Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmäselvitys Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialue 26.8.2013
Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Jätteiden kuljetusjärjestelmät... 3 2.1 Uuden jätelain sääntely... 3 2.2 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus... 4 2.3 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus... 4 3 Selvityksen toteuttaminen... 5 4 Perustiedot nykytilanteesta... 5 4.1 Sako- ja umpikaivolietteitä tuottavat kiinteistöt... 5 4.2 Lietteiden vastaanottopaikat ja vastaanottokapasiteetit... 6 4.3 Kuljetusyritykset ja kuljetusten suorittaminen... 7 4.4 Laskutus ja rekisterinpito... 8 5 Kotitalouksien asema... 8 5.1 Palvelun saatavuus ja toimivuus nykytilanteessa... 8 5.2 Palvelut kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa... 11 5.3 Tyhjennyshinnat eri järjestelmissä... 11 6 Kuntien, viranomaisten ja jäteyhtiön toiminta... 13 6.1 Lietteiden käsittely kuntien vesihuoltolaitoksissa... 13 6.2 Tyhjennysten seuranta jätehuoltoviranomaisen toimesta... 13 6.3 Ympäristönsuojeluviranomaisten suorittama valvonta... 14 6.4 Jäteyhtiön palvelujen tuottaminen... 14 7 Ympäristövaikutukset eri järjestelmissä... 15 7.1 Kuljetusten aiheuttamat ympäristövaikutukset... 15 7.1.1 Yleistä kuljetusten ympäristöpäästöistä... 15 7.1.2 Tutkimuksen toteutus... 15 7.1.3 Nykytilanne... 16 7.1.4 Optimoitu tilanne... 16 7.1.5 Tulosten laskenta... 17 7.1.6 Tulokset... 18 7.2 Muut ympäristövaikutukset... 21 8 Yritysten asema eri järjestelmissä... 21 8.1 Yritysvaikutusselvityksen toteutus... 21 8.2 Yritysten toiminta kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetusjärjestelmässä... 22 8.2.1 Lietekuljetusten työllistävä vaikutus... 22 1
8.2.2 Yritysten toiminta-alueet... 23 8.2.3 Liikevaihto... 24 8.2.4 Kalusto... 24 8.3 Yritysten asennoituminen kuljetusjärjestelmämuutokseen... 27 8.4 Arvio yritysten asemasta kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa... 29 9 Jätelain vaatimusten toteutuminen nykyisessä kuljetusjärjestelmässä... 30 10 Lopuksi... 31 Lähteet... 32 Liitteet... 32 2
1 Johdanto Uusi, 1.5.2012 voimaan tullut jätelaki (646/2011, JL) velvoittaa kunnan huolehtimaan, että kunnallisella jätehuoltovastuulla olevan jätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta käsittelyyn (kiinteistöittäinen jätteenkuljetus, JL 35 ). Jätteenkuljetuksessa on kyse julkisesta välttämättömyyspalvelusta. Kunnan järjestämisvastuulle kuuluu mm. asumisessa syntyvän jätteen (ns. kotitalousjätteen) jätehuolto. Asumisessa syntyvää jätettä on kaikki vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvä jäte sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta, mukaan lukien sako- ja umpikaivolietteet (JL 32 ). Asumisessa syntyvän jätteen säätämistä kunnan vastuulle on pidetty perusteltuna muun muassa siksi, että yksittäiseltä kotitaloudelta on kohtuutonta edellyttää jätehuollon itsenäistä järjestämistä lain ja sen nojalla säädettyjen tai määrättyjen kaikkien vaatimusten mukaisesti. Kotitalouksilla tulee olla oikeus palvelun helppouteen, saatavuuteen ja toimivuuteen kaikissa oloissa, kaikkina aikoina ja kaikilla alueilla. 1 Jätteenkuljetuksen vaihtoehtoja ovat jätelain mukaan kunnan järjestämä ja kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Jätteenkuljetusjärjestelmästä päättäminen kuuluu jätehuoltoviranomaiselle eli tällä alueella Savo-Pielisen jätelautakunnalle. Jätehuoltoviranomaisen on jätelain mukaan tarkasteltava jätteiden kuljetusjärjestelmä, mikäli käytössä on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus. Tämä järjestelmä on jätelautakunnan toimialueella käytössä sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Jätelautakunnan toimialueeseen kuuluvat seuraavat 17 kuntaa: Juankoski, Juuka, Kaavi, Konnevesi, Kuopio, Lieksa, Maaninka, Nurmes, Pieksämäki, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Valtimo ja Vesanto. Kuljetusjärjestelmän tarkastelua ja tehtävää päätöksentekoa varten laadittiin selvitys, jossa selvitettiin kokonaisuutena kattavasti mm. perustiedot jätehuollon nykytilasta, kotitalouksien asema, ympäristönäkökohdat ja yritysten asema. 2 Jätteiden kuljetusjärjestelmät 2.1 Uuden jätelain sääntely Jätelain määrittämänä pääsääntönä on kunnan järjestämä ja kilpailuttama jätteenkuljetus. Toinen vaihtoehto on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus (aiemmin ns. sopimusperusteinen jätteenkuljetus), jossa alueen asukkaat itse sopivat kuljetusyhtiön kanssa jätteiden keräyksestä ja kuljetuksesta kunnan määräämään loppusijoituspaikkaan. Uusi jätelaki velvoittaa kunnan jätehuoltoviranomaista tarkastelemaan kuljetusjärjestelmän ja tekemään siitä päätöksen vuoden kuluessa lain voimaantulosta, mikäli kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on nykyisin käytössä. Jos päätöksellä siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, siirtyminen kuljetusjärjestelmästä toiseen voi tapahtua aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä ja viimeistään viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kunta voi hyväksyä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen vain, jos voidaan perustellusti katsoa, että alueella on tarjolla kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin (JL 35 ). Lisäksi tyhjennyksissä on noudatettava kunnan jätehuoltomääräyksiä. Näiden 1 Lähde: HE 199/2010 vp, jätelain 32 :n yksityiskohtaiset perustelut. 3
edellytysten on täytyttävä myös kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle on asetettu lisäksi erityisiä lisäedellytyksiä (JL 37 ). Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei ole mahdollinen, jos se heikentää jätehuollon yleistä toimivuutta alueella taikka lisää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Lisäksi kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen tulee arvioida olevan kokonaisuutena myönteinen ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan. Arvioitavia seikkoja tällöin on muun muassa vaikutukset eri toimijoiden jätehuoltokustannuksiin ja työmäärään. Päätöksenteossaan kunnan jätehuoltoviranomainen voi painottaa niitä jätelaissa säädettyjä tekijöitä, joita se pitää alueellisesti tärkeinä näkökohtina. Kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset ovat tiukemmat kuin aikaisemmin voimassa olevan jätelain mukaisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen käyttöönoton edellytykset. Tämä on katsottu tarpeelliseksi erityisesti kiinteistön haltijoiden oikeussuojan turvaamiseksi. Jätteenkuljetuksen järjestäminen kiinteistön haltijan järjestämänä lisää kiinteistön haltijan velvollisuuksia verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Näin ollen tätä järjestelmää ei ole mahdollista valita, jos jätelain edellytykset eivät täyty. 2 Halutessaan jätehuoltoviranomainen voi tosin siirtyä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, vaikka kiinteistön haltijan järjestämän kuljetuksen edellytykset täyttyisivät. 3 2.2 Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on tällä hetkellä käytössä sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen osalta. Kiinteistön haltijan tilaamassa jätteenkuljetuksessa kiinteistön haltijat sopivat itse kuljetusten järjestämisestä valitsemansa jätehuoltorekisteriin merkityn kuljetusurakoitsijan kanssa. Jätteenkuljetukset voidaan sopia tehtäväksi säännöllisesti tietyin väliajoin tai jokainen jätteenkuljetuskerta tilataan erikseen. Kuljettajat päättävät itse kuljetushinnoistaan. Jokaisen jätteen ammattimaista kuljettamista suorittavan toimijan on oltava hyväksyttynä jätelain 96 :n mukaisesti jätehuoltorekisteriin. Jätehuoltorekisteriä ylläpitävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset jätelain 142 :n mukaisesti. Virallista tietoa jätehuoltorekisteriin merkityistä kaikista kuljettajista ei ole tällä hetkellä yleisesti verkossa asiakkaiden saatavilla. Kuntien jäteyhtiö, Jätekukko, ylläpitää internet-sivuillaan listausta alueen lietekuljettajista asiakkaita varten. Lisäksi kuljettajat on listattu lietteitä koskevaan esitteeseen. Listaukset perustuvat ELY-keskukselta määräajoin kysyttäviin tietoihin jätehuoltorekisteriin merkityistä kuljettajista. Tiedonvaihdossa on ollut kuitenkin puutteita. 2.3 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kunta, Savo-Pielisen jätelautakunnan alueelle kunnallinen jäteyhtiö Jätekukko, järjestää kuljetuksen omana toimintanaan tai hankkimalla palvelut yksityiseltä yrittäjältä julkisia hankintoja koskevan lain (348/2007) mukaisesti. Käytännössä jäteyhtiöllä ei ole omaa kuljetuskalustoa, vaan kuljetukset järjestetään hankkimalla palvelut yksityisiltä kuljetusyrityksiltä. Jäteyhtiö kilpailuttaa keskitetysti urakka-alueittain jätekuljetukset kiinteistön omistajien puolesta. 2 Lähde: HE 199/2010 vp, jätelain 37 :n yksityiskohtaiset perustelut. 3 Lähde: Suomen kuntaliitto 2013. 4
Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on tällä hetkellä käytössä kunnan järjestämä jätteenkuljetus kaikkien kunnan järjestämisvastuulle kuuluvien jätteiden paitsi sako- ja umpikaivolietteiden osalta. 3 Selvityksen toteuttaminen Savo-Pielisen jätelautakunnassa sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusjärjestelmää koskevaa päätöksentekoa varten on tehty tämä kuljetusjärjestelmäselvitys, jossa tarkastellaan kokonaisuutena kattavasti mm. perustiedot jätehuollon nykytilasta, kotitalouksien asema, ympäristönäkökohdat ja yritysten asema. Selvitys on laadittu yhteistyössä kunnan jätehuoltoviranomaisen (Savo-Pielisen jätelautakunnan) ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Turun ammattikorkeakoulu on toteuttanut seuraavat selvityksen osiot: - kotitalouksien asema, - ympäristövaikutukset eri järjestelmissä kuljetusten osalta ja - kuljetusjärjestelmien yritysvaikutukset Lähtötiedot selvityksen tekemiseen on saatu jätelautakunnan hallinnoimasta jätehuollon asiakasrekisteristä. Kuntien vesihuoltolaitosten, kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten ja jäteyhtiön osalta tietoja kerättiin eri tahojen kanssa käydyissä yhteistyöpalavereissa. Yritysvaikutusten arviointia varten Turun ammattikorkeakoulu lähetti kyselyn kaikille Savo-Pielisen jätelautakunnan toimintaalueella toimiville jätehuoltorekisteriin 3.1.2013 merkityille lietekuljetusyrittäjille. Asukkaille, jotka olivat tyhjennyttäneet lietekaivojaan viimeisen kahden vuoden aikana, Turun ammattikorkeakoulu teki otannalla asiakastyytyväisyyskyselyn kotitalouksien aseman arvioimiseksi. 4 Perustiedot nykytilanteesta 4.1 Sako- ja umpikaivolietteitä tuottavat kiinteistöt Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella olevien kiinteistöjen määrä saadaan selville jätelautakunnan hallinnoimasta jätehuollon asiakasrekisteristä. Viemäriverkostoon kuuluvien kiinteistöjen määrät on selvitetty kuntien vesilaitoksilta (taulukko 1). Taulukko 1. Kiinteistöjen lukumäärä jätelautakunnan toimialueella Asiakasrekisterissä olevat asuin- ja vapaaajan kiinteistöt 77 000 Viemäriverkon piirissä olevat kiinteistöt 29 300 Viemäriverkon ulkopuolella olevat kiinteistöt Kiinteistöt, joilla syntyy lietettä (arvio) Sakokaivolliset kiinteistöt (arvio) Umpikaivolliset kiinteistöt (arvio) Kiinteistömäärä (kpl) noin 47 700, joista vakituisia asuntoja 43 % ja vapaa-ajan asuntoja 57 % 21 500 (n. 45 % viemäriverkoston ulkopuolisista kiinteistöistä) 16 100 (n. 75 % tyhjennyskohteista) 5 400 (n. 25 % tyhjennyskohteista) Arvio viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä, joilla syntyy lietettä (45 %), perustuu kiinteistön omistajille tehtyyn kyselyyn jätevesilietteiden synnystä ja lietteiden määrästä. Kysely 5
toteutettiin vuosina 2009 ja 2010 Kuopiossa, Pieksämäellä, Suonenjoella, Kaavilla, Juankoskella ja Nilsiässä. Kyselyyn vastasi noin 75 % kyselyn saaneista. Pohjanmaalla Lakeuden Etapin alueella olevassa Alavuden kunnassa viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä 70 % on sellaisia, joilla syntyy lietettä. Tämä ei perustu arvioon vaan todelliseen tilanteeseen. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella on suhteessa enemmän vapaa-ajan kiinteistöjä kuin Pohjanmaalla, joten kuivakäymäläratkaisuja on enemmän. Viemäriverkoston ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen, joissa syntyy lietettä, prosentuaalinen osuus kaikista viemäriverkoston ulkopuolella olevista kiinteistöistä on mahdollisesti enemmän kuin arvioitu 45 % kiinteistöstä. Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella on viemäriverkoston ulkopuolella arviolta noin 21 500 kiinteistöä, joissa syntyy sako- ja/tai umpikaivolietteitä. Tällä hetkellä lietteitä tyhjennetään noin 11 700 kiinteistöltä. Noin puolet kiinteistöistä ei tällä hetkellä toimita lietteitään toiminta-alueella toimiviin virallisiin vastaanottopaikkoihin alueella toimivien urakoitsijoiden kautta. Osa lietteistä saattaa ohjautua raja-alueelta toiminta-alueemme ulkopuolella oleviin vastaanottopaikkoihin. Lisäksi toiminta-alueella sijaitsee 2 950 toimivaa maatalousyrittäjää, joista osa käyttää asumisessaan syntyvät lietteet omilla pelloilla ravinteina. Asiakasrekisteriin kirjattujen tietojen mukaan kiinteistöillä tyhjennetään keskimäärin sakokaivolietteitä 2,4 m 3 /tyhjennyskerta ja umpikaivolietteitä 5,2 m 3 /tyhjennyskerta. 4.2 Lietteiden vastaanottopaikat ja vastaanottokapasiteetit Lietteiden vastaanottopisteitä on yhteensä 22 kpl. Vastaanottopaikat sijaitsevat yleisimmin kuntien vesilaitosten puhdistamojen yhteydessä. Puhdistamojen vastaanottokapasiteetit vaihtelevat paljon. Puhdistamot ovat tähän saakka pystyneet vastaanottamaan ja käsittelemään sako- ja umpikaivolietteet. Tosin pienimmillä puhdistamoilla tiettyihin vuodenaikoihin keskittyneet lietekuormat ovat aiheuttaneet kuormitusta jäteveden puhdistusprosessissa siten, että puhdistustulos heikkenee väliaikaisesti. Kaavio 1. Kuntien puhdistamoilla yhteensä ja Kuopion Lehtoniemen puhdistamolla vastaanotettujen lietteiden kokonaismäärää kuukausittain. 6
Kaavio 2. Pienillä puhdistamoilla vastaanotettujen lietteiden kokonaismäärää kuukausittain, esimerkkinä Rautavaara ja Valtimo. ELY-keskuksen jätehuoltorekisteriin on merkitty lietteiden kuljettajaksi kymmenkunta maatalousyrittäjää. Nämä yrittäjät levittävät muiltakin kiinteistöiltä noutamansa sako- ja umpikaivolietteet omille pelloilleen. Jätelautakunta on pyytänyt peltolevittäjiä ilmoittamaan keräämänsä lietteet jätehuollon asiakasrekisteriin, mutta ilmoituksia siirtoasiakirjoilla on tehnyt vain kaksi lieteurakoitsijaa. Tämän takia peltolevityksen määrää on vaikea arvioida. 4.3 Kuljetusyritykset ja kuljetusten suorittaminen Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella toimii noin 80 yrittäjää, jotka kuljettavat sako- ja umpikaivolietteitä. Useat yrittäjät toimivat jätehuoltorekisterin tietojen mukaan useamman kunnan alueella. Suurimmassa osassa kuntia kuljettajia on 2 6 kpl. Muutamassa kunnassa kuljettajia on tätä enemmän ja yhdessä kunnassa kuljettajia on vain yksi. Listaus kunnissa toimivista yrittäjistä on liitteessä 2. 4 Kiinteistön haltijan tehtyä kuljetustilauksen suoraan kuljetusyrittäjälle kuljetuksen suorittaja saapuu tyhjennyskohteeseen. Tehtyään kaivojen tyhjennyksen kuljettaja lähettää tiedot kiinteistöittäin tyhjennetyistä lietemääristä joko paperisella siirtokirjalla tai matkapuhelinsovelluksen (TCS) avulla jäteyhtiö Jätekukolle jätehuollon asiakasrekisteriin vietäväksi. Sähköisen matkapuhelinsovelluksen tai siirtokirjan avulla ilmoitetaan myös se, minne lietteet on toimitettu käsiteltäväksi. 4 Listauksessa ovat ne kuljetusyrittäjät, jotka oli merkitty jätehuoltorekisteriin 3.1.2013. Listauksessa on lisäksi tuotu esille 26.8.2013 mennessä jätelautakunnan tietoon saamat uudet kuljetusyrittäjät sekä yrittäjät, jotka ovat ilmoittaneet, etteivät enää hoida kuljetuksia. Joidenkin yrittäjien osalta on ollut epäselvyyttä rekisteröitymisessä ja asia on selvittelyn alla. Nämä yrittäjät on merkitty listaan erikseen. 7
4.4 Laskutus ja rekisterinpito Koko Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueella on käytössä keskitetty sako- ja umpikaivolietteiden laskutus- ja rekisterinpitojärjestelmä. Tässä järjestelmässä sako- ja umpikaivolietteiden kuljettajien ilmoittamat kiinteistöiltä noudetut lietemäärät viedään jätelautakunnan hallinnoimaan jätehuollon asiakasrekisteriin, jossa on myös muut jätehuoltoon liittyvät kiinteistöjen tiedot. Jätekukko hoitaa lietteen käsittelyn laskutuksen asiakkailta jätelautakunnan hyväksymän taksan mukaisesti. Lietteiden käsittelymaksu muodostuu kuntien tai kuntien vesilaitosten päättämästä käsittelyhinnasta (vaihtelee tällä hetkellä kunnittain) ja sen päälle tulevasta osuudesta, jolla katetaan laskutuksen ja rekisterinpidon kustannukset. Jätekukko tilittää käsittelyhinnan kunnille tai kuntien vesilaitoksille lietteiden käsittelystä aiheutuviin kustannuksiin kahden kuukauden välein. Lietteiden kuljetusosuuden laskuttamisen kuljettajat hoitavat itse. Halutessaan he voivat sopia laskuttamisesta Jätekukon kautta. Tällöin Jätekukko perii samalla laskulla sekä lietteiden käsittelymaksun että lietteiden kuljetusmaksun. Jätelautakunta ei voi kuitenkaan mitenkään vaikuttaa tähän kuljetusmaksuun, josta kuljettajat itse päättävät. Keskitetyllä käsittelymaksujen laskutuksella saadaan jätelautakunnan hallinnoimaan rekisteriin jätelain vaatimia kiinteistökohtaisia tietoja jätevesijärjestelmän tyhjennyksistä ja lietteiden sijoituspaikoista niiltä kiinteistöiltä, jotka tyhjentävät lietekaivojaan jätehuoltorekisterissä olevien, järjestelmää käyttävien kuljetusyritysten kautta. 5 Kotitalouksien asema 5.1 Palvelun saatavuus ja toimivuus nykytilanteessa Tällä hetkellä asiakasrekisterin perusteella ei saada esille kartta-aineistoa, josta voisi tarkastella eri kuljettajien toiminta-alueita. Tällöin ei voida myöskään tarkastella sitä, ovatko alueet jo jakautuneet eri kuljettajien kesken tai miten paljon eri kuljettajien alueet ovat päällekkäisiä. Asiakasrekisterin läpikäynnin perusteella voidaan arvioida, että tyhjennyspalveluja on saatavilla suhteellisen hyvin koko jätelautakunnan toiminta-alueella. Tosin joissakin kunnissa tai alueilla saattaa olla vain yksi tai kaksi urakoitsijaa, joista asiakkaan on valittava. Asiakkaiden kokemuksia tyhjennysten toimivuudesta selvitettiin asiakastyytyväisyyskyselyllä, jonka toteuttamisen Savo-Pielisen jätelautakunta tilasi Turun ammattikorkeakoululta. Asiakaskysely lähetettiin satunnaisotannalla 3 000 kiinteistön omistajalle, joiden kiinteistöillä sako- tai umpikaivoja oli tyhjennetty viimeisen kahden vuoden aikana (otannan osuus kaikista noin 30 %). Kyselyyn vastasi 1 200 kiinteistön omistajaa, vastausprosentin ollessa siis noin 40 %. Vastaajista suurin osa, noin 880 kappaletta, on miehiä. 49 % vastaajista on yli 60-vuotiaita ja saman verran on ikäluokkaan 30 60-vuotiaat kuuluvia. Vastaajista vain 2 % on alle 30-vuotiaita. Suurin osa vastaajista, yli 90 %, asuu omakotitalossa. Alle 50 vastaajaa asuu paritalossa tai heillä on loma-asunto. Vastaajista 54 % asuu kahden hengen taloudessa, 30 % asuu kolmen tai yli kolmen hengen taloudessa ja 17 % asuu yhden hengen taloudessa. Lähes 1 000 vastaajalla on sakokaivo ja noin 350 vastaajalla on umpikaivo, lisäksi osalla vastaajista on saattanut olla molemmat. 8
Vastaajat kunnittain Juankoski Juuka Kaavi Konnevesi Kuopio Lieksa Maaninka Nurmes Pieksämäki Rautalampi Rautavaara Siilinjärvi Suonenjoki Tervo Tuusniemi Valtimo Vesanto 84 88 29 20 38 36 64 125 43 25 108 54 17 42 21 26 370 Kpl 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Kaavio 3. Vastaajat kunnittain Jokaisessa kunnassa 60 % kyselyyn vastanneista tietää, että alueella toimii useampi kuin yksi kuljettaja. Loput vastaajista tuntevat vain sen yhden kuljettajan, jolta ovat tyhjennyksen tilanneet tai eivät tiedä, onko urakoitsijoita enemmän kuin tämä yksi. Vastaajista noin 2/3 tietää mistä löytyy kuljettajien yhteystiedot. Lähes 30 % vastaajista on käyttänyt eri urakoitsijoiden palveluja, mutta vain 9 % vastanneista on kilpailuttanut sako- tai umpikaivojen urakoitsijan. 30 % niistä, jotka olivat käyttäneet eri urakoitsijoiden palveluita, pitivät hintaa valintakriteerinään, kun taas 19 % piti tyhjennyspalvelun toimivuutta valintakriteerinään. 23 % heistä valitsi urakoitsijan palvelun paremman saatavuuden mukaan. Yli 90 % vastanneista hoitaa sako- ja umpikaivotyhjennykset vähintään kerran vuodessa. Loput tyhjentävät kaivonsa tätä harvemmin, vaikka hajajätevesiasetus (209/2011) 5 ja jätehuoltomääräykset edellyttävät tyhjennyksiä vähintään kerran vuodessa. Kyselyyn vastanneet asiakkaat ovat kuitenkin aktiivisempia tilaamaan tyhjennyksiä kuin asiakkaat kokonaisuudessaan. Niissä kunnissa, joissa sako- ja umpikaivolietteiden keskitetty rekisterinpito on ollut käytössä jo useamman vuoden, asiakkaista 60 % on tyhjennyttänyt lietekaivot vaatimusten mukaan eli vähintään kerran vuodessa. On siis huomattava, että kysely on tavoittanut ja siihen ovat vastanneet erityisesti ne asiakkaat, jotka ovat huolehtineet lietekaivojen tyhjentämisestä jätehuoltomääräysten mukaisesti. 5 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla, kts. 7 ja liitteen 2 käyttö- ja huolto-ohje. 9
Sakokaivojen tyhjennysrytmi 8 % 1 % 57 % 34 % kaksi kertaa vuodessa kerran vuodessa kahden vuoden välein harvemmin Kaavio 4. Sakokaivojen tyhjennysrytmi kuntien keskiarvot prosentteina Umpikaivojen tyhjennysrytmi 6 % 2 % 35 % 57 % kaksi kertaa vuodessa kerran vuodessa kahden vuoden välein harvemmin Kaavio 5. Umpikaivojen tyhjennysrytmi kuntien keskiarvo prosentteina Suurin osa tyhjennyksistä tapahtuu niin, että jokainen tyhjennyskerta tilataan kuljettajalta erikseen. Vain 23 % kaivojen tyhjennyksistä tapahtuu säännöllisesti ja ennakkoon sovitusti. Lähes kaikkien vastanneiden mielestä kuljettajat on helppo tavoittaa. Pääasiassa tilatun tyhjennyspalvelun saamiseen menee korkeintaan viikko. 10
Kauanko menee tilatun tyhjennyspalvelun saamiseen? 4 % 10 % 34 % Kaksi päivää Viikko Kaksi viikkoa Pidempään 52 % Kaavio 6. Aika tilauksesta tyhjennystapahtumaan Kyselyssä olevaan kysymykseen Tuleeko etukäteen tieto tyhjennyksestä? vastasi 480 ihmistä. Kolmasosa kysymykseen vastanneista saa tiedon tyhjennyksestä etukäteen. Jokaisessa kunnassa asiakkaat olivat hyvin tyytyväisiä tyhjennyspalveluun. Kuntien välillä tyytyväisyys vaihteli 91-100 % välillä. Kaikista vastaajista 97 % oli tyytyväisiä saamaansa tyhjennyspalveluun. Useimmat vastaajista olivat tyytyväisiä palveluun nykyisellään, eivätkä halua siihen mitään muutoksia. Muutamassa vastauksessa toivottiin korkeaan hintaan pudotusta esimerkiksi kilpailuttamisella kunnan tai Jätekukon toimesta. Parannusehdotuksena palvelun toimivuuteen ehdotettiin nettipalvelua, josta voisi seurata omia tyhjennyksiä ja tilata tyhjennyksen. 5.2 Palvelut kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietekaivojen tyhjennykset tapahtuvat säännöllisesti kuljetusreittien mukaisesti. Asiakkaalle lähtee etukäteen tieto kaivojen tyhjennysajasta. Mikäli ehdotettu tyhjennysaika ei ole sopiva (esim. keväällä pihapiirin pehmeyden takia), kiinteistön omistaja voi muuttaa tyhjennysaikaa. Seuraava tyhjennysaika voidaan ilmoittaa myös jätelaskulla. Kunnan järjestelmässä kuljetuksessa asiakas voi olla kaikissa jätehuollon käytännön järjestämiseen liittyvissä asioissa yhteydessä kuntien jäteyhtiöön, joka vastaa palvelun toimivuudesta. Erillistä sopimusta kuljetuksista ei ole tarvetta tehdä. Asiakkaan ei ole mahdollista valita kuljetusyrittäjää, vaan tyhjennykset suorittaa alueen kilpailutettu urakoitsija. 5.3 Tyhjennyshinnat eri järjestelmissä Nykyisessä kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusurakoitsija päättävät kokonaan itse kuljetushinnoistaan ja sopivat niistä asiakkaiden kanssa. Kyseessä on yksityisoikeudellinen maksu. 11
Urakoitsijat käyttävät kaivojen tyhjennyksille pääasiassa kerta- tai tuntiveloitusta. Osa kuljettajista on sopinut kuljetushinnan laskuttamisesta Jätekukon kautta. Kuljetusten tuntihinnat ovat tämän perusteella saatujen tietojen mukaan arviolta 30 eurosta 100 euroon. Kuljettajilla, joilla on käytössä kertatyhjennyshinta, vaihteluväli on arviolta 50 ja 100 euron välillä. Hinnoista ei ole kuitenkaan kattavaa tietoa, joten edullisempia tai kalliimpia hintoja voi olla. Muitakin kuin tunti- tai kertatyhjennyshintoja on kuljettajilla käytössä. Yksi hintamalli on tyhjennettäviin lietekuutioihin sidottu hinta. Osaltaan kuljetushintaero selittyy sillä, että toisilla urakoitsijoilla on pidemmät siirtymämatkat kiinteistöille ja kuormien tyhjennyskohteisiin. Selvää eroa eri alueiden välillä kuljetushintojen osalta ei kuitenkaan ole. Kuljetusten veloitusten määräytymisessä on kirjavuutta. Jotkut kuljettajat huomioivat kuljetushinnassa sen, jos on tyhjentänyt naapureiden kaivot samalla reitillä, toiset kuljettajat eivät tätä tee. Myöskään tuntiveloituksen osalta ei ole yhteneväistä käytäntöä siinä, missä tuntityö alkaa ja mihin se päättyy. Asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella yli puolet vastaajista on saanut tietoa tyhjennyspalvelun hinnasta etukäteen, kun taas 45 % ei ole saanut tietoa etukäteen. Vastanneista 63 % on tietoisia siitä, mihin sako- ja umpikaivojen tyhjennyspalvelun hinnat perustuvat. Vastaajista 93 % on sitä mieltä, että tyhjennyspalvelun laskutus on ollut selvää. Jokaisessa kunnassa vastaajista vähintään 60 % on sitä mieltä, että sako- ja umpikaivojen tyhjennyspalvelun hintojen kehitys on ollut maltillista. Näiden vastaajien määrä vaihtelee eri kunnissa välillä 60 % - 90 % ja kaikkien kuntien keskiarvo on 73 %. Hintojen laskemiseksi ehdotettiin kilpailuttamisen parantamista. Tätä varten kaivattaisiin selkeää tietoa alueen urakoitsijoista ja heidän hinnoistaan. Käsittelyn ja tyhjennyksen yhteishinta pitäisi tietää etukäteen. Muutamissa vastauksissa (4 %) koettiin laskutus huonoksi, koska tällä hetkellä urakoitsijalta tulee yksi lasku tyhjennyksestä ja Jätekukolta toinen käsittelystä. Jossain tapauksissa tyhjennyksestä ja käsittelystä oli tullut yksi lasku, mutta ilman erittelyä. 6 Hinnoille kaivattaisiin enemmän perusteita. Hintojen alentamiseksi, ehdotettiin tyhjennysten tekemistä samana päivänä tietyille alueille, jolloin kuljetushinnan pitäisi laskea. Tosin muutama vastaaja (3 %) koki, että vaikka kuljetukset tehdään yrittäjän toimesta keskitetysti saman alueen kiinteistöille yhdellä kertaa, kustannuksia ei jaeta, vaan alueen talouksia laskutetaan täydellä hinnalla. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusten kilpailuttaminen tarkoittaa alueittain tasataksaa kuljetushinnoissa. Sekä lietteiden kuljetus- että käsittelymaksu perustuu tässä järjestelmässä kunnan jätehuoltoviranomaisen päättämään taksaan. Kyseessä on julkisoikeudellinen maksu, joka määrätään ja laskutetaan, kuten muutkin jätemaksut. Maksuvelvollisella on oikeus tehdä maksusta muistutus jätehuoltoviranomaiselle laskun saamisen jälkeen, ja tämän muistutuksen johdosta tehtävään päätökseen asiakas voi halutessaan hakea muutosta valittamalla hallintooikeuteen veloituksetta. 6 Mikäli Jätekukko laskuttaa kuljetuksen osuuden kuljetusyrittäjän puolesta samalla laskulla lietteen käsittelyn kanssa, on laskulla selvä erottelu hinnoista. Jos asiakas saa kuljetusyrittäjältä laskun, jossa on myös käsittelyn osuus, on kuljettaja tällöin toiminut vastoin jätelautakunnan päättämää keskitettyä laskutusta ja laskuttanut virheellisesti käsittelystä. 12
6 Kuntien, viranomaisten ja jäteyhtiön toiminta 6.1 Lietteiden käsittely kuntien vesihuoltolaitoksissa Kuntien vesihuoltolaitosten kommentteja lietteiden vastaanoton ja käsittelyn toimivuudesta nykytilanteessa kartoitettiin 22.8.2012 pidetyssä tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa, johon oli kutsuttuna Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueen kaikkien kuntien jätevesihuollon yhteyshenkilöt. Kuntien mielipiteitä asiasta kartoitettiin myös jätelautakunnan järjestämissä alueittaisissa palavereissa marras-joulukuussa 2012. Lietteiden käsittelyn osalta varsinkin pienillä puhdistamoilla on ollut ongelmia lietteiden ajon ja käsittelyn keskittymisestä kevät- ja syksykuukausiin. Myös keskisuurilla puhdistamoilla toivottiin, että lietteitä tulisi puhdistamoille tasaisemmin, sillä lietekuormituspiikit aiheuttavat puhdistamoille prosessien säätöä ja voivat näkyä myös puhdistamoiden vesistökuormituksena. Isoilla puhdistamoilla lietteiden ajojen keskittyminen kevät- ja syyskuukausiin ei ole aiheuttanut ongelmaa. Mikäli lietteet pumpataan vastaanottopaikasta käsittelypaikkaan useiden pumppaamojen kautta, voi teknisiä ongelmia ilmetä suurten lietemassojen pumppauksen yhteydessä. 6.2 Tyhjennysten seuranta jätehuoltoviranomaisen toimesta Jätehuoltoviranomainen vastaa asiakasrekisterin tietojen oikeellisuudesta. Jätehuollon asiakasrekisterissä ei vielä ole kaikkien kiinteistöjen lietekaivotietoja: yli 10 000 kiinteistön tiedot puuttuvat. Tiedot ovat puutteelliset joko siitä syystä, että kiinteistöjen lietekaivoja ei ole tyhjennetty ollenkaan muutaman viime vuoden aikana tai lietekaivot on tyhjentänyt muu kuin asianmukaisesti jätehuoltorekisteriin merkitty kuljetusyrittäjä. Osin tosin kiinteistöjen lietekaivojen tiedot on saatu niiltäkin kiinteistöiltä, joilta tyhjennyksiä ei ole tehty, koska muutamat toimialueen kunnat (Kuopio, Pieksämäki, Suonenjoki, Juankoski, Kaavi ja Nilsiä) tekivät vuosina 2009 2010 kartoitusta tilanteesta. Kartoitus tehtiin kiinteistöjen omistajille osoitetulla kyselyllä. Kartoitustyö jäi näissäkin kunnissa vielä kesken, koska kaikki kiinteistön omistajat eivät vastanneet kyselyyn. Kaivojen tyhjennysten seuranta on mahdotonta puutteellisella asiakasrekisterillä, sillä jätehuoltoviranomaisella ei ole kattavaa tietoa siitä, millä kiinteistöillä lietteitä syntyy. Mikäli asiakasrekisteri pyritään saamaan ajan tasalle kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, kaikille viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen omistajille on lähetettävä kysely lietekaivotiedoista. Kunnista saatujen kokemusten mukaan kartoitustyö aiheuttaa puhelin- ja asiakasyhteydenottoruuhkan ja vie erittäin paljon aikaa. Kartoitustyötä on mahdotonta jatkaa jätehuoltoviranomaisen toimesta nykyisillä henkilöstöresursseilla. Haasteena on lisäksi se, etteivät kaikki kiinteistön haltijat vastaisi kyselyyn, minkä vuoksi jätehuoltoviranomaisen pitäisi todennäköisesti selvittää erikseen kiinteistöjen tilanteita rakennuslupien tai kiinteistöille tehtävien puhelinyhteydenottojen avulla. Tällaiseen työhön ei ole mahdollisuuksia, kun kyseessä on suuret kiinteistömäärät. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietekaivotiedot saataisiin asiakasrekisteriin helpommin. Tällöin kaikille niille jätehuollon asiakasrekisterissä oleville kiinteistöille, joiden lietekaivotiedot ovat puutteelliset, lähetettäisiin jätehuoltoviranomaisen toimesta tiedotekirje, jossa kerrottaisiin lietekuljetusten muutoksesta ja jatkossa tapahtuvasta lietekaivojen säännöllisestä tyhjennyksestä. Mikäli kiinteistöllä ei olisi tyhjennettäviä lietekaivoja, pyydettäisiin kiinteistön omistajaa ilmoittamaan asiasta jätehuoltoviranomaiselle esim. tiedotekirjeen mukana lähtevällä lomakkeella. Nämä tiedot vietäisiin jätehuollon asiakasrekisteriin. Lietekuljetusten reitittämisen perustana olisi tämän jälkeen täydennetty jätehuollon asiakasrekisteri. Jäteyhtiö tiedottaisi kaivotyhjennyksistä kiinteistön omistajille vielä erikseen ennen tyhjennyksen tapahtumista, jolloin kiinteistön omistajalla olisi vielä 13
mahdollista ilmoittaa, mikäli kiinteistöllä ei synny lietettä. Näin toimien turhia tyhjennystapahtumia ei tulisi. Varsinaisten tapahtuvien tyhjennysten yhteydessä asiakasrekisteri saataisiin ajan tasalle lietekaivojen osalta ilman erillistä lietekaivo- ja lietemäärätietojen kyselyä kiinteistöjen omistajille. Kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa jätehuoltoviranomaisen tulisi kiinteistöjen kartoittamisen jälkeen joka vuosi seurata, tyhjentävätkö kiinteistön haltijat lietekaivot jätehuoltomääräysten mukaisesti. Niiden kiinteistöjen osalta, joilla tyhjennyksiä ei tehtäisi riittävän usein, jätehuoltoviranomaisen tulisi erikseen lähettää tiedotekirje siitä, miten tyhjennykset tulisi hoitaa. Jos tyhjennystä ei tiedottamisen myötäkään tehtäisi, olisi kiinteistöjen tilanteet annettava tiedoksi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kiinteistöjen kehottamiseksi ja tarvittavien pakkokeinojen käyttöä varten. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa tyhjennykset reititetään automaattisesti jätehuoltomääräysten mukaisesti, eikä erillisiä kehotuksia ja pakkokeinojen käyttöä tarvita. 6.3 Ympäristönsuojeluviranomaisten suorittama valvonta Jätelautakunnan järjestämissä alueittaisissa kuntapalavereissa marras-joulukuussa 2012 kartoitettiin kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten mahdollisuuksia valvoa lietekaivojen tyhjennystoiminnan asianmukaisuutta. Asiaa käsiteltiin myös jätehuoltoa valvovien kuntien viranomaisten työryhmässä 13.2.2013. Kuntien ympäristöviranhaltijat toivat esille, että jätehuoltomääräysten toteutumisen valvonta on vaikeaa nykyisessä järjestelmässä. Tiedot kaivojen tyhjennyksistä voidaan saada asiakasrekisteristä rekisterinylläpitopalvelun kautta asianmukaisesti tehdyistä tyhjennyksistä, mutta kunnissa tehdään vain passiivista valvontaa sako- ja umpikaivolietteiden osalta. Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisella on mahdollisuus puuttua vain ongelmatapauksiin, jotka tulevat esille valitusten myötä. Pelko siitä, että lietteitä ei käsitellä asianmukaisesti ja ne ohjautuvat vääriin paikkoihin, on todellinen. Nykyinen tiettyihin vuodenaikoihin keskittävä kaivojen tyhjennys vaikuttaa myös niin, että jätevedenpuhdistamojen puhdistustulokset ovat kuljetuspiikkien aikaan huonommat. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa lietekaivojen tyhjennykset tapahtuvat jätehuoltomääräysten mukaisesti säännöllisesti kuljetusreitein kilpailutetun urakoitsijan toimesta. Tällöin lietekaivojen tyhjennysten jätehuoltomääräysten mukainen valvontatarve ympäristönsuojeluviranomaisessa pienenee merkittävästi, sillä kiinteistön haltijoita ei ole tarvetta velvoittaa erikseen tyhjennysten tekemiseen pakkokeinoin. Mikäli pakkokeinoja tarvitaan, on jokaisen asiakkaan ja jokaisen tyhjennyskerran osalta läpikäytävä päätösprosessi kuulemisineen. 6.4 Jäteyhtiön palvelujen tuottaminen Nykyisessä, kiinteistön haltijan tilaamassa jätteenkuljetuksessa jäteyhtiö Jätekukko kirjaa lietekaivojen tyhjennystapahtumat jätehuollon asiakasrekisteriin kuljettajilta tulevien tietojen pohjalta. Osa jätteenkuljetuksista tulee edelleen paperisilla siirtoasiakirjoilla, jotka vaativat tiedon syöttämistä käsin asiakasrekisteriin. Jätekukko laskuttaa kiinteistöjen omistajilta lietteiden käsittelymaksun asiakasrekisterin merkintöjen pohjalta. Jätekukko pitää säännöllisesti yhteyttä kuljetusurakoitsijoihin. Joidenkin kuljetusurakoitsijoiden puolesta Jätekukko laskuttaa lietteiden kuljetusmaksut kiinteistöjen omistajilta erillisen Jätekukon ja urakoitsijan välisen sopimuksen mukaisesti. Lisäksi Jätekukko tilittää kuntien vesilaitoksille lietteiden käsittelyhinnan. Nykyisessä järjestelmässä Jätekukon työpanos on 4-5 henkilötyöpäivää kuukaudessa. 14
Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kuljetusten reititys tapahtuisi Jätekukon tai urakoitsijan toimesta. Kuljetusten kilpailutuksessa olisi mahdollisuus velvoittaa urakoitsijoita käyttämään tyhjennystietojen ilmoittamiseen sähköistä järjestelmää (ajotietokonetta), joten asiakasrekisterin ylläpito olisi Jätekukossa tehokkaampaa. Jäteyhtiössä ei olisi tarpeen palkata lisäresursseja kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirryttäessä. 7 Ympäristövaikutukset eri järjestelmissä 7.1 Kuljetusten aiheuttamat ympäristövaikutukset 7.1.1 Yleistä kuljetusten ympäristöpäästöistä Päästöjä voidaan luokitella sen mukaan, mihin ympäristöelementtiin ne kohdistuvat. Ympäristöpäästöt voivat olla ilmaan, vesistöihin tai maaperään kohdistuvia. Liikenteen aiheuttama ympäristökuormitus on hajakuormitusta. Tieliikenteen pakokaasupäästöjä ovat mm. hiilidioksidi (CO ), hiilimonoksidi (CO), typen oksidit (NO x ), haihtuvat hiilivedyt (VOC) ja hiukkaset. Hiilidioksidi on merkittävä kasvihuonekaasu, joka aiheuttaa ilmaston lämpenemistä. Typen oksidit aiheuttavat happamoittavia päästöjä maaperään ja vesistöön, minkä lisäksi ne vaurioittavat kasvien lehtiä ja neulasia. Typen oksideilla on haitallisia terveysvaikutuksia. Ne vaikuttavat hengitysteiden kudokseen haitaten luonnollisia puhdistus- ja puolustusmekanismeja ja lisäävät siten hengitysteiden herkkyyttä muille ärsykkeille, kuten siitepölylle ja kylmälle. 7 Lisäksi typenoksidit ja haihtuvat hiilivedyt synnyttävät alailmakehän otsonia. Alailmakehän otsoni on vahingollista kasveille, eläimille ja materiaaleille ja se toimii myös kasvihuonekaasuna. Häkä ja hiukkaset aiheuttavat haitallisia terveysvaikutuksia varsinkin ruuhkaisilla seuduilla. 8 7.1.2 Tutkimuksen toteutus Turun ammattikorkeakoulu teki tutkimuksen, jossa selvitettiin kiinteistön haltijan ja kunnan järjestämän jätteenkuljetukset ympäristövaikutuksia sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen osalta. Tutkimuksessa nykytilan kuvauksella tarkoitetaan tämänhetkistä tilannetta, jossa kiinteistön haltija on velvollinen järjestämään sako- ja umpikaivolietteen kuljetuksen. Optimoidulla tilalla tarkoitetaan kunnan järjestämää sako- ja umpikaivolietteen kuljetusta, jossa olemassa olevaa aineistoa lietteen kuljetuksista on optimoitu matkan suhteen. Tutkimuksen pohja-aineisto kattoi Savo-Pielisen jätelautakunnan toiminta-alueen kunnat. Tutkimus rajattiin käsittämään ne alueet ja asiakkaat, joiden lietekaivojen tyhjennykset on kirjattu jätehuollon asiakasrekisteriin. Näitä asuin- tai vapaa-ajan kiinteistöjä, joilta tyhjennykset oli tuolloin tehty, on noin 11 700 kpl. Tutkimus tehtiin vuoden 2011 aineiston perusteella, koska tältä vuodelta oli käytössä kattavimmat tiedot. Pohja-aineiston laajuuden vuoksi tutkimuksessa käytettiin apuna logistiikan optimointiohjelmaa. Aineistoa oli rajattava sen suuruuden vuoksi pienempiin osa-alueisiin, jotta optimoiminen olisi mahdollista. Nykytilan ja optimoidun tilanteen välillä ei pysty tekemään reittien osalta suoranaista vertausta, koska aineistot on jaettu eri pohjatietojen perusteella. Nykytilanteen kartoituksessa asiakkaat jaettiin urakoitsijoittain eri osa-alueisiin, jotta nykytilan kuvaus saatiin vastamaan mahdollisimman hyvin todellisia reittejä. Optimoidussa tilanteessa asiakkaat jaettiin kooltaan suurempiin ryhmiin heidän 7 Lähde: Haahtela 2009. 8 Lähde: Ympäristöministeriö 2011. 15
lähimmän lietteen tyhjennyspisteen mukaan. Aineiston rajaaminen erillisiksi pienemmiksi aineistoiksi häiritsee optimaalisten reittien muodostamista. Kaivojen tyhjennysmäärät ovat urakoitsijoiden auton säiliön koon ohella tutkimuksen tärkeintä pohjatietoa. Jokaisen asiakkaan kaivon tyhjennysmäärää (m³) käytetään suunniteltaessa reittejä. Ohjelma laskee, kuinka monen asiakkaan kaivot pystytään tyhjentämään yhdellä reitillä. Tämän jälkeen urakoitsija tyhjentää lietteet rekisterissä ilmoittamaansa käsittelypisteeseen ja lähtee uudelle reitille. Ohjelma optimoi reitit matkan, ajan ja kustannusten suhteen. Reittien syntyyn vaikuttaa asiakkaan lietteen määrä ja urakoitsijan kuljetusvälineen tilavuus. Molempien kuljetusjärjestelmien osalta optimointiohjelmasta tulostetaan tiedot reittien kilometri- ja tuntimääristä. Kuljetusten päästöjen laskennassa hyödynnetään Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) LIPASTOn eli Suomen liikenteen pakokaasupäästöjen ja energiankulutuksen yksikköpäästöjen laskentajärjestelmää. 9 Päästöistä otetaan huomioon ympäristön kannalta oleellisimmat eli partikkelit (PM), typen oksidit (NOx) ja hiilidioksidi (CO 2 ). Lisäksi lasketaan hiilidioksidiekvivalenttiluku, joka tarkoittaa kasvihuonekaasuja hiilidioksidin ekvivalenttina. Kasvihuonekaasuja taas ovat metaani (CH 4 ), typpioksiduuli (N 2 O) ja hiilidioksidi (CO 2 ). 7.1.3 Nykytilanne Ohjelmassa esiintyvien rajoitteiden vuoksi oli mahdotonta kuvata nykytilaa tarkasti eli saada tieto olemassa olevista reiteistä ohjelmaan. Aineistolle jouduttiin suorittamaan optimointi, jolla pyrittiin kuitenkin kuvaamaan nykytilaa mahdollisimman tarkasti. Aineisto jaettiin urakoitsijoiden perusteella osiin ja optimoitiin niiden kuljetusvälineiden mukaan, jotka urakoitsijat olivat ilmoittaneet. Traktorin säiliön tilavuudeksi laskettiin keskiarvo 7 m³ ja kuorma-autolle 10 m³. Traktorin kanssa urakoitsija pystyy keräämään noin kahden tai kolmen asiakkaan jätevedet, kun keskimääräinen kaivon koko on noin 3,38 m³. Kuorma-auton kanssa asiakkaiden määrä on maksimissaan neljä. Tutkimuksessa käytettiin vuoden 2011 Jätekukon laskutustietoja, joissa huomioitiin vuoden aikana samalle kaivolle tapahtuneet useammat kiinteistöjen lietekaivojen tyhjennykset. Käytännössä urakoitsija noutaa ennalta sovittujen asiakkaiden sako- tai umpikaivolietteet. Nykytilan kuvauksessa reitit muodostettiin niin, että urakoitsija lähtee kotoaan ja kerää lietesäiliöön ennalta sovittujen asiakkaiden lietteet. Tämän jälkeen urakoitsija käy tyhjentämässä lietteet lähimmässä käsittelypisteessä ja palaa lähtöosoitteeseen. Reiteillä ei ole huomioitu urakoitsijoiden työaikaa, koska tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita urakoitsijoiden ajamasta matkasta, josta saadaan laskettua reittien ympäristöpäästöt. 7.1.4 Optimoitu tilanne Optimoidussa tilanteessa pohja-aineisto jaettiin olemassa olevien lietteiden tyhjennyspisteiden kesken. Tyhjennysfrekvenssit huomioitiin kertomalla kokonaiskilometrimäärä kertoimella 1,4, jonka avulla saadaan laskettua keskimääräinen tyhjennyskertojen määrä vuodessa. Kerroin saatiin tekemällä 200 asiakkaan otanta kaikista vuoden 2011 asiakkaista, joista laskettiin niiden asiakkaiden prosentuaalinen osuus, joiden kaivo tyhjennettiin useamman kerran vuodessa. Noin 40 %:lla asiakkaista kaivo tyhjennettiin useamman kerran vuodessa. Optimoinnissa tyhjennyksiin käytettiin kuorma-autoa, jonka tilavuus on 12 m³. 9 Kts. VTT 2013. 16
7.1.5 Tulosten laskenta Nykytilan ja optimoidun tilanteen päästöjen laskennassa käytettiin kuljetusvälineenä VTT:n LIPASTOn kuorma-autoa (kokonaismassa 15 t, kantavuus 9 t). Nykytilan kartoituksessa käytettiin LIPASTOn päästöluokkaa EURO 3 (2001-2006). Vastaavasti optimoidussa tilanteessa käytettiin päästöluokkaa EURO 5 (2009->). Päästöluokat kuvastavat kuljetuskaluston ikää. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa kilpailutusehtoihin yleensä laitetaan vaatimuksia kuljetuskalustolle esim. kuljetuskaluston ikään ja vähäpäästöisyyteen liittyen. Siksi optimoidussa tilanteessa käytettiin EURO 5 luokan päästöjä, kun nykytilan kuvauksessa käytettiin luokkaa EURO 3. Päästöluokkien arvot on laskettu jakeluajosta, jossa maatieajon osuus on 30 %. Päästöjen laskennassa käytettiin laajoja yleistyksiä, joten tuloksia hiilidioksidipäästöjen määristä voidaan pitää suuntaa antavina. Syntyviin päästöihin vaikuttaa myös ajotapa ja -nopeus. Kuljettajia pystytään kouluttamaan erilaisilla taloudellisen ajon kursseilla, joiden tavoitteena on tuottaa säästöä polttoaineen kulutuksessa ja sitä kautta myös pakokaasupäästöissä. Taloudellisella ajotavalla pystytään saamaan jopa 10 % pienemmät kulutuslukemat. Taulukosta 2 nähdään päästöjen laskennassa käytettyjä arvoja. 10 Kuljetusvälineiden tilavuuksien ero eri järjestelmissä huomioitiin valitsemalla kuljetusjärjestelmille eri kuorman määrä. Nykytilan kartoituksessa käytettiin tilavuuksiltaan pienempää kalustoa (7 m 3 ja 10 m 3 ) kuin optimoidussa tilanteessa (12 m 3 ). Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa voidaan reitittää samalta alueelta useita kiinteistöjä samalle tyhjennyskerralle, joten reitit kannattaa ajaa tilavammalla autolla. Osassa kohteissa lietekaivoille pääsy onnistuu vain pienemmällä kalustolla, joten myös pienempää kalustoa käytetään kunnankin kilpailuttamassa kuljetuksessa. Nykytilanteen kartoituksessa käytettiin EURO 3:n päästöarvoja 50 % kuormalla, koska urakoitsijat tyhjentävät vajaita säiliöitä reittiensä päätteeksi. Vastaavasti optimoidun tilanteen päästöt laskettiin EURO 5:n päästöarvoilla täydellä kuormalla. Nykytilanteessa kuormat eivät ole täysiä, sillä kuljetukset tapahtuvat asiakkaiden tekemien tilausten perusteella eri aikoina. Optimoidussa järjestelmässä kuorma kerätään täyteen lietettä keskitetysti samalla alueella, jonka jälkeen se tyhjennetään lietteiden vastaanottopaikkaan. Taulukko 2. Tieliikenteen pakokaasupäästöt (LIPASTO 2012). Tieliikenteen pakokaasupäästöt Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) Päästö [g/km] EURO 3 (50% kuorma) EURO 5 (täysi kuorma) NO = typen oksidit 3,3 2,4 PM = hiukkaset 0,14 0,034 CO = hiilidioksidi 560 638 CO ekv. = kasvihuonekaasut CO 2 570 650 ekvivalentteina (CH 4 kerroin 21 ja N 2 O kerroin 310) Kulutus [l/100 km] 22,5 25,6 Nykytilan kokonaiskilometrimääräksi saatiin 291 738 km ja optimoidun 137 700 km x 1,4 = 192 800 km (kaavio 7). Kertoimella 1,4 huomioitiin vuoden keskimääräinen tyhjennysfrekvenssi. Optimoimalla saavutettiin 34 % säästö kilometreissä. Kilometrisäästö saavutettiin käyttämällä reiteillä tilavampaa säiliöautoa, johon mahtui useamman asiakkaan sako- ja umpikaivolietteet ja optimoimalla logistiikkaohjelman avulla nykytilan reitistöt. 10 Lähde: VTT 2012. 17
350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000 0 Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) Kaavio 7. Kuljetusjärjestelmien kilometrit vuodessa 7.1.6 Tulokset Optimoitu kuljetusjärjestelmä tuottaa n. 40 400 kiloa vähemmän hiilidioksidia kuin nykyinen kuljetusjärjestelmä (taulukko 3). Hiilidioksidipäästöt vähenevät arviolta 25 %, jos siirrytään kiinteistön haltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Optimoidussa tilanteessa täydellä kuormalla hiilidioksidiekvivalenttikertoimen arvo on kilometriä kohden suurempi, kuin 50 % kuormalla (taulukko 2.) Ero kilometreissä kuljetusjärjestelmien välillä on kuitenkin niin suuri, että optimoitu kuljetusjärjestelmä tuottaa vähemmän päästöjä suuremmasta päästökertoimesta huolimatta (taulukko 3 ja kaavio 8). Taulukko 3. Kuljetusjärjestelmille lasketut pakokaasupäästöt Kuljetusjärjestelmien Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) pakokaasupäästöt Päästö [kg/km] EURO 3 (50 % kuorma) EURO 5 (täysi kuorma) NO 963 463 PM 41 7 CO 163373 123006 CO ekv. 166291 125320 18
180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 CO CO ekv. 40000 20000 0 Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) Kaavio 8. Kuljetusjärjestelmien CO 2 ja CO 2 ekv. päästöt [kg] vuodessa Optimoinnin myötä typen oksidien määrä vähenee vuositasolla 500 kiloa eli typen oksidien määrä laskee puolella (kaavio 9 ja taulukko 3). Hiukkasten määrässä tapahtuu vielä suurempi pudotus kuin typen oksidien kohdalla. Hiukkaspäästöt vähenevät 84 % (eli 34 kiloa) nykytilaan verrattuna (kaavio 10 ja taulukko 3). Typen oksidit NO Hiukkaset PM 1200 50 1000 800 600 400 200 40 30 20 10 0 Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) 0 Nykytilanne (9t) Optimoitu (9t) Kaavio 9 ja 10. Kuljetuksissa syntyvien typen oksidien ja hiukkasten määrä [kg] vuodessa eri kuljetusjärjestelmissä Sako- ja umpikaivolietteen noutokuljetusten suunnittelu ja optimointi on sen reunaehtojen vuoksi haastavaa. Tapahtumien suuri volyymi ja vaihtelevuus lietteen määrässä vaikeuttavat reittisuunnittelua. Kuljetusten ympäristöpäästöihin pystytään kuitenkin vaikuttamaan tulevaisuudessa jakamalla toiminta-aluetta pienempiin urakka-alueisiin, joiden sisällä pystytään suorittamaan reitinoptimointia. Reitit saataisiin optimoitua ajan myötä, kun jätehuollon asiakasrekisterin tiedot täydentyisivät tyhjennysten myötä. 19
Tutkimusaineistoon tehtyjen yleistysten vuoksi tuloksia voidaan pitää suuntaa antavina. Tuloksista voidaan kuitenkin päätellä, että siirtymällä tilavimpiin kuljetusvälineisiin ja käyttämällä reitin suunnitteluohjelmistoa pystytään vaikuttamaan kuljetusjärjestelmän ympäristöpäästöihin. Jos käytetään nykyisenlaista tyhjennyskalustoa, on positiivinen vaikutus ympäristön kannalta pienempi. Tutkimuksessa oli mukana vain ne kiinteistöt, jotka tyhjennyttävät kaivonsa jätehuoltomääräysten mukaisesti. Alueelta löytyy vielä paljon kiinteistöjä, joilla kaivojen tyhjentäminen ei tapahdu jätehuoltomääräysten mukaisesti vuosittain. Mikäli kaikkien kiinteistöjen kaivot tyhjennettäisiin vuosittain, korostuisi optimoidun eli kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen ympäristöhyöty verrattuna kiinteistön haltijan tilaamaan kuljetukseen. Nykytilanteen ja optimoidun tilanteen välistä eroa voidaan havainnollistaa hiilijalanjäljen avulla. Hiilijalanjäljellä viitataan yleensä jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaan ilmastokuormaan eli siihen, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilijalanjäljen ja ilmastokuorman käsitteet on kehitetty mittariksi, joiden avulla voidaan arvioida erilaisten tekojen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen. Tässä tapauksessa hiilijalanjälki mittaa paljonko kasvihuonekaasuja eri kuljetusjärjestelmät aiheuttavat. Hiilijalanjäljen yksikkönä käytetään tapauksesta riippuen tonnia, kilogrammaa tai grammaa. Yleensä hiilijalanjälki ilmoitetaan kasvihuonekaasujen yhteenlaskettuna määränä eli hiilidioksidiekvivalentteina. Hiilidioksidiekvivalentit lasketaan kaikista kasvihuonekaasuista ottamalla huomioon niiden ilmastoa lämmittävä vaikutus verrattuna hiilidioksidiin. Jos ajatellaan, että 1 kwh sähköä tuottaa 200 g hiilidioksidipäästöjä (Suomen keskimääräinen sähkönhankintaa vastaavaa CO 2 -päästökerroin 11 ), saadaan laskettua vuoden aikana säästettäväksi energiamääräksi (40 971 kg / 0,2 kg / kwh = 204 855 kwh) 204 855 kwh, mikäli siirryttäisiin kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Energiamäärä vastaa 15 omakotitalon vuoden sähkölämmitykseen kuluvaa energiaa, kun omakotitalon ja veden lämmittämiseen arvioidaan kuluvan energiaa n. 13 300 kwh vuodessa (204 855 kwh / 13 300 kwh = 15,4). 12 Nykytila 166 291 kg (CO ekv.) Optimoitu 125 320 kg (CO ekv.) Kuva 1. Kuljetusjärjestelmien hiilijalanjäljet 11 Lähde: Motiva 2004. 12 Lähde: Vattenfall 2013. 20
7.2 Muut ympäristövaikutukset Pienille ja keskisuurille jätevedenpuhdistamoille aiheuttaa jonkin verran ongelmaa lietteiden kuljetuksen keskittyminen tiettyihin kuukausiin keväällä ja syksyllä. Mikäli lietekuormitus jätevedenpuhdistamoille olisi nykyistä tasaisempaa, pienten ja keskisuurten jätevedenpuhdistamojen lietteiden käsittelyedellytykset parantuisivat ja ympäristökuormitus olisi näin ollen pienempi. Tällä hetkellä kiinteistön haltijat eivät välttämättä tyhjennytä lietekaivojaan vuosittain. Näitä kiinteistöjä on tuhansia. Jos kaikkien kiinteistöjen lietekaivot tyhjennettäisiin säännöllisesti vuosittain, parantaisi se myös kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien toimintaedellytyksiä. Tämä vaikuttaisi positiivisesti kiinteistöjen lähiympäristön tilaan. Mikäli kaikkien kiinteistöjen lietekaivot tyhjennettäisiin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, lietekaivojen tyhjennyksiä suorittavia urakoitsijoita voitaisiin valvoa ja lietteet ohjautuisivat paremmin asianmukaisiin käsittelypaikkoihin. Savo-Pielisen jätelautakunnan alueella kiinteistöjen lukumäärän ja kaivojen lietetilavuuden kautta arvioiden lietteitä ohjautuu tuntemattomiin paikkoihin yli 18 000 m 3. Käsittelemättömän lietteen levittämisestä ympäristöön (pelloille tai metsiin) voi aiheutua terveys- ja ympäristöriskejä mm. lietteen sisältämien ihmisulosteista peräisin olevien mikrobien ja ravinnevalumien takia. Tällainen lietteen loppusijoitus ei ole sallittua. Kiinteistöllä syntyvien lietteiden levitys kiinteistön omalle, viljelyksessä olevalla pellolle ravinteeksi on sallittua, mikäli liete stabiloidaan ennen pellolle levittämistä. Tällöin liete käsitellään mikrobiologisesti turvalliseksi joko kalkitsemalla, kompostoimalla, mädättämällä tai ilmastamalla. 13 8 Yritysten asema eri järjestelmissä 8.1 Yritysvaikutusselvityksen toteutus Yritysvaikutusselvitys toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun toimesta kyselyllä. Kyselyllä oli tarkoitus kartoittaa sako- ja umpikaivokuljetusyritysten nykyistä toimintaa Jätekukon alueella. Lietekuljetusyritysten nykytilan lisäksi oltiin kiinnostuneita myös miten uuden jätelain tuomat mahdolliset muutokset vaikuttaisivat yritysten mielestä niiden toimintaan. Urakoitsijoilta kysyttiin yrityksen perustiedoista: henkilöstön määrästä, liikevaihdosta ja kuljetuskalustosta. Lisäksi urakoitsijoita pyydettiin arvioimaan yrityksen nykytilaa ja mahdollisesta kuljetusjärjestelmämuutoksesta aiheutuvia muutoksia. Näiden lähtötietojen ja urakoitsijoiden näkemysten pohjalta arvioitiin, mitä muutos todellisuudessa merkitsisi. Kysely toteutettiin vuoden 2013 kevään ja kesän aikana. Kyselyllä pyrittiin tavoittamaan kaikki alueen 80 lieteurakoitsijaa (jätehuoltorekisterissä 3.1.2013). Niille urakoitsijoille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa, lähetettiin kysely sähköisesti. Lopuille urakoitsijoille lähetettiin kysely postitse ja heille annettiin mahdollisuus vastata myös sähköisesti internetissä olevan linkin kautta. Kyselyyn vastauksia tuli yhteensä 33. Yksi postitse lähetetty vastaus jätettiin huomioimatta urakoitsijan jättäessä tyhjän vastauslomakkeen ja ilmoittaessaan lopettavansa toimintansa. Selvityksessä huomioitiin siis 32 urakoitsijan vastaukset. Kyselyn vastausprosentti oli 40 %. Yritysvaikutusselvityksessä oltiin kiinnostuneita asuinkiinteistöjen sako- ja umpikaivolietekuljetusten nykytilasta ja niihin kohdistuvista muutoksista. Yritysten osuus kaikista lietekuljetusasiakkaista on vain 13 Kts. Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista nro 24/11, muutokset nro 12/12 ja nro 7/13. 21