Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Saarijärven kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Satu Autiosalo 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Timo Rusanen Kaupunginjohtaja 044 4598 201 timo.rusanen@saarijarvi.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 10.03.2014 5. Toimielimen nimi Toimielimen nimi - Kaupunginhallitus 6. Onko vastaaja
7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava mahdollisuuksien mukaan lähellä asukkaita, mutta palveluja voidaan niiden saatavuuden tai laadun turvaamisen niin edellyttäessä keskittää. Onko linjaus tarkoituksenmukainen? 9. 6 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako lakiehdotus kielellisten oikeuksien toteutumisen riittävän hyvin? 10. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä - Lain tavoitteena on luoda edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen riittävälle ja yhdenvertaiselle saatavuudelle koko maassa. Jotta tavoite toteutuu, tarvitaan myös sote-alueiden palveluiden järjestämistä ohjaavia toimia (esim. STM).
11. 7 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueista sekä perustason alueista. Järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä säädetään tarkemmin 11 :ssä. Pääsäännön mukaisesti sosiaali- ja terveysalue vastaa kaikkien palvelujen järjestämisestä. Perustason alueella on kuitenkin rajoitettu palvelujen järjestämisoikeus. Tulisiko kaikkien sosiaalija terveyspalvelujen kuulua vain sosiaali- ja terveysalueen järjestämisvastuulle? 12. 8 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueiden sekä perustason alueiden muodostumisen yleisistä edellytyksistä. Ovatko laissa määritellyt sosiaali- ja terveysalueiden yleiset edellytykset riittävän selkeitä? Avoimet vastaukset: Ei 13. Ovatko laissa määritellyt perustason alueiden yleiset edellytykset riittävän selkeät? Avoimet vastaukset: Ei
14. 11 :ssä säädetään järjestämisvastuun jakautumisesta sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen välillä. Valitkaa seuraavista vastausvaihtoehdoista yksi, joka vastaa parhaiten näkemystänne. Avoimet vastaukset: Perustason alueen järjestämisvastuulla tulisi olla vähemmän palveluja 15. 16 :ssä säädetään erityisvastuualueiden tehtävistä. Tuleeko erityisvastuualueella olla kaikki säännöksessä luetellut tehtävät? 16. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen Ei, valitkaa seuraavista erityisvastuualueille säädetyistä tehtävistä ne, joita erityisvastuualueilla ei mielestänne tulisi olla.
17. Muita huomioita 2 luvun säännöksistä - Numeroinnit vastaavat kysymyslomakkeen numerointia. 9Mikäli kaikkien palvelujen järjestämisvastuu siirtyy sosiaali- ja terveysalueelle, se edellyttää että lakiin luodaan kannustinjärjestelmä, joka palkitsee kuntien aktiivisen työn hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä lakiluonnoksen 9 mukaisesti. Kunnilla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa oman toiminnan kautta niihin kustannuksiin, joita kunnalle sosiaali- ja terveystoimesta aiheutuu. 10.8 Miten määritellään laissa alueilta vaadittavat taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Sosiaali- ja terveysalue: Miten työssäkäyntialue tai yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäinen alue tai toiminnallinen kokonaisuus määritellään käytännössä. Lain mukaan Työssäkäyntialueella voi olla vain yksi sosiaali- ja
terveysalue, miten määritellään esim. maakunnan reuna-alueet. 11.Miten määritellään laissa alueilta vaadittavat taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Sosiaali- ja terveysalue: Miten työssäkäyntialue tai yhdyskuntarakenteeltaan yhtenäinen alue tai toiminnallinen kokonaisuus määritellään käytännössä. Lain mukaan Työssäkäyntialueella voi olla vain yksi sosiaali- ja terveysalue, miten määritellään esim. maakunnan reuna-alueet. Perustason alueita tulisi muodostaa. Kunnille ei tulisi antaa mahdollisuutta toimia palveluntuottajina sote-alueelle. Tämä järjestely on omiaan hämärtämään sote-palveluiden järjestämisvastuuta Erityisvastuualueiden vastuulle on suunniteltu tehtäviä (mm. palveluiden keskittämistä ja tiedonhallintaa koskevat asiat) joita tulisi tarkastella koko valtakunnan tasoisesti ja näin ollen niitä koskevat vastuut ja velvoitteet tulisi sisällyttää esim. STM:n tehtäviin 18. 17 :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen sekä perustason alueen hallinnosta. Pääsääntöisesti alueiden hallinto järjestetään vastuukuntamallilla, joka poikkeaa nykyisin käytössä olevasta vastuukuntamallista. Onko järjestämislain mukainen vastuukuntamalli selkeä? Avoimet vastaukset: Ei 19. 18 :ssä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon oikeudellisesta ja taloudellisesta vastuusta. Onko sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen oikeudellinen vastuutaho säännösten perusteella selkeä? Avoimet vastaukset: Ei 20. 19 :ssä säädetään edellytyksistä, joiden toteutuessa sosiaali- ja terveysalueeseen kuuluvat
kunnat voivat päättää alueen hallinnoimisesta kuntayhtymämallilla. Yksi edellytyksistä on, että kuntayhtymää kannattaa vähintään puolet alueen kunnista, joiden asukasluku on vähintään 2/3 alueen yhteenlasketusta asukasluvusta. Ovatko nämä suhdeluvut oikeita? 21. Pitäisikö sote-alueeseen kuuluvilla kunnilla olla esitettyä vapaampi mahdollisuus sopia, hallinnoidaanko aluetta vastuukuntamallilla vai kuntayhtymämallilla? 22. 21 :ssä säädetään vastuukuntamallin yhteistoimintasopimuksesta. Edustajainkokous hyväksyy yhteistoimintasopimuksen. Kuinka yhteistoimintasopimuksesta tulisi päättää?
23. 22 :ssä säädetään vastuukunnan yhteisestä toimielimestä. Kaikista kunnista ei välttämättä ole edustajaa toimielimessä. Onko tarkoituksenmukaista, että lain mukaan kaikilla kunnilla ei tarvitse olla edustajaa toimielimessä? 24. 23 :ssä säädetään vastuukuntamallin toimielimen tehtävistä. Ovatko ne hyväksyttäviä? 25. Onko hyväksyttävää, että vastuukuntamallissa toimielimen tilinpäätös tulee hyväksyä edustajainkokouksessa?
Avoimet vastaukset: Ei 26. 31 40 :ssä säädetään erityisvastuualueiden hallinnosta. Onko esitetty erityisvastuualueen hallinnon järjestäminen mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei 27. 34 :ssä säädetään erityisvastuualueen hallituksen kokoonpanosta. Onko hallituksen kokoonpano tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: Ei 28. 39 :ssä säädetään erityisvastuualueen päätösvallasta. Onko hyväksyttävää, että erityisvastuualueilla on suoraa päätösvaltaa sote- ja perustason alueiden päätösvaltaan kuuluvissa asioissa?
Avoimet vastaukset: Ei 29. Muita huomioita 3 luvun säännöksistä - 16.ja 17. Järjestämislaissa vastuukunnan rooli on hämärtynyt palveluiden järjestäjänä johtuen mm. edustajainkokousjärjestelystä. 19. Mutta kuitenkin niin, että laissa olisi joku perälautamalli, jos alueen kunnat eivät pääse sopimukseen. 21.Jos laista poistettaisiin esitys edustajainkokouksesta ja sote-palveluiden järjestämisestä päätettäisiin vastuukunnan toimielimessä, tulisi toimielimessä olla riittävä edustus kaikista alueen kunnista. 22.Toimielimellä tulisi kuitenkin olla kaikki sote-palveluiden järjestämiseen liittyvät tehtävät ja sote-palveluiden järjestämistä koskeva vastuu ja päätösvalta. Nyt järjestämislakiluonnoksessa tehtävät ja vastuu jakaantuu edustajainkokouksen ja toimielimen kesken. Tämä hämärtää järjestämisvastuuta ja vaikeuttaa palveluiden sujuvaa järjestämistä 25.hallitus voi kutsua asiantuntijoita yms. mutta asiantuntijatahojen edustajien (esim. koulutusorganisaatiot) ei tarvitse kuulua hallitukseen 26. Tämä hämärtää järjestämisvastuuta. Sote-alueella tulee olla yksiselitteinen päätösvalta järjestämisvastuulla olevista palveluista. 27. Sotepalveluiden järjestämisvastuu on määriteltävä selkeästi jonkin tahon vastuulle. Lakiluonnoksessa järjestämisvastuu jakaantuu sote-alueiden edustajainkokousten, sote-alueen vastuukunnan/kuntayhtymän toimielinten sekä erityisvastuu-alueiden yhtymäkokouksen ja erityisvastuualueiden toimielinten kesken. Sotepalveluiden järjestämistä koskeva päätösvalta ja vastuu on määriteltävä yksiselitteisesti sote-alueen vastuukunnalle/vastuukunnan toimielimille. Erillisiä kuntien edustajista koostuville edustajainkokouksille/yhtymäkokouksille ei tule määritellä päätösvaltaa/roolia. Vastuukunnalle on lisäksi annettava myös otto-oikeus. Tällöin vastuukunnalla on tosiasiallinen mahdollisuus kantaa järjestämisvastuuta. 30. Huomioita 4 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 31. 47 :ssä säädetään perustason alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko perustason alueen rahoitusperiaate selkeä?
32. 48 :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Sote-alueen rahoitus koostuu sekä alueen kuntien että sote-alueeseen mahdollisesti kuuluvien perustason alueiden maksuosuuksista. Onko sote-alueen rahoitus selkeä? 33. 49 :ssä säädetään erityisvastuualueen rahoituksesta ja kuntien välisestä kustannusten jaosta. Onko ervan rahoitus selkeä? 34. 50 :ssä säädetään alijäämän kattamisvelvollisuudesta perustason alueella, sote-alueella ja erityisvastuualueella. Onko säännös hyväksyttävä?
35. Muita huomioita luvun 5 säännöksistä - 30. Mutta miten kannustetaan kuntia huolehtimaan ennaltaehkäisevistä palveluista, hyvinvoinnin edistämisestä, jos sote-kustannukset jaetaan kapitaatiomallilla 36. Huomioita 6 luvun säännöksistä Ei vastauksia. 37. 70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 38. 73 :ssä säädetään asiakas- ja potilastietojen rekisterinpidosta. Pidättekö hyväksyttävänä, että rekisterinpito määrätään sosiaali- ja terveysalueen vastuukunnan tehtäväksi myös perustason asiakas- ja potilastietojen osalta?
39. Muita huomioita 7 luvun säännöksistä - 35.70 :ssä säädetään henkilön hoidon järjestämisestä hänen muuttaessa uuteen kotikuntaan. Nykyään kotikunnan muuttuessa perhehoidon, laitoshoidon ja asumispalvelujen rahoitusvastuu säilyy entisellä kotikunnalla. Ehdotuksen mukaan järjestämisvastuun siirtyessä myös rahoitusvastuu siirtyy uudelle kotikunnalle. Onko esityksen mukainen rahoitusvastuun siirtyminen kotikunnan muuttuessa hyväksyttävää? 40. Voimaanpanolain 3 ja 4 :ssä säädetään sote-alueen ja perustason alueen muodostamisesta. Onko väestökriteerien sitominen vuoden 2013 loppuun hyväksyttävää? 41. Onko alueista päättämisen aikataulu sopiva? 42. 5 :ssä säädetään Uudenmaan sosiaali- ja terveysalueesta. Onko säännös mielestänne hyväksyttävä?
Avoimet vastaukset: Ei ota kantaa 43. 13 :ssä säädetään perustason alueen oikeudesta järjestää erikoissairaanhoidon palveluja. Onko säännöksen mukainen lupamenettely tarkoituksenmukainen? 44. 14 :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Ehdotukseen ei sisälly henkilöstön osalta määräaikaista siirtymäsuojaa. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? 45. 15 :ssä on säädetty omaisuusjärjestelyistä. Onko linjaus hyväksyttävä?
46. Millaista muutostukea toivoisitte valtioneuvoston kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen tarjoavan? Ei vastauksia. 47. Muut kommentit hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä - Sote-uudistusta koskevat päätökset, ovatpa ne sitten minkälaiset tahansa, tulisi tehdä nopeasti, jotta tällainen siirtymävaihe kaikkine epätietoisuuksineen jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja resurssit ja kehittämispanostukset olisi mahdollista suunnata järkevällä tavalla. Nyt mm. Saarikassa pohditaan, että mitä kannattaa tehdä, miten toimintamalleja ja palveluja uudistaa, kun ei tiedetä mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kuinka pitkään toimintaa jatketaan tässä muodossa jne.