TYÖSSÄOPPIMINEN ULKOMAILLA Opinnäytetyö Maatalousalan perustutkinto Maaseutuyrittäjä Paavo Leppämäki Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto 25.3.2015
TIIVISTELMÄ Opinnäytetyöni käsittelee ulkomaan työssäoppimista. Suoritin työharjoitteluni Tanskassa. Työharjoittelu kesti kuusi viikkoa, jonka aikana oli tarkoitus tehdä erilaisia maataloustöitä ja tutustua tanskalaiseen kulttuuriin. Työharjoittelu oli käytännön tekemistä pääsääntöisesti. Tutustuin ammattikirjallisuuteen etukäteen Suomessa. Tanskassa kirjallisuuteen tutustuminen oli hankalaa, koska en osaa tanskan kieltä. Sain muutaman englannin kielisen ammattikirjan luettavaksi. Kävimme opettajan kanssa läpi paljon asioita ja tutkin etukäteen työssäoppimispaikkaa. Olin paljon yhteydessä tilaan, ennen työharjoittelua. Kertasin englannin kielen sanoja, ennen matkaa. Ennen työssäoppimista oli paljon papereita, joita oli täytettävä. Rahoituksen matkaan sain New Guide-hankkeesta. Hanke maksoi matkaliput ja muut kulut, joita tuli työssäoppimisen aikana. Tärkeimpiä tuloksia olivat kielitaidon paraneminen. Jatkossa uskallan puhua englantia paljon rohkeammin, koska nyt tiedän pärjääväni sillä. Työharjoittelun aikana huomasin uusia keinoja tehdä peltotöitä, joita voin hyödyntää tulevaisuudessa työssäni. Opin toimimaan ulkomailla.
Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 ALKUTILANNE... 2 3 SAAPUMINEN TANSKAAN... 2 3.1 KOTIUTUMINEN TANSKAAN... 3 4 TILAN TIEDOT... 4 4.1 TILAN HISTORIA... 4 4.2 ELÄIMET... 5 4.3 PELLOT JA MAAT... 6 4.4 RAKENNUKSET... 6 4.5 KALUSTO... 10 4.6 TUOTANTOSUUNTA... 11 4.7 TYÖVOIMA... 11 5 OMAT TYÖT... 11 5.1 NAVETTATYÖT... 11 5.2 PELTOTYÖT... 12 5.3 HUOLTOTYÖT... 21 6 VAPAA-AIKA... 24 7 New Guide- blogi... 25 8 RUOKAILU... 26 9 PALUU KOTIMAAHAN... 27 10 OMAT KOKEMUKSET... 29 11 POHDINTA... 31 12 LÄHTEET... 34
1 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni aihe on työssäoppiminen ulkomailla. Valitsin tämän aiheeksi, koska haluan jakaa kokemuksia ulkomaan harjoittelusta. Työssäni esittelen maatilaa, jossa työskentelin. Kerron myös tilan eläimistä, tuotantorakennuksista ja konekalustosta. Työni tavoitteena on esitellä tanskalaista maatilaa ja ulkomaan työssäoppimista. Työssäoppimisessa käytin hyväkseni koulussa oppimia taitoja, joita tarvitsin peltotöissä. Työssäoppiminen ulkomailla antoi paljon uusia näkökulmia, joita tulevaisuudessa tulen ammatissani hyödyntämään. Tiedot opinnäytetyöhöni sain tilalta. Kyselin asioita isännältä ja emännältä, jotka olivat tietolähteenäni. Esitelmässä on valokuvia, joita olen ottanut työharjoitteluni aikana. Olen kysynyt luvan valokuvien käyttämisestä tanskalaiselta perheeltäni. Tila sijaitsi Skorpingissa, Pohjois-Tanskassa. Tilan nimi oli Espelund. Tilalla oli lypsykarjaa ja pelloilla viljeltiin kasveja, joita käytettiin eläinten ruokintaan. Tilalla oli kolme lypsyrobottia. Tilalla oli myös muutama hehtaari metsää. Rahoituksen sain hankkeesta. Hankeen nimi oli New Guide. Hanke maksoi kaikki minulle tulleet kulut. Kuluihin kuuluivat matkakulut, ruokailu kulut ja muut matkaa koskevat kulut. Hankkeen antamalla rahalla pärjäsin hienosti kuusi viikkoa. Oli hieno mahdollisuus päästä ulkomaille, kun se oli ilmaista.
2 2 ALKUTILANNE Työssäoppiminen ulkomailla alkoi kiinnostamaan heti, kun siitä kerrottiin oppitunnilla. Siitä kerrottiin jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Ajattelin, että olisi hieno päästä ajamaan isoilla traktoreilla ja käyttämään isoja koneita. Kerroin tuolloin ajatuksistani kotona, että olisin halukas lähtemään työssä oppimaan ulkomaille. Olimme sitä mieltä, että se olisi opettavainen ja kokemusta antava reissu. Kävin muutamassa palaverissa opettajan kanssa ja keskustelimme työharjoittelusta. Oli perjantai, opettaja tuli oppitunnille. Hän oli löytänyt minulle työssäoppimispaikan Tanskasta. Olin miettinyt, että lähtisinkö ollenkaan, mutta mieleni muuttui. Ajatus ulkomaan työssäoppimisesta oli jännittävä. Reilun viikon tein papereita ja valmistelin lähtöä. Matka alkoi Äänekoskelta 31.3 josta lähdin linja-autolla Helsinki-Vantaan lentokentälle. Tästä alkoi maalaispojalle uusi elämänkokemus. 3 SAAPUMINEN TANSKAAN Lento saapui Tanskaan. Olin Kööpenhaminan lentokentällä. Ongelmat alkoivat heti. Puhelimesta oli akku vähissä, ja en voinut soittaa kenellekään, koska liittymässäni oli ulkomaan esto päällä. Keräsin rohkeuteni ja menin kysymään laturia. Onneksi lentokentällä oli liike, joka myi matkapuhelimia. Sain puhelimen ladattua. Seuraavaksi oli edessä oikean portin etsintä. Tämä oli hankalaa, koska kenttä oli todella iso. Pienen panikoinnin jälkeen, olin oikealla portilla. Ennen kuin huomasinkaan, istuin lentokoneessa. Lentokoneen määränpää oli Århus, jossa minua olisi vastassa eräs henkilö. Århusin lentokenttä oli pieni. Matkatavarat oli helppo löytää. Minulla oli myös huonoa tuuria, koska matkalaukkuni särkyi lentokentällä. Kentällä vastassa oli yhteistyökoulun opettajan vaimo. Hänellä oli kädessä lappu, jossa luki Paavo. Esittelin itseni ja lähdin hänen autolleen. Puhuimme kovasti matkalla, kun olimme menossa majapaikkaan. Yllätykseni hän majoitti minut kotiinsa. Sain tietää, että seuraavana päivänä pääsen tilalle.
3 Aamupalan syötyäni lähdimme tilalle. Kun saavuimme pihaan, suuni loksahti auki. Tilalla lähellä olivat iso peltoaukeat ja joillakin pelloilla olivat traktorit työssään. Sitten ajoimme tilalle asuinrakennuksen eteen. Otin matkalaukkuni ja menimme sisälle. Vastassa oli tilan emäntä. Hänen nimensä oli Helle. Esittelin itseni ja Helle toivotti minut tervetulleeksi tilalleen. Tämän jälkeen tilalle minut tuonut opettaja lähti. Siitä se alkoi kuusi viikkoa työharjoittelua vieraassa maassa ja vieraalla kielellä. Seuraavaksi minulle näytettiin huoneeni. Se oli navetassa. Huoneeni oli hieno. Minulla oli käytössä omat wc- ja pesutilat. Sain myös pestä itse pyykkini. Kun olin asettunut taloksi, Helle kysyi, haluanko nähdä navettaa. Olin aivan innoissani. Kiersimme navetan ja hän esitteli minulle ruokinta-automaatin ja robotit. Helle kertoi myös miten päivät menevät tilalla. Sitten pääsin katsomaan tilan konekantaa. Ilokseni huomasin, että tilalla oli myös Massey Ferguson- merkkinen traktori, jota pääsinkin heti alkuun ajamaan. Lähdimme laitumelle ottamaan hevoset kuljetuskärryyn, jotka veimme naapurin laitumelle. Ensimmäinen päivä oli mielenkiintoinen. Tämän jälkeen söimme perheen kanssa päivällisen. Tästä hommat jatkuivat ja opin päivärutiiniin helposti. 3.1 KOTIUTUMINEN TANSKAAN Kotiuduin mielestäni hyvin Tanskaan. Tilanne oli minulle uusi, koskaan ennen en ole ollut vieraassa maassa ilman vanhempiani. Mietin paljon lentokoneessa, miten saan ajan kulumaan ilman perhettä ja ystäviä. Minut otettiin tilalla ystävällisesti vastaan. Vietin paljon aikaa perheen lapsien kanssa. Tämä auttoi paljon kotiutumista vieraaseen maahan. Sopeutumistani auttoi myös se, että perhe otti minut mukaansa yhteisiin juhliin kuten syntymäpäiville. Oli hienoa, että sain olla osa perhettä. Tässä on ote päiväkirjasta 1.4.2014. "Tulin yhdeksän aikaan tilalle. Kiersimme aluksi navetat ja tutustuimme koneisiin. Navetassa on kolme lypsyrobottia ja reilu 200 lypsylehmää. Talutin ensimmäistä kertaa hevosta. Veimme hevoset toiselle laitumelle, traktorin kuljetuskärryllä. Sain ajaa matkat laitumien välillä. Laitoimme paripyörät kiinni Massey Ferguson -merkkiseen traktoriin. Kävin vielä illalla äestämässä.
4 Opetimme myös lehmiä menemään lypsyrobotille. Korjasin myös traktorin etukuormaajan letkut." 4 TILAN TIEDOT Tila on Skorpingissa. Se sijaitsee Pohjois-Tanskassa Jyllannin niemimaalla. 4.1 TILAN HISTORIA Henrik Jensen tuli tilalle töihin vuonna 1998. Vuonna 2003 Henrik osti puolet tilasta itselleen. Tilalla oli silloin 120 lypsylehmää. 1.2.2007 Henrik osti tilan kokonaan itselleen, tällöin hänestä tuli 150 lypsylehmän omistaja. Tänä päivänä tilalla on 220 lypsylehmää. Tila on ollut toiminnassa jo vuodesta 1750 asti, jolloin se oli pienviljelijäperheen omistuksessa. Sillä on ollut lukuisia omistajia ja isäntiä. Tilalla on ollut monenlaista tuotantoa. Tilalla on aina ollut maidontuotantoa, se tiedetään varmaksi tänä päivänä.
5 4.2 ELÄIMET Tilalla oli 220 lypsylehmää. Niistä melkein kaikki oli Holstein-rotuisia. Vuosituotos on 11 000 kg, lehmää kohden (KUVA 1, KUVA 2). Päivätuotos on pitkästi 30 kg:n paremmalla puolella. Tilalla oli myös nuorkarjaa 200 päätä. KUVA 1 Vasikoita KUVA 2 Lypsylehmät ruokailemassa
6 4.3 PELLOT JA MAAT Tilalla oli peltoa 160 hehtaaria. Puolet pelloista ovat omia ja toinen puoli on vuokrapeltoja. Peltoja käytettiin nurmien, sokerijuurikkaan, maissin ja rehuviljojen viljelyn. Tilalla oli 6 hehtaaria metsää (KUVA 3). Vaikka tilalla olikin metsää, metsätöihin minun ei tarvinnut lähteä. KUVA 3 Tanskalaista metsää. 4.4 RAKENNUKSET Eläinrakennuksia oli navetta ja vasikkala (KUVAT 4 ja 5). Koneita huollettiin ja korjattiin konehallissa, jossa oli myös varastoituna pahnapaalit, siemenviljat, väkilannoitteet ja muut maataloustuotteet. Sain tilalta kuvia rakennuksista, kun niitä oltiin rakentamassa.(kuvat 6, 7, 8, 9, 10, 11).
7 KUVA 4 Navettarakennus KUVA 5 Vasikkala
8 KUVA 6 Ruokinta-automaatin siilot. KUVA 7 Konehalli ja lietesäiliö
9 KUVA 8 Vasikkala rakennusvaiheessa. KUVA 9 Konehalli rakenteilla. KUVA 10 Navettarakennus
10 KUVA 11 Lypsyrobotin asennus käynnissä. 4.5 KALUSTO Tilalla oli neljä traktoria. Kaksi Massey Ferguson merkkistä ja kaksi Deutz-Fahrmerkkistä traktoria. Traktoreiden hevosvoimat vaihtelivat 80 150 hevosvoiman välillä. Traktoreita käytettiin monipuolisesti tilan töissä, kuten pelto-ja navettatöissä. Tilalla oli myös pienkuormaaja, joka oli merkiltään Weidemann. Konekanta oli koko luokaltaan samanlaista kun Tarvaalan koulutilalla. Suurin traktori oli tehoiltaan 150 hevosvoimainen, mikä on myös suurimman traktorin teho koulutilalla. Maanmuokkauskalusto oli samanlaista kun koululla. Paluu-aurat ja joustopiikkiäes olivat suhteutettu tilan kokoon hyvin, kuten myös koululla. Vaikka pellot olivatkin isoja, koneet eivät olleet ylimitoitettuja tilalla, vaan ne olivat hyvin sopivia tilan tarpeeseen. Traktorit olivat sopivan kokoisia esim. äestykseen. Traktorista ei loppunut voima, vaikka äestin mäkisellä pellolla. Raskaimmat työt kuten lietteenlevitys oli ulkoistettu ja sen hoiti urakoitsija. Jolloin tilalla ei tarvinnut olla isoa ja kallista traktoria. Jota olisi tarvittu vain yhteen hommaan.
11 4.6 TUOTANTOSUUNTA Tuotantosuunnaltaan tila oli maitotila. Lehmävasikat kasvatetaan omaan käyttöön, eli niistä kasvatetaan itse lypsylehmiä. Siementäjää tilalla ei käynyt, koska isäntä siemensi itse eläimet. Sonnivasikat menivät naapuritilalle, jossa kasvatetaan lihakarjaa. Sonnivasikat kuljetettiin itse naapuritilalle. Tilalla viljeltiin myös peltoja. Peltoja käytetään maissin, sokerijuurikkaan, nurmien ja rehuviljojen viljelyyn. Kaikki pelloilla viljeltävät kasvit käytetään eläinten ruokintaan. 4.7 TYÖVOIMA Tilalla ei ollut ulkopuolista työvoimaa. Tilalla työskenteli isäntä ja emäntä. Myös perheen lapset auttoivat joskus pelto- ja navettatöissä. Myös isännän isä auttoi tilan töissä. 5 OMAT TYÖT Työskentelin ahkerasti tilalla. Minun töihini kuuluivat pääsääntöisesti peltotyöt, kuten pellonmuokkaus- ja kylvötyöt. Valmistin muutamina aamuina apetta lehmille. Myös aamuisin työskentelin navetassa. Navettahommia tein myös välillä koko päivän. Totta kai minun oli myös huollettava ja korjattava koneita. 5.1 NAVETTATYÖT Navettatöihin kuului parsipaikkojen puhdistus ja kuivitus sekä eläinten ohjaaminen lypsylle. Tein myös lehmille apetta. Vasikkalassa juotin vasikoita ja kuivitin niiden paikkoja. Joskus kuljetimme eläimiä toiselle tilalle. Pääsin myös poi'ittamaan lehmiä. Navettatöihin kuuluivat myös karjan tarkkailu kuten kiimat sekä eläinten yleisen hyvinvoinnin seuraaminen.
12 5.2 PELTOTYÖT Ensimmäisiä peltotöitä, mitä tein tilalla oli äestys. Äestin iltatöikseni yhden hehtaarin lohkoa (KUVA 12). Äestys syvyys oli 3-5 cm. Joustopiikkiäes oli viisi metriä leveä. Äestin myös jälkeenpäin toisia lohkoja neljä metriä leveällä joustopiikkiäkeellä sekä toisella traktorilla (KUVA 13). Jyräsin myös 20 hehtaaria. Jyrän leveys oli kuusi metriä ja todella raskas (KUVA 14). Pelto oli mäkinen, jolloin pieni traktori joutuin koville (KUVA 15). Levitin paljon karjanlantaa. Karjanlanta oli ajettu pattereihin eripuolille peltoa, josta kuormasin sen kuivalannanlevityskärryyn. Levitin kuivalantaa 20 hehtaarin lohkolle (KUVAT 16 ja 17). Lietteen levityksessä käytettiin urakoitsijaa. Urakoitsijalla oli iso traktori ja lietekärry, multaimella (KUVA 18). Seuraavaksi pääsin kyntämään. Kyntöaurat olivat paluuaurat, jossa oli pakkeri (KUVA 19). Kyntösyvyys vaihteli 15-25cm (KUVA 20). Kyntöpinta-alaa oli kaikkiaan n. 100 hehtaaria, joista itse kynsin reilut 60 hehtaaria. Kyntötraktorina oli Deutz-Fahrmerkkinen traktori (KUVA 21). Traktori oli taloin isoin, jossa oli 150 hevosvoimaa. Kyntöauran pakkerin ansioista jälki oli todella tasaista ja hienoa (KUVA 22). Kylvötöissä käytettiin kolmen metrin kylvölannoitinta (KUVA 23). Kylvin herne-ohraheinänsiemen seosta pellolle. Ohraa seoksessa oli 150 kg ja hernettä 500 Heinäsiementä 27 kg. Tällä määrällä saatiin kylvettyä yksi hehtaari (KUVA 24). Pääsin kylvämään reilun 10 hehtaaria. Kylvökalustona oli Deutz-Fahr ja Massey Ferguson. Maissin ja sokerijuurikkaan kylvössä käytettiin urakoitsijaa (KUVAT 25 ja 26). Väkilannoitetta nurmelle levitettiin isolla kärryllä, sen kävimme hakemassa väkilannoitetehtaalta (KUVA 27). Levitin väkilannoitetta perustetulle nurmelle (KUVA 28). Tässä olisi ote päiväkirjasta, yksi peltopäivä 15.4. Päivä alkoi normaaliin tapaa kello seitsemän. Tein normaalit hommat navetassa. Eli putsasin ja kuvitin parsipaikat. Tämän jälkeen mentiin aamupalalle. Aamupalan jälkeen tankkasin traktorin ja lähdin äestämään. Äestin 20 hehtaaria tänään. Äestyssyvyys oli 5 cm. Sain lohkon äestettyä
13 kokonaan. Päivä oli poutainen ja pellot olivat kuivia. Ajonopeus vaihteli 8-12 km/h. Päivä oli otollinen peltotöille, joten pellolla meni hienosti 14 tuntia. KUVA 12 Traktori ja joustopiikkiäes KUVA 13 Traktori ja äes
14 KUVA 14 Traktori ja jyrä KUVA 15 Mäkinen pelto
15 KUVA 16 Kuivalanta levitettynä KUVA 17 Massey Ferguson ja kuivalannanlevitysvaunu
16 KUVA 18 Urakoitsijan kalustoa. KUVA 19 Traktori ja paluuaurat
17 KUVA 20 Kyntöhommia KUVA 21 Kyntökalustoa
g 18 KUVA 22 Kyntöpeltoa KUVA 23 Traktori ja kylvölannoitin
ewkuva 25 T 19 KUVA 24 Kylvetty pelto KUVA 25 Maissi kylvetty
20 KUVA 26 Urakoitsija kylvämässä maissia KUVA 27 Traktori ja väkilannoitteen levityskärry
21 KUVA 28 Väkilannoitetta levittämässä nurmelle 5.3 HUOLTOTYÖT Tein tilalla paljon myös huoltotyötä. Päivittäiset rasvaukset ja traktorin puhdistukset kuuluivat töihini. Vaihdoin myös paljon pienkuormaajaan hydrauliletkuja. Kyntöauroihin vaihdoin auran siivet. Myös maapuolen kulutuspaloja vaihdoin monta kertaa (KUVA 29). Jouduimme korjaamaan kerran auran runkoa. Rungon pultit olivat katkenneet (KUVA 30). Vaihdoin traktoriin myös takalasin (KUVAT 31 ja 32). Tässä ote yhdestä huoltohommasta, jonka olin kirjoittanut päiväkirjaan. Päivä oli 11.4.2014. Aamulla navettaan seitsemän aikaan ja parsipaikkojen puhdistus ja kuivitus. Tämän jälkeen ajoin yhden kuorman kuivalantaa. Sitten kävimme juomassa aamukahvit. Kahvin jälkeen lähdin kyntämään. Märkää oli. Pakkeri meni tukkoon. Kun menin puhdistamaan sitä, huomasin muutaman pultin olevan poikki. Menin korjaamaan sitä hallille. Ensimmäinen siipi irrotettiin, että saimme pulit vaihdettua. Oikeanlaisia pultteja tilalla ei ollut. Lähdimme hakemaan pultteja kaupungista. Samalla kun kävimme maatalouskaupassa. Menimme katsomaan uusia traktoreita ja paalaimia. Kun tulimme takaisin tilalle, korjasimme kyntöaurat ja lähdin illaksi kyntämään.
22 KUVA 29 Uudet kulutuspalat KUVA 30 Kyntöaurojen korjausta
23 KUVA 31 Uusi takalasi KUVA 32 Takalasi paikallaan
24 6 VAPAA-AIKA Vapaa-aikaa ei paljoa ollut, koska tein töitä ahkerasti aamusta iltaan. Muutamina sadepäivinä kävimme tutustumassa lähiseudun nähtävyyksiin. Kävimme katsomassa vanhassa kalkkikaivoksessa veistoksia (KUVA 33). Koko työssäoppimisjaksolla oli ainoastaa kaksi päivää jolloin en tehnyt töitä. Töissä aika kului leppoisasti. Iltaisin vietin aikaa perheen kanssa. Pelasimme pelejä ja katsoimme elokuvia. Perheen lapset olivat useinmiten pellolla iltaisin mukana. Näin olin kirjoittanu yhdestä vapaapäivästä. Ensimmäiset vaapapäivät. Lauantaina kävimme kiertelemässä kaupunkia opettajien kanssa. Kävimme meren rannalla. Sitten menimme ostoksille. Ostin lisää tuliaisia. Sunnuntaina menimme hevosajelulle. Hevosajelun jälkeen opettajat lähtivät tilalta. Illalla kävin vielä ruokakaupassa. KUVA 33 Kalkkiveistoksia
25 7 New Guide- blogi Pidin työharjoittelun aikana Facebookissa blogia (KUVAT 34 ja 35) Kerroin siellä päivän tapahtumista ja kokemuksistani. Halukkaat saivat kysyä kysymyksiä, joihin vastasin. Jaoin myös valokuvia, joissa olin tekemässä yleensä peltotöitä. Blogissani on myös muutama video. Olin hienoa nähdä, että ihmiset seurasivat kirjoituksiani. Alla on muutamia kuvia blogista. KUVA 34 Blogipäivitys
26 KUVA 35 Päivityksiä peltohommista 8 RUOKAILU Aamupala syötiin aina navetan jälkeen. Aamupalaksi oli kahvia ja leipää. Aamupalapöydässä oli leivän päälle tarjolla monenlaisia juustoja. Tanskassa on tapana, että leivän päälle laitetaan hilloa (KUVA 36). Lounasta ei yleensä syöty ollenkaan, kuten Suomessa. Yleensä joimme kahvit lounasaikaan. Kello 14 aikaan iltapäivällä joimme seuraavat kahvit. Päivällisen syötiin yleensä 17 20 aikaan. Silloin tarjolla oli lämmin ruoka. Ruoka oli tavallista kotiruokaa kuten lasagnea. Joskus syötiin myös hampurilaisia ja pizzoja.
27 KUVA 36 Aamupala 9 PALUU KOTIMAAHAN Työt oli tehty ja reppu oli täynnä uusia kokemuksia. Torstaina 8.5. lähdin tilalta illalla. Söimme juhlaillallisen vielä ennen lähtöäni. Lentoni lähti aamulla 9.5. Menin yöksi yhteistyökoulun opettaja luokse, samaan taloon, jossa olin ensimmäisen yön kun tulin Tanskaan. Oli jäähyväisten aika. Kuudessa viikossa sain olla osa jotain, osa perhettä. Vietin paljon aikaa tilan perheen kanssa. Kävimme ostoksilla, kaupungilla ja syntymäpäivillä. Otimme kuvan ennen lähtöäni kuvan (KUVA 37). Hyvästelin perheen lapsen ja isännän. Emäntä Helle lähti viemään minua yhteistyökoulun opettajan luokse. Sää oli erittäin kaunis. Aurinko punersi taivaalla. Sitten olimme perillä. Kannoin laukut sisään, jotka olivat täynnä tuliaisia ystäville ja perheelleni. Nyt oli aika hyvästellä tilan emäntä Helle. Kiitin häntä kaikesta, kuten aikaisemmin olin kiittänyt tilan isäntää Henrikiä. Jäähyväiset olivat tunteikkaat. Siitä saattoi kyyneliä tulla puolin ja toisin. Sovimme yhteydenpidosta jatkossa. Sain ilokseni kuulla, että olen aina tervetullut heidän tilalleen. Aamulla oli aikainen herätys. Söin aamupalan ja join kahvit. Juttelimme paljon yhteistyökoulun opettajan kanssa sekä myös hänen vaimonsa. Opettajan vaimo lähti
28 viemään minua kohti Århusin lentokenttää. Hyvästelin opettajan vaimon ja lähtöselvityksen jälkeen nousin lentokoneeseen, jonka määränpää oli Kööpenhamina (KUVA 38). Kun saavuin Kööpenhaminan lentokentän lähtöportilla kuulin suomen kieltä. Tämä oli merkki siitä, että kohta olen kotimaassa. Nousin lentokoneeseen ja keskustelin lentoemännän kanssa. Puhuimme maataloudesta 15 minuuttia. Nukuin melkein koko lennon Helsinki-Vantaalle. Heti Suomeen päästyäni soitin kotiin, että olen perillä. Enää jäljellä oli linja-automatka Jyväskylään, jossa vasta odotti kaverini Nuutti. Jonka kyydillä menin kotia. KUVA 37 Helle ja Henrik
29 KUVA 38 Lento Helsinkiin portilta G19 10 OMAT KOKEMUKSET Ajatus ulkomaan työssäoppimisesta oli mielenkiintoinen, mutta myös jännittävä. Miten tulisin pärjäämään yksin ulkomailla? Miten sopeudun vieraaseen perheeseen. Riittääkö kielitaitoni ja ammattiosaaminen isolle maatilalle. Mietin näitä asioita paljon. Tosipaikka oli edessä, istuin lentokoneessa ja määränpäänä oli Tanska. Olin jännittänyt koko päivän tulevia koitoksia. Oli hienoa jälkeenpäin miettiä, kuinka hienosti pärjäsin itse lentokentillä. Helsinki-Vantaan lentokentällä oli todella helppo asioida, koska sai puhua suomen kieltä. Mutta en väitä, että Kööpenhaminan lentokentälläkään olisi ollut vaikea asioida. Oli vain uskallettava puhua. Matka antoi paljon rohkeutta käyttää omaa kieliosaamistaan ja puhua vieraille ihmisille. Kun pääsin Århusin lentokentälle, vastassa oli yhteistyökoulun opettajan vaimo. Vaihdoimme kuulumisia ja osasin kertoa mielestäni asiat selkeästi. Puhuimme matkalla paljon ja sain positiivista palautetta kielitaidostani. Tämä antoi rohkeutta puhua enemmän ja enemmän. Sain paljon myös uusia kokemuksia maataloudesta, kuten kuinka paljon vaatii työtä ison eläinmäärän pitäminen. Työpäivät kestävät 24 tuntia vuorokaudessa ja seitsemän
30 päivää viikossa, jos on iso karja. Omalla työnteolla autoin isäntäväen taakkaa. He saivat olla navetassa, kun minä painoin pitkää päivää pelloilla. Työskentelin itsenäisesti ja jouduin itse ajattelemaan kuinka hommat teen. Tämä oli hieno kokemus, koska pidän itsenäisestä työskentelystä. Oli mukava tehdä töitä, kun itse sai päättää miten ne tekivät. Tietenkin sillä edellytyksellä, että koneet pysyivät ehjinä ja hommat valmistuivat ajallaan. Työssäoppimisen aikana tulin miettineeksi paljon tilan konekantaa. Ja se oli erittäin hyvin kohdallaan. Raskaimmat työt teki urakoitsija, kuten lietteen levityksen, paalauksen, maissin kylvön ja sokerijuurikkaan kylvön. Näillä keinoilla saadaan myös jäämään aikaan muuhun työhön ja vapaa-aikaan. Tärkeää oli myös, että aikaa jää myös perheelle. Tuotantorakennukset olivat mielestäni hyvät. Ruokintaa hoiti robotti, joka ruokki lehmät, hiehot ja vasikat. Ruokintarobotin siilot olivat helppo täyttää traktorilla ja tämä vähensi paljon fyysistä työtä. Vasikoiden juotto oli myös yksinkertaista. Jokaisella vasikalla oli oma juomakuppi, johon laskettiin "maitotaksista" maitoa (KUVA 39). KUVA 39 Maitotaksi
31 Työharjoittelu antoi minulle paljon, kuten sitä rohkeutta, josta olen muutamaan otteeseen maininnut. Uskon myös, että opin puhumaan paremmin englantia ja toki opin myös muutamia sanoja tanskaa. Opin myös paljon uusia asioita, joita voin hyödyntää kehittäessäni ammattitaitoani. Näin viimeinen päivä kului Tanskassa: Päivä alkoi aamusta seitsemän aikaan. Parsipaikkojen kuivitus ja puhdistus. Tämän jälkeen täytin ruokinta-automaatin. Sitten tein apetta. Tämän lisäksi pudotin aitatolppakairan pois ja vaihdoin perään eläinten kuljetuskärryn. Tätä ennen laitoin maatalousvetolaitteen traktoriin. Sitten viemme hihoja laitumelle. Tämän lisäksi korjasimme laitumia. Seuraavaksi tein apetta. Päivä oli sateinen. Viimeinen työpäivä, ennen paluuta Suomeen. 11 POHDINTA Työssäoppimiseen ulkomaille kannattaa lähteä. Se antaa uusia näkökulmia maatalouteen. Suosittelen ulkomaan työssäoppimista kaikille, joita se edes vähän kiinnostaa. Ei kannata pelätä osaako tarpeeksi hyvin kieliä. Tärkeää on olla aktiivinen ja oma-aloitteinen. Kannattaa myös hyödyntää koulussa oppimia taitojani ja kehittää niitä. Ulkomaan harjoitteluun tarvitsee rohkeutta lähteä, mutta kyllä siellä pärjää. Ulkomaan harjoittelu antaa tutustua uuteen kulttuuriin. Ulkomailla on aivan erilaista työskennellä kuin Suomessa. Tietenkin työtehtävät ovat samoja, mutta kommunikointi vieraalla kielellä lisää mukavasti haastetta. Välillä on haastavaa, kun joutuu miettimään kuinka ilmaisee asiansa. Oma kielitaitoni ei ollut kovin hyvä peruskoulun aikaan. Kuitenkin olin rohkea ja käytin paljon englantia. Tämä osoittaa sen, että huonommallakin kielipäällä pärjää, kun on vaan rohkeutta lähteä. Ammattikoulussa opiskelimme ammattisanastoa, siitä oli paljon hyötyä. Suosittelen ulkomaan työssäoppimista kaikille lämpimästi. Minun työni olivat pääsääntöisesti kyntöä, äestystä, jyräystä ja kylvöä. Näitten töiden lisäksi tein töitä myös navetassa. Peltotyöt olivat minulle ennestään jo tuttuja. Ainoa uusia asia oli paluu-auroilla kyntäminen. Se sujui mielestäni hyvin. Opin melko nopeasti kyntämään niillä. Joillakin lohkoilla oli myös märkää ja minun oli käytettävä kaikkia
32 niksejä, joita koulussa olin oppinut. Yleensä märälle pellolle ei mennä, koska pellon maakerrokset tiivistyvät. Tämän takia vesi ei pääse maasta läpi, koska maa on liian tiivistä. Kyntäminen paluuauroilla on helpompaa, kuin sarka-auroilla. Koska ei tarvitse tehdä aloituksia ja lopetuksia. Kyntöaurat olivat Kvernelandin automaattipaluuaurat. Kyntöhommia tein reilun 60 hehtaaria. Seuraavaksi äestin peltoa. Kuivilla mailla äestys syvyys pyrittiin pitämään viidessä sentissä. Koska kosteus on syvemmällä kuivalla maalla. Kosteilla mailla äestys syvyys oli 3-5 senttiä. Kostealla maalla kosteus on pinnemmassa. Kylvösyvyys oli 3-5 senttiä. Pääsääntöisesti kylvin ohra-herne-nurmiseos. Ohraa meni hehtaaria kohden 150 kiloa. Hernettä kylvettiin 500 kiloa per hehtaari ja nurmea 27 kiloa hehtaaria kohden. Äestysja kylvövaiheessa traktoreissa käytettiin paripyöriä, koska sillä pyrittiin vähentää pellon pintapainetta. Tällä pyritään siihen, että maakerrokset eivät tiivistyisi. Navettahommia en ollut paljoa tehnyt ennen ulkomaan harjoittelua. Olin kuitenkin ollut koululla navetassa muutamia kertoja ja lypsänyt lehmiä. Pääsääntöisesti olin aamulla navetassa, mutta myös silloin tällöin päivällä. Aamuisin menin navettaan seitsemän aikaan. Ensimmäisenä puhdistin ja kuivitin parsipaikat. Samalla seurasin lehmien yleistä terveyttä ja kiimoja. Kiimoja en ollut vielä paljoa vielä seurannut, mutta huomasin muutaman kiiman työssäoppimisen aikana. Olin myös muutaman kerran auttamassa poi ittamisessa. Tämäkin olin uutta ja ihmeellistä. En ole ennen ollut poi`ittamassa. Vedimme vasikkaa ulos samaan aikaan kun lehmä työnsi sitä. Saimme sen ulos elävänä. Lehmä poiki ison sonnivasikan, eikä olisi saanut sitä ulos ilman apua. Työt olivat aikalailla samanlaisia kuin Suomessa. Peltotöillä en eroavaisuuksia huomannut. Tanskassa oli isompia peltolohkoja kuin kotiseudullani. Työ oli joutuisaa, koska ei tarvinnut koko ajan vaihtaa peltoa. Isoin peltolohko oli 30 hehtaaria. Pellot olivat myös hyvän muotoisia kappaleita. Peltojen hyvät muodot nopeuttivat työskentelyä. Uskon, että ulkomaan työharjoittelun ansiosta minulla on mahdollisuus työskennellä ulkomailla tulevaisuudessa. Harjoittelu antoi lisää rohkeutta. On tärkeää tutustua uusin kulttuureihin ja avartaa maailmankuvaa. Haluaisin joskus työskennellä Pohjois-
33 Amerikassa. Luotan täysin, että minun ammattitaitoni riittävät työskennellä isoilla tiloilla ulkomailla. Ulkomaan harjoittelu antoi myös uusia näkökulmia tulevaisuuteen. Ei ole järkevää ostaa isoja koneita pienille peltolohkoille, koska pienellä konekalustolla on ennenkin tehty samat työt. Tietenkin isolla konekannalla saadaan työtehokkuutta. Mutta isommat ja uudemmat koneet ovat kalliita. Pienempi kalusto on halvempi ja sen maksaa itsensä nopeammin takaisin. Mutta jos on enemmän peltopinta-alaa pienellä kalustolla sen hoitaminen vie enemmän aikaan. Konekalustot on syytä suhteuttaa tilan tarpeisiin ja peltohehtaareihin. Toivon, että opinnäytetyöni antoi uutta kuvaa ulkomailla työskentelystä. Kerroin kokemukseni rehellisesti, enkä poistanut tai lisännyt mitään ylimääräistä. En kadu päivääkään lähtöäni ulkomaille. Se oli minulle rikas kokemus. Jos joskus tulee mahdollisuus vielä lähteä ulkomaille töihin, niin ehdottomasti lähden. Lopuksi tahdon kiittää kaikkia osapuolia, jotka tekivät tämän kokemuksen mahdolliseksi. Etenkin Helle ja Henrik Jenseniä, jotka ottivat minut tilalla, kotiinsa. Opettivat minulle paljon uusia asioita tanskalaisesta maataloudesta ja maataloudesta ylipäätään. Sain kokea hienoja hetkiä Tanskassa. Olen kiitollinen siitä, että sain oikeasti kokeilla ja tehdä kaikkia töitä tilalla. Haluan kiittää myös opettajia, etenkin Kemppaisen Saria, joka auttoi minua paperitöissä ja oli yhteydessä Tanskaan. Kiitän myös oppilaitostani, joka oli mukana hankkeessa. Hanke mahdollisti työssäoppimiseni. Ja myös kiitokset kuuluvat Tanskan yhteistyökoulun opettajalle. Lopuksi haluan painottaa vielä, että kannattaa lähteä ulkomaille työssä oppimaan. Työssäoppiminen ulkomailla on kokemuksen arvoinen matka.
34 12 LÄHTEET Suurin osa tässä esitelmässä kerrotusta tiedosta on itse opittua ja omista kokemuksista kerrottua. Haastattelin paljon isäntäväkeä. Kun joku asia kiinnosti, esitin paljon kysymyksiä. Suurin osa vastauksista on nyt tässä esitelmässä. Minun ns. lähteeni olivat tanskalainen perheeni Henrik ja Helle Jensen. Suurin osa kuvista on minun ottamiani, mutta muutamia kuvia olen saanut isäntäperheeltäni. https://www.google.fi/maps?source=tldso https://www.google.com/imghp?hl=fi&gws_rd=ssl http://www.ebookers.fi/ https://www.facebook.com/