Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 15.11.2010
World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteisiä ja yhteensopivia Webin pelisääntöjä ja teknologioita Perustettu vuonna 1994, johtaja Tim Berners- Lee Spesifikaatioita, ohjeita, ohjelmistoja sekä työkaluja (esim. HTML, XML, WAI, Mobiili Web) Noin 320 jäsenorganisaatiota -- tervetuloa mukaan! (Ks. W3C Suomen toimisto) 2/19
W3C (jatkuu...) Työn tavoitteena on ohjata Webin kehittymistä täyteen mittaansa : Tiedonvälityksen, kaupankäynnin, kommunikaation ja yhteisymmärryksen foorumi Standardit ilmaiseksi saatavilla, selkeä patenttikäytäntö 3/19
4/19 W3C-tiimi
5/19 W3C:n Web-infrastruktuuri
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet Web Content Accessibility Guidelines (WCAG) 2.0 (ks. W3C WAI) Kansainvälinen Web-standardi vuodelta 2008 (korvaa version 1.0) Yleispätevä ohje ja minimitaso monentyyppisen verkkosisällön saavutettavuudesta Ohjeistus on kirjoitettu yksittäistä toteutustekniikkaa abstraktimmalla tasolla (ei pelkkä HTML-ohje ) 6/19
Soveltaminen Kaksi keskeistä käyttötapaa: Saavutettavan sisällön suunnittelu Jo toteutetun sisällön saavutettavuuden arviointi. (Huomaa että epäkohtien korjaaminen edellyttää usein sisällön tuotantoprosessin kehittämistä.) Virallinen suomenkielinen käännös Tekeillä (W3C, LVM, VM) Raakaversion kommentointikierros syksyllä 2010, editointi parhaillaan käynnissä 7/19
Mitä saavutettavuus tarkoittaa? 8/19 Verkkosisällön käyttökonteksti saattaa vaihdella suuresti: Käyttäjä, päätelaite, asiakasohjelma, avustava teknologia, apuohjelmat, tehtävä, muut sovellukset, jne. Saavutettavuus on (sovelluksen) ominaisuus joka mahdollistaa käytön tai vähentää käytön esteitä Laiteriippumattomuuden tavoite on samanlainen: sama toiminnallinen käyttökokemus kontekstista riippumatta
Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 9/19
Ohjeet pähkinänkuoressa (1/4) Havaittavuus: Tarjoa ei-tekstuaaliselle sisällölle tekstitystä ja tekstivastineita (ml. video ja audio) Tee sisällöstä mukautettavaa ja tue avustavia teknologioita Käytä riittävää kontrastia, jotta sisältö on helppo nähdä ja kuulla 10/19
Ohjeet pähkinänkuoressa (2/4) Hallittavuus: Tarjoa kaikki toiminnot myös näppäimistöä käyttäen Anna käyttäjlle tarpeeksi aikaa lukea ja käyttää sisältöä Älä käytä sisältöä, joka aiheuttaa sairaskohtauksia Auta käyttäjiä navigoimaan ja löytämään sisältöä 11/19
Ohjeet pähkinänkuoressa (3/4) Ymmärrettävyys: Tuota luettavaa ja ymmärrettävää tekstiä Tuota sisältöä, joka esitetään ja jota käytetään ennustettavilla tavoilla Auta käyttäjiä välttämään ja korjaamaan virheitä 12/19
Ohjeet pähkinänkuoressa (4/4) Lujatekoisuus: Maksimoi yhteensopivuus nykyisten ja tulevien teknologioiden kanssa 13/19
Käytännöllisiä huomioita Kuhunkin ohjeeseen liittyy testattavia onnistumiskriteereitä: 14/19 Kolme ohjeiden noudattamisen tasoa A (matalin), AA (usein tavoiteltava taso) ja AAA (paras) Täydentävä dokumentaatio sisältää myös mm. Ohjeiden selityksiä, ohjeita riittävistä ja neuvoaantavista tekniikoista sekä mukautettavan pikaindeksin eri dokumentteihin Ohjeita voidaan soveltaa esim. W3Carviointiprosessin mukaan (ks. Evaluating Web Sites for Accessibility)
15/19 Verkkosisältö ja välineet
Erityyppisiä ohjeita Pelkkä sisällön saavutettavuus ei riitä Verkkosisältöä käytetään asiakasovelluksella: 16/19 Myös asiakasohjelmien tulee olla saavutettavia Sisältö voi välittyä käyttäjälle saavutettavasti vain, mikäli asiakasohjelma voi ohjelmallisesti selvittää (tai lukea) sisällön Asiakasohjelma tukee vain tiettyjä teknologioita (esim. HTML). Tuki uusille teknologioille voi olla mahdollista erilaisten laajennusten avulla: Teknologioita tulee käyttää tavoilla, jotka ovat saavutettavuudeltaan tuettuja. (Teknologia se-ja-se itsessään ei juuri takaa saavutettavuutta) Sisältö tuotetaan sisällöntuotantovälineellä: Myös tuotantovälineiden tulee olla saavutettavia. Niiden tulisi myös ohjatusti tuottaa saavutettavaa sisältöä Hyvistä yrityksistä huolimatta, joskus tulee virheitä. Saavutettavuus edellyttää siten jatkuvaa arviointi- ja kehitysprosessia
Sanoista tekoihin Miten saavutettavuus toteutuu käytännössä? Asian tiedostaminen Korjaaminen ja saavutettavuuden huomiointi suunnittelussa Saavutettavuusominaisuuden huomioiminen osana sovellusten luonnollista vaatimusmäärittelyä (kuten esim. laiteriippumattomuus tai tietoturva) 17/19
Lopuksi W3C:n saavutettavuusohjeet auttavat tekemään hyvälaatuista verkkosisältöä Kannattaa kuitenkin muistaa, että esim. WCAG 2.0 on kansainvälinen standardi, joka ei suoraan ota kantaa sovellusten erityiskysymyksiin (esim. opetus, kaupankäynti, ohjelmistojen asentaminen, jne.) Kiitos! Jäikö jokin asia askarruttamaan? (Ota yhteyttä: Ossi Nykänen, ossi@w3.org) 18/19
Liite A: Lyhenteitä ATAG: Authoring Tool Accessibility Guidelines HTML: Hypertext Markup Language UAAG: User Agent Accessibility Guidelines W3C: World Wide Web Consortium WAI: Web Accessibility Iniative WCAG: Web Content Accessibility Guidelines XML: Extensible Markup Language 19/19