AJANKOHTAISTA VASTUSTETTAVISTA KALATAUDEISTA Ylitarkastaja Tiina Korkea-aho, Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013
Vastustettavat kalataudit Helposti leviävät taudit VHS*, IHN, ISA Vaaralliset taudit EHN, EUS Valvottavat taudit Genoryhmän 5 IPN-virustartunnat* sisämaassa, BKD* valvonta-alueella, SVC, KHV, OMV ja Gyrodactylus salaris* Ylä-Lapissa, Piscirickettsia salmonis, PD-tauti (pancreas disease) ja SD-tauti (sleeping disease), VHS Ahvenanmaalla* EU:n alueella vastustettavat Lisävakuustaudit Muut vastustettavat * esiintyy Suomessa
Kalatautien leviäminen Kalat (kuolleet ja kuolemaisillaan olevat) Elävän kalan siirrot Vesi, kalojen kuljetusvesi Sukutuotteet, varsinkin mäti Kuljetuskalusto ja välineet Eläimet ja ihmiset Kalataudit voivat tarttua veden välityksellä ja istutusten kautta luonnonkaloilta laitoskaloihin ja päinvastoin vrt. muut tuotantoeläimet Laitosten eristäminen ja saneeraaminen hankalaa (esim. maapohjaiset altaat, merikassit, vesityslähteen tautitilanne) > Kerran saadusta taudista on vaikea päästä eroon
IPN (Tarttuva haimakuoliotauti) Vuoden 2012 aikana IPN tapauksia kuudelta sisämaan kalanviljelylaitokselta, joista yhdestä saneeratulta laitokselta IPN-virus löytyi uudelleen Sisämaasta löydetyt IPN-virukset genotyyppiä 2 (serotyyppiä Ab), joka aiheuttaa hyvin vähän kuolleisuutta. Vaikeita saneerata. VHS/IHN -seurantojen yhteydessä todetaan oireetonta IPN-virusta rannikon kirjolohi- ja taimenlaitoksilta vuosittain > ei aiheuta viranomaistoimenpiteitä, koska vain sisämaa ollut vapaa
Genoryhmän 5 IPN-virustartunta 1.3.2013 muutettiin kalatautiasetusta (470/2008) niin, että suomella on edelleen kansallinen vapaus genoryhmän 5 IPN-virustartunasta (tarttuva haimakuoliotauti eli IPN-tauti) sisämaassa (muutos 157/2013) Ilmoitettu EU:n komissiolle Suomen kansallisesta IPN Vapaaehtoinen IPN-terveysvalvontaohjelma todennäköisesti tulossa uuden eläintautilain ohella (vienti)
BKD-terveysvalvontaohjelma 1.3.2012 voimaan tullut BKD-asetus (2/EEO/2012) Sisämaan alueelle saa istuttaa kalaa vain valvonta-alueen laitoksilta tai sen ulkopuolella laitoksilta, jotka liittyvät vapaaehtoiseen ohjelmaan ja joille myönnetään vapaa asema. Valvonta-alueelle (ja muiden maiden hävitysohjelmaseurantaohjelma- ja vapaille vyöhykkeille) siirrettäessä tarvitaan terveystodistus (1251/2008) Vapaaehtoiseen ohjelmaan kuuluva laitos saa ottaa kalaa vain toiselta vapaaehtoiseen ohjelmaan kuuluvalta laitokselta, jolle myönnetty vapaa asema tai tutkittujen luonnonkalojen jälkeläisiä
BKD Valvonta-alue Kymijoen vesistöalue, lukuun ottamatta Vesijärvenn valumaaluetta, Juustilanjoen, Hounijoen, Tervajoen, Vilajoen, Urpalanjoen, Vaalimaanjoen, Virojoen, Vehkajoen, Summajoen, Vuoksen, Jänisjoen, Kiteenjoen-Tohmajoen, Hiitolanjoen, Tenojoen, Näätämöjoen, Uutuanjoen, Paatsjoen ja Tuulomajoen Suomen puolella olevat vesistöalueet
Vienti ja istuttaminen BKD vapaalle alueelle Voidaan viedä vain virallisesti BKD vapaasta laitoksesta tai luonnonravintolammikosta Terveystodistus TRACES ohjelmasta (EY) N:o 1251/2008: Viljelyyn, uudelleensijoitukseen, istuta ja ongi kalastuspaikoille, avoimiin koristetiloihin ja istutukseen tarkoitettujen vesiviljelyeläinten saattaminen markkinoille. Terveystodistus on laadittava erikseen jokaiselle kuljetuserälle ja jokaiselle vastaanottajalle valvonta-alueella. Tarkastus on tehtävä ja todistus on kirjoitettava aikaisintaan 72 tuntia ennen lastausta. Mädin viennille riittää laitoksen kirjanpidon tarkastus: BKD vapaus, ei suuria tautiongelmia/kuolleisuutta
ISA Tarttuva lohen anemia ISAn raportoitu levinneisyys syksy ja talvi 2012 (OIE)
ISA Tarttuva lohen anemia Suomessa listattu vastustettavaksi, helposti leviäväksi eläintaudiksi Vuoden 2012 syksyllä tutkittiin projektiluontoisesti myös itämeren laitoksilta Laji Ivalojoki (Barentsinmeri) Perämeri Selkämeri Saaristomeri Merilohi 15 1 ISA tutkittujen kalojen lkm vuonna 2012 Meritaimen 56 Järvitaimen 20 Siika 186 Kirjolohi 30 60 Yht. 206 71 31 60
ISA Tarttuva lohen anemia ISA-tauti listattu neuvoston direktiivissä (2006/88/EY) ISA HPRΔ kanta aiheuttaa kliinisen taudin Atlantin lohella ISA HPR0-kanta aiheuttaa paikallisen infektion kiduksilla tai usein oireeton EFSA:n raportti arvioi että riski HPR0-viruskannan muuttumiseksi korkea patogeenisemmäksi HPRΔviruskannaksi on alhainen, mutta ei mahdoton. Kaikkia EU-maita pidetään tällä hetkellä ISA- HPRΔ-kannasta vapaana, merialueilta tavataan ajoittain ISA HPR0-kantaa.
ISA Tarttuva lohen anemia OIE on muuttamassa ohjeistustaan niin että ISAtaudin terveystilanne maassa, alueella tai osastossa voitaisiin määritellä kolmella eri tavalla: vapaa ISA-viruksen HPRΔ- ja HPR0-kannoista ISA-virus HPR0-kanta endeeminen, mutta vapaa ISAviruksen HPRΔ-kannasta ISA-viruksen HPRΔ- ja HPR0-kannat endeemisiä OIEssa tulisi edelleen ilmoittaa ISA-viruksen löytymisestä, mutta ilmoituksessa tulee eritellä kumpaa kantaa on löytynyt EU on pääperiaatteissaan kannattanut näitä muutoksia OIEn vesieläinkoodissa
SAV, Lohikalojen Alphavirukset SAV viruksia on kuusi eri alatyyppiä: SAV1-6 Virukset aiheuttavat PD (pancreas disease)- ja SD (sleeping disease)- tautia, jotka luokitellaan Suomessa vastustettaviin eläintauteihin, valvottavien tautien ryhmään Tutkittu Suomessa vain satunnaisesti, eikä ole koskaan eristetty
SAV, Lohikalojen Alphavirukset SAV-viruksia ei ole listattu tällä hetkellä EU:ssa tai OIE:ssa OIE on ehdottanut PD-taudin listaamista, EU on kannattanut tätä ja lisännyt että tauti listattaisiin nimellä SAV-virukset, tällöin myös SD-tauti lukeutuisi määritykseen Jos SAV-virukset tullaan listaamaan OIEssa ja EUssa, voidaan tautivapautta hakea myös Suomelle -> vuoden 2013 aikana tullaan EUvirusnaäytteistä 10 % analysoimaan myös SAVvirusten varalta