Äänenkuljettaja 8/ SIBELIUS-AKATEMIA. Äänenkuljettaja

Äänenkuljettaja 8/2002-03 1.10.2002 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 123456789012345678901234567890121234567890123456789 SIBELIUS-AKATEMIA Äänenkuljettaja 1

Sisältö Äänenkuljettaja 8/2002-03 Pääkirjoitus 3 Keskustelua 3 Kolumnit 5 Tekijänoikeuksista 6 Opintoasioita 7 Meillä ja muualla 8 Konsertteja 15 Ylioppilaskunta/The Student s Union 16 Ruokalista 17 Menu 18 Kutsu virkaanastujaistilaisuuteen 20 Äänenkuljettaja on perjantaisin ilmestyvä Sibelius-Akatemian sisäinen tiedotuslehti. Materiaali toimittajalle viimeistään maanantaina. Toimitusneuvosto: Pekka Vapaavuori, Tuula Linsiö, Matti Perttula ja Jussi Kainulainen Toimitus ja taitto: Tuulikki Väänänen Piirrokset: Lassi Rajamaa lassirajamaa@hotmail.com ISSN 1455-4313 2 Äänenkuljettaja

Pääkirjoitus Ei liene mikään uutinen, että Sibelius-Akatemialla on maailmalla melkoinen maine. Toisinaan tuo asia vain putkahtaa tavallista voimakkaammin esille. Viime aikoina olen joutunut usein vastaamaan kysymykseen, mitkä oikein ovat Sibelius-Akatemian menestystekijät. Ja miten on mahdollista, että viiden miljoonan asukkaan Suomi, pohjoinen ja syrjäinen maa, voi tuottaa niin suuren määrän kansainvälisesti arvostettuja kapellimestareita, laulajia, säveltäjiä ja muita musiikkialan taiteilijoita. Aivan pienen ajan sisällä tätä on kysynyt Suomessa vieraillut USAlainen musiikkikriitikko, USA:n Sibelius-seuran presidentti ja USA:n suurlähetystömme edustaja, joka halusi aiheesta aineistoa siellä ladittavaan tie-dotteeseen. Lähetystöltä kunakatemian menestystekijöistä kuulemma kysytään tuon tuostakin. Edelleen sain vastata kysymykseen Irlantiin perusteilla olevan uuden taideakatemian johtokunnalle. He olivat valinneet ensisijaisiksi esikuvikseen Sibelius-Akatemian ja Juillard School of Musicin. Vaikka kysymys useimmiten fokusoituu Sibelius-Akatemiaan, vastaan aina kertomalla koko musiikkioppilaitosjärjestelmästämme, jossa Sibelius- Akatemia on pyramidin huippuna. Meillä kasvatetaan tulevat musiikin suurmiehet ja -naiset huolellisesti alusta alkaen. Heille annetaan mahdollisuus asuinpaikasta ja vanhempien varallisuudesta riippumatta kehittää ja kypsyttää lahjojaan hyvässä ja pätevässä ohjauksessa. Meillä myös toivottavasti huolehditaan musiikkikasvatuksesta laajemminkin kuin vain huippuaineksen keräilemiseksi ja saattamiseksi mahdollisimman varhain asiantuntevan koulutuksen pariin. En usko, että suomalaisen yhteiskunnan voimakas panostus musiikkiin ja musiikkikoulutukseen on syntynyt sattumalta. Sille on selvät syynsä, jotka juontavat kauas historiaan ja jonka seurausta järjestelmällinen musiikkikoulutuksemme on. Kun suomalaisten kansallinen identiteettii alkoi 1800-luvulla todenteolla muodostua, sen käyttövoimana ja ilmentymänä oli harvinaisen voimakas kulttuurielämän nousu. Se näkyi suomalaisten sivistystason nousuna, joka tuotti ennen näkemätöntä kirjallisuutta, runoutta, kuvataidetta ja arkkitehtuuria. Musiikilla oli tässä yhteydessä aivan erityinen merkitys. Suomalaisten kulttuurisen identiteetin symboliksi nousi Jean Sibelius, jonka musiikissa yhdistyi ennen kokemattomalla tavalla omin kansanperinteemme ja uusimmat kansainväliset virtaukset. Sillä oli valtava kansallista itsetuntoa lujittava vaikutus, joka osaltaan teki mahdolliseksi koko historiansa vieraan vallan alaisena eläneen kansan itsenäistymisprosessin. Myös toisen maailmansodan jälkeen musiikkioppilaitosjärjestelmää varmasti luotiin enemmän tai vähemmän tietoisesti juuri kansallista ja kulttuurista identiteettiä vahvistamaan. Kaikki tämä, ja tätä voimakkaasti tukeva yhteiskunnan rahallinen ja lainsäädännöllinen tuki, on luonut kasvualustan, josta lahjakkuuksilla on ollut ja on mahdollisuus imeä elinvoimaa kehittymiseensä ja kypsymiseensä. Ja mikä parasta, ainakin toistaiseksi musiikkialalle koulutetuille taitajille on löytynyt töitä ja siten mahdollisuuksia käyttää taitojaan ja tietojaan yhteiskunnan ja siinä elävien ihmisten palvelemiseen. Vietämme lauantaina 19.10 Sibelius-Akatemian 120-vuotisjuhlaa perhepiirissä, entisten ja nykyisten akatemialaisten kesken. Voimme katsoa hyvillä mielin ja tyytyväisinä taaksepäin. Toivottavasti voimme katsoa toiveikkaina myös eteenpäin. Pekka Vapaavuori Keskustelua Tutkimuksesta ja taiteesta Olen ilahtuneena pannut merkille Äänenkuljettajassa käydyn keskustelun Siban jatkotutkintojen olemuksesta ja mahdollisuuksista. Tällaista pohdiskelua tarvitaan, ja sitä on käyty aivan liian vähän. Kannat tällaisiin peruskysymyksiin muodostavat perustan monille suurille ratkaisuille: miten ja mitä taidekorkekouluissa opetetaan, mitä hyväksytään tutkintoihin ja opinnäytteisiin, mitä sanotaan tutkimukseksi ja mitä taiteeksi jne. Minun haluni pistää lusikkani tähän soppaan herätti Anneli Arhon kirjoitus (Äänenkuljettaja 6/2002-03), joten noudatan tässä sen pääjakoa ja kysymyksenasettelua. Siispä ensin: taidekorkeakoulujen taiteen ja tutkimuksen yhtenäisyys/erillisyys ja taiteellisen tutkimuksen mahdollisuus. Varmuuden vuoksi totean aluksi sen suhteellisen selvän asian, että taiteellinen tutkimus ja taiteen tutkimus eivät ole sama asia. Taidetta on tutkittu esim. yliopistojen musiikkitieteen laitoksilla iät ajat. Kun tutkija (yrittää) selvittää, mitä, miten ja miksi taiteilijat ovat jotakin Äänenkuljettaja 3

tehneet, on kysymys taiteen tutkimuksesta. Tutkijan oma suhde taiteeseen voi olla läheisempi tai etäisempi, asiantuntevampi tai amatöörimäisempi, mutta se, että analysoidaan muiden tekemisiä, näyttäisi siirtävän toiminnan selkeästi tutkimuksen puolelle taiteen sijaan. Onko raja siis tässä, onko kysymys taiteellisesta tutkimuksesta, jos taiteilija analysoi omaa taiteen tekemistään? Tähän täytyy vastata kielteisesti. Esim. kasvatustieteessä on jo pitkään ollut hyväksyttyä tehdä toimintatutkimusta, jossa esim. opettaja tutkii omaa työtään, eikä itsensä tutkiminen, introspektio, ole mahdoton menetelmä käyttäytymistieteiden piirissä yleensäkään. Sen, kuuluuko toiminta tieteellisen vai taiteellisen tutkimuksen piiriin, täytyy siis ratketa pikemminkin toiminnan tavan kuin sen kohteen perusteella. Jos oman tekemisen ja ajattelun analysointi tapahtuu tietoisella, muillekin välitettävällä logiikalla ja tehtyjen ratkaisujen perusteet ja tulkinnat tuodaan mahdollisimman selkeästi ja avoimesti muiden arvioitaviksi, ollaan suhteellisen selvästi tutkimuksen, siis tieteen, alueella. Esimerkiksi tutkimusraportin lukijan ei tarvitse tulla samaan johtopäätökseen kuin tutkija, mutta hänen täytyy tietää, miten tutkija on omaansa tullut. Tällöin siis esim. taiteellista ongelmaa on tutkittu tieteellisesti. Se, että tutkimusprosessiin sisältyy paljon omaa taiteen tekemistä, ei ole peruste sen luokittelemiseen ei-tieteelliseksi. Miten sitä voisi tutkia taiteellisesti? Ilmeisesti taiteilijan tulee ennen kaikkea tehdä taidettaan paljon pyrkien siihen, mikä hänestä itsestään tuntuu oikealta ja arvokkaalta. Hyvässä tapauksessa tällainen taiteellinen tutkimus pääsee johonkin uuteen ja ainakin tilapäisesti ratkaisuksi luonnehdittavaan tilaan. Tässä auttaa sen tunteminen, mitä muut tekevät ja ovat tehneet, taide tapahtuu aina jossakin, esim. kulttuurisessa ympäristössä; tradition täydellinen hylkääminen johtaa helposti kommunikaation katkeamiseen taiteilijan ja yleisön välillä. Taiteilija voi olla tekemistään ratkaisuista enemmän tai vähemmän tietoinen, mutta hänen ei edellytetä selittävän taidettaan yleisölle. Myös yleisö saattaa ottaa taiteen vastaan tiedostamattomin prosessein tai niin, että tulkinta eri vastaanottajilla on erilainen. Tieteessä nämä olisivat ei-hyväksyttäviä piirteitä, taiteessa ne ovat tavallisia ja hyväksyttäviä. Tähän saakka kaikki vaikuttaa hyvältä, mutta tarkemmin ajatellen käy ilmeiseksi, että tässä on kysymys toiminnasta, jota taiteilijat ovat perinteisesti joka tapauksessa tehneet. Tähän saakka sitä on nimitetty taiteeksi, miksi se nyt olisi muuttunut taiteelliseksi tutkimukseksi? Ei kai vain takana ole epäluottamus taideyliopiston omimpaan substanssiin, taiteeseen, ja sen omaan arvoon? Olen siis sitä mieltä, että taidetta tulisi nimittää taiteeksi ja tutkimusta tutkimukseksi vaikkakin näiden välinen ymmärrys ja yhteistyö toteutuu parhaiten juuri taidekorkeakoulussa. Siirryn sitten aidosti uuden vs. aiemmin kasaantuneen tiedon ongelmaan. Tässä kohden näyttää Arhon kirjoitus vahvasti tiedettä väheksyvältä ja osin jopa vääristävältä. Hän toteaa tiedeyliopistojen kirjoittamisen tavan perustuvan siteeraamiselle ja myöhemmin vielä jyrkemmin puhuu siteeraamiseen perustuvasta tiedekäytännöstä, tosin laimennuksella: siinä muodossa kuin sitä opiskelijoille malliksi tarjotaan. On vaikea tietää, onko tämä tarkoitettu kirjaimellisesti otettavaksi, mutta ainakin sellaisena se vaatii korjauksen. Siteeraaminen kuuluu tieteen pelisääntöihin; sillä osoitetaan, mihin oma työ sijoittuu ja annetaan arvo niille, jotka ajatuksia ovat alunperin esittäneet. Pelkkä siteeraaminen ei kuitenkaan ole tiedettä eikä tieteen ydin mitenkään perustu sille. Tieteen olennainen perustehtävä on uuden tiedon löytäminen eikä siteeraaminen toteuta tätä tehtävää millään tavoin. Tiedettä voi kyllä tehdä kokoamalla suuren joukon muiden tutkimusraportteja ja vetämällä niistä uusia johtopäätöksiä. Tällöin on kyseessä meta-analyysi, mutta sen olennainen ydin on juuri se uusi tieto, johon alkuperäiset kirjoittajat eivät erikseen ole päässeet. Se, että aidosti uusi syntyy kriittisessä suhteessa vanhaan, on varmaankin totta, mutta onko tällöin kysymyksessä taide vai tutkimus? Sekä taiteen että tutkimuksen teko kuuluu nykyään taideyliopistojen tehtäviin. Täytyy toivoa, että kummankin tekijät antavat arvoa toisilleen. Molemmissa voidaan parhaassa tapauksessa luoda jotakin aidosti uutta. Taideyliopistoissa on hyvä mahdollisuus löytää uusia tieteenkin tekemisen tapoja, mutta näkemykseni mukaan se voidaan tehdä pitämällä tiede ja taide käsitteellisesti toisistaan erillään, vaikkakin hedelmällisessä vuorovaikutuksessa keskenään. Kai Karma 4 Äänenkuljettaja

Kolumnit Miksi valmistuminen pitkittyy? 180 opintoviikkoa 5 ja 1/2 vuodessa. Ainakin vielä pari vuotta sitten akatemialaisten keskimääräinen valmistumisaika oli 9 vuotta.miksi valmistuminen vie sitten niin kauan? On tärkeää, että musiikin opiskelijalla on aikaa ja mahdollisuus kehittyä ja kypsyä taiteilijaksi ja muusikoksi. Se ei onnistu vain kirjoja lukemalla. Korkeatasoinen opetus, harjoitusmahdollisuudet sekä monipuoliset mahdollisuudet kehittyä hyväksi muusikoksi ovat varmaan yleisiä syitä pysyä yliopiston kirjoilla mahdollisimman pitkään. Musiikin alalta tuntuu saavan töitä ilman tutkintopaperiakin. Lisäksi hyvää työkokemusta saa sijaisuuksista kouluissa tai orkestereissa, mikä pysäyttää opinnot ainakin hetkellisesti. Mikä olisi parempaa harjoittelua tulevaa ammattia ajatellen? Työnteon ja opiskelun yhteensovittaminen on monelta suunnalta katsottuna hankalaa. Pelkällä opintotuella ei elä kukaan, opintotuen saamiseen vaaditaan tietyt tulorajat tai että päivätyö estää luennoille osallistumisen. Jotta opiskelut voivat sujua suunnitelmien mukaisesti, tulee opiskelijan voida hyvin. Opiskelijan hyvinvointiin kuuluvat olennaisesti terveys, asuminen ja toimeentulo. Jos jokin edellämainituista puuttuu opiskelijalta, ei opiskeluunkaan voi panostaa täysipainoisesti. Jos valmistumisaikojamme halutaan tehostaa, tulee katseiden kääntyä tutkintojemme laajuuteen sekä niiden sisältöihin. Useat tahot ovat todenneet nykyisten maisterintutkintojen olevan liian laajoja sekä epätasa-arvoisia vertailtaessa saman alan tutkintoja. Opintojen pitkittymiselle löytyy useita syitä ja olenkin pohtinut tässä niistä yleisimpiä. Opiskelijat kaipaavat parannuksia ja syystäkin. Kokeilkaapa elää 404,70 euron kuukausituloilla! Tiina Hokkanen SAY:n puheenjohtaja say-pj@siba.fi Kolumnipalstalla kirjoittavat osastojen ja laitosten johtajat ja muu talon väki. Jälkiviisauksia Sibelius-Akatemian hallitus on hyväksynyt Sibelius- Akatemian vision, jonka osoite on www.siba.fi/fin/ esittely/ohjeita/visio.php - ei vähä mitään! Visio on uudissana, jota Mauno Jääskeläisen Sivistyssanakirja vuodelta 1962 ei vielä tunne. Kirjassa esiintyy visioni (lat. visio) merkityksessä näky, harhanäky ja visionäärinen merkityksessä näkyä koskeva, näyn kaltainen, haaveellinen, profetaallinen. Merkityssisällöt viittavat pikemminkin henkilökohtaiseen näkemiseen kuin kollektiivin nuijankopautukseen. Tämän vuoksi otsake Hallituksen kokouksessaan 24.9.02 hyväksymä Sibelius-Akatemian visio hätkähdyttää. Toivottavasti profetaallinen näky SibA:sta ei tullut hyväksytyksi äänestyspäätöksellä. Hannu Apajalahti kirjoittaa viime Älkkärissä, että visio on rehtorin ja vararehtorin valmisteleva. Tuo kuulostaa sympaattiselta. Kaksi ihmistä on kuitenkin enemmän lihaa ja verta kuin hallituksen ja johtoryhmän seminaari, osastoneuvostot, laitosten johtokunnat, palveluyksikkö, neljä työryhmää ynnä arvokeskustelu - koneisto, joka Seppo Suihkon selonteon (Älkkäri 19/2001-02) mukaan laati Sibelius- Akatemian 23-sanaisen yleisluontoisen ja pyöreäsärmäisen mission. Kollektiivisten v almistelujen ja päätösten voimana on sitoutumisen vahva dokumentaatio ja heikkoutena rönsyt poikki ja latvat tasaisiksi ympäripyöreys. Heikkoutena saattaa olla myös tautologisuus, esim.: Sibelius-Akatemian henkilöstöpolitiikka tukee aktiivisesti toiminnan tavoitteita. Kummasteltuani mission yhteydessä koneiston ja lopputuloksen välistä epäsuhtaa sain hyvän vastauksen: Tärkeintä ei ole lopputulos vaan prosessi. (Tärkeintä ei ole päämäärä vaan liike.) Albert Camus kuvaa eräässä kirjassaan kirjailijaa, jonka koko tuotanto oli suurin piirtein Sibelius-Akatemian mission laajuinen - itsekritiikki nakersi kaikki laajentumisyritykset. Toivottavasti hän ajatteli myös, että prosessi on tärkeämpää kuin tulos. Sinänsä visio Sibelius-Akatemiasta on täysin ok. Sanaakaan en vaihtaisi. Lassi Rajamaa Äänenkuljettaja 5

Tekijänoikeuksista Tiedätkö oikeutesi, tunnetko velvollisuutesi? Taideyliopistojen innovaatio- ja immateriaalioikeusseminaari Teatterikorkeakoululla Taideyliopistojen tekijänoikeudellinen palveluyksikkö järjesti yhteistyössä taideyliopistojen kanssa Taideyliopistojen innovaatio- ja immateriaalioikeusseminaarin 25. syyskuuta. Seminaarin tarkoituksena oli antaa tiivistetyssä muodossa kuva innovaatiotoiminnan merkityksestä ja peruskysymyksistä erityisesti taideyliopistojen näkökulmasta. Seminaaria isännöi Teatterikorkeakoulu. Seminaarissa pyrittiin ennen kaikkea herättelemään taideyliopistojen opettajia, tutkijoita, muuta henkilökuntaa ja opiskelijoita huomaamaan se, että taideyliopistoissa on paljon sellaista potentiaalia, jonka tuloksia voidaan hyödyntää myös yrityselämässä. Hyödyntäminen ei ole vain yrityselämän intressissä, vaan se voi tuottaa hyötyjä myös yliopistoille ja niissä toimiville opettajille, tutkijoille ja opiskelijoille. Seminaarissa puhuttiin muun muassa yliopistojen innovaatiotoiminnasta eli yliopistoissa syntyvien innovaatioiden kaupallisesta hyödyntämisestä. Nykyään nähdään, että yliopistoissa syntyy paljon sellaisia teoksia, keksintöjä, tietoja ja ideoita, joita voitaisiin suoraan hyödyntää elinkeinoelämässä tai muualla yhteiskunnassa, jos ne vain löydettäisiin ja saatettaisiin tehokkaasti hyödynnettäväksi. Innovaatioiden etsiminen, kehittäminen, suojaaminen ja hyödyntäminen liittyvät läheisesti yliopistojen ns. kolmanteen tehtävään eli yliopistojen yhteiskunnalliseen ja alueelliseen vaikuttavuuteen. Yliopistot pyrkivät kannustamaan ja tukemaan tutkijoitaan ja opettajiaan tässä toiminnassa tarjoamalla heidän käyttöönsä innovaatiotoiminnan tukipalveluita. Muotoilun innovaatiokeskus Designium ja taideyliopistojen yhteinen tekijänoikeuspalvelu ovat tässä edelläkävijöitä muotoilun ja taiteen alalla. Taideyliopistojen kannalta keskeisten tekijänoikeuskysymysten ohella seminaarissa pohdittiin myös keksintöjen suojaamista ja omistussuhteita. Tilanteessa, jossa yliopistojen innovaatiotoiminnan merkitys on kasvanut ja tutkimuksen luonne on muuttunut, ongelmaksi on muodostunut epäselvyys keksintöjen omistussuhteista. Yliopistojen tutkijoihin ja opettajiin ei sovelleta tavanomaista työsuhdekeksintölainsäädäntöä. Sen vuoksi yliopistolla työnantajana ei ole automaattisesti oikeutta tutkijoiden ja opettajien tekemiin keksintöihin. Tämä voi olla ongelmallista silloin, kun tutkimus tehdään tilaustai yhteistyötutkimuksena. Nykytilanteessa oikeuksien siirtymisestä on muistettava aina sopia. Asiaa pohtinut työryhmä sai mietintönsä valmiiksi toukokuun lopussa. Se esitti, että yliopistoja ja ammattikorkeakouluja varten säädettäisiin oma lakinsa työntekijöiden tekemistä keksinnöistä. Samalla esitettiin, että yliopistolakiin lisättäisiin myös yliopistojen kolmas tehtävä. Tarkoituksena on tätäkin kautta patistaa yliopistoja keksintöjen hyödyntämiseen. Seminaarin luennoitsijat tulivat Opetusministeriöstä, Kopiosto ry:stä, Taideteollisesta korkeakoulusta ja Teknillisestä korkeakoulusta. Ari Koivumaa Taideyliopistojen tekijänoikeudellinen palveluyksikkö toimii Innovaatiokeskus Designiumissa Taideteollisessa korkeakoulussa. Se tarjoaa tekijänoikeudellista neuvontaa kaikkien taideyliopistojen henkilökunnalle ja opiskelijoille. Yksikön toiminnasta vastaa tekijänoikeuslakimies Ari Koivumaa. Yhteystiedot: Tekijänoikeuslakimies Ari Koivumaa, Designium / Taideteollinen korkeakoulu, Hämeentie 135 C, puh: (09) 756 30419, 040-8241500, s-posti: ari.koivumaa@uiah.fi 6 Äänenkuljettaja

Opintoasioita Pedagogiikka 1 :n luennot vaskille ke 30.10. klo 15 R/lämpiö S. Rantanen, trumpetti ke 6.11. klo 15 R/lämpiö E. agerholm, pasuuna pe 22.11. klo 15P-338 J. Salmela, tuuba ti 3.12.klo 15 R/lämpiö E. Joukamo-Ampuja, hengitys ke 4.12. klo 13P-339 E. Joukamo-Ampuja, käyrätorvi Lisäksi K. Kulmalan luennot (4-5 kpl todennäköisesti tammikuussa -03), jotka ilmoitetaan myöhemmin. Pedagogiikan harjoitusoppilaita Pedagogiikan harjoitusoppilaita tarvitaan kipeästi vielä alttoviuluun, selloon ja vapaaseen säestykseen. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä Heli Rautioahoon, puh. 405 4529, email heli.rautioaho@siba.fi. Akatemian opiskelijoille opetus on ilmaista! Vielä yhtä urkupedioppilasta kaivataan. Aikaisempaa urkujensoittokokemusta ei tarvita, mutta kosketinsoitintausta olisi toivottava. Yhteydenotot Ville Urponen Puh: 050-573 6921 e-mail: vurponen@siba.fi Äänenkuljettaja 7

Koelaulu oopperakuoroon DONIZETTI: IL CAMPANELLO Sibelius-Akatemia esittää 5.12.2002 R-talon konserttisalissa kaksi koomista pienoisoopperaa: Menottin Vanhapiika ja varas (ohjaus: Ville Saukkonen) sekä Donizettin Il Campanello (ohjaus: Timo Honkonen). Teokset esitetään kokonaisina ja ne ovat täydellisesti puvustettuja ja lavastettuja. Teoksissa on pianosäestys. Haemme IL CAMPANELLO oopperan kuoroon sopraanoja, mezzo-sopraanoja, tenoreita ja (lyyrisiä) baritoneja. Koelaulu järjestetään lauantaina 26.10. 2002 klo 11.00 T-talon Ackté-salissa. Koelauluun tulee valmistaa kaksi laulua/aariaa, joista toinen esitetään suomeksi, toinen italiaksi. Osallistumisesta Il Campanello -oopperan kuoroon saa 1 ov (osallistuminen laulumusiikin osaston kuoro/ ensemble tehtävään; 38P1) opintosuorituksen. Ilmoittautumiset sähköpostilla Miia Lallukalle miia.lallukka@siba.fi viimeistään to 24.10. Meillä ja muualla KUTSU esittävän säveltaiteen tutkimuksen professori MARCUS CASTRÉNIN virkaanastujaistilaisuuteen torstaina 24. lokakuuta klo 15.00 Wegelius-saliin. Professori Castrénin luennon aiheena on Kerro kuinka Caruso lauloi eli Musiikintarkkailun, käsitteellistämisen ja selittämisen välttämättömyydestä. Tervetuloa! European Union Youth Orchestra EYUO:n koesoitto kaudelle 2003-04 järjestetään perjantaina 29.11. Wegelius-salissa. Koesoittoon osallistuvilta edellytetään: - jonkin EU-maan kansalaisuutta - 14-24 vuoden ikää 31.12.2002 (Huom! yläikäraja muuttunut.) - Sibelius-Akatemian B-kurssitutkintoa tai konservatorioiden IIB-kurssitutkintoa tai muulla tavoin osoitettua vastaavaa soittotaitoa. Ohjelma: Koesoitossa esitetään pakollinen ohjelma ja yksi vapaavalintainen teos. Pakollinen ohjelma lähetetään hakijoille ilmoittautumisen jälkeen. Koesoittoon on varattu aikaa 10 min./hakija. EUYO:n kiertue kesällä 2003 Kiertueen ajankohta kesällä 2003 on 21.7. - 27.8. ja orkesteria johtavat Vladimir Ashkenazy ja Bernard Haitink. Hakulomakkeita saa Sibelius- Akatemian talojen palvelupisteistä. Ilmoittautumiaika koesoittoon päättyy torstaina 31.10. Lisätietoja antaa Anna Krohn, puh. 09-405 4645 tai 040 7247 127, anna.krohn@siba.fi. Tietoa Euroopan Unionin nuoriso-orkesterista saa myös nettisivulta: www.euyo.org.uk Uusi julkaisu Sibelius-Akatemian DocMus-yksikkö (esittävän säveltaiteen ja tutkimuksen tohtorinkoulutusyksikkö) julkaisee professori Kati Hämäläisen teoksen LE BON GOÛT Ranskan klassisen urkumusiikin (1650-1800) esittämiskäytäntö. Tämän kirjan julkistamistilaisuus on tiistaina 22.10. klo 13.00 Sibelius-Akatemian T-talon kokoushuoneessa. Tervetuloa! Henkilöstöuutisia Uusia työntekijöitä Airaksinen Tiina, ma viestintäkoordinaattori 14.10.2002-31.12.2002 Koulutuskeskus Åkerman Kaisa, ma kurssikoordinaattori 1.10.2002-25.10.2003 (Tiina Aaltosen sij.) Koulutuskeskus Virkavapaus Aaltonen Tiina, kurssikoordinaattori, vuorotteluvapaa 1.11.2002-25.10.2003, Koulutuskeskus Ero Nadasi Pirjo, toimistosihteeri 1.11.2002 lukien Opetuki-tiimi 8 Äänenkuljettaja

Valtakunnallinen esittävän taiteen tohtorinkoulutusohjelma Haku valtakunnalliseen esittävän taiteen tohtorinkoulutusohjelmaan (VEST) VEST on Suomessa alansa ainoa tutkijakoulu, joka on toiminut koulutusyhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittäjänä musiikin ja näyttämötaiteiden alueella vuodesta 1995 lähtien. Ajanjaksolla 2003-2006 yhteistyöhön osallistuvat Sibelius-Akatemia, Teatterikorkeakoulu, Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto. Tarkoituksena on tarjota päätoiminen ja laaja-alainen jatkokoulutus esittävän taiteen kysymyksiin erikoistuville opiskelijoille, jotka tähtäävät tohtorin tutkintoon. Ohjelman alaan kuuluvat esittävä taide, esittävän taiteen tutkimus ja esittävän taiteen kautta tapahtuva tutkimus. Päätoimista opiskelua varten (pl. A 18) julistetaan haettavaksi seitsemän jatkokoulutuspaikkaa enintään ajalle 1.1.2003 31.12.2004. Tohtorinkoulutuspaikkoja voivat hakea opiskelijat, joilla on hyväksytty VEST-ohjelman alaan liittyvä jatko-opintosuunnitelma. Koulutukseen haetaan vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään hakijan jatko-opintosuunnitelma, selvitys tähänastisista jatko-opinnoista, tutkimus ja/tai työsuunnitelma, työskentelyaikataulu, tohtorintutkinnon kokonaisaikataulu ja suunniteltu valmistumisajankohta sekä ansioluettelo. Hakemukset osoitetaan VESTjohtoryhmälle ja niiden tulee olla perillä Sibelius-Akatemian kirjaamossa viimeistään maanantaina 4. marraskuuta 2002 klo 15.00, osoite: Sibelius-Akatemian kirjaamo, VEST-haku, PL 86, 00251 Helsinki (käyntiosoite Töölönkatu 28). Hakemuksia ei palauteta. Tiedusteluihin vastaavat tutkijakoulun johtaja, professori Matti Huttunen p. 050-384 3486 tai matti.huttunen@siba.fi ja professori Pentti Paavolainen 0400-649021 tai pentti.paavolainen@teak.fi. Suomalaisen musiikin päivää vietetään 11.3.2003 Suomalainen musiikki ja musiikkielämä huomioidaan ensi vuodesta lähtien omalla juhlapäivällä. Suomalaisen musiikin nimikkopäivää vietetään 11.3.2003. Tavoitteena on, että ko. päivänä suomalainen musiikki soi, näkyy ja synnyttää keskustelua. Päivä muistuttaa myös ennen kaikkea siitä, että suomalaista musiikkia edustavat niin vakavan kuin kevyenkin musiikin esittäjät ja tekijät harrastajista ammattilaisiin. Juhlapäivä on valittu Sibelius- Akatemian syntymäpäivän mukaan. Oppilaitoksella on keskeinen merkitys paitsi historialliselta näkökannalta myös osuutensa varsinaisen ammattimaisen musiikkielämän käynnistymisessä. 11.3.1882 on päivämäärä, jolloin perustettiin Helsingfors Musikförening. Yhdistys ylläpiti musiikkiopistoa, josta tuli Helsingin konservatorio ja myöhemmin Sibelius-Akatemia. Suomalaisen musiikin arvo on sen laadussa. Se ansaitsee oman päivänsä jo senkin vuoksi, että sen asema omassa maassaan on kansainvälisessä vertailussa vahva. Menestyksellisen suomalaisen musiikin takana ovat kaikki maamme säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, orkesterit, kuorot, kapellimestarit, yhtyeet ja solistit musiikkikoulutusjärjestelmästä puhumattakaan. Näiden kaikkien panosta tarvitaan tekemään Suomalaisen musiikin päivästä nimensä mukainen. Yhteisenä haasteena on mm, että 11.3.2003 tai viikolla 11/2003 järjestettävissä konserteissa ja tilaisuuksissa suomalainen musiikki soi suomalaisten solistien voimin. Näkyvyyden ja kuuluvuuden kannalta mediat ovat merkittävässä asemassa. Koulujen ja musiikkiopistojen opetuksessa merkkipäivä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon suunniteltaessa teemapäiviä ja oppilaskonsertteja. Päivän mobilisoimiseksi ei ole tarkoitus perustaa kiinteää organisaatiota, vaan koota yhteen eri tahoja ja käyttää niiden tietotaitoa ja kontakteja. Tapa osallistua Suomalaisen musiikin päivän viettoon on toimijoiden itsensä päätettävissä. Suomalaisen musiikin päivän organisoijien ydinjoukkoon kuuluvat Sibelius-Akatemia, Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus, Suomen Muusikkojen Liitto ry, Suomen Säveltäjät ry, Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry ja Yleisradio. Toivomme, että kaikki sibeliusakatemialaiset ottavat päivän omakseen ja vaikuttavat siihen, että suomalainen musiikki näkyy ja kuuluu! Lisätietoja: Tuula Linsiö, puh. 405 468, sähköp. tuula.linsio@siba.fi Iiris Lehtonen, p. 0400-547 067, sähköp. iiris.lehtonen@kolumbus.fi Äänenkuljettaja 9

10 Äänenkuljettaja

20 vapaalippua jaossa akatemialaisille (opettajat ja muu henkilökunta) ilmoittautumisjärjestyksessä. Ensemble inlandia eli Soile Isokoski, Marita Viitasalo, Anna-Maija Korsimaa, Eeva Koskinen ja Riitta Pesola konsertoivat SOS-lapsikylän tukemiseksi lauantaina 2.11. klo 16.00 konserttisalissa. Huom! kellonaika! Konsertti on Maraton, jossa on kaksi väliaikaa! Ohjelmassa : Hathsaturjanin trio klarinetille, viululle ja pianolle, YrjöKilpisen ja Toivo Kuulan lauluja, Loevendien Dance sooloviululle, Brahmsin trio pianolle, klarinetille ja sellolle op. 114, Schubertin Der Hirt auf dem elsen, Rahmaninovin Trio elegiaque nro 1 ja Shostakovitsin Seitsemän romanssia A. Blokin runoihin op.127, sopraanolle, viululle, sellolle ja pianolle. Ilmoittautumiset sähköpostilla afrosen@siba.fi tai puh: 4054 662 Äänenkuljettaja 11

Oletko kiinnostunut Doverin partituureista? Ostinaton seuraava tilaus Amerikkaan huokeita partituureja kustantavalle Doverille tehdään lokakuun lopussa. Jos haluat kartuttaa partituurikirjastoasi vielä ennen joulua, kannattaa tulla Ostinatoon torstaihin 31.10. mennessä jättämään tilaus. Koska Dover on suuri amerikkalainen jättikustantaja, se ei suostu toimittamaan tuotteitaan kuin erittäin suurissa kertaerissä. Tästä johtuen voimme tehdä lokakuun jälkeen seuraavan tilauksen vasta keväällä. Tule siis Ostinatoon selailemaan Doverin luetteloa, ja tarkista mitä sinulta vielä puuttuu. Kerää koko sarja! Aukioloaikamme: Ma - Pe 9-18, La 10-14, p. 443 116,, ostinato@ostinato.fi 12 Äänenkuljettaja

Äänenkuljettaja 13

Kilpailuvoitto Hanuristi Johanna Juholan ja kosketinsoittaja Milla Viljamaan duo voitti kansainvälisen Astor Piazzolla -kilpailun Italiassa Castelfidardossa 9.10.2002. Molemmat opiskelevat kansanmusiikin osastolla. ONNEA! Apurahoja Sibelius-Akatemian opettajat ja virkailijat ry julistaa JÄSENILLEEN haettavaksi opinto- ja matka-apurahoja yhdistyksen opintorahastosta. Vapaamuotoiset hakemukset jätetään T-talon palvelupisteessä olevaan kirjaamoon viimeistään 8.11.2002 klo 15.00. Apurahan saajan on tehtävä selvitys apurahan käytöstä yhdistyksen johtokunnalle. Apurahat jaetaan syksyn VIINIJUHLASSA perjantaina 22.11.2002 R-talon kamarimusiikkisalissa. Tiedustelut: yhdistyksen pj Jari S. Puhakka, puh. 631 596 tai sihteeri Leena Hyvärinen, p. 405 4 766 Sibelius-Akatemian opettajat ja virkailijat ry:n Johtokunta Hierojan vastaanotot T-talon palvelupiste on suljettu tiistaina 29.10.2002 palveluyksikön seminaarin vuoksi. HUOMIO! TÖÖLÖNKADUN KOKOUSHUONEIDEN VARAUSKÄYTÄNTÖ MUUTTUU! Marraskuun alusta alkaen Töölönkadun toimipisteen kokoushuoneiden (3 krs.n iso- ja pieni kokoushuone) varaukset tehdään TIMMI -tilavarausohjelman kautta. Varauskirjat T-talon palvelupisteessä jäävät historiaan. Varauksia tekevät Mikael Kokljuschkin p. 510 email: mkokljus@siba.fi ja Seppo Lappeteläinen p. 763 email: seppo.lappetelainen@siba.fi. MITEN ENKELEITÄ VIETELLÄÄN laulelmia Bertolt Brechtin runoihin 24.10. klo 18 Sibelius-Akatemian Kamarimusiikkisalissa Eeva Manninen (laulu), Maija Ruuskanen (piano) ja vierailijat esittävät suomalaissäveltäjien laulelmasävellyksiä Bertolt Brechtin runoihin kamarimusiikkisalissa. Konserttiin on vapaa pääsy. Konsertin tuottaa Sibelius-Akatemian Musiikkikasvatusosasto. Lisätietoja: konserttituottaja Tomi Purovaara, puh. 405 4589 tomi.purovaara@siba.fi Hierontaa on mahdollista saada P- talon lisäksi tarvittaessa T-talolla, sekä nyt myös R-talolla. Hierojalla käyntiä ei tarvitse vähentää työajasta. Hinta on Akatemian opettajilta ja hallintohenkilökunnalta 9,- euroa käynti. Hieronta-aikoja voi varata Tuija Ojalalta, p. 040-841 3002. Myydään valkoinen Yamaha - C2 -flyygeli. VM -97. Lähes uudenveroinen. Tiedustelut: 050 567 7534, 050 570 3116. 14 Äänenkuljettaja

Konsertteja Suomalaisia ja ranskalaisia liedejä Kamarimusiikkisali, su 20.10. klo 13.00 Pauliina Linnosaari, laulu Terhi Romu, piano Vapaa pääsy ti 22.10. klo 19.00 Konserttisali Pohjoinen Rautatiekatu 9 Seria classica Romantiikan unelmia ja kuohuntaa Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteri Joht. ja juonto Atso Almila solisti Jaakko Luoma, fagotti C. M. Weber: Taika-ampuja alkusoitto Weber: Konsertto fagotille ja orkesterille op.75 Mendelssohn: Kesäyön unelma op.21 Schumann: Sinfonia nro 1 op. 38 Saksalaisen varhaisromantiikan keskeistä tuotantoa Atso Almilan juonnolla höystettynä. Liput:13/10 e ke 23.10. klo 12.00 Kampin palvelukeskus Salomonkatu 21 B Keidas - opiskelijakonsertti Harmonikka 25 vuotta opiskelijat romanttisina ja virtuoosisina ke 23.10. klo 19.00 Konserttisali Emi Maeda, harppu Syksyn konserttiesitteen tiedoista poiketen: Konsertti on PERUUNTUNUT. ke 23.10. klo 20-01 Ravintola Kaisaniemi TAIGAKLUBI Polska Plektronite Johanan Juhola & Milla Viljamaa Duo Liput 7/4 e to 24.10. klo 12.00 Kampin palvelukeskus Harmonikka 25 vuotta KONSERTTI PERUUNTUNUT to 24.10 klo 18.00 Kamarimusiikkisali Pohjoinen Rautatiekatu 9 MUKAMUSA 2002 Miten enkeleitä vietellään Eeva Manninen, laulu Maija Ruuskanen, piano & bändi Suomalaisten säveltäjien ilmaisuvoimaista laulelmamusiikkia. Vapaa pääsy to 24.10. klo 19.00 Konserttisali Pohjoinen Rautatiekatu 9 Docmus-konsertti Pasi Hirvonen, harmonikka avust. Erkki Hirvikangas, sello Boëllmann - ranck - Messiaen Gubaidulina - I. Kuusisto - Piazzolla Vapaa pääsy pe 25.10 2002 klo 19.00 Konserttisali Harmonikka 25 vuotta Jorma Hynninen, baritoni Matti Rantanen, harmonikka Mikael Helasvuo, huilu Marko Ylönen, sello Jokinen, (k.e.), Nevanlinna, Ruohomäki, Tiensuu, Wessman, I. Kuusisto (k.e.), Valpola (k.e.) Liput. 13/10 e la 26.10. Päivälippu 20 e, yksittäiset konsertit 5 e klo 12.00 Kamarimusiikkisali Harmonikka 25 vuotta Raimondas Sviackevicius, harmonikka Uutta musiikkia Liettuasta klo 13.30 Konserttisali Harmonikka 25 vuotta Marjut Tynkkynen, harmonikka Kurtag, Berio, Hakola (k.e.) klo 15.00 Kamarimusiikisali Harmonikka 25 vuotta Inaki Alberdi, harmonikka Uutta musiikkia Espanjasta mm. Lazkano, de Pablo, Gerenabarrena, Torres, Lauzurika klo 16.30 Konserttisali Harmonikka 25 vuotta Mika Väyrynen, harmonikka Suomalaista musiikkia mm. Kortekangas (k.e) klo 18.00 Konserttisali Harmonikka 25 vuotta Margit Kern, harmonikka Scarlatti, Younghi Pagh-Paan, Robert HP Platz, Babette Koblenz Klo 19.30 Kamarimusiikkisali Petri Makkonen, harmonikka Omia sävellyksiä la 26.10. 2002 alkaen klo 12.00 Konserttisali Harmonikka 25 vuotta Harmonikka soi ja soi... Sibelius-Akatemian opettajia ja entisiä opiskelijoita estradilla la 26.10. klo 14.00 Kansallismuseo Keidas - opiskelijakonsertti Susanna Enckell, viulu, Risto Lauriala, piano J.S.Bach, Paganini, Wieniawski,Prokofjev Museon pääsymaksu la 26.10. klo 21.00 Jumo Jazz Club Sibis Jazz Pursimiehenkatu 6 M. Kallion A-tutkintokonsertti Verneri Pohjola, trumpetti Mikko Innanen, saksofonit Uffe Krokfors, basso Mika Kallio, rummut Liput 7/4 e Äänenkuljettaja 15

su 27.10. klo 14.00 Keravan taidemuseo Klondyke, Savio Keidas - opiskelijakonsertti Viulumusiikkia Museon pääsymaksu su 27.10. klo 16.00 Urkusali Vanhan musiikin iltapäivä Barokkimusiikkia Italiasta Satu Parkkonen, flauto dolce Heidi Peltoniemi, sello Anna Hämäläinen, cembalo Vapaa pääsy su 27.10. klo 16.00 Järvenpään kirkko Minun soittimeni Juhani Haapasalo, urut Erkki Rajamäki, basso Elina Lehto, Janne Nisonen, viulu Jaakko Rajamäki, sello Vapaa pääsy su 27.10.2002 klo 14.00 Konserttisali Harmonikka 25 vuotta Harmonikkamaraton Entisiä ja nykyisiä akatemialaisia Barokkia, uutta musiikkia, kamarimusiikkia sekä Paul Rudyn teos n. 25:lle (!) harmonikalle joht. Jani Telaranta Liput: 10/5 e Ylioppilaskunta/The Student s Union Monilla on se, onko sinulla? Monet ovat sen käyneet varaamassa ja useat jo ostaneetkin. Viisaasti ja kaukonäköisesti toimittu. Mutta löytyykö se sinun taskustasi tai yöpöytäsi laatikosta? Kuulutko sinä jo niihin, jotka myhäilevät ja suunnittelevat minkä puvun laittaisivat päälleen? Onko sinulla vielä lippua vuosijuhlaan? Jos et tunne vielä myhäilyä ja tyydytystä rinnassasi, kannattaa käydä yo-kunnan toimistolla. SAY juhlii 106-vuotista taivaltaan 9. marraskuuta. Ole silloin tyytyväisenä paikalla. Lue lisää vuosijuhlaperinteistä viimeisestä Saymaasta. Liikuttele Urheilua joka jäsenelle. Liity SAY:n liikuntasähköpostilistalle, niin tiedät mitä milloinkin puuhaillaan. Palloilua, hauskanpitoa ja kunnonnostatusta. Lähetä tieto liikunnallisesta kiinnostuksestasi osoitteeseen vkoivura@siba.fi Vellu auttaa kaikkia SAY:n jäseniä liikkumaan. Älä lepää laakereillasi. Keikkoja Ylioppilaskunta välittää keikkoja SAY:n jäsenille. Tule täyttämään lomake toimistolle. Jos olet jo keikkavälitystietokannassa, päivitä tietosi. Hallitus Hallitus ei kokoontunut kuluneella viikolla. Lisää tietoa aikaisemmista kokouksista saa yo-kunnan huoneen ilmoitustaululta. Palautetta voi lähettää osoitteeseen sayhallitus@siba.fi Hierontaa Hierontapalvelu Tuija Ojala tarjoaa hierontaa P-talolla. Hinta 1/2 tuntia 14 euroa, 45-60 minuuttia 22 euroa (1. käynti) ja seuraava käynti 20 euroa. Ajanvaraukset numerosta 040-841 3002. HUOM! Jos olet varannut ajan, mutta sairastut/jotain muuta odottamatonta sattuu, PERUuta aikasi mahd. pian, ja teet hierojan onnelliseksi. Toimisto/The Student s Union office T-Talolla, 4.krs. Avoinna Ma/Mon - to/thu 10-15, pe/ ri 10-14 Toimiston p. 448 896 tai (405 4)773 Pääsihteeri Jonna Hurskainen (sayps@siba.fi) Puheenjohtaja Tiina Hokkanen p. 040-733 8521 (say-pj@siba.fi). Siviilipalvelusmies Ivan Dubov, p. 09-448 896 tahi (405 4)773 Tiina Hokkanen, Chairperson of Student Union, tel. 040-733 8521 (say-pj@siba.fi). www.siba.fi/say palautetta yo-kunnalle: sayhallitus@siba.fi 16 Äänenkuljettaja

Ruokalista P-talo Ma 14.10. Porsascurrya ja keitettyä riisiä Tonnikala-pastavuokaa Tomaattista chili-soijawokkia ja keitettyä riisiä Tattarihiutalepuuroa, lisäkesalaatit ja leipä-annos Kuutamokiisseli Ti 15.10. Kana-kasviskeittoa Lihaa ja kasviksia kiinalaisittain, jasminriisiä Metwursti-tomaattipannupizzaa Porkkana-perunacurrya Köyhät ritarit, hilloa ja kermavaahtoa Ke 16.10. Lihapyöryköitä, valkosipulimajoneesia ja basilikaperunoita Katkarapukampelaa, tilliperunoita ja sitruunalohko Linssi-kaalilaatikkoa ja puolukkahilloa Parsakaalikeittoa ja leipäannos Valkosuklaa-pähkinämousse To 17.10. Jauhemaksapihvit, puolukkahilloa ja perunasosetta Juusto-broilerikastiketta ja pastaa eta-kasvispiirakkaa Purjo-perunasosekeittoa ja leipäannos Hedelmäsalaatti Pe 18.10. Jauheliha-peunaviipalelaatikkoa Porsaan pihvi, bearnaisekastiketta, lohkoperunoita Couscoustäytteiset paprikat ja porkkanakastiketta Ruishiutalepuuroa, salaatit ja leipäannos La 19.10. Kana-kasviskastiketta ja keitettyä riisiä Punajuurikroketit ja kermaviilikastiketta R-talo Ma 14.10. Kesäkeitto Lihapullat, muusi, kermasinappikastike Kasvislasagne Wieninleike Ti 15.10. Jauhelihakeitto Paistettu kuha, tartarkastike, peruna Pinaattiletut, puolukkahillo Pariloitua possua, maustevoi Ke 16.10. Kinkkupasta Hirvipaisti, punaviinikastike, peruna Välimeren kasvispata, riisi Grillipihvi, maustevoi To 17.10. Hernekeitto, pannukakku Makkarastroganoff, muusi Sienipyttypannua, paistettu muna Metsästäjän leike Pe 18.10. Juuressosekeitto Broileri-juustopuikula, currykastike, riisi Tomaatti-spagettivuoka Sipulipihvi T-talo Ma 14.10. Uunibroileri, sitruunajogurtti, riisi (VL) Tomaattista chili-soijawokkia, Riisi (L) Jauheliha-kasviskeitto (L) Ananasrahka Ti 15.10. Smetanaturskaa, peruna (VL) Porkkana-peruna curry (L) Wieninleike, perunasose, herne Itämaiset uunibanaanit Ke 16.10. Lihapyörykät, basilikaperunat, valkosipulimajoneesi (VL) Tomaattista kesäkurpitsakeittoa, leipäannos (L) Tonnikala-katkarapupizzaa Minttu-jogurttihyytelö To 17.10 Jauhemaksapihvit, perunasose, puolukkasurvos (myös VL) Sieni-kasviskastike, yrttiriisi (L) Juusto-broilerkastike, yrttiriisi (VL) Tiikerikiisseli Pe 18.10. Tomaatti-katkarapukastike, pastaa (VL) eta-kasvispiirakka (VL) Itämainen uunikyljys, basmatiriisi Pähkinämousse La 19.10. Chili con carne, riisi (L) Indonesialainen kasviskastike, riisi (L) Äänenkuljettaja 17

Menu P-house MON 21.10. Chicken sause with curry and rice Pasta Carbonara Broccoli and tomato pasta Wheat flake porridge, salad and bread portion Layered fool TUE 22.10. ish fingers, egg and dill sauce, mashed potatoes Pork in wok, rice Carrot pancakes, mashed potatoes and tarragon sauce Onion soup and toast bread Pears with blue cheese WED 23.10. Turkey loaf and salsa, puréed potatoes with herbs Oven baked potato for tuna fish stuffing Cheese and vegetable pie Amerikan farmer s soup and bread portion Berry fromage blanc cream THU 24.10. Meat soup Lasagna Ratatouille and rice Millet porridge, salad and bread portion Chocolate cake and whipped cream RI 25.10. innish hash and fried egg Chilli roasted salmon, creamy potatoes Potato cakes and bean salsa Puréed pea soup and bread portion T-house MON 21.10. Chicken and sweet pepper sauce, rice Carrot patties, tarragon and cheese sauce, potatoes Pork schnitzel, bearnaise sauce, fried potato wedges TUE 22.10. Carbonara sauce, pasta Broccoli and tomato pasta Cod in spinach sauce, potatoes WED 23.10. Turkey meat loaf, herb potatoes, salsa Lentil soup, bread Chili enchilladas, taco sauce mild THU 24.10. ish fingers, egg and dill sauce, mashed potatoes Ratatouille, rice Gabbage and minced meat stew, lingonberry jam RI 25.10. innish potato hash, fried egg Vegetables in sour cream Chili roasted rainbow trout, cream potatoes, baby carrots SAT 26.10. Cheesy minced meat and vegetable sauce,potatoes Potato and tomato casserole SAT 26.10. Minced chicken and vegetable patties rice Vegetable kroquettes, sour cream sauce 18 Äänenkuljettaja

Äänenkuljettaja 19

KUTSU esittävän säveltaiteen tutkimuksen professori MARCUS CASTRÉNIN virkaanastujaistilaisuuteen torstaina 24. lokakuuta klo 15.00 Wegelius-saliin (Töölönkatu 28, 4. krs). Professori Castrénin luennon aiheena on Kerro kuinka Caruso lauloi eli Musiikin tarkkailun, käsitteellistämisen ja selittämisen välttämättömyydestä. Tervetuloa! 20 Äänenkuljettaja