7 Saavutettavuus ja välineet

Transkriptio

1 7 Saavutettavuus ja välineet Verkkosisällön saavutettavuusohje ohjeistaa saavutettavuutta verkkoselaimen läpi ("kun vahinko on kenties jo tapahtunut") Käytännössä verkkopalveluiden toteuttajat ja käyttäjät ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän tuotantotyökalujen ja selainten "armoilla". Parhaiten pärjäävät kuitenkin aina ne joilla on otetta tuotannon menetelmiin

2 7.1 Välisoitto Työkalujen saavutettavuuden merkitys näkyy siis eritoten selaimen asettamassa siis perustasossa Tuotannon näkökulmasta keskeistä on että - saavutettavuuden teknisten piirteiden toteuttaminen on edes mahdollista (!) ja - välineet tukevat arviointia ja ohjaavat hyviin käytäntöihin tekn.kirj. työtä helpottaen 121

3 7.2 Sisällöntuotantovälineiden saavutettavuusohjeet Suositus Authoring Tool Accessibility Guidelines 1.0 (ATAG 1.0, 2000) ohjeistaa kolikon toista puolta: miten tuotantovälineiden (HTML-lomakkeista alkaen...) tulisi tukea saavutettavan palvelun kehitystyötä - ks. - suhteellisen tärkeysasteen (Relative Priority) käsite (vrt. WCAG 1.0) Rakenne vastaava WCAG 1.0:n kanssa, mutta suunnattu työvälineiden kehittäjille: - yo. normatiivinen ohje ja - tekniikoita kuvaava dokumentti (Techniques for Authoring Tool Accessibility Guidelines 1.0) Kuva: W3C/WAI

4 7.3 ATAG 1.0 pähkinänkuoressa 1. Support accessible authoring practices. 2. Generate standard markup. 3. Support the creation of accessible content. 4. Provide ways of checking and correcting inaccessible content. 5. Integrate accessibility solutions into the overall "look and feel". 6. Promote accessibility in help and documentation. 7. Ensure that the authoring tool is accessible to authors with disabilities. tarkistuskohdat, tekniset ohjeet, jne. Esimerkki: - Checkpoint 3.4: Do not automatically generate equivalent alternatives. Do not reuse previously authored alternatives without author confirmation, except when the function is known with certainty. 123

5 7.4 Asiakasohjelmien (käyttäjäagenttien) saav.ohjeet Harva toteuttaa oman päätelaitteensa tai selainohjelmansa mutta jos selain ei tue saavutettavuutta, sisällönkin suhteen voi käydä huonosti Toisaalta esim. apuvälineitä toteutetaan useiden tahojen toimesta - tekninen tuki & standardit? Suositus User Agent Accessibility Guidelines 1.0 (UAAG 1.0, 2002) ohjeistaa miten esim. verkkoselainten tulisi tukea saavutettavuutta - ks. Kuva: W3C/WAI

6 7.5 UAAG 1.0 pähkinänkuoressa 1. Support input and output device-independence 2. Ensure user access to all content 3. Allow configuration not to render some content that may reduce accessibility 4. Ensure user control of rendering 5. Ensure user control of user interface behavior 6. Implement interoperable application programming interfaces 7. Observe operating environment conventions 8. Implement specifications that benefit accessibility 9. Provide navigation mechanisms 10. Orient the user 11. Allow configuration and customization 12. Provide accessible user agent documentation and help 125

7 7.6 Konformisuus? UAAG 1.0 määrittelee varsin rikkaan konformisuusrakenteen: - profiilin käsite: default-taso + valitut ominaisuudet (vrt. saav. ilmoitettu taso vs. vaadittu taso osana toista spesifikaatiota): - Profile labels: visually rendered text, images, animations, video, audio, and synthesized speech, events, selection, pointer, voice Ohjeistuksen rakenne taas (lähes) vastaava WCAG 1.0:n kanssa: - yo. normatiivinen ohje ja - tekniikoita kuvaava dokumentti (Techniques for User Agent Accessibility Guidelines 1.0) 126

8 7.7 Selaimen saavutettavuusprofiili Esimerkki verkkoselaimen saavutettavuusprofiilin (Conformance Profile) ilmoittamisesta: For "User Agent Accessibility Guidelines 1.0," Conformance level: Double A Supported conformance profile labels: VisualText, Image, Animation, Audio, Events, and Selection A list of checkpoints that do not apply is available online (link to list) The specifications that are part of this profile are W3C's HTML 4.0, CSS2, PNG, and SVG (link to each specification) Käytännössä käyttäjät saavat kuitenkin yleensä iloisia, mikäli selaimelle löytyy edes kattava teknisten piirteiden kuvaus (vrt. Opera-selaimen tiedot): - vrt. ja 127

9 7.8 Muuta: EARL (sitten kun valmistuu) W3C kehittää myös kieltä Evaluation and Report Language (EARL) jonka avulla esim. Web-sisällön evaluointiohjelmat voivat julkaista raporttejaan standardimuodossa Tietoa esim. tuotteen X saavutettavuuden ilmoitetusta tasosta (arviointikriteerin Y suhteen) Semanttisen Web RDF-tietomallin mukaan: Kuva: W3C/WAI 2005 "A person carries out a manual evaluation of a Web page against a test criteria." Context: Mary Thompson claims on Test Subject: A page at Test Result: Passed Test performed: Checkpoint 1.1 of the Web Content Accessibility Guidelines

10 7.9 Muuta: XML-saavutettavuus... (sitten kun valmistuu) Myös XML-tekstiformaattien suunnittelu (esim. SVG) kiinnittää paljon saavutettavuuden tekniikkaan liittyviä asioita (suunnittelun liikkumavara!) - tekstivastineen ilmoittaminen onnistuu vain jos tälle on merkkausrakenne! - yleisemmin esim. mallinnus merkkauksella vs. tyylien käyttö jne. Keskeneräinen määritys XML Accessibility Guidelines ohjeistaa juuri tätä - Melko tekninen (palaa tähän kurssin Rakenteiset dokumentit jälkeen...): 1. Ensure that authors can associate multiple media objects as alternatives 2. Create semantically-rich languages 3. Design an accessible user interface 4. Document and export semantics 129

11 7.10 Lopuksi: standardi "tulppa" vai "riippa"? Onnistuneen standardoinnin ydin: - hyvien käytäntöjen kirjaaminen konkreettisessa muodossa - prosessien, tiedon, osaamisen ja välineiden uudelleenkäyttö - sovellusten ja menetelmien yhteentoimivuus Hyvä standardi on kuin sähköpistoke ("tulppa"): sen taakse voi kytkeä mitä tahansa sähköllä toimivaa Kenttä on haastava! WAI-ohjeet ovat onnistuneita ainakin seuraavissa: - käsitteiden juurruttaminen ja jalkauttaminen, yhteys teknologioihin, ohjeistuksen laajuus 130

12 7.11 Mihin panostaa teknisessä saavutettavuustyössä? Hyvän verkkosovelluksen olemus (muttei toiminnallinen käyttökokemus!) muuttuu melkoisesti kun käytetään (esim.) - apuvälineitä (virtuaalinäppäimistö), - yksilöllisiä selainasetuksia (animaatioiden pysäyttäminen) ja - käyttöjärjestelmän saavutettavuustoimintoja (kontrastinäyttö) Apuvälineiden tuen ymmärtäminen helpottaa kohdistamaan sovellusten kehitystyön resursseja - tekstin kontrasti ei välttämättä ole oleellinen asia mutta esim. kuvien kontrasti, tekstivastineet ja kielen ilmoittaminen on Motto: Mikäli sovelluksen tieto on rikasta, hyvin jäsennettyä (sisällöllisesti ja teknisesti) ja käyttöliittymä laiteriippumaton, saavutettavuus on "vain" eräs (joskin sosiaalisesti tärkeä) polku kohti sovellusten saatavuutta (Access)...tähän palaamme vielä 131

13 è è è Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 8 Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) Millainen on hyvä verkkopalvelu? Laadukas? Ilmeisestikin saavutettavuus on vain eräs laadun tekijä (vrt. hyväksyttävyys vs. käytettävyys). Suomessa on vuoden 2004 kuluessa luonnosteltu melko kunnianhimoinen ohjeistus (julkisten) verkkopalvelujen laadun kehittämis- ja arviointityöhön. Ohjeistus toimii nyt ainakin 1) esimerkkinä arvioinnista ja sen osa-aluejaosta ja 2) suunnittelijan muistilistana. (Myös laatukäsitteen voi standardoida. [ISO...]) Laatu ja sen arviointi (eräs näkökulma) Julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristö (Kuvat, VM 2004) 132

14 è è è Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 8.1 Välisoitto Toimintojen ja palveluiden järkevä suunnittelu ja kehittäminen edellyttää jäsentynyttä tietoa : - omasta organisaatiosta, - tuotannon menetelmistä ja reunaehdoista - tavoitteista ja (johdon) strategiasta tavoitteisiin pääsemiseksi Ilman jäsentynyttä tietoa suunnitteluun tai kehittämiseen ei ole eväitä (!) 133

15 è è è Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 8.2 Julkisten verkkopalvelujen laatukriteerit Julkisten verkkopalvelujen laatukriteerit on Valtionvarainministeriön hanke ja julkaisu (2004). Laatukriteeristön tarkoituksena on - toimia julkisten verkkopalvelujen rakentamisen, kehittämisen ja arvioinnin välineenä - toimia vuoden 2004 Julkisten verkkopalvelujen laatukilpailun arviointikriteeristönä, jonka avulla löydetään esimerkkejä laadukkaista verkkopalveluista - parantaa verkkopalvelujen laatua erityisesti palvelun käyttäjien näkökulmasta, lisätä asiakastyytyväisyyttä ja sitä kautta verkkopalvelujen käyttöä. "Vaikka laatukriteeristö on tarkoitettu julkisten verkkopalvelujen arviointiin ja kehittämiseen, se soveltuu pääosiltaan myös muiden verkkopalvelujen arviointiin. Laatukriteeristön käyttäjiä voivat olla esimerkiksi verkkopalvelujen ylläpitäjät ja kehittäjät, johtajat, konsultit tai ulkopuoliset arvioijat." 134

16 è è è Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 8.3 Arviointialueet Kriteeristön arviointialueita ovat verkkopalvelujen 1. käyttö 2. sisältö 3. johtaminen 4. tuottaminen 5. hyödyt "Verkkopalvelun käytön laatuun liittyvät palvelun saatavuus, sen käytön helppous ja sujuvuus sekä palvelun ilmaisun ja rakenteen viestinnällisyys. Sisällön laadun muodostavat tietosisällön ja vuorovaikutuksen tasokkuus. Johtamisen laatuun liittyvät palvelun strateginen suunnittelu sekä palvelutuotannon organisointi ja seuranta. Tuottamisen laatua arvioidaan palvelun rakentamisen, käyttäjäkeskeisyyden, sisällöntuotannon, ylläpidon, seurannan, kehittämisen sekä turvallisuuden ja toimivuuden näkökulmista. Hyötyjä ovat käyttäjän ja organisaation saamat hyödyt." 135

17 è è è Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 8.4 Arvioinnin näkökulmat: käyttäjä vs. tuottaja Verkkopalvelua arvioidaan kriteerien avulla kahdesta eri näkökulmasta: 1. Käyttäjän näkökulmasta, tarkastelemalla yksinomaan verkkosivustoa (verkkopalvelun käyttö ja sisältö) 2. Tuottajan näkökulmasta, tutkimalla toimintaa verkon takana (prosessi ja näytöt [esim. käyttäjäkyselyt] ) 136

18 è è è Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 8.5 Kriteerit ja ominaisuudet "Laatukriteeristön arviointialueet sisältävät 40 kriteeriä. Kuhunkin kriteeriin liittyy 2-7 sitä konkretisoivaa ominaisuutta. Kriteerien ominaisuuksien oheen on lisäksi koottu niiden selityksiä: esimerkkejä, selvennöksiä ja huomautuksia." "Seuraavassa on esimerkki kriteeristä, sen sisältämästä ominaisuudesta ja sen selityksistä: Arviointialue: 1. Käyttö Kriteeri: 1.1 Palvelu löytyy helposti. Kriteerin eräs ominaisuus: Käytetyimmät hakukoneet löytävät palvelun. Ominaisuuden selitys: Käytetyimmät hakukoneet kykenevät indeksoimaan sivun ja palvelu on ilmoitettu hakukoneille ja hakemistoille 137

19 è è è Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 8.6 Arviointi yksin tai ryhmätyönä Kattava arviointi edellyttää käytännössä ryhmätyötä Laatukilpailun idea: kokemusten karttuminen ja ulkopuolisten arvioitsijoiden käyttö rakentavassa hengessä (vs. sertfifointi) käyttäjä Kriteeristön aluejako pähkinänkuoressa käyttäjä johtaja 138

20 è è è Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 8.7 Pisteytysmalli arvioinnin tukena (1/2) Arviointi tehdään antamalla kustakin laatukriteeristä pisteitä 0-5 sen perusteella, miten hyvin kriteeri verkkopalvelussa toteutuu. Verkkopalvelu voi saada enintään 200 (huom. subjektiivinen pisteytys arv. tueksi) Kriteerien pisteytysmalli: 0 Asia ei toteudu. Kriteerissä kuvattu asia ei toteudu käytännössä: asian merkitystä ei ole tiedostettu tai siihen liittyvät kehittämistoimet ovat vain aikeen tai suunnitelmien tasolla. 1 Asia toteutuu joiltain osin. Kriteerissä kuvattu asia toteutuu vain joiltakin osin: esimerkiksi ainoastaan jotkut suositelluista kriteerin ominaisuuksista toteutuvat. 2 Asia toteutuu tyydyttävästi. Kriteerissä kuvattu asia toteutuu tyydyttävästi: esimerkiksi noin puolet (tai lähes puolet) suositelluista kriteerin ominaisuuksista toteutuu. 139

21 è è è Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 8.8 Pisteytysmalli arvioinnin tukena (2/2) 3 Asia toteutuu hyvin. Kriteerissä kuvattu asia toteutuu hyvin: esimerkiksi pääosa (yli puolet) suositelluista kriteerin ominaisuuksista toteutuu. 4 Asia toteutuu kiitettävästi. Kriteerissä kuvattu asia toteutuu kiitettävästi: esimerkiksi kaikki (tai lähes kaikki) suositelluista kriteerin ominaisuuksista toteutuvat ja omaa toimintaa on kehitetty arvioinnin, palautteen tai vertailun perusteella. 5 Asia toteutuu esimerkillisesti. Kriteerin kuvaama asia toteutuu esimerkillisellä tavalla, myös kansainvälisesti arvioiden, ja sitä kehitetään jatkuvasti arvioinnin, palautteen ja vertailun perusteella. Arvioinnin subjektiivisuus on ongelma! (vrt. johtajan/teknisen kirjoittajan näkökulma) 140

22 è è è Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 8.9 Excel-työkalu arvioinnin tueksi Vrt. itsearvioinnin tukityökalut Vrt. automatisoidut apuvälineet 141

23 è è è Verkkopalvelun laadun käsite? (hyvin lyhyesti) 8.10 Saavutettavuus laatukriteerien seassa Ks. laatukriteeristö Kommentteja: - suomeksi ja suomalaisille! - tuottamisen ja johtamisen näkökulman huomioiminen! - kriteeristö auttaa kohdistamaan huomion verkkopalvelun eri kohtiin (voi käyttää muistilistana ilman aikomusta suorittaa varsinaista arviointia) - WCAG 1.0 A-taso kannattaa kuitenkin varmistaa ennen laatukriteeristön käyttöönottoa (koska upotettu laatukriteerien sekaan) - arvioinnin subjektiivisuus! ( ryhmätyö ja eri tahojen kommentit) 142