2014-2020 MEÄN OUTOKAIRA PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIALUONNOS 06/13 Outokaira tuottamhan ry
Sisällys 1 OUTOKAIRA TUOTTAMHAN RY:N PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTA-ALUE...4 2 OUTOKAIRA ALUEEN KEHITTÄJÄNÄ...4 3 ANALYYSI ALUEEN KEHITTÄMISTARPEISTA JA -MAHDOLLISUUKSISTA...6 5 STRATEGIAPROSESSI...7 6 TOIMINTASUUNNITELMA...8 6.1 Näin met aattelimma kehittää Outokairan kyliä vastaki... 9 6.1.1 Yhteistyö ja verkostoituminen... 10 6.1.2 Investoinnit ja viihtyvyys... 11 6.1.3 Kylien liiketoiminta... 12 6.1.4 Kansainvälisyys... 12 6.2 Näin met olema aatelheet kehittää yrittäjyyttä... 13 6.2.1 Itujen etsintä... 13 6.2.2 Uskallusta unelmointiin, tarttumista tekemiseen... 14 6.2.3 Liiketoimintaosaamisen kehittäminen... 14 6.2.4 Yhteen hiileen... 15 6.3 Kehittämisteemat... 15 6.3.1 Paikalliset matkailutuotteet ja -palvelut... 15 6.3.2 Paikalliset työmarkkinat ja itsensä työllistäminen... 17 6.3.3 Paikallinen ruokaverkosto... 17 7 RAHOITUSSUUNNITELMA... 18 LIITTEET... 18 2
3
1 OUTOKAIRA TUOTTAMHAN RY:N PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN TOIMINTA-ALUE Outokaira tuottamhan ry on eteläisen Tornionjokilaakson paikallisen kehittämisen ryhmä. Alueeseen kuuluvat Pellon ja Ylitornion kunnat sekä Tornion kaupunki. 31.12.2012 alueen asukasluku on ollut 30 864 asukasta. Näistä Pellossa asuu 3 819, Ylitorniolla 4 559 ja Torniossa 22 489 henkilöä. Tornion kaupungin keskusta on tiheään asuttua aluetta. Alueen asukkaiden yhteistoiminnallisuuden kehittymiseksi paikallinen kehittäminen ulotetaan myös tälläkin ohjelmakaudella ydinkeskustaan siten, että maaseutu-kaupunki vuorovaikutusta edistetään. Yritysrahoitus suunnataan ydinkeskustaan vain niissä tapauksissa, jotka liittyvät kiinteästi maaseutuun. Outokairan alueen pinta-ala on 5 300 km 2. Tämä on 1,57 % koko maan pinta-alasta. Outokairan alue jakaantuu kahteen eri seutukuntaan: Pello ja Ylitornio muodostavat Tornionlaakson seutukunnan. Tornio taas on osa Kemi-Tornio seutukuntaa. Oleellinen osa aluetta on Tornionjoessa kulkeva valtakunnan raja. Kanssakäyminen kahden valtion kansan kesken on tiivistä ja luontevaa. Raja antaa mahdollisuuksia toteuttaa paikallista kehittämistä kansainvälisesti. Alue on luonnonkaunista, siistiä aluetta. Vaaramaisemat, jokilaakso, järvialueet ja merialueen saaret muodostavat ainutlaatuisen luonnon, jota alueen asukkaat arvostavat. Valtakunnan raja on erottanut vuosisataisen yhtenäisen kansan, mutta EU on tuonut sen taas lähemmäksi toisiaan. 2 OUTOKAIRA ALUEEN KEHITTÄJÄNÄ Outokaira tuottamhan ry:llä on vankka kehittämiskokemus ja EU-rahoitusosaaminen. Ryhmä on aloittanut paikallisena toimintaryhmänä jo Suomen Leader II-ohjelmakaudella vuonna 1996. Tavoite 1-ohjelmakaudella ryhmä toimi niin sanottuna monirahastoisena ryhmänä toteuttaen myös itse esimerkiksi eri rahoittajien ESR-hankkeita. Yhdistyksen hallitus muodostuu kolmikannan mukaisesti yhdeksästä jäsenestä ja henkilökohtaisesta varajäsenestä (liite 1). Jäsenten vaihtuvuus on taattu säännöissä (liite 2) ja kolmikannan toteutumista seurataan tarkkaan. Julkisen tahon edustajat ovat alueen kuntaedustajia. Yhdistyksellä on 298 jäsentä 31.5.2013. Jäsenmäärä on ollut nouseva. Vuoden 2006 lopussa jäseniä on ollut 243. Yhdistyksen jäsenmaksu on 8 euroa henkilöjäseneltä ja 16 euroa yhteisöjäseneltä. Yhdistyksen palveluksessa toistaiseksi voimassa olevilla työsuhteilla tällä hetkellä ovat toiminnanjohtaja ja toimistosihteeri, joilla molemmilla on kokemusta paikallisesta kehittämistehtävistä pitkästi yli 10 vuotta. Henkilöstön lukumäärä on vaihdellut kahdesta kuuteen toteutettavien hankkeiden ja projektityöntekijöiden määrän mukaisesti. Henkilöstön osaaminen on vankkaa. Taloudelliset, hallinnolliset ja hankkeiden neuvontaan liittyvät tehtävät on hoidettu huolellisesti ja hyvin, mikä on näkynyt tarkastuksissa, maksatuksissa ja päätösten saannin nopeudessa. Myös ulkopuolisen arvioinnin (Vaasan yliopisto, Levón instituutti 2012) perusteella Outo- 4
kairan toimintaan luotetaan niin hankeideointiin, -aktivointiin, -suunnitteluun, -toteutuksen, -neuvontaan kuin hallinnon hoitamiseen. (liite 3) Outokaira on myös hallinnoinut useita omia hankkeita vuosien aikana ja toiminut työnantajana projektihenkilöstölle. Hallintohenkilöstölle ja hallitukselle on vahvistettu toimenkuvaukset, joilla määritellään vastuut ja tehtävät. Toimenkuvaukset tullaan uudistamaan vuoden 2013 aikana. (liitteet 4) Kuva 1 Yhteen hiileen Outokairalaiset opintomatkalla vuonna 2012. 5
3 ANALYYSI ALUEEN KEHITTÄMISTARPEISTA JA -MAHDOLLISUUKSISTA VAHVUUDET Toimiva yhteistyökulttuuri ja verkostotoiminta aluekehittäjien, kylien ja järjestöjen välinen kansainvälinen ja rajayhteistyö Alueelle ominainen kulttuuriperintö näyttäytyy vahvasti taiteessa ja käsillä tekemisessä mm. torniolaaksolainen perinnemaalaus, perinneveneet, tekstiilit, kirjallisuus meän -kieli yhteinen kieli ja historia yhdistävät yli valtakunnan rajan Alueen kauneus vaaramaisema meri ja meren saaristo jokivarsi järvialueet hiljaisuus ja rauha Ruotsin satukirjamaiset kylät hyvin hoidettu perinteinen maaseutumaisema Luonnon varat ja alkutuotanto MAHDOLLISUUDET Kaivosalan heijastukset uudet asukkaat, yritystoiminta, asunnot jne. Lapin matkailun kehitys matkailukeskusten ja matkailuvirtojen kasvu Rajayhteistyö HEIKKOUDET Väestön väheneminen ja ikärakenne opiskelupaikkojen väheneminen Isojen kasvukeskusten imu tuntuu Julkisen liikenteen vähäisyys ja pitkät etäisyydet Isojen matkailukeskusten puuttuminen Tyhjenevät liiketilat tietoliikenneyhteyksien heikkoudet UHAT Ympäristökatastrofit Poismuutto Teollisuuden suhdannevaihtelut Keskittämispolitiikka Tulvat, ym. luonnonkatastrofit Luonnonmaiseman tuhoutuminen Tiestön rapautuminen Uusiutuva paikallinen energia Hiljaisuus Toimivat tietoliikenneyhteydet tietotyö Maalle muutto -trendi Eettinen kuluttaminen ja yrittäminen Aktiiviset ja osallistuvat ihmiset Kulttuuriperintö ja sen hyödyntäminen Kansainvälinen toimintaympäristö Kaupankäynti Rajan molemmin puolin Rajayhteistyön esteiden poistuminen 6
4 STRATEGIAN MÄÄRÄLLISET JA LAADULLISET TAVOITTEET Laadulliset tavoitteet aito paikallislähtöisyys osaamisen kasvattaminen uuden kokeilua nuoret mukana toiminnassa ylisukupolvisen toiminnan vahvistaminen tasa-arvotavoitteet toteutuvat hankkeet muodostavat toisiaan täydentäviä kokonaisuuksia yhteistyön tekeminen systemaattista Määrälliset tavoitteet uusia yrityksiä 45 uusia työpaikkoja 85 (sis. uudet yritykset) säilytettyjä työpaikkoja 55 yhteisöllisiä investointeja 60 kansainvälisiä hankkeita 7 osallistujia hankkeissa 2200 Hankkeiden laadulliset ja määrälliset tavoitteet tarkentuvat tämän vuoden aikana. Indikaattoreihin tullaan kiinnittämään huomiota ja niitä kehitetään vastaamaan paremmin Leadertoiminnan tarpeita sekä Outokairassa että yhteisesti Lapin Leader-ryhmien kesken. Indikaattorien kehittämisessä tullaan käyttämään hyväksi valmisteltavia yhteisindikaattoreita. Huomattakoon, että tällä ohjelmakaudella viralliset indikaattoritiedot ovat olleet riittämättömiä kuvaamaan Leader-toiminnan monipuolisuutta ja paikallisen kehittämisen positiivista vaikutusta alueisiin. 5 STRATEGIAPROSESSI Outokairan strategian valmistelu on tapahtunut niin, että on katsottu taaksepäin, ymmärretty nykytilaa ja oivallettu tulevaisuus. Alueen asukkaiden, sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden kanssa on järjestetty tilaisuuksia mitä erinäisimmissä yhteyksissä. Osa näistä on kuvattu Lapin toimintaryhmien yhteisessä Paikallisen kehittämisen vahvistaminen yhteisprosessikuvauksessa (liite 5). Aiheita on myös kerätty normaalin, päivittäisen yhteydenpidon aikana niin kylätoimijoilta kuin kunnanjohtajilta ja elinkeinojen kehittäjiltä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on ollut silminä, korvina ja saanut ohjausta prosessikirjoittamiseen. Korvaamattomana apuna on ollut Outokairan kylien kehittämishanke, jonka käytännön työn kautta on tullut ajankohtaista viestiä kylien tarpeista. Lisäksi talven aikana kylähankkeessa työskenteli hanketyöntekijä, joka työsti alueen kylien/maaseudun kehittämisohjelmia. Siinä yhteydessä tavoitettiin eri viranomaisia ja sidosryhmiä. Tilaisuudet, joista on otettu aiheita strategian kirjoittamiseen, on ollut aina aarrekartan tekemisestä unelmatyöpajaan, maaseutuvoorumeihin, kylämatkan viestiseinään, kuvatyöpajaan, 7
kyläneuvostojen kokouksiin, kylähankkeen kokemuksiin, kansainvälisen hankkeen arvosteluihin jne. Tärkeä prosessi tulevaisuuden hahmottamisessa oli Outokairan sanomat -lehden tekeminen. Siinä hankkeiden toteuttajat pääsivät kertomaan kokemuksistaan. Lehden julkistaminen sai aikaan ennen näkemättömän yhteydenottojen tulvan. Lehti oli selkeästi innoittanut lukijoita miettimään omaa aluettaan ja sen kehittämistä uusin silmin. Taaksepäin katsominen on myös tuonut sen, että omat vahvuudet on oivallettu ja huomattu myös heikkoudet. Tähän vaikutti etenkin vuonna 2012 tehty ulkopuolinen arviointi. Arviointi näytti selkeästi sen, että niin asiakkaat kuin sidosryhmät luottavat Outokairan tapaan toimia. Ilman arviointia vahvuudet olisivat jääneet omassa mielessämme liian heikkoon valoon. Arviointi myös näytti sen, että tiedottamiseen suurelle yleisölle on vielä kiinnitettävä enemmän huomiota. Tähän on jo tartuttu lehden muodossa. Tiedottamissuunnitelma valmistellaan tämän vuoden aikana. Lapin Leader -ryhmien Paikallisen kehittämisen vahvistaminen -hanke (liite 5) on tuonut ajattelutapojen muutosta. Se on syventänyt strategisen kehittämisen tapaa. Hankkeen aikana on terävöitetty Outokairan kehittämisprofiilia ja haettu kehittämisteemoja. Outokairan kehittämistyössä on löydetty punainen lanka, joka näkyy tässä kehittämisstrategiassa Outokairan toimintamalleina ja kehittämistapoina. Outokairan kehittämistyö jatkuu eteenpäin kehräten pienistä asioista isompia kokonaisuuksia. Punainen lanka muodostaa näin kudotun verkon. Raaka-aineet ovat siis samat, mutta niistä voidaan tehdä erilaisia kehittämistoimenpiteitä aivan kuten lankakerästä. Outokairan strategialuonnoksesta pyydetään kommentteja tulevan kesän aikana niin alueen toimijoilta, kunnilta kuin yhteistyökumppaneilta. Alueella toimivat Tornion kyläneuvosto, Ylitorion kyläpuulaaki ja Pellon Meän kylien parlamentti saavat myös strategian kommentoitavaksi. Strategialuonnos tullaan laittamaan yhdistyksen nettisivuille yleisesti kommentoitavaksi. Kommentit huomioidaan strategiavalmistelussa syksyllä MMM:ltä saadun arvioinnin lisäksi. 6 TOIMINTASUUNNITELMA Mie olen vuosikymmenet haaveilu alisen Tornionlaakson yhtheisestä areenasta, jossa olisit ihmiset Väylän molemin puolin myötä kaupungista Pelhoon saakka. Laitaa lukien sama kieli, sama mieli ja iteolokia kaikila, Tornionlaakson maakunnan kehittäminen ja lujittaminen. Tavaliset ihmiset on Tornionlaakson asiantuntioita. Meän huumorintajussa on auain, josta meät tunnistaa ja josta tornionlaaksolainen tunnistaa toisen samanlaisen. Hannu Alatalo Outokaira tuottamhan ry toimii aluekehittäjänä, jolla on kokonaiskuva alueen paikallisesta kehittämistarpeesta. Pitkäjänteinen kehittämistyö näkyy kylissä ja yrittäjyydessä. Toimivat yhteistyöverkostot ja laadukkaaseen työhön sitoutuvat kehittämiskumppanit takaavat Outokairan kehittämistyön tuloksellisuuden. Outokaira siis alueen tuntijana tietää, mitä eri asioita alueella tapahtuu ja voi näin yhdistää erilaiset toimijat ja toimenpiteet. Alueen ihmiset saa- 8
daan tiedottamisen, aktivoinnin, ihmisten yhteen saattamisen ja keskustelujen kautta innostumaan asioista ja asiat lähtevät toteutumaan lumipallomaisena vyörynä. Outokaira on myös itse valmis ottamaan harppauksen seuraavalle tasolla ja tulee toteuttamaan entistä strategisemmin kehittämishankkeita, joilla varmistetaan alueen monipuolinen kehittyminen. Outokaira tulee ottamaan tarpeen mukaan haltuunsa osa-alueita, jotka kaipaavat erityisesti panostusta kehittyäkseen. Näistä esimerkkinä ovat muun muassa elintarvikkeisiin ja lähiruokaan liittyvät toimet. Outokairalaiset kulkevat kentällä kohdaten monenlaisia kylien asukkaita järjestöihmisiä, yrittäjiä, yrittäjyydestä kiinnostuneita, kehittäjiä ja viranomaisia. Keskusteluissa tulee usein esille asioita, joihin tartutaan, kun kuunnellaan keskustelua herkällä korvalla. Näin löydetään niin yrittäjien ituja kuin myös kehittämisideoiden ituja. Näistä iduista luodaan kehittämistoimintoja varten Outokairan tarjotin, joka sisältää monenlaisia kehittämisen palasia eli suupaloja käytettäväksi kulloisenkin tarpeen mukaan. Hanketoimijat ohjataan omatoimisiksi siten, että hankkeen suunnitteluvaiheessa annetaan apua, neuvoja ja ohjeita, mutta ei tehdä asioita asiakkaiden puolesta. Emme siis anna kalaa, vaan opetamme kalastamaan. Näin varmistamme sen, että hankkeen hakemisen lisäksi hakijalla on taidot toteuttaa hanketta. Outokairan alueella on yli 50 kylää. Lisäksi hanketoiminnan osalta Tornion kaupungin keskusta-alueella on toteutettu hyvällä menestyksellä hankkeita, joissa maaseutu-kaupunki - vuorovaikutus on ollut vahva. Oppia on saatu molemmin puolin. Hanketoiminnan toimenpiteisiin alueen asukkailla on mahdollisuus osallistua asuinpaikasta riippumatta, mutta keskustan ydinalueelle ei kohdisteta maaseuturahaston hankkeita muutoin kuin niissä tapauksissa, joissa maaseutu-kaupunki -vuorovaikutus on hankkeen suunnitteluvaiheessa jo erityisen vahva. Yritysrahoituksen osalta vastaava menettely on ollut jo käytössä ohjelmakaudella 2007-2013. Yritysten hankkeita rahoitetaan keskeisen kaupunkialueen asemakaava-alueella vain niissä tapauksissa, joissa hankkeella on tiivis kytkentä maaseudulle 6.1 Näin met aattelimma kehittää Outokairan kyliä vastaki Outokaira ja outokairalainen toimintatapa on ottanut jokaisella ohjelmakaudella harppauksen eteenpäin kylien kehittämisessä. Outokairassa on opittu luottamaan kouluttamiseen, rinnalla kulkemiseen ja sitä kautta osaamisen lisääntymiseen niin, että jatkossa voi toimia omin voimin. Outokairalainen periaate emme anna kalaa vaan opetamme kalastamaan toimii edelleen. Outokairassa myös luotetaan siihen, että alueen asukkaat ovat niitä parhaita oman alansa asiantuntijoita, kunhan heitä kuunnellaan oikein Tämän vuoksi Outokaira jatkaa tarjotinmallin kehittämistä siten, että kehittämistarjottimelta on otettavissa kulloiseenkin tarpeeseen tarvittava kehittämissuupala. Suupaloja tulee olla monenlaisia, sillä kylät ovat erilaisia ja myös kehittämissyklit ovat eri kylissä erilaisia. Outokairan kylien kehittämistarjotin jakautuu neljään osa-alueeseen, jotka ovat: yhteistyö ja verkostoituminen, investoinnit ja viihtyvyys, kylien liiketoiminta sekä kansainvälisyys. Jokaiselle osa-alueelle on määritelty keskeisimmät kehittämistavoitteet ja kehittämistoiminnan ydin, joiden perustalta on mahdollista rakentaa kylän omaan makuun sopiva kehittämissuupala. 9
6.1.1 Yhteistyö ja verkostoituminen KEHITTÄMISTAVOITTEET kylien välisen yhteistyön tiivistäminen kylien osaamisen kehittäminen kylä-kunta yhteistyön vahvistaminen nuorten aktivoiminen ja osallistaminen kehittämistoimintaan TOIMINTAYDIN kylien vahvuuksien esiin nostaminen ja vuorovaikutuksen kehittäminen kansainväliset ja alueiden väliset vaihdot ja vierailut suunnitelmallisen kehittämisen ja yhteistyömallien kehittäminen nuorisolanderaha, kylien ja koulujen yhteistyön edistäminen Tulevalla kaudella yhteistyön tekeminen ulotetaan taas uudelle tasolle. Nyt kylät ja kylien asukkaat tiedostavat yhteistyön merkityksen ja tuntevat toistensa toimintatapoja. Kylät miettivät laajempia kehittämiskokonaisuuksia, joissa huomioidaan oman kylän lisäksi naapurikylän tarpeita. Naapurikylä voi olla jopa rajajoen toisella puolella oleva kylä tai kunnan rajan ulkopuolella oleva. Näkymätön aita kylien välillä on kaatunut. Kansainvälisissä ja alueiden välisissä hankkeissa kylät tulevat olemaan aktiivisessa osassa. Kehittämishankkeiden toteuttamisen osaaminen on noussut jo niin korkealle, että nyt uskalletaan ottaa toteutettavaksi jo kylien omia kansainvälisiä ja alueiden välisiä hankkeita. Osaamisen nousun myötä myös rohkeus rahallisten vastuiden ottamiseksi on kasvanut ja sopimusteknisten asioiden osaaminen auttaa riskien minimoimisessa. Yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin osallistutaan myös innolla. Kyläneuvostojen tai vastaavien roolin vakiintuminen yhdeksi kuntien tärkeistä kumppaneista tuo kylä-kunta yhteistyöhön aivan uuden näkökulman. Kylät ovat yksi selkeä osa kunnan kehittämistä. Eri hallintokuntien kautta kyliä koskettavat sektoritoimenpiteet muokkautuvat kyläneuvostojen ja kuntien vuoropuhelun avulla toimenpiteiksi, jotka parhaiten palvelevat kylässä asuvia kuntalaisia. Vuoropuhelun avuksi sovitaan yhteiset menettelytavat esimerkiksi vuosikellon avulla. Vuoropuhelu tuo toimintaan systemaattisuutta ja voi samalla avata aivan uudenlaisiakin toimintatapoja, joilla kunnan palveluita kylissä toteutetaan. Uudenlaisista maaseudun palveluiden toteutustavoista voidaan mallia ottaa jo Lapin Leader-ryhmien kokemuksien kautta. Maaseudun kylät ovat tulleet halutuiksi asuinpaikoiksi. Tonttien tarjonta ei kuitenkaan ole kasvanut kysynnän mukaisesti, joten kylät yhdessä kuntien kanssa voivat edistää asiaa kaavoituksen avulla. Kyläläiset voivat edistää kyläkaavoituksen ottamista mukaan kyläsuunnitteluun ja organisoida myytäviä tontteja ostajien näkyviin. Kylän nuorille tietotekniikan taitajille voi avautua tonttimarkkinoinnissa uusia uria ja ansaintamahdollisuuksia, kun nuoret pyörittävät kyläkohtaisia tonttipörssejä ja keksivät toinen toistaan näyttävämpiä mainoskeinoja. 10
Nuorten asioihin on tartuttu uudella otteella. Nuorten sekä nuorten parissa toimivien kesken on käynnistetty säännölliset tapaamiset. Outokairan mallissa paikalliseen kehittämiseen otetaan nuoret vahvasti mukaan. Nuoret saavat käyttöönsä NuorisoLanderahaa, jonka käytöstä sovitaan yhdessä. Toki rahan saannin vastineeksi tulee tehdäkin jotain alueen hyväksi keppi ja porkkana on toimiva systeemi. Kylätoiminta, kylissä eläminen ja kylien kehittäminen viedään koulutasolle siten, että NuorisoLanderahan saamiseksi pidettäviä kerhoja toteutetaan yhdessä koulujen kanssa ja koulujen oppitunteja viedään kylätaloille. 6.1.2 Investoinnit ja viihtyvyys KEHITTÄMISTAVOITTEET järjestötoimijoiden aktivoiminen kylien kehittämiseen kylätaloympäristön viihtyvyyden parantaminen kylätalojen käytön monipuolistaminen kylien markkinointi TOIMINTAYDIN harrastus- ja vapaa-ajantoimintojen monipuolistaminen kylätalojen, piharakennusten ja pihaalueiden kunnostaminen yritystilojen tarjoaminen ja yritystoiminnan käynnistämisen edistäminen kylätapahtumien ja -tilaisuuksien järjestäminen Kylien järjestöistä lähinnä kyläyhdistykset ovat olleet aktiivisimpia investointihankkeiden toteuttajia. Kylien muut järjestöt ovat vasta löytämässä hankkeiden tuomia mahdollisuuksia. Muiden järjestöjen mukaan saaminen on tärkeää, sillä niiden mukana kyliin tulee monipuolisesti toimintoja. Kylien toteuttamat esiintymispaikat, tapahtumien järjestämisessä tarvittavat rekvisiitat, erilaisiin urheilumuotoihin liittyvät hankinnat, teemalliset reitit ja viihtyisyyttä ja elinvoimaisuutta lisäävät laitehankinnat ovat juuri niitä asioita, joita elävät paikallisyhteisöt tarvitsevat. Kylätalojen tai muiden kokoontumispaikkojen kunnostaminen, piha- ja muiden ulkotilojen varustaminen asianmukaisilla rakennelmilla ja varusteilla lisää kylän toimimista viihtyisänä asuinpaikkana ja myös yrittämisen mahdollistajana. Perus infrastruktuurin rakentaminen paikallisen kehittämisen varoilla tulee kyseeseen silloin, jos mitkään muut ratkaisut eivät toimi ja toteuttajana on todella paikallistaso. Kylien omia rakennuksia tullaan käyttämään monipuolisesti kylien tarpeissa. Näin kylän sisälle saadaan siellä tarvittavaa toimintaa niin viihtyisyyteen liittyen kuin myös elinkeinoelämän tarpeisiin. Jossain vaiheessa kunnan lähiruokakeskusta voidaan hoitaa entiseltä kyläkoululta, jonka omistajuus on aikanaan siirtynyt kyläläisille. Kylätalot tulee saada uudenlaiseen käyttöön, ei pelkästään kokoontumis- ja harrastustiloina toimimiseen. 11
6.1.3 Kylien liiketoiminta KEHITTÄMISTAVOITTEET liiketoimintaosaamisen kehittäminen TOIMINTAYDIN liiketoimintaosaamisen koulutus palvelukokonaisuuksien kehittäminen tuotteista- palveluliiketoimintakoulutus; minen ja palvelupaketointi Elävä, monipuolinen, aktiivinen kylä toimii myös matkailun ja muun yrittäjyyden vetovoimana. Järjestöjen toteuttamat investoinnit antavat raameja kyläkokonaisuudelle ja sille, miten kylässä viihdytään. Kylissä ei voi aina erotella, mikä vaikuttaa vain viihtyisyyteen ja mikä elinkeinotoimintaan. Vapaaehtoistoimijoiden toteuttamat tapahtumat ja tilaisuudet tuovat alueelle ulkopuolisia osallistujia siis maksajia, jotka vilkastuttavat niin kylän elämää kuin elinkeinoelämääkin. kyläbrändien kehittäminen brändikoulutus suunnattuna erityisesti nuorten aktivoimiseen ja osallistumiseen Liiketoimintaosaamisen kehittäminen vie kyliä kohti kokonaisvaltaista kehittämistä: toisessa kylässä matkailijat kulkevat alueen yrityksissä, jolloin tarvitaan siihen liittyvää toimintaa kun taas toisessa kylässä keskitytään alueen ikäihmisten kotona pärjäämiseen. Kolmannessa kylässä voi kyläläisistä koostuva yhteisyritys tuottaa kylätalon keittiössä ateriapalveluita kokonaisen kyläryppään tarpeisiin. Koulutuksen ja kehittämisen avulla rakennetaan siis kullekin toimijalle niiden tarvitsemat palvelupaketit. Kylien liiketoimintamalli mahdollistaa toimialojen rajat ylittävät kulkemiset. Kylät myös löytävät entisestään omia vahvuuksiaan, joita kehittävät. Tämä on omiaan lisäämään kylien brändäyksen tarvetta. Selkeästi kylien brändit ovat jo nyt löydettävissä, mutta systemaattiseen tekemiseen on tarkoitus alkaa tulevaisuudessa. Brändin rakentaminen liitetään myös nuorten toimintaan, voivatpa nuoret olla juuri niitä rakentajia. 6.1.4 Kansainvälisyys KEHITTÄMISTAVOITTEET yhteistyön tiivistäminen Ruotsin kylien kanssa osaamista kehittäen osaamisen kehittäminen yhteisöllisyyden vahvistaminen TOIMINTAYDIN toimintatapojen, -mallien ja kehittämisoppien vaihto ja edelleen kehittäminen kansainväliset vaihdot ja vierailut teemallinen yhteistyö eri maiden Leaderryhmien kanssa 12
Kansainvälisyys ja kansainvälistyminen ovat outokairalaisille luonnollista, sillä Ruotsi on joen toisella puolella ja käytännön asioita toteutetaan paljon yhdessä. Yhdessä tekemistä on niin kuntapuolella, kylien kesken kuin terveyden- ja pelastushuollon puolella. Outokairalla ja Ruotsin puolen molemmilla Leader-ryhmillä on ollut yhteisiä hankkeita ja yhteistyö on toiminut hyvin. Tulevalla kaudella yhteistoimintaa on tarkoitus jatkaa ja lähentää edelleen. Ruotsissa on käytössä hyviä toimintamalleja esimerkiksi nuorten yrittäjyyteen ja kesätyöpaikkoihin liittyen. Outokaira tekee kansainvälisyyttä suurella haravalla. Kansainvälistymisen kohteena eivät ole pelkästään alueen yritykset, vaan Leaderin toteuttama kansainvälisyys on nimenomaan ihmisten kansainvälistymistä: kyläläiset, nuoret, yrittäjät. Asioiden näkeminen muualla kuin kotimaassa auttaa näkemään oman alueen vahvuudet. Alueen historiaan perustuen ollaan kansainvälistä hanketta tekemässä tutkimusmatkailija Acerbiin liittyen. Tutkimusmatkailuun liittyvä kansainvälinen hanke on mitä parhain yhteisöllisyyden lisääjä, jossa kylien ihmisten ja nuorten panos on tärkeää. Kumppanuusneuvottelut ovat jo käynnissä eurooppalaisten ja suomalaisten ryhmien kesken. 6.2 Näin met olema aatelheet kehittää yrittäjyyttä Outokaira on osa yhteistyöverkostoa, joka koostuu Yritys-Suomi verkostossa toimivista organisaatioista ja niiden yritysneuvojista. Toiminta on tiivistynyt sitten alkuvuosien ja yhteistyö sekä luottamus toisten toimintaan on kaikilla osapuolilla. Outokairan rooli alueella ja Yritys- Suomi verkostossa on olla ennen kaikkea yrittäjien itujen etsijä ja löytäjä. Outokaira tarjoaa neuvonnan ja avun heille, jotka vasta puntaroivat yrittäjyyttä mahdollisuutenaan. Yrittäjyyden edistämisen avaimina Outokairan mallissa on neuvonnan, ohjauksen ja tuen jalkautuminen maaseudulle tuottamaan henkilö- ja yrityskohtaisia suunnitelmia. Oleellisena osana Outokairan mallissa on se, että yrittäjän alulla on mukanaan rinnalla kulkija, jolta saa tietoa ja apua matkan varrella. Yrittäjänalun matka ei pääty siihen, kun yritys perustetaan, vaan se jatkuu vielä karikkoisten ensivuosien ajan. 6.2.1 Itujen etsintä KEHITTÄMISTAVOITE yrittäjäalkujen löytäminen ja aktivointi TOIMINTAYDIN tietojen ja taitojen kartoittaminen, verkostoihin kiinnittyminen 13
Outokairan etsii yrittäjien ituja. Tämä on onnistunein tapa toimia yrittäjyyden edistämisessä. Hentoja ituja kehrätään siten, että yrittäjyyden portaita on mahdollista nousta askel askeleelta ylöspäin. Tietoa, taitoa ja yhteistyökumppaneita etsitään yhdessä yrittäjyydestä kiinnostuneen kanssa. Tiedon ja taidon lisääntyessä yrittäjyys saa pikku hiljaa kasvot. Ratkaisujen tekemisen aika on yrittäjäehdokkaalla sitten, kun on tiedon ja rohkeuden myötä siihen valmis. 6.2.2 Uskallusta unelmointiin, tarttumista tekemiseen Mutta entäpä net, joitka sallaa sisimmäshään vasta haaveilivat yrittäjyyestä? Sitä porukkaa sanothiin ennen haihattelijoiksi, haaveilijoiksi, unelmoijiksi ja vieläpä tyhyjän puhujiksi. Mutta niin vain, kun näitä unelmahömpöttäjiä aikansa pölläyteltiin, sieltähän lähti yrittäjiä liikkeelle. Anne Anttila KEHITTÄMISTAVOITE yrittäjäalkujen taitojen ja osaamisen vahvistaminen, yrittäjyyteen rohkaistuminen TOIMINTAYDIN mentorointi ja vertaistukivalmennus Alkuvaiheen yrittäjyyden edistämiseen kuuluu itujen etsinnän lisäksi se, että yrittäjyydestä kiinnostuneiden henkilöiden osaamista lisätään. Osaamista tulee lisätä niin henkisten vahvuuksien löytämisessä, yrittäjyyden pelisääntöjen tuntemisessa kuin myös asiaosaamisessa. Näitä kaikkia tullaan kehittämään rinta rinnan. Samanmielisten henkilöiden tuki on henkilökohtaisessa kehitysprosessissa tärkeää. Luovuuden lisääminen yrittäjyysprosessia läpikäydessä tuo parempia tuloksia kuin pelkkä asiaosaamisen vahvistaminen, sillä useimmiten yrittäjyyttä ajattelevalla on jo olemassa toimiala ja siihen hankittu ammattitaito. Esimerkiksi luovien alojen yrittäjyyttä suunnitteleva saa uusia ajatuksia vertaisryhmältä, jossa tehdään entuudestaan tuntemattomasta materiaalista tuotekokeiluja. Mallien ja esimerkkien näkeminen lisää myös mahdollisuutta löytää omaan toimintaan uutta näkemystä. Vertaistukivalmennuksen tarkoitus on rakentaa yhdessä osallistujien kanssa verkostot, joissa yrittäjänalut toimivat monialaisesti. 6.2.3 Liiketoimintaosaamisen kehittäminen Liiketoimintaosaamista lisätään Outokairan yrittäjyyden edistämisen mallin mukaisesti siten, että kullekin asiakkaalle etsitään Outokairan yrittäjyyden kehittämistarjottimelta sopivat suupalat tai saatetaan asiakas jo olemassa olevien toimintojen pariin. Toteutettavat toimialat kukin osallistuja tuo mukanaan. Tulevaisuudessa panostetaan myös uusiin toimialoihin, joihin maaseudulla on syytä tarttua. Esimerkiksi uudistuva paikallinen energia puhaltaa voimakkaasti uusia tuulia maaseudun yrittämiseen. 14
Yrittäjyyden kehittämistarjotin koostuu liiketoiminnan kehittämisen osa-alueista. Näiden osaalueiden pohjalta rakennetaan tarpeen mukaisesti koulutuskokonaisuuksia jo olemassa olevien tai alkavien yritysten tarpeisiin. Näitä ovat esimerkiksi markkinointiin, myyntiin, visuaaliseen suunnitteluun, asiakaslähtöisyyteen sekä palvelujen kehittämiseen liittyvät toimet. Kehittämistarjotin palvelee myös kylien liiketoimintaosaamisen kehittämistä. KEHITTÄMISTAVOITE olemassa olevien yritysten ja alkavien yritysten liiketoimintaosaamisen kehittäminen TOIMINTAYDIN täsmäkoulutusten organisointi ja osaajaverkostojen rakentaminen 6.2.4 Yhteen hiileen Olemassa olevien yritysten lisäksi tarvitaan uusia tekijöitä, joita on mahdollista löytää erilaisten harrastusjärjestöjen ja -seurojen keskuudesta, kuten esimerkiksi metsästysseuroista. Yrittäjyyden kehittämisessä korostetaankin monimuotoisten sosiaalisten verkostojen muodostumista edesauttavia toimia. Pienet yrittäjät, kylät ja järjestöt on saatava puhaltamaan yhteen hiileen. Tulevaisuudessa tarvitaan tekijöitä, joten yritysten ja yrittäjien on löydettävä toisensa, toistensa vahvuudet ja ymmärrettävä tekemisen kautta se, että yhdessä on mahdollista olla enemmän. Yhteistyö ei rajoitu pelkästään Suomen rajojen sisälle, vaan Leader-toiminta on myös oiva paikka toteuttaa kansainvälisyyden kehittämistä. Yhteisten ponnistelujen ja tekemisen kautta yhteistyöstä on mahdollista tulla osa arkipäiväistä toimintaa. KEHITTÄMISTAVOITE yhteistyöverkostojen ja monimuotoisten sosiaalisten verkostojen rakentuminen TOIMINTAYDIN järjestötoimijoiden, pienyrittäjien, kylätoimijoiden teemallisten kohtaamisten organisointi 6.3 Kehittämisteemat 6.3.1 Paikalliset matkailutuotteet ja -palvelut Luonto ja paikallinen kulttuuri Eri kansallisuudet ovat kiinnostuneet historiasta. Historiallisia kohteita löytyy niin tutkimusmatkailijoiden jalanjäljiltä kuin koristemaalaukseenkin liittyen. Myös Outokairan luonnonkauneus on viehättänyt matkalaisia jo vuosisatojen ajan. Tutkimusmatkailijat Maupertuis ja 15
Acerbi ovat ylistäneet teoksissaan alueen kauneutta ja asukkaiden vieraanvaraisuutta. Tornionjokilaakso on edelleen tunnettu vieraanvaraisuudestaan, oli kyseessä sitten kulkijat tai paikalliset asukkaat. Vieraalle on aina tarjottu majapaikka ja mahan täytteeksi ruokaa. Alueella on valtakunnallisesti tunnetut luonnonkauniit paikat Aavasaksa sekä Kukkolankoski. Kysyttäessä suomalaisilta paikkoja Tornionlaaksossa, ovat nämä kaksi paikkaa kaikkein tunnetuimpia. Sesonkimatkailu Matkailu Outokairan alueella perustuu pieniin, kodikkaisiin kohteisiin massaturismin sijaan. Lomailu alueella perustuu mökki- ja vapaa-ajan asumiseen. Ulkomaalaiset matkailijat ovat löytäneet Outokairan järvialueilta kohteita, joissa vieraillaan ympärivuotisesti. Etenkin talvimatkailu esimerkiksi Ranskasta on kehittynyttä. Kesäajalla matkailijat ovat enimmäkseen kotimaisia kiertomatkailun harrastajia sekä Tornionjoelle kalastamaan tulevia lohituristeja. Matkailijat ihastelevat alueelle tullessaan alueen rauhaa, kauneutta ja siisteyttä. Outokairan alueen markkinoinnissa voidaan hyödyntää luonnonkaunista järvi- ja jokimaisemaa. Paikalliset tapahtumat Outokairan alueella on runsaasti elementtejä, joita yhdistämällä ja hyödyntämällä saadaan aikaan matkailun vetovoimaisia tuotteita. Näitä ovat erilaiset tapahtumat, joita ovat niin jokamiesluokan poikkinaintiajot, pääsiäisen hiihtokilpailut, kahden maan väliset harrastushiihdot, porokisat, koirakilpailut, pilkkikilpailut, vetouistelukilpailut jne. Uudenvuoden vastaanottoja kahden maan alueella on järjestetty jo yli kymmenen vuoden ajan. Näissä on ollut mukana satoja turisteja, joita matkailuyrittäjät ovat tapahtumiin tuoneet. Napapiirin uudenvuoden tapahtuma on saanut alkunsa matkailun kehittämishankkeesta ja se on jatkunut ja kehittynyt vuosikymmenen ajan. Tapahtumaa on kehitetty yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa. Jokireittejä on viime vuosina käytetty tapahtumien runkona. Joki on toiminut kulkureittinä vuosisatojen ajan ja nyt samaa reittiä on hyödynnetty tapahtumissa. Alueelle on lisäksi rakentumassa lisää ympärivuotisia ulkoilureitistöjä, joita voidaan myös hyödyntää tulevaisuudessa alueen matkailussa ja massatapahtumien järjestämisessä. Alueen kylät ja järjestöt ovat rakentaneet erilaisia aktiviteetteja niin kesä kuin talvikäyttöön, jotka ovat hyödynnettävissä matkailussa. Kehittämistä tulee tehdä siinä, että matkailijoita segmentoidaan muutoinkin kuin kotimaisiin ja ulkolaisiin tai lapsiperheisiin ja senioreihin. Enemmänkin tulee tehdä työtä erilaisten harrasteryhmien tai muiden ryhmien eteen. Maailmalla on pyhiinvaellukset ja erilaisten reittien kulkemiset suuren huomion kohteena. Sähköinen media mahdollistaa kylien eri kohteiden sisällyttämisen reiteille. Luova matkailu Luovat alat ovat nykyisin muutakin kuin käsitöiden tekemistä. Luovat alat hyödyntävät perinteistä luovuutta mutta nykyaikaisin keinoin. Valokuvaus, taide, pelit näitä kaikkia voidaan hyödyntää niin matkailussa kuin tuotannollisessakin toiminnassa. Outokairan alueelle ominaista on Tornionlaaksolaisen perinnemaalauksen hyödyntäminen. Maalausta voidaan hyödyntää niin puu-, metalli-, kangas-, neule kuin paperituotteissakin. Luovien alojen yhdistämisessä matkailuun on jo useita kohteita. Luovaa alaa on myös näytelmät, runot ja musiikkiesitykset. Niiden hyödyntäminen matkailussa on vielä alkuvaiheessa. Eniten tätä on hyödynnetty 16
ehkä Pekanpään kylän ohjelmapalveluissa, joissa vierailee niin matkailijoita kuin erilaisia ryhmiä. 6.3.2 Paikalliset työmarkkinat ja itsensä työllistäminen Yrittäjyyden edistämisen aktivointitoimenpiteet ovat kohdistettu sekä miehille että naisille. Naisten osallisuus aktivointitoimenpiteisiin on ollut suurempi kuin miesten. Tämä johtuu siitä, että tekemisen malli on ollut sellainen, joka saa naiset kiinnostumaan yrittäjyydestä. Monet miehet ovat kuitenkin tulleet Outokairaan mukanaan oma yritysideansa. Yritysideat sisältävät puuta, metallia ja koneita. Paikalliseen kehittämiseen halutaan mukaan sekä miehet että naiset. Erityishuomio kiinnitetään äijiin, jotka ovat liikkeellä paikallisille markkinoille suunnattujen tuotteiden kanssa. Nämä äijät ovat enimmäkseen itsensä työllistäjiä. 6.3.3 Paikallinen ruokaverkosto Tornionlaaksolaiset ovat olleet aina ylpeitä ruuastaan. Kuluvalla ohjelmakaudella käynnissä olleet läänikohtaiset kehittämishankkeet eivät ole tavoittaneet osallistujia toivotulla tavalla. Hyviä kokemuksia on kuitenkin jo aiemmilta ohjelmakausilta paikallistasolla toteutetuista kehittämishankkeista. Tämän kokemuksen pohjalta paikallinen kehittäminen halutaan nostaa uudelleen toiminnan keskiöön. Lähiruoan edistäminen toteutetaan lähihenkilön tuella, joka ohjaa ja opastaa niin tuottajia, käyttäjiä kuin suurta yleisöäkin. Tässäkin tarvitsemme siis rinnalla kulkijan, joka verkostoi yrityksiä, edistää myyntiä ja saattaa ostajat ja tuottajat yhteen. Lähiruuasta ja paikallisista tuotteista on puhuttu pitkään mutta alan ongelmat on koettu enimmäkseen niin suuriksi, että kokonaisuutena ajatellen ala ei ole oikein edennyt. Mahdollisuuksia tässä olisi kuitenkin runsaasti. Lappi on täynnä matkailijoita, ravintoloita ja tavallisia kuluttajia, jotka mielellään ostavat paikallista tuotetta, jos sitä vain on saatavissa. Logistiset ongelmat, kauppojen ketjuuntuminen ja elintarvikehygienian vaatimukset ovat kuitenkin olleet suurimpia esteitä alan kehittymiselle. Lisäksi yrittäjien ikääntyminen ja alalta poistuminen ovat ongelmia. Toisaalta Lapissa on elintarvikekauppoja, jotka selvästi haluavat pitää valikoimissaan paikallisia tuotteita. Näihin tulee tarttua. 6.3.4 Uusiutuva energia Uusiutuvan energian käyttö on saanut entistä enemmän jalansijaa erilaisissa toiminnoissa. Näin uusiutumatonta energiaa on voitu korvata. Auringon ja tuulen käyttö on lisääntynyt ja metsästä otetaan entistä enemmän energiaa talteen. Outokairassa luotetaan siihen, että uusilla, innovatiivisilla tavoilla voidaan löytää keinoja saada paikallinen energia käyttöön mitä erilaisimmilla keinoilla. 17
7 RAHOITUSSUUNNITELMA Outokairan kehittämisstrategian rahoitussuunnitelma: EU+valtio Kunnat Julkinen yht Yksityinen YHTEENSÄ Hankerahoitus 2 992 080 748 020 3 740 100 2 013 900 5 754 000 Toimintaraha 996 800 249 200 1 246 000 0 1 246 000 YHTEENSÄ 3 988 880 997 220 4 986 100 2 013 900 7 000 000 Kuntarahoituksen jakaantuminen /vuosi Tornio 44 % 438 776,80 62 682,40 Ylitornio 30 % 299 166,00 42 738,00 Pello 26 % 259 277,20 37 039,60 YHTEENSÄ 100 % 997 220,00 142 460,00 Toimintaraha julkisesta 25 % Yksityinen hankkeista 35 % Yksityinen koko ohjelmasta 29 % Kuntarahoitus julkisesta 20 % Rahoitussuunnitelma on tehty paikallisen kehittämisstrategian toteuttamista varten. Suunnitelma on laskettu Leader-rahoituksen vaatimusten mukaiseksi. Rahoitussuunnitelma mahdollistaa myös muiden rahastojen käytön ohjelman toteuttamiseen. Huomattakoon, että kuntien kanssa rahoitusneuvottelut ovat vielä tämän strategialuonnoksen jättämisen yhteydessä kesken. LIITTEET Hallituksen kokoonpano Säännöt Arviointi Toimenkuvaukset 3 kpl Paikallisen kehittämisen vahvistaminen 18