toiminnan jatkumisella ei ole haitallisia vaikutuksia ihmisen terveyteen ja viihtyvyyteen. Jätevesien viemäröinnin ja käsittelyn tarkoituksena on jätevesistä aiheutuvien haittojen ja terveydellisten riskien vähentäminen sekä elinympäristön viihtyvyyden turvaaminen. Jätevedenpuhdistamon läheisyydessä sijaitseviin luonnonsuojelualueisiin ei puhdistamon toiminnalla tai puhdistamon purkuvesillä ole vaikutusta hakijan näkemyksen mukaan. Suojelualueet sijaitsevat maalla tai niin kaukana etteivät ne ole purkuvesien vaikutusalueella. Lähimmät vesistöön rajoittuvat luonnonsuojelualueet sijaitsevat n. 5 km päässä puhdistamon purkupaikasta. Ne ovat Hyvänapajanlahden tervaleppäkorpi ja Kaukkaanvuoren arvokas kallioalue. Lähin vesialueita sisältävä suojelualue on n. 17 km päässä sijaitseva Päijänteen Natura alue (FI0335003). Puhdistamon toiminnalla ei ole uusia vaikutuksia rakennettuun ympäristöön. Puhdistamon jätevesien vaikutus purkuvesistön veden laatuun Kuhmoisten kunnan jätevedenpuhdistamon ja purkuvesistön velvoitetarkkailun vuosiyhteenvedossa vuodelta 2006 todetaan Päijänteen veden laadun osalta seuraavaa. Fosforipitoisuuksien ja klorofylliarvojen perusteella havaintoasemat 1 ja 2 sijaitsevat lievästi rehevöityneellä alueella. Tosin fosforipitoisuudella on ollut lievästi aleneva trendi vuodesta 1993 lähtien. Jätevesien purkupaikan vieressä sijaitsevalla havaintoasemalla 6 vesi luokitellaan fosforipitoisuuden ja klorofyllimäärän perusteella karun ja lievästi rehevän rajalla olevaksi. Tarkkailun mukaan puhdistamon kuormitus ei ole vaikuttanut merkittävästi aseman 6 veden laatuun. Aseman 6 vedenlaatu vastaa usein lähes Päijänteen puhtaiden alueiden vedenlaatua. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan vesi puhdistamon ja purkupaikan läheisyydessä on erinomaista tai hyvää. Puhdistamolta vesistöön johdettu fosforikuorma oli vuonna 2006 keskimäärin 0,18 kg P/d ja keskimääräinen BOD kuorma oli 3,5 kg/d. Vesistön velvoitetarkkailussa on todettu, että puhdistamolta johdetulla kuormituksella ei ole merkitystä purkuvesistön veden laatuun. Havaintoasemien vedenlaatuun vaikuttaa nykyisellään muualta valuma alueelta tuleva kuormitus. Hakijan mukaan kuormituksella ei ole myöskään vaikutuksia viihtyisyyteen ja virkistyskäyttöön. Puhdistamon ja purkupaikan läheisyydessä veden virkistys
10/24 käyttöluokka on hyvä. Veden hygieeninen laatu on hyvä kaikilla velvoitetarkkailun havaintopisteillä. Kaikilla kolmella havaintoasemalla on todettu ajoittain hapenvajausta. Myös vuoden 2005 vuosiyhteenvedon tulokset olivat hyvin samansuuntaiset kuin vuoden 2006 tulokset. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Puhdistamon kuormitusta ja vesistövaikutuksia tarkkaillaan Keski Suomen vesija ympäristöpiirin kirjeen 24.10.1988 (445/500 KSvy 1988) sisältämän tarkkailuohjelman mukaisesti. Puhdistamon henkilökunta tarkkailee puhdistamon toimintaa säännöllisesti. Käyttötarkkailu suoritetaan valmiin käyttöpäiväkirjapohjan mukaan. Päivittäin samaan aikaan kirjataan ylös seuraavat asiat: ulkoilman sekä tulevan ja lähtevän jäteveden lämpötilat käsitelty jätevesimäärä palautuslietteen määrä kompressorin käyntitunnit käytetyn ferrosulfaatin määrä ilmastusaltaan lietteen laskeutusarvo jäteveden ph näkösyvyys jälkiselkeytyksessä kuivatun lietteen määrä sääolosuhteet ylijäämäliete ja esiselkeytyspumppujen virtaama Kerran viikossa kirjataan ylös viikkovirtaama. Kuukausittain kirjataan ylös sähkön ja polymeerin kulutus. Myös mahdolliset ohijuoksutukset kirjataan. Puhdistamolla on automaatiojärjestelmä, josta hälytykset välittyvät päivystäjälle. Päästötarkkailussa seurataan puhdistamolle tulevan ja lähtevän jäteveden laatua, ilmastusaltaan lietettä ja kuivattua ylijäämälietettä. Puhdistamolle tulevan ja lähtevän jäteveden näyte otetaan neljä kertaa vuodessa 10 tunnin virtaamapainotteisena kokoomanäytteenä. Näytteistä analysoidaan seuraavat muuttujat: Happamuus ph Sähkönjohtavuus Alkaliteetti Kiintoaine SS Biologinen hapenkulutus BOD 7ATU Kokonaisfosfori Kok.P Kokonaistyppi Kok.N Lisäksi lähtevän veden kokoomanäytteestä analysoidaan rauta, biologinen hapenkulutus (BOD 7 ), liuennut fosfaatti ja ammoniumtyppi. Näytteenottoajankohdat sovitetaan eri neljännesvuosille.
Vaikutusten tarkkailu Raportointi 11/24 Lisäksi otetaan kahdeksan kertaa vuodessa lähtevän jäteveden virtaamapainotteinen 4 tunnin kokoomanäyte (välitarkkailu). Välitarkkailun näytteistä analysoidaan ph, kokonaisfosfori, liuennut fosfaatti, kiintoaine ja rauta. Näytteet otetaan niinä kuukausina, jolloin ei ole tulevan/lähtevän jäteveden tarkkailua. Ilmastusaltaan lietteestä otetaan neljä kertaa ja laitokselta poistettavasta ylijäämälietteestä otetaan kaksi kertaa vuodessa kertanäytteet. Näytteistä analysoidaan kiintoaine. Mikäli ylijäämälietettä luovutetaan hyötykäyttöön, tutkitaan siitä vuosittain ravinne ja raskasmetallimääritykset. Vesistötarkkailu Vesistön veden laatua seurataan Keski Suomen vesi ja ympäristöpiirin 24.10.1988 laatiman velvoitetarkkailuohjelman/vesistötarkkailu mukaisesti (445/500 KSvy 1988). Lisäksi havaintoasemilta on vuosittain elokuussa analysoitu liukoisten ravinteiden määrä pintavedestä. Vesinäytteet otetaan seuraavista pisteistä: Päijänne Kuhmoinen 1 (YK pohjoinen 6828432 ja YK itä 3403922, syvyys 11,1 m), Päijänne Kuhmoinen 2 (YKpohjoinen 6826982 ja YK itä 3403675, syvyys 17,3 m) ja Päijänne Kuhmoinen 6 (YK pohjoinen 6826920 ja YK itä 3405234, syvyys 23 m). Näytteenottosyvyydet ovat 1m, 5 m, 10 m jne. sekä 1m pohjan yläpuolelta. Näytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella ja loppukesällä, ja niistä analysoidaan seuraavat muuttujat: lämpötila happi ph sähkönjohtavuus väri COD Mn kokonaisfosfori sekä 1 m:n näytteistä: kokonaistyppi fekaaliset streptokokit Kesäaikaisista näytteistä analysoidaan lisäksi klorofylli a (0 2 m). Velvoite ja kuormitustarkkailua suorittaa ja näytteet analysoi Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. Kalataloudellinen tarkkailu Kalataloudellista tarkkailua ei ole tehty. Hakija katsoo, että kalataloudellista tarkkailua ei ole tarpeen suorittaa jatkossakaan, koska jätevesillä ei ole käytännössä vaikutusta purkuvesistöön. Viranomaisille raportoidaan vuosittain jätevedenpuhdistamon käyttö, päästö ja vaikutustarkkailun yhteenvedot. Vuosiyhteenvetolomake toimitetaan Keski Suomen ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuo
12/24 jeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Päästö ja vaikutustarkkailujen yksittäiset tutkimustulokset toimitetaan Keski Suomen ympäristökeskukseen välittömästi niiden valmistuttua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskinarviointi ja toimet onnettomuuksien estämiseksi Jätevedenpuhdistamon toimiessa normaalisti ei siitä aiheudu ympäristöriskiä. Toimintahäiriöitä jätevedenpuhdistamolle voivat aiheuttaa esimerkiksi sulamistai sadevesistä (vuotovedet) johtuvat virtaamahuiput, myrkkypäästöt viemäriin, laiterikot, saostuskemikaalin loppuminen tai annosteluhäiriöt tai äkillinen paisuntaliete. Luvan hakija on hakemuksessaan todennut, että jätevedenpuhdistamon toimintavarmuus on hyvä seuraavista syistä: Puhdistamolla on esiselkeytys Prosessi on kaksilinjainen. Kaksi linjaa tuo toimintavarmuutta ja turvaa käsittelykapasiteetin poikkeustilanteissa (huolto, laiterikko). Vaikka biologinen toiminta jostakin syystä heikkenisi, puhdistamo voi toimia kemiallisena puhdistamona. Jos biologista toimintaa ei olisi ollenkaan, reduktiot voisivat silti olla tasolla: BOD 80 %, N 10 %. Fosforin ja kiintoaineen osalta puhdistamo toimisi normaalisti. Prosessissa on varalaitteet. Puhdistamon hoidosta ja huollosta vastaa ammattitaitoinen henkilökunta. Puhdistamolla on automaatiojärjestelmä, josta hälytykset välittyvät päivystäjälle. Puhdistamo pystyy käsittelemään vuosittaiset virtaamahuiput, ohituksia ei ole tarvinnut tehdä. Vuotovesien määrän vähentämiseksi on verkostoa saneerattu. Kunnassa on laadittu vesihuollon valmiussuunnitelma. Ympäristölupaviranomaisen käsityksen mukaan toimintahäiriön aikana puhdistamon kuormitus saattaa nousta huomattavastikin. Toimintahäiriöitä voivat aiheuttaa edellä mainittujen syiden lisäksi sähkökatkokset. Poikkeukselliset tilanteet voivat aiheuttaa aktiivilietteen mikrobien tuhoutumisen. Laajamittaiset toimintahäiriöt ovat yhdyskuntajätevesien puhdistamoilla kuitenkin melko harvinaisia. Puhdistusprosessin toimintahäiriö esimerkiksi öljyn tai kemikaalipäästön takia johtaa siihen, että puhdistamo toimii vain osittain. Yleensä haitta korjaantuu prosessin elpymisen myötä, mutta tuhoutuneen aktiivilietteen poistaminen voi olla tarpeen puhdistusprosessin elpymiseksi. HAKIJAN ESITYS KORVAUKSISTA JA LUPAMÄÄRÄYKSISTÄ Korvaukset Luvan hakija katsoo, ettei ranta tai vesialueille tai kalastolle synny toiminnasta sellaista haittaa tai vahinkoa, joka olisi korvattava, koska jätevesien vaikutukset vesistöön jäävät erittäin vähäisiksi. Uudet lupaehdot Luvan hakija on hakemuksessaan esittänyt uudet lupaehdot puhdistamon toiminnalle. Ehdotus on esitetty taulukossa 8.
Taulukko 8. Luvan hakijan esitys uusiksi lupaehdoiksi. Lähtevän veden Poistuma vähintään Laskentajakso enimmäisarvo tai pitoisuus (mg/l) (%) BOD 7 ATU 15 ja 93 Vuosi Fosfori, P 0,8 ja 90 Vuosi COD Cr 125 tai 75 Vuosi Kiintoaine SS 35 tai 90 Vuosi 13/24 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Typenpoistoa ei katsota tarpeelliseksi, koska Valtioneuvoston asetuksessa typenpoistoa yhdyskuntajätevesistä ei edellytetä puhdistamoilta, joiden AVL on alle 10 000. Lisäksi asetuksen mukaan typpeä on poistettava jätevesistä silloin, kun typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesien tilaa. Perustuotannon minimiravinne kaikilla Keski Päijänteen selillä on fosfori ja jätevesien puhdistuksessa ensisijainen tavoite on fosforinpoisto. Nitrifikaatiota ei myöskään katsota tarpeelliseksi, koska jätevesillä ei ole havaittu olleen merkitystä purkuvesistön veden laatuun. Jätevedenkäsittelyssä pyritään käytännössä aina parhaaseen mahdolliseen tulokseen kuten tähänkin asti. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Kuhmoisten kunnan ilmoitustaululla 5.11.2007 10.12.2007 ja Keski Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 5.11.2007 11.12.2007. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Kuhmoisten Sanomissa 7.11.2007. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kuhmoisten kunnassa ja ympäristökeskuksessa. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto ympäristönsuojelulain 37 ja 38 :ien mukaan niille, joita asia erityisesti koskee 5.11.2007 (Dnro KSU 2007 Y 384/111) päivätyllä kirjeellä. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Jätevedenpuhdistamolla käytiin 27.2.2008. Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti Keski Suomen ympäristökeskus on pyytänyt lausunnot Keski Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen kalatalousyksiköltä ja Kuhmoisten kunnan rakennuslautakunnalta. Keski Suomen TE keskuksen kalatalousyksikön lausunto 11.1.2008: Keski Suomen TE keskuksen näkemyksen mukaan hankkeesta ei ole haittaa yleiselle kalatalousedulle eikä toiminta näin ollen edellytä kalataloustarkkailua tai muita kalatalousvelvoitteita. Arvioidun haitattomuuden edellytyksenä on kuitenkin se, että puhdistamon kuormitustaso ei uudella lupakaudella merkittävästi lisäänny nykyisestä toteutuneesta tasosta, joka on ollut vuosina 2002 2006 merkittävästi alhaisempi kuin hakijan esittämä uusi lupaehto lähtevän veden fosforipitoisuudelle (0,8 mg/l).
14/24 Kuhmoisten kunnan rakennuslautakunnan lausunto 19.12.2007: Rakennuslautakunta puoltaa Papinsaaren jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemusta ja toteaa lausunnossaan seuraavaa: Puhdistamon henkilökunta tarkkailee puhdistamon toimintaa säännöllisesti ja kirjaa lupahakemuksen mukaiset asiat ylös valmiin käyttöpäiväkirjan mukaan Kuukausittain kirjataan ylös myös polymeerin ja sähkön kulutus, viikoittain kirjataan ylös viikkovirtaama ja päivittäin kirjataan ylös ylijäämäliete ja esiselkeytyspumppujen virtaama. Mahdolliset ohitukset kirjataan myös ylös. Purkuvesistön laatua seurataan velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti. Viranomaisille raportoidaan vuosittain jätevedenpuhdistamon kuormitus, vesistö ja käyttötarkkailun yhteenvedot. Muistutukset ja mielipiteet Ympäristölupahakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Lupaviranomainen on kirjeellään 14.1.2008 varannut hakijalle tilaisuuden tutustua kertyneeseen asiakirja aineistoon ja tulla kuulluksi. Kuhmoisten kunta ei toimittanut vastinetta asia kirjoista. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin LUPAVIRANOMAISEN RATKAISU Luparatkaisu Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Keski Suomen TE keskuksen kalatalousyksikön esittämät vaatimukset on huomioitu erityisesti lupamääräyksissä 2 ja 3. Kuhmoisten kunnan rakennuslautakunta on huomioitu lupamääräyksessä 12, 14 ja 16. Keski Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kuhmoisten kunnan Papinsaaren jätevedenpuhdistamon toiminnalle ja käsiteltyjen jätevesien johtamiselle edelleen Päijänteeseen Uotilansaaren koillispuolelle. Lupa myönnetään myös puhdistamolitteiden sekä sakoja umpisäiliölietteiden kompostointiin puhdistamolla. Puhdistamon toiminta on toteutettava hakemusasiakirjojen mukaisesti sekä seuraavia ympäristökeskuksen antamia määräyksiä noudattaen. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Jätevedenpuhdistamoa ja koko viemärilaitosta on käytettävä ja hoidettava niin, että saavutetaan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuva ympäristön pilaantuminen ja terveyshaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. (YSL 42 ja 43 :t) 2. Jätevedet on käsiteltävä siten, että vesistöön johdettavan jäteveden BOD 7ATU arvo on enintään 12 mg O 2 /l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 0,8 mg/l. Puhdistustehon tulee olla BOD 7ATU :n ja kokonaisfosforin osalta vähintään 93 %.
15/24 Lisäksi jätevedet on käsiteltävä niin, että kemiallinen hapenkulutus COD Cr arvon on enintään 125 mg/l sekä poistoteho vähintään 75 % ja kiintoainespitoisuus enintään 35 mg/l tai vaihtoehtoisesti poistoteho vähintään 90 %. Kaikki edellä luetellut arvot lasketaan neljännesvuosikeskiarvoina mahdolliset ohijuoksutukset ja viemäriverkoston ylivuodot sekä muut mahdolliset poikkeustilanteet mukaan lukien. Lisäksi yksittäisten tarkkailukertojen tulosten arviointi ja näytteiden vuotuinen vähimmäismäärä on oltava valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukainen. (YSL 11, 43, YSA 19, Vna 888/2006) 3. Jäteveden käsittelyssä on pyrittävä mahdollisimman tehokkaaseen typen kokonaismäärän vähentämiseen. Puhdistamon prosessia on pyrittävä ajamaan niin, että se nitrifioi mahdollisimman tehokkaasti, kuitenkaan heikentämättä muuta jäteveden käsittelytulosta. Lisäksi luvan saajan on selvitettävä vuoden 2011 loppuun mennessä, kuinka puhdistamoprosessia voidaan kehittää siten, että käsitellyn jäteveden ammoniumtyppipitoisuus on enintään 4 mg/l ja poistoteho vähintään 90 % ja mitä toimenpiteitä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Selvityksen perusteella lupaviranomainen voi antaa lisämääräyksien koskien jätevedenpuhdistamon toimintaa ja tarkkailua. (YSL 42, 43, 55, YSA 19 ) 4. Puhdistamo on pidettävä sellaisessa kunnossa ja sitä on hoidettava niin, ettei sen toiminnasta aiheudu terveyshaittaa eikä kohtuutonta rasitusta, esimerkiksi melu tai hajuhaittoja. Lietteen kuivatuksesta ja kompostoinnista lähtevä poistoilma tulee tarvittaessa käsitellä esim. suodattamalla tai muulla vastaavalla tavalla. (Naap 17, JA 8 ja YSL 42 ) 5. Kaikki vesihuoltolaitosten toiminta alueella muodostuvat jätevedet, jotka voidaan käsitellä yhdessä talousjätevesien kanssa, on pyrittävä johtamaan jätevedenpuhdistamolle. Sade, kuivatus ja vuotovesien joutuminen viemäriverkkoon on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. (YSL 43 ) 6. Puhdistamolle johdettavien teollisuus tai niihin rinnastettavien laitosten jätevedet on esikäsiteltävä asianmukaisella tavalla siten, että ne eivät heikennä puhdistustehoa tai lietteen käyttömahdollisuuksia tai vaaranna puhdistamon työntekijöiden terveyttä. Luvan saajan on oltava selvillä verkostoon johdettavien teollisuusjätevesien määrästä, laadusta ja mahdollisesta esikäsittelystä. Toiminnanharjoittajan tulee tarvittaessa huolehtia osaltaan siitä, että tarvittaviin jäteveden esikäsittelytoimenpiteisiin ryhdytään. Edellä mainitut tiedot on pyydettäessä toimitettava ympäristönsuojelulain mukaiselle valvontaviranomaiselle. (YSL 42, 43 ja 47 :t, YSA 36 ja 36 a ) 7. Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ja hoidosta vastaavalla henkilöllä on oltava riittävä asiantuntemus ja koulutus puhdistamon käyttö ja hoitotoimenpiteistä. Vastaavan hoitajan nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava Keski Suomen ympäristökeskukselle ja Kuhmoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 42, 43 :t, YSA 19, JA 10 ) Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 8. Jätevedenpuhdistamon mekaanisessa esikäsittelyssä jätevedestä erottunut välpejäte tulee toimittaa asianmukaisen luvan saaneeseen jätteenkäsittelypaikkaan. Myös muut laitoksella syntyvät jätteet ja mahdolliset ongelmajätteet tulee toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn.
16/24 Puhdistamolla muodostunut liete voidaan kompostoida puhdistamon sisätiloissa rumpukompostorissa. Kompostin välivarastoinnin tulee tapahtua sisätiloissa. Lietteen kuivauksessa muodostuvat rejektivedet tulee johtaa takaisin puhdistamon jätevedenpuhdistusprosessiin. Kompostoitavaan lietteeseen on sekoitettava riittävästi tukiainetta. Liete erän viipymä rumpukompostorissa on mitoitettava riittäväksi, jotta vaihtolavoille siirrettävästä kompostista ei aiheudu hajuhaittoja ympäristöön. Olosuhteet kompostimassassa on pidettävä suotuisina orgaanisen aineksen kompostoitumiselle. Massassa tulee olla riittävästi ilmaa ja kosteutta sekä riittävän korkea lämpötila kompostimassa hygienisoitumisen kannalta. Jokaisen kompostierän lämpötilan tulee kompostoitumisen aikana nousta +55 C. Mikäli kompostia toimitetaan käytettäväksi maanparannusaineena, on sen täyttävä Suomessa voimassa olevan lainsäädännön maanparannusaineille asetetut vaatimukset ja käytöstä on ilmoitettava Elintarviketurvallisuusvirastolle. Tiedot kompostin laadusta on annettava pyydettäessä vastaanottajille. Mikäli puhdistamolietteitä käytetään maanviljelyksessä, sovelletaan käyttöön Valtioneuvoston päätöstä puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä (282/1994). Lietteiden käytöstä maanviljelyksessä on myös ilmoitettava Elintarviketurvallisuusvirastolle. Toiminnassa syntyneistä kaikista jätteistä ja lietteestä, niiden määrästä, laadusta ja edelleen toimittamisesta on pidettävä kirjaa. (YSL 43 ja 45 :t, YSA 19, JL 6, 8, 9 ja 15 :t ja JA 8 ja 51 :t) Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 9. Jos puhdistamolta tai viemäriverkostosta on päässyt tai uhkaa päästä tavanomaisesta poikkeavaa kuormitusta vesistöön tai maaperään, luvan saajan on viipymättä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi, laajuuden selvittämiseksi ja toistuvuuden estämiseksi sekä viipymättä ilmoitettava asiasta Keski Suomen ympäristökeskukseen ja Kuhmoisten kunnan ympäristönsuojelu ja terveysviranomaiselle. (YSL 5, 7, 43, 62 ja 76 :t ja YSA 19 ja 30 :t) 10. Häiriötilanteissa, joissa rumpukompostorin käyttö estyy, tulee lietteet toimittaa jatkokäsiteltäväksi kyseisen jätteen käsittelyluvan omaavaan paikkaan. (YSL 43, 62 ) Toiminnan lopettaminen tai olennainen muuttaminen 11. Puhdistamon toiminnan lopettamisesta tai olennaisesta muuttamisesta on viipymättä ilmoitettava Kuhmoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Keski Suomen ympäristökeskukselle. (YSL 43, 81 ja 90 :t ja YSA 30 ) Tarkkailu ja raportointimääräykset Käyttötarkkailu 12. Jätevedenpuhdistamon henkilökunnan tulee suorittaa hoidon ja käytön yhteydessä puhdistamon toimintaa koskevaa käyttötarkkailua. Puhdistamon toi
minnan käyttötarkkailusta tulee pitää hoitopäiväkirjaa. Käyttötarkkailua tulee suorittaa ainakin seuraavilta osin: tulevan ja käsitellyn jäteveden virtaamat viikkovirtaamat ylijäämäliete ja esiselkeytyspumppujen päivittäiset virtaamat käytettyjen kemikaalien määrä lähtevän jäteveden ph jäteveden lämpötilat (tuleva jätevesi, prosessivesi ja lähtevä jätevesi) ilmastusaltaiden kiintoainepitoisuus ilmastusaltaan happipitoisuus jälkiselkeytyksen näkösyvyys viemäriverkon ja jäteveden pumppaamoiden mahdolliset ylivuodot puhdistamon ohitukset ja niiden syyt rumpukompostorin lämpötila kompostoidun lietteen määrä ja sijoituspaikka kompostoitavan lietteen tukiaineen kulutus jätteiden määrät ja toimituspaikat vastaanotetun sako ja umpisäiliölietteen määrä sähkön kulutus 17/24 Käyttötarkkailusta koottu hoitopäiväkirja on pyydettäessä esitettävä valvoville viranomaisille. (YSL 46 ja YSA 19 ) Päästötarkkailu 13. Jätevedenpuhdistamolle tulevasta ja lähtevästä jätevedestä tulee ottaa automaattisella näytteenottimella kahdeksan kertaa vuoden aikana 24 tunnin virtaamapainotteiset kokoomanäytteet. Näytteenottoajankohdat tulee sovittaa siten, että puhdistamon päästötarkkailun laskentajakson neljännesvuosikeskiarvoon tulee mukaan vähintäänkin kahden kokoomanäytesarjan analyysitulokset. Kokoomanäytteestä tulee analysoida ainakin seuraavat parametrit: biologinen hapenkulutus, BOD 7ATU kemiallinen hapenkulutus, COD Cr kokonaisfosfori, kok P kokonaistyppi, kok N ammoniumtyppi, NH 4 N nitriitti ja nitraattitypen summa, (NO 2 +NO 3 ) N alkaliteetti happamuus, ph kiintoaine, SS sähkönjohtavuus Lähtevän jäteveden kokoomanäytteestä tulee lisäksi analysoida ainakin seuraavat parametrit: kokonaisrauta ja liuennut rauta liukoinen fosfaattifosfori Lisäksi tulee jokaisen kokoomanäytesarjan oton yhteydessä ottaa ilmastusaltaista kertanäyte, mistä tulee analysoida ainakin ilmastusaltaiden kiintoainepitoisuus ja hehkutushäviö. Jätevedenpuhdistamolle tulevan jäteveden automaattinen näytteenotin tulee sijoittaa siten, ettei jäteveteen, josta näyte otetaan sekoitu sako ja umpisäilölietteitä eikä lietteen kuivauksessa syntyviä rejektivesiä.
18/24 Mittaukset, kalibroinnit ja analysoinnit on suoritettava standardimenetelmin ja valtioneuvoston asetuksen 888/2006 mukaisesti. Näytteet on käsiteltävä ja säilytettävä jääkaapissa siten, että niiden laatu analysointihetkellä vastaa mahdollisimman hyvin sen veden laatua josta kokoomanäytteet on otettu. Kuivatusta ja kompostoidusta lietteestä on määritettävä vähintään kolmen vuoden välein tai lietteen laadun muuttuessa oleellisesti nykyisestä ainakin seuraavat muuttujat: kuiva aine, hehkutusjäännös, ph, kokonaistyppi, kokonaisfosfori, kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy, sinkki ja elohopea. Vaihtoehtoisesti voidaan noudattaa myös muun lainsäädännön mukaista tarkkailua. Yksittäiset analyysitulokset on toimitettava välittömästi niiden valmistuttua Keski Suomen ympäristökeskukseen. (YSL 43 ja 46 :t ja, YSA 19, Vna 888/2006) Vaikutusten tarkkailu Vesistötarkkailu 14. Vesistötarkkailu tulee suorittaa hakemusasiakirjoissa mainituista kolmesta näytteenottopisteestä: Päijänne Kuhmoinen 1 (YK pohjoinen: 6828432, YK itä: 3403922), Päijänne Kuhmoinen 2 (YK pohjoinen: 6826982, YK itä: 3403675) ja Päijänne Kuhmoinen 6 (YK pohjoinen: 6826920, YK itä: 3405234). Näytteenottosyvyydet ovat 1m, 5 m, 10 m sekä 1m pohjan yläpuolelta. Näytteet tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella ja loppukesällä ennen täyskiertoa, ja niistä tulee analysoida ainakin seuraavat parametrit: lämpötila happi ja hapen kylläisyysprosentti ph sähkönjohtavuus väri kemiallinen hapenkulutus, COD Mn kokonaisfosfori liukoinen fosfaattifosfori kokonaistyppi nitriitti ja nitraattitypen summa ammoniumtyppi fekaaliset streptokokit Lisäksi loppukesän 0 2 metrin pintanäytteistä on analysoitava a klorofylli. Näytteet on otettava, käsiteltävä ja säilytettävä siten, että niiden laatu analysointihetkellä vastaa mahdollisimman hyvin sen veden laatua, josta ne on otettu. Näytteenotto ja analysointi on tehtävä yleisesti hyväksytyllä tavalla. Vesistötarkkailun analyysitulokset tulee toimittaa sähköisesti Keski Suomen ympäristökeskukseen heti niiden valmistuttua (viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta). Tulokset tulee toimittaa pyydettäessä myös Kuhmoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 46, YSA 19 )
Raportointi 19/24 RATKAISUN PERUSTELUT 15. Käyttö, päästö ja vaikutustarkkailusta tulee laatia vuosittain yhteenveto, joka tulee toimittaa Keski Suomen ympäristökeskukseen ja Kuhmoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle raportointivuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Tarkkailutulokset tulee käsitellä ja raportoida siten, että luvan hakijalla on käsitys puhdistamon toiminnasta sekä päästö ja vesistövaikutuksista. Tarkkailua suorittava konsultti on ilmoitettava Keski Suomen ympäristökeskukselle. Tässä ympäristölupapäätöksessä olevia päästö, vaikutus ja käyttötarkkailua koskevia määräyksiä voidaan muuttaa tarvittaessa Keski Suomen ympäristökeskuksen toimesta ympäristönsuojelulain 46 :n mukaisesti. (YSL 46, YSA 19 ) Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 16. Korvausta vesistön pilaantumista aiheuttavasta vahingosta, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu, voi vahingonkärsijä hakea ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti. Lupaharkinnan perusteet Ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Kun jätevesien käsittelyssä ja johtamisessa sekä jätteiden käsittelyssä menetellään hakemuksen mukaisesti ja noudatetaan tämän päätöksen määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, jätelain ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla määrätään. Luvan myöntämisen edellytykset Puhdistamon toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä alueen muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän laadun huononemista, pohjaveden pilaamiskiellon vastaisia seuraamuksia, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Lisäksi mainittu lainkohta edellyttää, että toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. (Määräys 1) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja rajoittamisesta. Määräys on tarpeen jätevesien tehokkaan käsittelyn varmistamiseksi ja jätevesistä vesistössä aiheutuvien vaikutusten vähentämiskeksi.
20/24 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) antaa vähimmäisvaatimukset biologisen hapen kulutuksen, kemiallisen hapen kulutuksen, kiintoaineen, kokonaisfosforin ja kokonaistypen poistolle. Puhdistamon nykyinen taso huomioon ottaen voidaan katsoa, että puhdistusvaatimukset on mahdollista uudistaa vastamaan nykyisin saavutettavaa käsittelytulosta. Biologisen hapenkulutuksen ja kokonaisfosforin osalta on asetettu em. asetuksen vähimmäisvaatimusta alhaisemmat pitoisuusrajat ja korkeammat poistotehot. Kuhmoisten kunnan biologis kemiallisella puhdistusprosessilla saavutetaan BOD 7ATU:n ja kokonaisfosforin suhteen parempi puhdistustulos kuin em. valtioneuvoston asetuksessa on asetettu vähimmäisvaatimukseksi. Asetusta tiukemmat määräykset ovat tarpeen myös parhaan käyttökelpoisen tekniikan noudattamiseksi. (Määräykset 2 ja 3) Jätevedenpuhdistamoa ei saa käyttää siten, että naapureille tai lähistöllä asuville aiheutuu kohtuutonta rasitusta esimerkiksi hajusta, melusta tai roskaantumisesta. Määräyksellä varmistetaan luvan myöntämisen edellytykset. (Määräys 4) Määräyksellä pyritään jätevesistä aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Jätevedet tulisi johtaa mahdollisimman tehokkaasti yhteen keskitettyyn paikkaan, missä ne voidaan käsitellä tehokkaasti toimivassa jätevedenpuhdistamossa. Puhdistamon toiminnan kannalta on tärkeää rajoittaa sade, kuivatus ja vuotovesien pääsyä ja johtamista viemäriin. Viemäriverkostoon kuulumattomat, lähes puhtaat sade, kuivatus ja vuotovedet kuormittavat turhaan puhdistamoa ja niillä saattaa olla huomattava merkitys jätevedenpuhdistamon prosessin ja hydraulisen toiminnan kannalta. Lisäksi näiden vesien vaikutuksella puhdistamon prosessin lämpötilaan tai esim. alkaliniteettiin ja edelleen mahdollisen jäteveden puskurikyvyn heikkenemisen seurauksena ph:n huomattavalla muutoksella voi olla merkitystä puhdistamon toiminnalle. (Määräys 5) Ehto on tarpeen teollisuusjätevesistä mahdollisesti aiheutuvien häiriöiden estämiseksi. Teollisuudesta peräisin olevissa prosessivesissä ja huuhteluissa syntyvissä jätevesissä voi olla sellaisia aineita, jotka voivat vaurioittaa puhdistamon laitteistoa ja viemäriverkostoa tai aiheuttaa niiden toimintahäiriöitä, aiheuttaa vaaraa tai terveyshaittaa puhdistamon työntekijöille sekä häiritä jätevedenpuhdistamon prosessia ja lietteen hyötykäyttöä. Lupahakemuksen mukaan puhdistamolle ei tällä hetkellä johdeta talousjätevesistä laadultaan poikkeavia ja esikäsittelyä vaativia jätevesiä, mutta määräys on tarpeen sillä tulevaisuudessa tällainen tilanne on mahdollinen. (Määräys 6) Ammattitaitoisen vastuuhenkilön nimeämisellä varmistetaan jätevedenpuhdistamon asianmukainen hoito ja kunnossapito. (Määräys 7) Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätehuollosta ja jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Jätteistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijan on huolehdittava jätteen kuljetuksen järjestämisestä. Jätteen saa luovuttaa vain asianmukaisen ympäristöluvan omaavalle käsittelylaitokselle. Liete erien riittävän pitkällä viipymällä rumpukompostorissa varmistetaan, ettei kompostoidusta massasta aiheudu hajuhaittoja ympäristöön. Kompostoinnille tulee varmistaa riittävän hyvät olosuhteet prosessin onnistumiseksi ja toiminnasta aiheutuvien mikrobi ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kompostimassassa tulee olla riittävästi ilmaa, jotta hajoamisprosessi tapahtuu aerobisesti. Tukiaineen
21/24 ja lietteen sekoitussuhteen tulee olla kohdallaan. Lämpötilaa rumpukompostorissa on tarkkailtava, jotta varmistetaan massan riittävä hygienisoituminen. Mikäli kompostoitua lietettä käytetään maanparannusaineena, tulee asiasta ilmoittaa Elintarviketurvallisuusvirastolle, joka ohjeistaa ja valvoo lannoitevalmisteiden valmistusta ja käyttöä sekä vastaa tuotteistukseen liittyvistä asioista. Lannoitevalmistelakia (539/2006) ei sovelleta vietäessä kompostoitua lietettä ympäristölainsäädännön nojalla hyväksytylle kaatopaikalle. (Määräys 8) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista häiriö tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Määräyksillä varmistetaan asianmukainen toiminta häiriötilanteissa ja viranomaisten tiedonsaanti. (Määräykset 9 ja 10) Toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista tai toiminnan lopettamisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa ympäristökeskukseen. Ilmoituksen perusteella viranomainen voi tarkastella muutoksen vaikutusta ympäristöön ja laitoksen ympäristölupamääräyksiä. (Määräys 11) Määräykset koskien tarkkailua, raportointia ja kirjanpitoa on annettu ympäristönsuojelulain tarkkailuvelvollisuuden perusteella. Kirjanpidon, tarkkailun ja raportoinnin tarkoituksena on pitää toiminnanharjoittaja ja valvontaviranomaiset selvillä toiminnan vaikutuksista, laadusta ja laajuudesta. Toteutettujen tarkkailujen perusteella seurataan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista sekä jäteveden käsittelyyn liittyvien ratkaisujen riittävyyttä ja kehittämistarvetta. (Määräykset 12, 13, 14 ja 15) Keski Suomen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa ympäristölupahakemuksen ja tämän päätöksen määräysten mukaisesti Kuhmoisten kunnan Papinsaaren jätevedenpuhdistamon toiminta ja jätevesien johtaminen eivät aiheuta sellaista vesistön pilaantumista tai ympäristövahinkoa, josta tulee määrätä haitan kärsijälle lain tarkoittamaa korvausta. Tämän ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä ei ole esitetty korvausvaatimuksia koskien hakemuksen kohteena olevaa toimintaa. Toiminnanharjoittaja on vastuussa myös sellaisista vahingoista, joista lupaa myönnettäessä ei ole voitu ennakoida, mutta jotka toiminnasta aiheutuvat. Vesistön pilaantumista koskevaan korvausasiaan sovelletaan ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain lisäksi ympäristönsuojelulain 11 luvun säädöksiä, joihin määrätty ennakoimattoman vahingon korvaamisasia kuuluu. (Määräys 16) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä ympäristölupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava uusi ympäristölupa. Lupamääräysten tarkistaminen Lupamääräysten tarkistamiseksi on lupaviranomaiselle jätettävä hakemus 31.12.2016 mennessä. Lupahakemukseen tulee liittää selvitys kokonaistypen määrän vähentämistarpeesta ja tarvittavista toimenpiteistä kokonaistypen vähentämiseksi. (YSL 55 ja YSA 19 ). Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta