Parasta aikaa www.palkane.fi 1 Ilo tehdä yhdessä Teltta VPK:lta, grilli MLL:ltä ja liikenteen ohjaajat Ollin Atleeteista. Pyydä sinä juontaja niin minä Vaikka Pälkäne on laaja kunta, kuntoilemaan pääsee lähellä. Esimerkiksi kuntosaleja on kolme. Padankoskelainen Maire Seppälä hoitaa kuntoaan Rautajärven salilla. tuon mukanani kanttiinin pitäjät. Tiiviissä yhteisössä syntyy paljon, koska verkostot toimivat ja ihmiset tuntevat tekijät. Yhdessä on ilo tehdä. Jopa tapahtumista suurin, n Kirkastusjuhlat syntyy samalla periaatteella. Sadat talkoolaiset kokevat kolmipäiväisen juhlan pintaa syvemmältä. He ovat täpinöissään, että onhan kaikki hoidettu ja jännittävät että kirkastuuhan sää juhlaviikonlopuksi. He ovat kananlihalla jo ennen kuin tähdet nousevat lavalle. Sillä upein hetki on, kun pellot alkavat täyttyä autoista ja juhlakansa alkaa virrata kohti portteja. sivut 6 9 Helppoa maalaiselämää Pienessä kunnassa saadaan paljon aikaan, kun aktiiviset ihmiset pistävät itseään likoon. Pälkäne tarjoaa suuren kunnan palvelut vapaaajan saralla. Harrastusten ja tapahtumien runsaudensarvi perustuu selkeään työnjakoon: kunta hoitaa puitteet, vapaaehtoiset toiminnan. Tämän periaatteen hedelmiä ovat muun muassa Luopioisten Mikkolan Navetta, Rautajärven punttisali ja lukemattomat omaleimaiset tapahtumat. Ja esimerkin innoittamana syntyy kaiken aikaa uusia. sivu 5 Asukkaidensa näköinen kunta Pauliina Seppälä kokosi kylän musiikkiihmisistä bändin ja esilaulajat ja kutsui kaiken kansan laulamaan kimppakaraokea Varamaan tapahtumapuistoon Kostianvirran rannalle. Toimivassa yhteisössä saa ja voi vaikuttaa. Kunta on asukkaittensa näköinen. Tällä hetkellä Pälkäneellä syntyy paljon muun muassa kotoisia liikunta- ja musiikkitapahtumia sekä lasten ja ikäihmisten toimintaryhmiä. Kylien ja muiden yhteisöjen aktiivisuuden ansiosta ihmiset voivat tehdä, toimia ja harrastaa lähellä. Esimerkiksi talvisin Pälkäneellä on enemmän jääkiekkokaukaloita kuin Tampereella: kunta auttaa laitojen hankinnassa ja kyläläiset hoitavat jäädytyksen. Järvenselkiä kiertävä koneella ajettu jäälatu lähtee parhaimmillaan oman mökkilaiturin päästä. Aktiivisuus perustuu siihen, että Pälkäneellä on helppo toimia. Asiat järjestyvät parilla puhelinsoitolla tai sähköpostilla. sivu 3
Helppoa elämää Mikkolan Navetta Helsinkiläinen Matti Tuusa on vaikuttunut monipuolisen kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen tarjonnasta Kesäasukas keksittiin Navetan hallitukseen 3 Tähän uusi kuva maanantaina Tervehdys Pälkäneeltä, Hämeen sykkivästä sydämestä! Olen monta kertaa miettinyt, että Pälkäne on aika erikoislaatuinen paikka. Kuinka tänne sopiikaan niin monen näköistä toimintaa rinta rinnan. Kulunut kesä on tästä hyvä esimerkki. Kesä alkoi Classic-moottoripyörien näytösajoilla. Päivä kuhisi erilaisia veteraanipyöriä, ja isoja ja pieniä poikia ja meitä tyttöjäkin tietenkin. Haltialla puolestaan järjestettiin jo neljättä kertaa Wanhojen moottorivehkeiden päivä, joka jälleen keräsi lähes kaksi tuhatta katsojaa ihastelemaan vanhoja toimintakuntoisia työkoneita ja työvälinenäytöksiä. Näiden lisäksi kesään kuului Mikkolan Navetan vaihtuvat taidokkaat näyttelyt, Triathlon, pophenkinen yhteislaulutilaisuus vierasvenesatamassa, tapahtumia 1950-luvun henkeen, erilaisia pop up -tyylisiä tapahtumia kotigallerioista ruokamaistajaisiin. Kesän myyntitilat kuhisivat mansikoiden ja perunoiden ostajia. Oli erilaista markkinaa, Kirkastusjuhlaa ja polkulenkkeilytapahtumaa. Ja tässä on vasta murto-osa! Parasta aikaa Pälkäneen kunnan tiedotuslehti Päätoimittaja: Mia Sorri Jutut: Tommi Liljedahl, Aleksi Saukkoriipi Kuvat ja taitto: Sydän-Hämeen Lehti Paino: Alma Manu, 2015 Mielenkiintoista on, että vaikka kaikki kesän tapahtumat olivat hyvin erilaisia, niin silti niistä jokainen oli Pälkäneen näköinen. Minusta se kuvaa hyvin Pälkänettä. Pälkäne ei suostu kantamaan vain yhtä roolia. Se on parhaimmillaan ollessaan asukkaittensa näköinen. Kohta kesä taittuu syksyyn. Ihmiset alkavat valmistautua talven varalle. Mansikat ovat pakkasessa ja mielessä läikkyy jo kansalaisopistokurssien kotoisa, ruskanhohtoinen tunnelma. Mutta vaikka menemme pikku hiljaa kohti talvea, niin vielä riittää valoa. Ja sitä riittää vielä talvenkin yli, sillä vaikka illat pimenevät, niin valo loistaa sisältä päin Pälkäneen raitille. Meillä on kunnanvirastolla hyvä ammattilaisten tiimi, joka vahvistui elokuun alussa uudella hallintojohtajalla ja elinkeinoasiamiehellä. Uusia ideoita on syntynyt paljon ja keskeneräisiä asioita viedään kesätauon jälkeen vauhdilla eteenpäin. Lomalta oli mukava palata töihin, innostavan ilmapiirin keskelle. Kaikilla on hyvä draivi tehdä yhdessä töitä kunnan ja kuntalaisten hyvinvoinnin eteen. Olemme tarttuneet myötäotteella muutokseen. Olemme alkaneet rakentaa kunnan tulevaisuutta sen omien vahvuuksien varaan ja jatkossa syvennämme vielä enemmän yhteistyötä seurakunnan, yritysten, kolmannen sektorin ja aktiivisten kuntalaisten kanssa. Meiltä löytyy toimivat palvelut, hyvä logistinen sijainti ja kaunis luonto, jotka tekevät kunnastamme houkuttelevan myös tulevaisuudessa. Kesäterveisin, Janita Koivisto kunnanjohtaja Kunnanvirasto: Keskustie 1 Avoinna: ma pe klo 9 15. Kuntainfo: Luopioisten Pytinki, Museotie 1 Yhteystiedot: (03) 579 11 www.palkane.fi, info@palkane.fi Luopioisten Mikkolan Navetta on esimerkki siitä, miten yhdistys voi lisätä kylän elinvoimaisuutta. Kunnantalo ei hiljennyt kuntaliitoksen jälkeen, vaan navettayhteisö täytti sen toiminnalla. Sen suojiin asettuneiden Leipomo & Kahvihuone Paulan sekä Kaksi Harakkaa -puodin ansiosta ovet ovat säännöllisesti auki. Kulttuuri- ja tapahtumakeskus ei olisi syntynyt ilman idearikasta ja aktiivista yhteisöä, eikä ilman kunnan tukea. Yhteisö on saanut edullisesti ja joustavasti lisätilaa sitä mukaa kun sen toiminta on laajentunut. Mikkolan Navetan hallitukseen valittu helsinkiläinen, hauholaissyntyinen Matti Tuusa toimii vanhempana asiantuntijana Kuntoutussäätiössä. Hänelle Luopioisten lisäksi moni muukin pälkäneläiskylä näyttäytyy varsin aktiivisena. Esimerkiksi Rautajärvellä tapahtuu paljon, ja sinne on syntynyt uusia palveluita. Talo oli vain odottanut meitä Matti Tuusa on tutustunut Luopioisten seutuun viiden vuoden ajan vapaa-ajan asukkaana. Etsimme vapaa-ajan paikkaa kohtuuetäisyydeltä Helsingistä. Rantamökit ovat niin kalliita, että kiersimme katsomassa kuivalla maalla sijaitsevia aikuisten puuhamaita. Kun tulimme Luopioisiin, heti talon pihassa tuli sellainen fiilis, että paikka on vain odottanut meitä. Keskitien varrella sijaitsevan talon pihasta on alle kilometri kirkkoon, kauppaan ja kapakkaan. Siksi oli luonnollista, etteivät uudet vapaa-ajan asukkaat eristäytyneet tontilleen. Emme olleet viettäneet Luopioisissa viikkoakaan, kun huomasimme Mikkolan Navetan ensimmäistä kertaa. Katselimme, että täällähän on monenlaista tapahtumaa ja palvelua. Ensimmäisenä tulokkaat hyödynsivät navetan kirpparia. Meillä oli tyhjä talo, ja täällä tarjolla paljon hyviä huonekaluja. Nyt tavaran pitäisi jo kulkea toiseen suuntaan, sillä tuolla olisi hieno vanha lipasto, mutta meillä ei ole enää tilaa, Tuusa nauraa. Navetan kautta löytää kaiken Mikkolan Navetta toivotti tulokkaat lämpimästi tervetulleiksi, ja sen jälkeen helsinkiläisperhe on ollut monessa mukana. Helatorstain opastetusta luontoretkestä on tullut jo perinne. Olemme olleet mukana myös taidetapahtumissa. Kukkia soi on ollut tosi tasokas. Esimerkiksi Rakka-yhtyeen keikalla tuntui siltä, että on aika hienoa kuunnella juuri tässä paikassa tällaista musiikkia. Mikkolan Navetan myötä Tuusa on löytänyt Rajalansaaren savusaunan lempeät löylyt. Olemme myös päässeet kokemaan monta antoisaa keskustelutilaisuutta, jollaisiin ei kaupungissa välttämättä löytäisi. Navetalla ilmapiiri on sellainen, että luennotkin muuttuvat leppoisiksi keskustelutilaisuuksiksi ja avaavat parhaimmillaan jopa luennoitsijalle uusia kuvakulmia aiheeseensa. Myös dokkarit ovat olleet hienoja, kun ohjaajat ovat olleet kertomassa elokuvistaan. Matti Tuusa pyöräilee paljon kesäisin Luopioisissa. Mikkolan Navetta Luopioisten Pytinki toimii entisessä kunnantoimistossa. Kunta on vuokrannut talon ja sen vieressä olevan Mikkolan Navetan edullisesti aktiivisen yhteisön toimitilaksi. Mikkolan Navetasta on muodostunut tapahtuma- ja kulttuurikeskus, joka tekee toimii tiiviissä yhteistyössä kunnan kulttuuritoimen sekä kansalaisopiston kanssa. Jos jotain ei kylältä löydy, Mikkolan Navetan kautta sekin järjestyy. Navetan kautta oppii tuntemaan ihmiset ja tekijät nopeasti. Koneella tehdyt jääladut ihastuttivat Matti Tuusa on tutustunut seudun monipuoliseen tarjontaan Luopioista laajemminkin. Sydän- Hämeen Kesälehden tapahtumakalenteri on ahkerassa käytössä. Kylien tapahtumakirjo on häkellyttävä. Joka ilta voisi lähteä johonkin. Etenkin kesäaikaan tapahtuu todella paljon kaikenlaista. Myllyrockissa olemme käyneet jo pariin otteeseen ja Kuohijoen August Rockissakin olimme nyt ensimmäisen kerran. Keskitien varren talo ei ole talvia kylmillään, vaikka se onkin muuttunut vapaa-ajan asunnoksi. Käymme Luopioisissa ympäri vuoden. Kaverit eivät meinanneet kaupungissa uskoa, kun kerroin että melkein ovelta lähtee parikymmentä kilometriä koneella tehtyjä jäälatuja. Niitä on upea hiihdellä kevätauringossa pikkupakkasessa. Matti Tuusa on huomannut, että naapurustossa on paljon eläkepäivien viettoon palanneita muuttajia. Ehkä myös mummonmökit ovat tuoneet Luopioisille sellaista mainetta, että tänne halutaan tulla eläkepäivien viettoon. Toisaalta se ei ole ihme, sillä kylän kattavat palvelut tekevät elämästä helppoa. Moni on hämmästellyt esimerkiksi sitä, miten tämänkokoisessa kylässä voi olla tuollainen ravintola kuin Liekki. Luontokeskusta voisi kehittää Monessa riennossa mukana ollut aktiivi keksittiin nopeasti Mikkolan Navetan hallitukseen. Kesäasukas kulttuuriyhdistyksen hallituksessa sopii hyvin Luopioisten meininkiin. Navetta on mökkiläisten keskuudessa todella suosittu, ja meidän lisäksemme monet muutkin kesäasukkaat käyvät sen tilaisuuksissa ahkerasti ympäri vuoden. Vapaa-ajallaan paljon pyöräilevä ja luonnossa liikkuva Tuusa haluaisi olla edistämässä Luontokeskus Ormiota. Järvet ja luonto tarjoavat sille mahtavat mahdollisuudet. Luontokeskuksen kehittäminen on tietenkin ennen kaikkea rahoituksesta kiinni. Luontomatkailun saralla on tehtykin jo aika paljon, ja se voi lisätä pienyrittäjyyttä paikkakunnalla. Luopioisissa voisi olla tarvetta myös uudenlaisille vapaa-ajan asukkaiden palveluille. Mökkiläiset alkavat olla ikääntyneitä, ja he arvostaisivat, jos vaikka osuuskunnan kautta saisi apua monenlaisiin mökkiaskareisiin. Kimppakaraoken Varamaan tapahtumapuistoon järjestänyt Pauliija Jaakkola puuhaa seuraavaksi lasten musiikkitapahtumaa Aapiskukolle. Pauliina Jaakkola Kaikki järjestyy parilla viestillä tai soitolla Pälkäneläistä helppoutta Lauloin Tampereella kymmenen vuotta kellaribändissä. Isossa kaupungissa se ei johda mihinkään, sillä vastaavia bändejä on tsiljoona. Kaikki instanssit ovat isoja ja byrokratiaa on mahdoton kammeta. Pälkäneellä pistin yhden sähköpostin ja kahden viikon päästä oli bändi kasassa, Pauliina Jaakkola vertaa. Hyvät naiset ja herrat -acappellayhtyeen sopraano epäilee, ettei hän olisi koskaan saanut vastaavaa ryhmää kasaan Tampereella. Nyt yhtye on järjestänyt muun muassa ikimuistoisen yökonsertin upeasti valaistussa rauniokirkossa. Syksyllä se esiintyy Kangasala-talon torstaiklubilla. Pauliina Jaakkolalta löytyy bändin perustamisen lisäksi monta muutakin esimerkkiä helppoudesta, jolla asiat Pälkäneellä hoituvat. Jos on sen verran sosiaalinen, että juttelee toisten kanssa, niin tulee osaksi verkostoja. Kun tulee maininneeksi, että on vähän lauleskellut, niin kohta kysytään seurakunnan, Pälkäne-seuran tai kulttuuritoimen tilaisuuksiin ja Mikkolan Navetalle esiintymään. Aktiiviset ihmiset nappaavat kiinni, kun kuulevat mitä toinen osaa. Samalla periaatteella Jaakkola on itsekin järjestänyt esimerkiksi kimppakaraokeja kahtena kesänä. Olen oppinut noukkimaan korvan taakse, mitä taitoja kullakin olisi, ja mitä niistä yhdessä syntyisi. Näin Jaakkola kokosi esilaulajat, soittajat ja miksaajat Kostianvirran rannan kimppakaraokeen. Yhdistysten yhteistyön ansiosta myös grillit, katokset ja muu tarvittava järjestyy helposti. Kaupunkilaiskaverit ihmettelevät, kuinka jaksat järjestää, kun aina tuntuu olevan kauheasti kaikenlaista meneillään. Mutta kaikki syntyy ja hoituu varsin helposti, Jaakkola sanoo. Matala kynnys järjestää ja osallistua Pienessä kunnassa toimijat tuntevat toisensa ja kaikki järjestyy parilla puhelinsoitolla. Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi on hanakasti mukana, kun kylät tai yhdistykset osoittavat aktiivisuutta ja kaipaavat pientä tukea. Ideoita ei tyrmätä. Vaikka resurssit ovat rajalliset, niin kunta katsoo, miten se voisi olla mukana, Pauliina Jaakkola kiittelee. Tänä kesänä kimppakaraoke esitteli pälkäneläisille paitsi uusia nuoria laulajakykyjä eri puolilta kuntaa, myös uuden estradin, Varamaan festaripuiston. Tunnelma oli kuin Ruisrockissa, kun musiikki soi ja väki vietti leppoisaa piknikiltaa samalla kun laivat lipuivat ohi Kostianvirralla. Pälkäneellä on helppo toimia, ja tämä näkyy tapahtumatarjonnassa. Etenkin kesäaikaan kylissä tapahtuu enemmän kuin isossa kaupungissa. Monesti ihmetellään, että etkö yhtään kaipaa kaupungin kulttuuririentoja. Voin vilpittömästi sanoa, että koluan monenlaisissa kulttuuriproggiksissa paljon useammin kuin koskaan Tampereella asuessamme. Kesän tarjonta on niin valtava, ettei millään ehdi kaikkeen kiinnostavaan. Yksistään Mikkolan Navetan tapahtumakirjo on todella laaja ja korkeatasoinen, Pauliina Jaakkola kehuu. Hän on huomannut, että maalla sekä tapahtumien järjestämisen että niihin osallistumisen kynnys on matalampi. Ja muiden esimerkki kannustaa uusia tekijöitä pistämään itseään likoon omalla osaamisalueellaan. Maalla on opittu siihen, että jos jotain haluaa tapahtuvan, niin se on monessa tapauksessa järjestettävä itse. Joskus riittää, että vinkkaa tai heittää idean oikeassa kohtaa. Nyt Jaakkolalla on vireillä muun muassa lastenkonsertti syksylle. Aktiivisessa ympäristössä omakin harrastus saa uusia piirteitä.
Helppoa elämää Nette ja Kukkis kruisailevat kylillä Kuuluu vain hiljainen hurina ja tasainen puheensorina, kun kylänraitilla rullaa vastaan kaksi vauhdikasta hahmoa. Jeanette Lindillä ja Juliana Aholla on allaan pienet rullalaudat. Nämä ovat oikeastaan kruisereita, eivätkä lautoja, kaksikko oikaisee. Muutaman kilometrin päässä keskustasta asuville seiskaluokkalaisille kruiserit ovat kulkupelejä, joilla matkataan aamuisin kouluun ja iltaisin kylille. Yleensä vain hengaillaan kavereiden kanssa leiskan rannalla tai kruisaillaan kylillä, he kertovat. Leiska tarkoittaa entistä leirintäaluetta, jonka paikalle nousee parhaillaan Nenäpään asuinalue. Sen upeilta hiekkarannoilta löytyy laituri, jossa voi viettää aikaa rauhassa. Joskus mennään koulun nurmelle pelaamaan futista. Ja kun nuokkari aukeaa syksyllä, niin tiistai- ja torstai-iltaisin ollaan varmaan siellä, Jeannette Lind ja Juliana Aho kertovat. Haanloukkaan nuorisotiloissa erityisen suosittu on biljardipöytä. Isommat yrittää välillä etuilla, vaikka eivät ole kirjoittaneet nimeään vuorolistaan. Nuokkarilla on sairaan kivat ohjaajat, joten ei haittaa vaikkei tulisi kauheasti kavereitakaan. Silloin voi jutella tai pelata ohjaajien kanssa. Yläaste otti seiskat lämpimästi vastaan Jeannette Lind ja Juliana Aho sanovat, että yläasteelle siirtyminen kävi mutkattomasti. Opettajat ovat rennompia kuin alakoulussa ja vanhemmat oppilaat mukavia. Etukäteen vähän pelkäsi, miten uusiin suhtaudutaan. Mutta ei täällä ole ollut mitään mokkereiden kiusaamista. Juliana Aho kertoo, ettei kukaan ole esimerkiksi kommentoinut hänen kirkkaan sinisiä hiuksia. Tämä on yksi pienen paikkakunnan eduista: kaveripiiri ei jakaudu sen mukaan miten pukeutuu tai millaista musiikkia kuuntelee. Kaikki tuntevat toisensa koulussa ja kylillä. Jeannette Lindin ja Juliana Ahon mielestä Pälkäne on sopivan kokoinen paikka. Ja parasta siinä Nuorisotilat Pälkäneen Haanloukkaassa ti ja to klo 14.30 16.30 (alakouluikäiset) ja klo 17 21 (yläkouluikäiset) Luopioisten Yhdistysnurkassa pe klo 18 21 ovat kaverit. En haluaisi asua missään ihan korvessa, mutten isossa kaupungissakaan. Siellä olisi paljon enemmän hälinää, eikä kerrostalossa voisi pitää lemmikkejä samalla tavalla kuin maalla, Juliana Aho miettii. Jeanette Lind on samoilla linjoilla. Voisin ehkä joskus muuttaa suurkaupunkiin, mutta on kaupunki Pälkäneelläkin lähellä, jos vaikka haluaa välillä isompiin kauppakeskuksiin. 15 oppilaan luokat sopivan kokoisia Nette Lind ja Kukkis Aho ovat erottamaton parivaljakko, joka liikkuu yleensä aina kaksistaan. Siksi heillä olikin hieman sulattelemista siinä, että heidät eroteltiin yläasteelle siirryttäessä eri luokille. Ei me olla edes hirveästi häiritty, vaikka olisimme olleet vierekkäin. Joskus opettajat ovat kyllä erottaneet meidät, kun eivät ole jaksaneet kuunnella naurua ja juttujamme. Mutta onneksi me ollaan edelleen monen aineen tunneilla yhdessä, Nette ja Kukkis sanovat. Yhteiskoululla aloitti syksyllä kolme seitsemättä luokkaa, joissa kussakin on 15 16 oppilasta. Luokat ovat sopivan kokoiset. Eikä harppaus Kostian koululta ollut oikeastaan kovin iso, sillä melkein kaikki olivat ennestään tuttuja, Nette ja Kukkis sanovat. Yhtenä iltana viikossa kaksikko palaa koululle koulupäivän jälkeenkin. Lind ja Aho ovat nimittäin suorittaneet ekaluokkalaisesta alkaen taiteen perusopintoja, ja päästötodistus on luvassa vajaan kahden vuoden päästä. Onneksi nuokkarille ehtii ennen kuviskerhoa tai vielä sen jälkeen. Jeannette Lind (vasemmalla) ja Juliana Aho pitävät Pälkänettä sopivan kokoisena paikkana. Maire Seppälä Aktiiviset eläkeläiset kohtaavat Rautajärven kuntosalilla Kylien kuntosali Vaikka Pälkäne on laaja kunta, jokaisella on lyhyt matka kuntosalille. Vajaan seitsemän tuhannen asukkaan kunnassa saleja on kolme. Niistä tuorein syntyi vajaat kolme vuotta sitten Rautajärvelle, kun kunta tarjosi Luopioisten kuntosalin vanhoja, vielä käyttökelpoisia välineitä kyläläisille. Kyläyhdistys muutti talkoissa vanhan baarin kuntosaliksi. Yhdistys huolehtii salista ja maksaa siitä vuokraa, johon kunta myöntää pientä avustusta. Luovalla järjestelyllä kylälle saatiin kuntosali, jossa voi pientä vuosimaksua vastaan käydä silloin kun sopii. Lisäksi salilla kokoontuu ryhmiä, joissa hoidetaan ja ennaltaehkäistään monenlaisia sairauksia ja vaivoja. Tuskin minun tulisi kirkolle lähdettyä kuntosalille. Padasjoelta tulee 25 kilometriä sekä Luopioisiin että Padasjoelle, mutta koskaan en ole käynyt kummankaan salilla, Maire Seppälä sanoo. Rautajärven salille karautetaan Padasjoelta kahden tai kolmen hengen porukalla perjantaisin, kun diabetesyhdistys kokoaa väkeä hikoilemaan laitteiden äärelle. Maire ei ole diabeetikko, vaan pitämässä huolta kunnostaan ja ennaltaehkäisemässä sairautta, kuten muutamat muutkin Nämä riittävät mainiosti kuntoiluun. Ihan riittävästi saa itseään vanutettua, Maire Seppälä kehuu Rautajärven kuntosalia, jonka ikkunoista aukeaa näkymä maalaiskylän raitille ja peltomaisemiin. ryhmän jäsenet. Mukaan voi lähteä, vaikkei olisi edes yhdistyksen jäsen. Juhannusaattona ja pitkäperjantaina ryhmä ei kokoonnu, mutta muuten kuntoillaan joka perjantai läpi vuoden. Kesällä porukka pienenee muutamaan aktiiviin, mutta talvella väkeä saattaa olla viitisentoistakin. Uusia tulijoita neuvotaan alkuun, että laitteiden kanssa pärjää. Lisäksi Tiina Knuutinen käy kerran vuodessa opastamassa, ettei laitteilla tee väärin. Kertaus on opintojen äiti meille vanhoillekin kävijöille, Maire Seppälä sanoo. Hänen mielestään salilla on hyvät laitteet. Nämä riittävät mainiosti kuntoiluun. Ihan riittävästi näillä saa itseään vanutettua. Salilla kuulee kylien kuulumiset 5 Rautajärven kuntosalin nimi on kirjoitettu värikkääseen mainostauluun rallienglanniksi. Oven päällä lukee Iron Lake Kymi. Kuntosali on kylien väen kohtauspaikka. Kuntoilun lomassa kuulee naapurikylienkin kuulumiset. Emme me täällä juoruamassa käy, mutta on paljon sellaista yleistä tietoa, mitä ei muuten kuulisi. Kertaamme tapahtuneita ja järjestämme ja ideoimme uusia, Maire Seppälä sanoo. Monelta suunnalta matkataan Rautajärven salille kimppakyydillä. Kun asuu sivummalla, niin on hyvä kun on muitakin kulkijoita, että tulee varmasti lähdettyä. Ja salilla on mukava kun on vieressä kavereita. Ryhmässä tsemppaamme toinen toistamme. Maire Seppälän oli aikanaan helppo lähteä salille, sillä maatilan tytär on tehnyt koko elämänsä ruumiillista työtä ja liikkunut monipuolisesti. Työ ei ollut pelkkää istumista, ja lisäksi työnantaja kustansi uimahallit ja kuntosalit. Käsitöiden vastapainoksi ahkerasti lenkkeilevä eläkeläinen huomaa olossaan ja jaksamisessaan nopeasti, jos liikkumisesta tulee taukoa. Jos sali olisi lähempänä, niin varmaan tulisi käytyä parikin kertaa viikossa. Padasjoella liikkuminen keskittyy luontoon. Kesällä Seppälä kävelee, ui ja pyöräilee ahkerasti, talvella hyppää mielellään suksille. Syksyn kuulaista aamuista nauttiva padankoskelainen on punttisalipäivänäkin ehtinyt jo aamusta sienimetsälle. Pääosin tulee mentyä itsekseen metsissä. Epätasaisessa maastossa kulkeminen pitää myös nupin hereillä ja tasapainon kunnossa. Kuntoilussa tekee kaiken itselleen, Seppälä muistuttaa. Myös kunta, kansalaisopisto ja eläkeläisjärjestöt järjestävät monipuolisia kuntoryhmiä kaikenikäisille. Ivan Luck Metsäjuoksun isä on maahan- ja maallemuuttaja Olen saanut juoksulta paljon, nyt maksan takaisin Kukkia Triathlonin ja Luopioisten pihasählyn esimerkin innostamana Pälkäneelle on syntynyt uusia, omaleimaisia liikuntatapahtumia. Polkujuoksut, katukorikset ja kuutamohiihdot innostavat liikkeelle aktiiviharrastajien lisäksi tavallisia kuntalaisia ja kesäasukkaita. Kotoinen tunnelma ja edullinen hinta pitävät osallistumiskynnyksen matalalla. Kesällä kolmatta kertaa juostu Haltian metsäjuoksu on täysin maksuton tapahtuma. Jäin Sappee uphill runin jälkeen miettimään, miksi maksan monta kymppiä, että pääsen juoksemaan kymmenen kilometriä melkein kotimaastoissa. Se on kova hinta yhdestä tapahtu- Ivan Luck (vasemmalla) jakaa Haltian metsäjuoksussa sarjojen parhaille palkinnoksi kotikylän ruisleipää. masta, sillä perheillä on paljon muitakin menoja, Ivan Luck sanoo. 11 vuotta sitten Iso-Britanniasta Haltialle muuttanut mies muistuttaa, että juoksu on pohjimmiltaan helppo ja halpa harrastus, joka ei vaadi kalliita välineitä. Miksi siis juoksutapahtumien pitää olla niin hintavia? Nuorena poikana olin melkein joka viikonloppu maastojuoksussa, joka maksoi pari puntaa. Maantiejuoksun osanottomaksu saattoi olla 15 puntaa, koska siinä suljettiin katuja ja tarvittiin poliisia. Hinta voi nostaa kynnystä Kovat hinnat nostavat osallistumiskynnystä. Siksi Ivan Luck halusi luoda tapahtuman, joka kannustaa maksutta liikkeelle ja kisaamaan. Kaikkialla länsimaissa paino nousee ja elintasosairaudet vaivaavat, koska ihmiset liikkuvat liian vähän. Eniten olen huolissani lapsista, jotka eivät enää leiki pihalla, vaan istuvat pleikkarin äärellä. Olen itse saanut paljon, kun olen kiertänyt juoksutapahtumissa. Halusin antaa takaisin ja järjestää vuorostani itse jotakin. Haltian metsäjuoksun maksuttomuus perustuu pieniin kuluihin. Järjestelyt hoidetaan talkoilla ja sarjojen kolmelle parhaalle jaettavat ruisleivät hankitaan vapaaehtoisten maksujen turvin kylän leipurilta Eero Sievolalta. Mitalit voivat innostaa lapsia. Ja onhan t- paita hieno muisto, jos selvittää sadan kilometrin ultrajuoksun tai ironman-kisan. Mutta tarvitseeko jokaisesta kymmenen kilometrin juoksutapahtumasta jakaa metallia ja paitoja, Luck kysyy. Pienellä vaivalla paljon iloa Ivan Luck heittää joka aamu koiran kanssa muutaman kilometrin lenkin Haltian hienossa metsämaastossa. Ajattelin että se olisi riittävän kova myös kilpailureitiksi. Juoksutapahtuman järjestely teettää askaretta noin viikon verran. Haluan, että reitti on juoksijoille turvallinen, joten kierrän trimmerin kanssa leikkaamassa heinät polun varrelta ja merkitsen reitin muovinauhoilla. Huoltopisteet, kahvio ja muu hoituu perheen ja kyläläisten avulla. Kahvionkin hinnat ovat edulliset, sillä se on enemmänkin palvelu vieraille kuin varojen keruuta kyläyhdistykselle. Lopulta melko pienellä vaivalla saamme paljon iloa juoksijoille. Se on hienoa, että viivalla näkyy joka vuosi uusia kasvoja. Leppoisa tapahtuma on kasvanut pikkuhiljaa. Ivan Luck ei markkinoi juoksua juoksukalentereiden kautta, vaan luottaa lähiseudulla kantavaan viidakkorumpuun. Sellainen 50 70 juoksijan tapahtuman pystyy vielä järjestämään näin, mutta jos osanottajia olisi toista sataa, niin tarvitsisin lisää apua. Ironman-kisa kiinnostaisi vielä Metsäjuoksun isä on maahan- ja maallemuuttaja. Ensimmäiset kuusi vuotta hän joutui käymään Haltialta Britanniassa töissä, koska kielitaito ei riittänyt pelastajan tehtäviin Suomessa. Nytkään Luckin työpaikka ei ole aivan vieressä, sillä hänellä on virka Nummelan paloasemalla. Työmatka ei rasita, sillä liikun sellaiseen aikaan, kun ei ole juuri muuta liikennettä, Englannin ruuhkiin tottunut Luck sanoo. Myös työajat sopivat hyvin perheenisälle. Olen vuorokauden töissä ja kolme vapaalla. Triathlonissa Englannin maajoukkuemiehiin kuuluneen Luckin nimissä on Kukkia Triathlonin reittiennätys. 42-vuotias mies on edelleen kovassa kunnossa. Juoksen viikonloppuna puolimaratonin Leppävaarassa. Tarkoitus on pitää sellaista 1.20:n vauhtia. Ikämiehenä olisi vielä hienoa parantaa maratonennätystä 2.50, ja myös ironman kiinnostaisi ennen kuin olen liian vanha. Haltian teräsmies treenaa kymmenkunta tuntia viikossa. Juoksu- ja pyörälenkit eivät ole mitään maisemien katselua. Teen pari kertaa viikossa intervallitreenin. Ja jos lähden 90 kilometrin pyörälenkille, niin poljen kovaa.
Kylät Epaalan entinen koulu muuttui keväällä kamppailukouluksi, jossa treenataan iltaisin itsepuolustuslaji combat hapkidoa sekä hoidetaan kehoa ja kehoa kuntonyrkkeilyn parissa. Kesäaikaan kylän vetonaula on Syrjysen strutsitila, jossa pääsee näkemään myös highlandereja, villisikoja ja kuusipeuroja. Pälkäneen maankuulu perunalimppu valmistetaan Harhalassa Uotilan leipomossa. Sen vieressä sijaitsee koulu ja rantamaisemiin kasvava asuinalue. Harhala on myös hevoskylä, jossa on kaksikin tallia. Harhalan hevosia Epaalan kamppailukoulu Pälkäneen Pakanranta Luikala on Pälkäneveden saari, johon pääsee kahden sillan kautta. Sen upeilla rannoilta löytyy sekä omia että vuokramökkejä. Kesäisin Luikalan legendarisella torilla jonotetaan tuoreita leivonnaisia, kaloja ja muita herkkuja. Talvisin jäätie ja -ladut tuovat kylän lähemmäs kuntakeskusta. Epaala Onkkaala Luikalan kesätori Pälkänevesi Luikala Pälkäneen keskustaa Onkkaalaa halkoo historiallinen Kostianvirta. Reilut 400 vuotta sitten puhjennut virtaa yhdistää Pälkäneveden ja Mallasveden, joiden väliselle kannakselle Onkkaala on rakentunut. Virran upeilla rannoilla on muun muassa venesatama ja Varamaan tapahtumapuisto. Rakenteilla oleva maaseutupuisto johtaa Mallasveden rannoilta Syrjänharjun poluille. Pälkäne tarjoaa itseään isomman paikkakunnan palvelut. Keskustan palvelevat erikoisliikkeet tekevät elämästä helppoa. Kasvavaan ja kehittyvään kuntakeskukseen rakennetaan uusia pientalo- ja yritysalueita sekä suunnitellaan uutta liikuntahallia. Sille kaavoitetaan tontti pääkirjasto Arkin ja lukion väliin. Pälkäneen aktiiviset yhdistykset järjestävät tapahtumia ympäri vuoden. Funkkishenkisessä teatterissa nähdään sekä näytelmiä että elokuvia. Kesällä kylän kruununa toimii matala ja hienohiekkainen Pakanranta. Talvella ladut lähtevät sekä harjuun että järvien jäälle. Haanloukkaan tekojäällä pääsee luistimille jo ennen kuin urheilukentän iso luistinrata tai järvien jäät ovat luistelukunnossa. Salmentaka Salmentaan Hyp-areena Kukkola Pälkäneen liikuntahalleista uusin sijaitsee Salmentakana. Vapaamuotoisia jumppa- ja peliporukoita synnyttänyt sali liikuttaa kaikenikäistä väkeä. Salmentaan tunnelmallinen lava on maan vanhin edelleen toiminnassa oleva tanssilava. Kesäisin siellä soi sekä tanssimusiikki että rock, ja tanssien yhteydessä opetetaan myös uutta tanssikansaa. Lavan omistaa aktiivisesti toimiva VPK. Sappee Jouttesselkä Kylien Pälkäne Pälkäneen aktiiviset ja omaleimaiset kylät levittäytyvät Mallasveden, Pälkäneveden ja Kukkian ympärille. Niiden hyväntuulista maalaismeininkiä pääsee kokemaan lukemattomissa tapahtumissa, joita järjestetään varsinkin kesäisin. Sappeen Bikepark Kahden kirkkoveneen kylä Sappee pitää kesäisin kahviota Ruuttahuoneella. Kylän keskuksena toimii entinen koulu, jossa järjestetään näyttelyitä ja hulvattomia tapahtumia. Takavuosien klassikoita ovat esimerkiksi parittomien sukkien festivaali ja Kostian juhlavuoden tapahtuma, jossa lähdettiin isovihan Sappeen kirkkovene malliin maanpakoon vuoren suojaan. Kukkolan kyläkeinu 7 Sappeenvuoren kasvava ja kehittyvä matkailualue vetää kesäisin kesäteatterivieraita, alamäkiajajia, ratsastajia ja frisbeegolfaajia. Myös ylämäkijuoksut, polkujuoksut, maastopyöräilyt ja monet muut reippaat liikuntatapahtumat ovat löytäneet kotinsa Sappeesta. Talvisin Sappeen rinteissä kiidetään suksilla ja laudoilla. Tapahtumakeskus Huipun lavalla nähdään viikonloppuisin huippubändejä. Kaksikerroksinen keikka-areena vetää toista tuhatta katsojaa, jotka kaikki näkevät, kuulevat ja pääsevät lähelle tähtiä. Sekä hiihtokeskuksena että matkailualueena palkittua Sappeeta kehitetään määrätietoisesti. Tulevien vuosien suunnitelmiin sisältyvät muun muassa kylpylä ja golfkenttä. Pari kertaa kesässä järjestettävät keinujaiset vihkivät uusia hurjapäitä Kukkolan kyläkeinun vauhtiin. Kyläkeinun lisäksi Kukkolassa sijaitsee Pälkäneen puuaapisen veistäneen Daniel Medelplanin muistoa kunnioittava henkilömuseo sekä nostalginen tanssilava. Makukylä Laitikkala tunnetaan yritteliäiden maatilojen lisäksi viinitilastaan, juustolastaan, ruoka- ja ohjelmapalveluyrittäjistään ja Kesänmausta, jonka itsevalmistetut ja -palvatut lihatuotteet kuuluvat lomaherkkuihin ja joulupöytään. Suttisen marja- ja vihannestilan myymälästä löytyy oman pellon tuotteiden lisäksi viihtyisä vinttipuoti täynnä sisustustuotteita sekä tunnelmallinen kesäkahvio. Entinen koulu muuttuu syksyn aikana partiolaisten leirikeskukseksi. Yritteliäs kylä liittyi tiedon valtatiehen oman osuuskunnan rakentamalla valokuituverkolla. Veneilijät suuntaavat Laitikkalan läpi virtaavalle Kyllönjoelle, kun he haluavat esitellä lähivesien upeimmat maisemat. Rönnvikin viinitilan pitopöytä Harhala Jos haluaa kokea aidot iltamat tai pikkujoulut, kannattaa suunnata Vuolijoen VPK:n kesä- tai joulujuhliin. Kunnan- ja lääninrajan halkoman kylän keskus on tunnelmallinen VPK:n talo. Kesäisin ateljeegalleria Virpi & Orbi tuo kylälle taidenäyttelyitä, kulttuuritapahtumia sekä kursseja, joissa opiskellaan kädentaitoja tai keskitytään henkiseen kasvuun. Laitikkala Vuolijoen VPK:n juhlat n Kirkastusjuhlien Retrodisko Vuolijoki ssa osataan puhaltaa yhteen hiileen. Sen ansiosta muutaman sadan asukkaan kylä pystyy järjestämään maankuulut Kirkastusjuhlat. Suomen vanhimmat ja tunnelmallisimmat festarit kokoavat Honkalaan heinäkuun alussa tuhansia juhlijoita. VPK:n omistamassa Honkalassa järjestetään festareiden lisäksi monenlaisia juhlia, messuja, näyttelyitä. on ainutlaatuinen koulukylä, josta löytyy alakoulun lisäksi kaksi yksityiskoulua. Anna Tapion koulu on sisäoppilaitos, jossa suoritetaan peruskoulun kolme viimeistä luokkaa sekä vuoden verran ammatillisia opintoja. Jouttesselän rannalla sijaitseva n koulutuskeskus puolestaan on erityisoppilaitos, jossa kehitysvammaiset ja muut erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat ammatin ja harjoittelevat itsenäistä elämää. Laivarannasta löytyy hieno veneilysatama rantasaunoineen. on myös kahden tallin ratsastuskylä, josta löytyy huippumaastot ja -maneesit. Kartta ja piirrokset: Pirjo Kukkonen Valokuvat: Sydän-Hämeen Lehti Tekstit: Tommi Liljedahl
Kylät Rautajärvi Rautajärven mopopullinki 9 Kalliokiipeilyä Laipanmaan Korppivuoressa Laaja Laipanmaa on eteläisen Suomen laajin metsäalue. Laipassa kulkee 20 kilometriä merkittyjä vaellusreittejä, joiden varsilta löytyy laavut polttopuineen. Laipan sydämessä Rajalan kämpällä järjestetään konsertteja sekä erilaisia perinnetapahtumia. Haltian Wanhat moottorivehkeet Haltia Aktiivinen Rautajärvi palkittiin toissa vuonna Vuoden kylänä Pirkanmaalla. Eikä ihme. Monessako kylässä on viime vuosina avannut uusi kyläkauppa? Rautajärvellä on sen jälkeen vietetty myös jäsenkorjaajan, kuntosalin ja sähköliikkeen avajaisia. Pälkäneen Itäkeskuksessa toimii kaupan ja kampaajan lisäksi kyläbaari, joka tarjoaa päivisin kotiruokaa ja järjestää aktiivisesti keikkoja, karaokeiltoja ja muita rientoja. Mutkattomaan maalaismeininkiin kuuluu omatoimisuus: väki ei jää ihmettelemään, vaan käärii hihat ja tarttuu toimeen. Rautajärven kesän huipentavat markkinat. Myös joulun alla pidettävät myyjäiset keräävät seudun asukkaiden lisäksi myös kesäasukkaita. Pappamopoharrastajien kerho Helevetin Tunarit järjestää kylällä hulvattomia moottoritapahtumia. Syksyisin mopoilla vedetään tractorpullingin tapaan ja talvisin kaasutellaan jääradalla. Vanhan Savotan perinnetapahtumat esittelevät entisaikojen työkoneita ja -tapoja. Perinteitä kunnioitetaan myös syksyisessä kuntoilutapahtumassa, Pihtisalmen retro -juoksutapahtumassa. Luopioinen Kukkia Triathlon Luopioisissa Haltianselän upeissa rantamaisemissa sijaitseva Haltian kylä toimii porttina laajaan Laipanmaahan. Kylän keskus on torppa, jossa pidetään kesäkahviota ja järjestetään heinäkuun alussa perinteikkäät Haltiapäivät. Kesäisin kirmataan Laipan poluille leppoisassa juoksutapahtumassa, Haltian metsäjuoksussa. Neljän vuoden välein järjestettävä Wanhojen moottorivehkeiden näyttely kokoaa Haltialle tuhansittain vieraita. Esiteltävistä traktoreista ja moottorisahoista melkoinen osa on kylän omista museoista. Kukkia Puutikkalan VPK:n talo Puutikkalan kaunis raitti viriää keväällä, kun uudet yrittäjät avaavat pari vuotta suljettuna olleen kyläkaupan. Sen yhteyteen kaavaillaan kesäkahvilaa ja muita palveluita. Kylän tapahtumat keskittyvät komealle VPK:n talolle. Lisäksi kesällä raitin varressa järjestetään muun muassa kirpparipäiviä. Kun mökkiläinen haluaa esitellä vieraalleen seudun helmeä, auton tai veneen nokka suunnataan Vihavuoteen. Kunnanja lääninrajan halkoma idylli sijaitsee komean kosken partaalla. Entinen sahakylä on herännyt ruususen unestaan, ja kukkii Koskikahvilan näyttelyiden ja tapahtumien ansiosta monipuolisesti kulttuuria. Luontotilaisuuksissa asiantuntijat esittelevät muun muassa kalojen ja lepakoiden elämää. Lohi viihtyy Kukkiasta virtaavassa koskessa, ja kalastusluvat menevät hetkessä, kun ne tulevat myyntiin. Vihavuosi Vihavuosi Puutikkala Kuohijoki Kuohijoen August Rock Suomessa ei taida olla alakoulua, joka tarjoaisi samanlaiset puitteet kuin Luopioisten Kirkonkylän koulu. Vieressä on kirjasto, liikuntahalli, uimaranta ja urheilukenttä. Kesällä pihassa on nurmi- ja tenniskenttä sekä lähiliikuntapaikka sähly- ja koripallokenttineen, talvella kiekkokaukalo ja moneen suuntaan lähtevät ladut. Tiivis kylä tarjoaa kattavat palvelut, joita vilkas tori vielä täydentää etenkin kesäisin. Luopioinen kasvaa kahdessa suunnassa kirkasvetisen, Naturaan kuuluvan Kukkian rannoille. Rajalanniemen asuinalue nousee Vähäsalmen sekä Kukkian jylhän selän rannoille ja Vohlisaaren alue Haltianselän rannalle. Niiden väliin mahtuu vilkas ja monipuolinen palveluiden keskus, mummonmökkialue ja uudenlaisen yhteisöllisen asumisen kokeilu, Pöllökartano. Luovuudestaan palkitun Luopioisten innovatiivisuutta vaalii Mikkolan Navetta. Tapahtuma- ja kulttuurikeskus pursuaa monipuolista toimintaa ja tapahtumia ympäri vuoden. Luopioisten kesän kohokohtia ovat muun muassa kunnan kesäpäiväkahvitus Pytingin puistossa, Kukkia Triathlon ja pihasählyturnaus. Talvisin hiekoittamattomat kelkkakaistat mahdollistavat potkukelkkojen formulakisat. Ensi kertaa Kuohijoen August rockiin saapuvan on vaikea uskoa silmiään ja korviaan. Keskellä ei mitään on upea rockklubi, jonka kahdessa kerroksessa on kaksi lavaa. Jotain vastaavaa löytyy vain suurimmista kaupungeista. Aslak & The Eskimos klubin tarjonta on muutenkin vilkasta kesäisin. Lavalla ja terassilla soi elävä musiikki parina iltana viikossa. Kulttuurikeskuksessa järjestetään myös lasten tanssileirejä ja oman kylän voimin toteutettuja teatteriesityksiä. Kylän tapahtumia ja juhlia järjestetään myös Veparilla. Unikeon päivänä sikeäuniselle kuohijokelaiselle tai kesäasukkaalle tarjotaan kostea herätys idyllisellä sillalla. Kuohijoen kesäpalveluihin kuuluu myös Munkki & Rinkeli, josta saa tuoreiden leipien ja leivonnaisten lisäksi kyläkaupan tuotteet. Kuohijoki on yritysten määrällä mitaten ainutlaatuinen kylä, sillä kymmentä asukasta kohti on reilut kolme yritystä. Kartta ja piirrokset: Pirjo Kukkonen Valokuvat: Sydän-Hämeen Lehti Tekstit: Tommi Liljedahl
Tonttialueet kartalla Muuttajat 1 2 3 Pälkäneeltä löytyy tontteja sekä keskustasta että kylistä. Luopioisten Rajalanniemessä (numero 7 kartalla) pääsee rakentamaan Kukkian rannalle ja Onkkaalan Lomakodin alueella (1) Mallasveden rantamaisemiin. Lisäksi tontteja on Onkkaalan Majaranpellossa (2), n Häylärinteessä (3) ja Pukkivuoressa (4), Luopioisten Mikkolanlahdella (5) ja Kostialassa (6) sekä Rautajärvellä (8). 4 6 7 5 8 Tontteja löytyy rannoilta, kylistä ja keskustoista Rakentaisitko Pälkäneelle? Pälkäneestä sanotaan sen olevan idyllinen maaseutukunta Kaakkois-Pirkanmaalla, Sydän- Hämeessä. Pälkänettä kuvaavat kirkas Kukkiajärvi, korkeat harjuselänteet, laaja maaseutu ja Sappeen matkailualue. Pälkäne on kaikkea tätä, mutta myös enemmän. Pälkäne on elämää sykkivä kulttuurikunta, jossa löytyy tekemistä, nähtävää ja elävää arkea kaikkina vuodenaikoina. Paikallinen väestö on aina ottanut kuntaan muuttavat, mökkiläiset ja muut vierailijat hyvin vastaan ja antanut kaikkien tuntea itsensä tervetulleeksi. Kunnan sydän on Pälkäneveden ja Mallasveden välisellä kannaksella sijaitseva Onkkaalan kylä. Onkkaala on reilun kolmen tuhannen asukkaan monipuolinen palvelu-, koulutus ja työpaikkataajama. Kunnan kasvu keskittyy keskustaajama Onkkaalan liepeille. Lähitulevaisuudessa alkaa taajaman itäpuolelle, Kostianvirran varteen, rakentua kokonaan uusi Roholan asuinalue, joka tukeutuu Onkkaalan palveluihin. Rohola on lyhyen pyöräilymatkan päässä Kostian alakoulusta sekä yläkoulusta ja lukiosta muodostuvasta yhteiskoulusta. Roholan eteläpuolelle, seututien 322 ja valtatien 12 risteykseen, puolestaan ollaan suunnittelemassa uutta yritysaluetta, joka voisi alkaa rakentua 2020-luvun alussa. Alueelle tulee todennäköisesti palveluyrityksille ja teollisuudelle suunnattuja isoja ja pieniä tontteja, myös mittatilauskoossa! Kunnalla on tällä hetkellä tarjolla tontteja hyvin erilaisilla ja erihintaisilla alueilla. Onkkaalasta löytyy hyviltä paikoilta palveluiden ääreltä tontteja taajama-asujille. Lomakodin alue on Mallasveden rannan tuntumaan sijoittuva korkean profiilin tonttialue, jossa järvinäkymät, uimaranta ja hyvä sijainti yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla. Majaranpelto sijaitsee Kostianvirran varressa valtatien läheisyydessä. Alue on palveluiden kannalta keskeisemmällä paikalla kuin Lomakodin alue ja tontit ovat suurempia. on vanha koulutus- ja teollisuustaajama vartin päässä Onkkaalasta. ssa sijaitseva Pukkivuori on luonnonläheisenä alueena luonnossa liikkuvan ihmisen paratiisi. Kotiovelta avautuvat rajattomat ulkoilumahdollisuudet ja toisaalta kylän palveluihin kuten alakouluun, päiväkotiin ja kauppaan on vain muutaman minuutin pyöräily- tai kävelymatka. ssa toimii myös edelleen perinteikäs yksityinen Anna Tapion koulu, joka tarjoaa myös yläkouluikäisille pälkäneläisnuorille opetusta. Pukkivuoren tontit ovat kohtuuhintaisia ja riittävän suuria monipuoliseen elämään. Luopioinen on ta suurempi taajama 25 minuutin päässä Onkkaalasta ja sieltä löytyy edelleen laaja palveluvalikoima kuten muun muassa 11 terveysasema. Luopioinen sijaitsee lähes omalla saarellaan Kukkian ja Haltianselän välissä. Kylässä on tarjolla hulppeita rantatontteja, metsänvierustontteja omaa rauhaa kaipaaville ja taajamatontteja palveluiden ääreltä. Rautajärvi on kylä Pälkäneen itäosissa. Rautajärvellä sijaitsevat kunnan halvimmat tontit, joissa myyntihintana on 50 snt/m². Tonttialueesta voi lohkoa itselleen sopivan kokonaisuuden. Rautajärvi tarjoaa varmasti maaseudun hiljaisuutta ja rauhaa toteuttaa itseään. Tästä huolimatta kylä on virkeä ja sieltä löytyvät edelleen koulu, kauppa ja ryhmäperhepäiväkoti. Palveluista ei siis tarvitse tinkiä. Lisätiedot: elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen 050 521 5240, jaana.koivisto-virtanen@palkane.fi kehittämispäällikkö Mia Sorri 050 592 7376, mia.sorri@palkane.fi Onkkaala Miksikö valitsin Pälkäneen asuinpaikaksi? Kokemuksia, kysymyksiä, ajatuksia ja elämyksiä matkalla kohti uutta Työni on ollut hyvin paljon ihmisten kanssa työskentelyä ja matkustamista. Asuin kerrostalossa Tampereella ja kävin Helsingissä töissä. Aloin kaivata paikkaa, jossa voisi rauhoittua, olla hiljaa, palautua työstä, olla luonnon keskellä, puuhailla omassa pihassa, lenkkeillä ja silti olla toimivassa miljöössä, lähellä palveluja ja Tamperetta. Kiersin useimmat Tampereen ympäristökunnat, ja kun tulin Pälkäneelle, se tuntui heti kotoisalta. Ensimmäisenä yksityiskohtana muistin, että minulle oli kerrottu Pälkäneen hyvästä juomavedestä. Se on yksi tärkeä perusasia. Mutta sitten tuli paljon muuta. Pälkäneen energiat tuntuivat hyviltä. Siellä on hyvin vehmasta ja silti näkyy paljon taivasta. On ihanan avaraa. Siellä on paljon aitoa maaseutua ja toimivia kyliä, kauniita peltoja, toimiva keskusta jonka kasvoja tulisi kylläkin kohottaa ettei sen viehätys katoaisi kaunis Kostianvirta, kauniita vesistöjä, vapaata luontoa, kevyenliikenteen väyliä ja monenlaista muuta hyvää. Kun ajaa Tampereelta Pälkäneelle, jo Kangasalan kohdalla alkaa tuntua maaseutu. Näkee eläimiä; hevosia, poneja, lehmiä, viljeltyjä peltoja ja maataloja. Ja olotila muuttuu heti rennommaksi. Ajattelin, että on hienoa, kun niin lähellä suurempaa kaupunkia on niin toimiva pieni kunta. Eräs paikallinen tuttavani sanoi kerran: mitäs me täältä Tampereelle mentäis käymään, niin harvoin on mitään asiaa. Panin merkille myös, että kauppoja oli mukavasti, kaunis uusi kirjasto, apteekki, R-kioski ja muutamia pieniä kauppoja, uimaranta, pyöräilyteitä. Vireämpää toria kaipasin, koska olin tottunut siihen kesämökkipaikkakunnallani Keski-Suomessa. Siellä myydään kerran viikossa hyvää järvikalaa, saa fileoitua ahventa, tuoretta muikkua, toisesta kärrystä lähipalvaamon lihaa ja sitten eri myyntipisteistä päivittäin kauden kasviksia ja marjoja. Mökkipitäjässäni torin vieressä on suloinen suosittu pieni kahvila, jossa tavataan tuttuja. Pälkäneen torikahviota vieras ei sen sijaan heti löydä. Olen keskustassa ajellessani nähnyt komean tuulimyllynkin, mutten vielä ehtinyt sen luona käymään. Mietin, mikähän paikka Pälkäneellä on se, jonne tehdään kahvitreffit ja tavataan kuulumisia vaihtamaan. Netistä löytyi tietoa monista pienyrittäjistä ja paikallisista tuotevalmistajista, jotka aina ovat tärkeitä sekä asuinviihtyisyyttä lisäämässä että myös kunnan imagon luojina. Luovia rohkeita ja yritteliäitä ihmisiä. Olisikohan kunnalla luetteloa tällaisten yrittäjien tuotteista ja yhteystiedoista? Netissä nousi positiivisesti esiin Laitikkalan kylä monine hauskoine yrittäjänimineen. Erittäin vaikuttavaa. Nostin mielessäni heille jo hattua, vaikken ole vielä kyseisessä kylässä käynytkään. Lisäksi olin jo kuullut paikallisesta perunasta ja useinhan juuri Rymättylästä tai Pälkäneeltä on näytetty televisiossa kuvaa varhaisperunan nostosta tai viljelystä. Kierrellessä löytyi myös paikallinen leipomo, viinitila ja varmaan on löytymättä vielä monta muuta mielenkiintoista paikkaa, jotka luovat viihtyisyyttä ja antavat omaleimaisuutta kunnalle. Elävä kunta mielikuva alkaa hahmottua muutamasta ydinkeskustan huonoon kuntoon päästetystä talosta huolimatta. Vanhat talot ovat osa keskustan kauneutta ja omaleimaisuutta. Niistä kannattaa pitää hyvää huolta. Ehkäpä jonakin kesänä saadaan aikaiseksi maalaus- ja kunnostustalkoot koko keskustan alueelle vuoden kaunein kyläkeskus? Mansikkatilan löysin tänä kesänä Myttäälästä. Simolan tilalla panostetaan luomutuotantoon.se oli minulle heti jeesjuttu, ja herkullisten mansikoiden lisäksi mukaan lähti myös siikli-perunaa. Tuntui kuin olisi palannut vanhaan hyvään aikaan, kun ystäväni kanssa keräsimme mansikoita Luopioinen Pälkäneelle parhaillaan rakentava Anne Melkinen kirjoittaa, miksi hän päätyi maaseudulle. pahvirasiaan kauniilla Mallasveteen viettävällä pellolla. Oli ihanan hiljaista ja pehmeä kesätuuli helli onnellisia poimijoita. Viikon päästä olin pyytänyt jo mukaan ystäväperheeni Kangasalalta. Ajattelin Pälkänettä mahdollisena uutena asuinpaikkana. Puuttuisiko mitään oleellista? Sitähän ei vielä tarkalleen voinut tietää. Miten terveyspalvelut toimivat? Olisiko hyviä latuja talvella, aurattaisiinko ja hiekoitettaisiinko kadut hyvin? Oli hienoa kuulla harjun hoidetuista laduista ja keväisistä jääladuista, jotka ovat harvinaista herkkua. Mielessäni kaipasin Pälkäneelle myös hyvää kuntosalia naisten vuoroineen ja ylipäätään hyviä liikuntatiloja. Sitten luin lehdestä, että Pälkäneelle on päätetty rakentaa kunnon liikuntahalli ja kuntosali löytyy jo kävelymatkan päästä. Loistavaa. Anne Melkinen ihastui Epaalan ja Myttäälän kulttuurimaisemiin, joissa peltojen takana siintää upea järvimaisema. Ei tarvitse kuntosalinkaan vuoksi ajaa kaupunkiin tai Kangasalle. Jäin toivomaan, että löytyisi myös hyviä liikuntaryhmiä. Netistä löysin tietoa monista pienyrittäjistä, joilla oli tarjolla monenlaista itse tehtyä. Sydän- Hämeen Lehdestä sain tietoa myös paikallisesta kulttuurista, joka on aina tärkeää. Musiikki, laulu, kirjallisuus, runot ja tanssi yhdistävät, lisäävät ihmisten hyvinvointia ja kertovat kunnan elävyydestä. Samoin ihmisen hyvinvointiin ja mielialaan vaikuttaa kaikki esteettisyys, vaikkapa kyläkeskustan siisteys, kukkaistutukset, viihtyisät penkit istuskella ja koko muu ympäristö. Ensi kertaa tultuani Pälkäneelle ajoin umpimähkään Epaalantietä lähelle Pälkäneveden rantaa kauniiden viljavien peltojen keskellä. Minulle tuli olo, että haluaisin asua siellä. Nimi Epaala itsessään oli jo kiehtova. Olen työni vastapainoksi aina välillä kirjoittanut runoja ja sepittänyt pieniä tarinoita. Epaalasta syntyi heti pieni tarina peltokeijuineen ja haltioineen. Sitten tutustuin kauniiseen Myttäälään, joka jo heti alkumatkasta kiehtoi puutarhoillaan ja viljelyksillään. Ja siellä sijaitseva kartano on todella kaunis, vanhanaikaisessa hyvin hoidetussa miljöössä. Näkymä paikallistieltä alas peltoja pitkin kohti Mallasvettä on huikaisevan kaunis. Tuli mieleeni lapsuus, jolloin asuin maalaismiljöössä peltojen keskellä. Näin mielessäni pihassa hevosia, palvelusväkeä toimissaan ja kuulin vellikellon soittavan syömätauolle. Myttäälässä tutustuin erääseen maanomistajaan, joka kertoili tarinoita vanhoista ajoista, omenapuutarhoista Myttäälästä miltei keskustaan asti. Ja pääsinpä kerran jopa saunomaan hänen saunaansa Mallasveden äärellä ja uimaan Mallasveteen. Vesi oli ihanan raikasta ja järvi hiekkapohjainen. Kuulin myös, että sielläpäin löytyy kalastajia, jotka kalastavat muun muassa muikkua. Kuvittelin jo mielessäni itseäni savustamassa kaloja kesäiltana omalla pihallani. Hyviä unelmia. Näin vähitellen eri käynneillä Pälkäneestä alkoi tulla vähitellen tuttu. Luopioisissakin kävin ja siellä oli montakin kaunista paikkaa, mutta sijainti hieman liian kaukana päivittäisiä työmatkojani ajatellen. Oma paikka kuitenkin löytyi kalan savustamiselle ja asumisellekin. Vähitellen kasvaa sitten aito Pälkäneen tuntemuskin näiden hyvinkin yksittäisten alkuhavaintojen jälkeen. Tiedän, että monta hyvää asiaa on näkemättä. Olen kokenut, että Pälkäneellä on edelleen sellainen mukava leppoisa maalaiskylän henki. Samanlaista kiireisyyttä kuin kaupungeissa, ei siellä onneksi juurikaan koe. Ihmiset tuntevat toisensa, juttelevat ja moikkaavat. Tietävät ja tuntevat toisensa ja silti jokaisella on se oma rauhansa olla ja elää. Kaupan kassallakin ihmisillä näyttää olevan enemmän aikaa vaihtaa kuulumisia. He tuntuvat ystävällisiltä ja ilmapiiri on kodikas. Se on keskeinen osa viihtyvyyttä. Arjen toimivuudesta en tiedä vielä paljoakaan, vaan tietoni perustuvat lähinnä lukemaani lehteen. Siinä oli tietoa keskustan alueen vanhoista vesiputkista, jotka toivon mukaan laitetaan pian kuntoon. Hyvä vesi sekä ehjät ja puhtaat vesiputket ovat ihan perusasioita. Poikkesin yhtenä iltana paikallisella uimarannalla Pakanrannassa. Näkymä on todella kaunis. Juuri silloin lipui laiva Kostianvirtaa pitkin kohti Mallasvettä, kaunista. Jonakin iltana joku lauloi kauniisti vierasvenesatamassa joen toisella puolella. Ajattelin miten mukava olisi ottaa eväät mukaan ja pyöräillä sinne laiturille, istuskella siellä ilta. Ranta oli yllättävän matala, mutta uimisesta ei ole vielä kokemusta. Juttelin nuoren äidin kanssa, jolla oli mukana kaksi lasta. Hän kertoi muuttaneensa Pälkäneelle kaksi viikkoa sitten. Kysyin miksi hän päätyi juuri tänne. Hän kertoi tulleensa pienen koulun vuoksi ja siksi että asunto löytyi helposti ja vieläpä hyvältä paikkaa. Hänen toista lastaan oli kiusattu isomman kunnan isommassa koulussa. Hän päätti etsiä lapsilleen paremman miljöön elää. Vaikutelma Pälkäneestä oli ollut hänelläkin turvallinen, kodikas ja viihtyisä. Pikku tyttö hänen vierellään sanoi jäätelön syönnin keskeltä: Minä tykkään asua maalla. Siinäpä vaikka hyvä mainos kunnalle! on kaunista, tässäkin tapauksessa. On vain huomattava pitää huolta siitä Pieni kaikesta pienestä, ja osattava arvostaa sitä. Ja tärkeää on tietysti pienen toimivuus ja jatkuva kehittäminen. Jos pitkään asuu samalla paikkakunnalla, voi silmä turtua eikä enää näekään hyviä eikä hoidettavia puolia. Kun vuoropuhelu viranhaltijoiden ja kuntalaisten välillä toimii hyvin, niin tietokin kulkee ja kaikkien viihtyvyys ja motivaatio yhteiseen asioista huolehtimiseen paranee. Työssäni erilaisissa työyhteisöissä olen monasti saanut nähdä sekä hyvän tiedonkulun että toimivan keskinäisen kanssakäymisen edut. Myös palaute sekä kunnan sisällä toimivien että tulevilta ja lähteviltä asukkailta on tärkeää asioita kehittäessä. Voi jalkautua ja tavata ihmisiä, mutta palautetta voi myös kerätä ajoittain systemaattisesti. Jos kuntalaisilla on yhtenäinen käsitys kunnan vetovoimatekijöistä ja niihin eri tasoilla myös yhteisesti panostetaan, syntyy myös pysyvämmin hyvää imagoa ja menestystä kunnalle, hyvinvointia kaikille. Tulee olemaan mielenkiintoista tutustua lisää Pälkäneeseen. Se varmaankin tarjoaa myös upeita mahdollisuuksia näyttää tai kokea jotain hyvää ja elämyksellistä tulevien vieraitteni ja ystävieni kanssa vaikkapa melontaretkellä, Rajalansaaren savusaunassa, pyöräretkellä kauniissa maisemissa tai jotain tai jossain mistä en vielä tiedä mitään. Kaikki tuollainen luo omaa vahvaa identiteettiään kunnalle ja rikastuttaa sekä asumista että kunnan omaa imagoa. Myönteinen tunnettuus kasvaa. Positiivisin fiiliksin jään siis odottamaan tulevaa, hyvää asumista uudessa kotikunnassa. Tähän loppuun sopisi hyvin jokin Eino Leinon, Risto Rasan tai Aale Tynnin runo, mutta lainaanpa nyt vaikkapa Jarno Pennasen runoa Lähde aamulla kävelemään ja samalla toivotan kaikille pälkäneläisille oikein hyvää loppukesää. Sanomattakin olette varmasti kovin ylpeitä kotiseudustanne. Se on tärkeää, se on hyvä. Minä opettelen myös vähitellen sitä tuntemaan. Lähde aamulla kävelemään, kun aamukaste vielä viipyy apilan poskella, kun heinikko punertuu, lähde aamulla kävelemään. Kun linnut vielä empien laulavat, ja kukko pelästyy rohkeuttaan, silloin lähde kävelemään. Kaikki ovet aukeavat Sinulle, jokaisen ikkunan aamutervehdys, silloin lähde kävelemään. Puu ja ruohot puhuvat aamulle, aamuaskel kimpoo jaloistasi, lähde aamulla kävelemään. kesäisin terveisin yrityspsykologi ja elämänpohtija Anne Melkinen
Yritykset Kankaanmaa Luopioinen Kankaanmaa Kankaanmaa Luopioinen Yritystontit Pälkäneellä Pälkäneellä on tarjolla runsaasti tontteja ja toimitiloja erilaisten yritysten tarpeisiin. Kunnalla on aktiivisen maapolitiikan ansiosta tarjolla hyvin alueilta kunnan eri osista Kunnan keskustan Onkkaalan läheisyydessä ja valtatie 12:n varrella sijaitsee Kankaanmaan teollisuusalue. Kankaanmaalla on tarjolla kaksi pientä ja yksi isompi alue yritystoimintaan. Suuri alue on kooltaan yhteensä yli kolme hehtaaria. Alueesta on mahdollista lohkoa yritysten tarpeisiin pienempiä osia. Pienemmät alueet ovat kooltaan muutamia tuhansia neliömetrejä. Kankaanmaan alue on kokonaisuudessaan pohjavesialuetta. Pälkäneellä on vapaita yritystontteja kaikissa kolmessa päätaajamassa: Lahdentien varressa Kankaanmaalla, ssa ja Luopioisissa. Luopioinen Luopioinen ssa, vartin päässä Onkkaalasta, on tarjolla kaksi yritysaluetta. Suuremman alueen koko on 2,3 hehtaaria ja pienemmän 1,1 hehtaaria. Alueista voidaan lohkoa yritysten tarpeisiin pienempiä osia. Alueet sijaitsevat seututie 322:n varrella n keskustassa. Luopioisissa on tarjolla yksi yritystontti kylän keskustassa ja useita tontteja noin 5 hehtaarin alueella puolen kilometrin päässä kylän pohjoispuolella. Alueita voidaan jonkin verran järjestellä ostajan toiveiden mukaan. Tonttien lisäksi kunnalla on tarjolla jonkin verran toimitiloja Onkkaalassa, ssa ja Luopioisissa erilaisiin tarpeisiin. Näitä tiloja voi tiedustella kunnasta suoraan tarjonnan vaihtelun vuoksi. Valtatie 12:n ja seututie 322:n risteyksen läheisyyteen Onkkaalaan ollaan kaavoittamassa lähitulevaisuudessa uutta yritysaluetta palvelu- ja teollisuusyritysten tarpeisiin. Alueen kaavoittaminen on vielä aivan alkuvaiheessa ja kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä kuntaan. Aluetta voidaan suunnitella kiinnostuneiden yritysten ja yrittäjien tarpeiden mukaan. Alue voisi olla toiminnassa 2020-luvun alussa. Pälkäneen kunta ja erityisesti Kankaanmaa ovat logistisesti hyvällä paikalla suhteessa Tampereeseen, Hämeenlinnaan, Valkeakoskeen, Lahteen ja Helsinkiin. Hyvät tieyhteydet kaikkiin suuntiin ja takaavat myös hyvät yhteydet asiakkaisiin ympäri eteläistä Suomea. Lisätiedot: elinkeinoasiamies Jaana Koivisto-Virtanen 050 521 5240, jaana.koivisto-virtanen@palkane.fi Verkkokauppa ja yrittäjäperhe viihtyvät maaseudulla akkula.fi elää netin ja postin varassa Yrittäjä Tomi Valkonen muutti perheensä ja firmansa kanssa Pälkäneen Kantokylään kolmisen vuotta sitten. Miehen yritys akkula.fi on puhdasverinen verkkokauppa, joka toimii asiakkaan suuntaan vain netissä ilman kiinteätä myymälää. Toimintaa pyöritetään perheen kotitalon piharakennuksesta. Verkossa operoivan modernin yrityksen mieltää helposti kaupunkilaiseksi. Kuitenkin juuri verkkokauppa on yritystyyppi, joka pystyy toimimaan missä tahansa, kunhan verkkoyhteydet ja tavarantoimitukset pelaavat. Yrityksen päätuoteryhmä on nimensä mukaisesti akut, tarkemmin sanoen pienakut, joita käytetään jos jonkinlaisissa sähköä vaativissa laitteissa. Toinen tärkeä tuoteryhmä on tehokkaat käsi- ja otsavalaisimet. Akkupuoli on nyt kuumempi. Sieltä olen saanut useita akkuvalmistajia yhteistyökumppaneiksi. Lamppujakin myydään edelleen, mutta niiden osalta olen vähentämässä tuotemerkkejä, Valkonen kertoo. Liikevaihto on kasvanut merkittävästi ja yhtiömuodon muutos toteutettiin elokuun alussa. Vaihdettiin toiminimestä osakeyhtiöksi. Toiminta on jo sen verran isoa, että se on hyvä eriyttää omasta taloudesta. Osakeyhtiönä voin jatkossa maksaa oikein palkkaa itselleni ja vanhimmalle pojalle, joka on ollut kesätyöntekijänä, selvittää Valkonen muutoksen syitä. Kasvupotentiaalia kyllä olisi, mutta nyt olen pitänyt markkinoinninkin aivan minimissä, ettei tulisi liikaa tilauksia yhden miehen hoidettavaksi. Verkkokauppa ei toimi ilman toimivia nettiyhteyksiä. Valkosten taloon ei syystä tai toisesta ole saatu kiinteää verkkoyhteyttä, mutta langattomilla liittymillä pärjäillään. 3G-verkon aikana oli tuskaista, mutta kun saatiin 4G, homma alkoi toimia kunnolla. Varmuuden vuoksi meillä on kuitenkin kahden eri operaattorin liittymät. Valkonen on kuitenkin innoissaan Pälkäneen kunnan käynnistämästä valokuituhankkeesta, jolla on tarkoitus tuoda nopea, kiinteä netti kaikille halukkaille. Ilman muuta lähden siihen mukaan jo yrityksenkin takia. Meidän perheessä ollaan muutenkin sellaisia digikuluttajia, että otamme kuituyhteyden mielellämme. Ei kuppikuntia vaan luontoa ja väljyyttä Nettiyhteyksien ohella verkkokaupan elinehto on, että tuotteet kulkevat tilaajille nopeasti ja varmasti. Valkosen palvelulupaus on, että kaikki ennen kello 14 tehdyt tilaukset lähtevät asiakkaalle vielä samana päivänä. Kannan S-Marketin postiin joka päivä lähetyksiä isoilla Ikea-kasseilla. Siellä on ilo asioida iloisten ja palvelualttiiden myyjien kanssa. Palvelu toimii hyvin, kuten myös toisella kumppanilla Matkahuollolla. Aiemmin Pirkkalassa asuneet Valkoset löysivät Pälkäneen etsiessään perheelle ja yritykselle isompia tiloja. Tampereen hintataso oli liian kova, mutta täältä löytyi riittävästi neliöitä sopivaan hintaan ja vielä tuttuja ihmisiä naapurustoon. Kiireetön, lämmin ilmapiiri viehättää ja tulijat on otettu vastaan välittömällä tavalla. Täällä ei tunnuta olevan ollenkaan niin kuppikuntaisia 10 kuin esimerkiksi omalla kotiseudullani 10 Varsinais-Suomessa. Varsinkin toisiin yrittäjiin on ollut helppo tutustua, kehuu Valkonen. Perheessä on kaksi kouluikäistä poikaa ja muutaman vuoden päästä kolmaskin. Heidän kauttaan on tullut myös tutustuttua paikallisiin. Yrityksen kannalta asuinpaikalla ei ole juuri merkitystä. Tärkeämpää on se, että lapsille on hyvät koulut ja muut olosuhteet. Itse olen työni vuoksi paljon kotona, enkä juuri ehdi harrastamaan. En kuitenkaan pistäisi pahakseni, jos joku pyytäisi vaikka lentopalloporukkaan, Valkonen vinkkaa. Yrittäjäperheen äiti Sari Valkonen arvostaa maaseutuasumisessa väljyyden ja luonnon läheisyyden lisäksi erityisesti sitä, että omassa pihassa voi kasvattaa marjoja, omenia ja muuta syötävää. Koitamme tukea myös muita paikallisia yrittäjiä. Erityisesti olemme ihastuneet Paijan perunoihin ja Aspilan vihanneksiin. Jarmo Salonen Lisätyövoima vauhdittaisi kauppaa Kasvava yritys tarvitsisi jo muutakin lisätyövoimaa kuin kesäpojan. Yrittäjä ei yksin ehdi kaikkeen edes päivää venyttämällä. Se alkaa olla jo kasvun esteenä. Toivon löytäväni osakkaaksi tai työntekijäksi yrittäjähenkisen kaverin pyörittämään firmaa kanssani. Aktiivinen, mielellään atk-taitoinen ihminen olisi haussa, ainakin aluksi osa-aikaiseksi, haaveksii Valkonen. Yrittäjä kiittelee, että Panu Raivio kunnasta onkin käynyt esittelemässä hänelle työllistämismahdollisuuksia. Pirkkalasta Pälkäneelle muuttaneen Tomi Valkosen mielestä kunnassa on lämmin ja välitön yritysilmasto.