Rakenteellisen kehittämisen tilannekatsaus Anita Lehikoinen Johtaja Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö
Suuntaviivojen tavoitteiden toteutuminen tilanne 2010 Vuonna 2020 Suomessa toimii enintään 15 yliopistoa. Yliopistot ovat pääsääntöisesti vähintään 3000 kokopäiväopiskelijan yhteisöjä. Yliopistojen määrä vähentynyt (20 16) Svenska Handelhögskolan, Sibelius-Akatemia, Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu selvästi alle 3 000 kokopäiväopiskelijan yliopistoja. Rajan tuntumassa: Vaasan yliopisto, Lapin yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto Suomessa toimii enintään 18 ammattikorkeakoulua. AMK:t ovat vähintään 2 500 kokopäiväopiskelijan yhteisöjä. AMK:t toimivat aiempaa harvemmilla paikkakunnilla. Ammattikorkeakoulujen määrä vähentynyt (28 25) Arcada, Saimaan amk, HUMAK, Kajaanin amk ja Kemi-Tornion amk alle 2 500 kokopäiväopiskelijan ammattikorkeakouluja Rajan tuntumassa: DIAK, Keski-Pohjanmaan amk, Rovaniemen amk ja Pohjois-Karjalan amk, Vaasan amk ja Novia yh Tutkintoon johtavaa koulutusta antavat paikkakunnat lähes entisellä tasolla (68 63)
Suuntaviivojen tavoitteiden toteutuminen... Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sopimuspohjaiset strategisten liittoutumien tavoitekoko on noin 8000 kokopäiväistä opiskelijaa. Lapin yliopisto, Rovaniemen ja Kemi-Tornion amk:t muodostaneet sopimuspohjaisen Lapin korkeakoulukonsernin. Konsernilla on vajaat 8 200 kokopäiväopiskelijaa. Konsernin haasteena sitovan päätöksentekojärjestelmän kehittäminen ja vakiinnuttaminen Korkeakoulujen koulutusvastuita järjestetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Koulutusohjelmien sisäänoton tavoitekoko on pääsääntöisesti vähintään 40 opiskelijaa. Korkeakouluissa vielä runsaasti pieniä alle 40 aloittajan koulutusohjelmia Tavoitteesta on perusteltua poiketa tietyissä koulutusohjelmissa (pienen koulutustarpeen ohjelmat) Yliopistojen laitos/yksikkörakenne kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joissa tavoitteena on pääsääntöisesti vähintään 5 professorin laitos-/yksikkökoko Yliopistouudistuksen yhteydessä muutettu laitos- ja organisaatiorakenteita, mutta osa ratkaisuista luonteeltaan hallinnollisia, eivätkä ole suoranaisesti vahvistaneet opetusta ja tutkimusta
Suuntaviivojen tavoitteiden toteutuminen... Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset tiivistävät yhteistyötään yhteisillä tutkimusohjelmilla, kampuksilla ja muilla toimintarakenteilla Korkeakoulujen strategioiden perusteella etenemistä tavoitteen suuntaan on tapahtunut vain jossakin määrin TIN linjaa syksyllä 2010 sektoritutkimuksen rakenteiden kehittämistä Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä täydennyskoulutuksessa lisätään. Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä ehdotuksia myös korkeakoulujen täydennyskoulutuksesta Käynnistetty oppisopimustyyppisiä täydennyskoulutushankkeita Yliopistojen rahoitusmallissa kriteerinä myös erillisten opintojen ja avoimen yliopiston opintojen määrä Ammattikorkeakoulujen koulutuspaikkojen ja resurssien käyttöä joustavoitetaan nuorten ja aikuisten koulutuksen välillä Ammattikorkeakoulujen ohjausta ja rahoitusta uudistettu vuodesta 2010 lähtien niin, että opiskelijamäärästä sovitaan ilman jakoa nuorten ja aikuisten koulutukseen
Korkeakoulujen sopimusneuvotteluista Opetus- ja kulttuuriministeriö ja korkeakoulut ovat käyneet vuosia 2010-2012 koskevat sopimusneuvottelut Korkeakoulut ovat uusissa strategioissaan määritelleet profiilinsa ja painoalansa, vain osassa korkeakouluja painoaloja pyritään vahvistamaan voimavaroja uudelleen kohdentamalla ja rakenteellisella kehittämisellä Monissa korkeakouluissa painoalat kattavat edelleen koko korkeakoulun toiminnan Strategioiden toimeenpanoa tuettu strategia- ja hankerahoituksella Panostukset kohdennettu korkeakouluihin, joissa strategiatyö onnistunutta ja/tai rakenteellinen kehittäminen edennyt vahvasti Laadun ja vaikuttavuuden merkitys kasvaa rahoituksessa 2013 alkavalla sopimuskaudella Osa rakenteellisen kehittämisen toimenpiteistä ei ole tavoitteiden mukaista Suuntaviivat muistion ehdotuksille ei ole tehty vaihtoehtoisia ratkaisumalleja, vaikka tehtyjä ehdotuksia ei hyväksytä Kiinteistöt ja rakenteet ohjaavat liiaksi korkeakoulutusta alueilla Profilaation hakeutuminen erikoistumisen kautta koulutuksen vahvistamisen/karsimisen sijaan Kehitetty uusia raskaita hallinto- ja yhteistyörakenteita vailla sisältöjä Koulutuslaajennukset edelleen monien tavoitteena
Korkeakouluilla on paljon yksiköitä, joissa koulutusta ja tutkimusta irrallaan korkeakouluyhteisöstä Yliopistojen pysyväisluonteinen tutkintoon johtava koulutus hajautunut 22 paikkakunnalle runsaaseen 40 koulutusyksikköön ( emoyliopistot 12 paikkakunnalla) Emoyliopistosta irrallaan olevaa tutkimusta on vielä useammilla paikkakunnalla Ammattikorkeakoulut toimivat 63 paikkakunnalla. Näillä paikkakunnilla eri ammattikorkeakouluilla on lähes 90 yksikköä, joissa annetaan pysyväisluonteista tutkintoon johtavaa koulutusta Pelkästään Pohjanmaalla, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tutkintoon johtavaa koulutusta antaa 12 eri yliopistoa ja ammattikorkeakoulua, joista 6 korkeakoululla myös ruotsinkielistä koulutusta Amk:ssa on runsaat 460 koulutusohjelmaa, joissa runsaassa 200 ohjelmassa (n. 70 vieraskielisiä) on alle 40 aloittajaa. Osa koulutusohjelmista jakaantuu lisäksi useille paikkakunnille. Tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalla aikuiskoulutuksen muita mahdollisuuksia ei vielä tunnistettu Pienissä yksiköissä heikot edellytykset laadukkaaseen TKI-toimintaan ja kilpaillun tutkimusrahoituksen saamiseen Kansainvälistyminen tunnustettu vasta vähäisessä määrin keskeisiä kumppanuuksia Opiskelijoiden valinnanmahdollisuudet rajallisia ja tukipalvelut puutteellisia
Monissa yksiköissä ja erityisesti sivutoimipisteissä vetovoimaongelmat yleisiä Koulutusalatasolla hakijatilanne näyttää vielä varsin hyvä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa Väestörakenteen muuttuessa, koulutuspaikkojen käytön tehostuessa ja koulutustarjonnan supistuessa korkeakoulujen ja alojen välinen kilpailu opiskelijoista kiristyy Laadukkaan korkeakouluyhteisön merkitys kilpailu- ja vetovoimatekijänä korostuu Ammattikorkeakouluissa on n. 60 kpl hakukohteita, joissa alle yksi ensisijaista hakijaa/paikka ja 140 hakukohdetta, joissa 0-1,5 hakijaa/paikka (hakukohteita yhteensä n. 500) Itä-Suomen, Vaasan ja Lapin yliopistoissa, Åbo Akademissa, Svenska Handelshögskolanissa ja Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa koulutusalojen vetovoima on yleisesti valtakunnan alakohtaista keskiarvoa alhaisempi Yliopistojen hakijavajetta on pyritty parantamaan suorilla koulutusjatkumoilla ammattikorkeakouluista, mikä pidentää koulutusaikoja ja johtaa koulutuspaikkojen epätarkoituksenmukaiseen käyttöön Ammattikorkeakouluissa tyypillinen keino on englanninkielisten ohjelmien käyttö vetovoiman paikkaajana.
Tutkimuksen huippuyksiköt keskittyvät muutamaan yliopistoon neljällä tiedeyliopistolla ei ole vuosina 1995 2013 yhtään tutkimuksen huippuyksikköä joidenkin tiedeyliopistojen suunnitelmat sisäänoton supistamisesta vapauttavat voimavaroja tutkimustoiminnan ja painoalojen vahvistamiseen Yliopistojen keskittyessä tieteellisen tutkimuksen vahvistamiseen ammattikorkeakoulujen merkitys alueellisessa innovaatiotoiminnassa vahvistuu Korkeakoulut eivät ole löytäneet yhteisiä toiminta- ja infrastruktuurirakenteita sektoritutkimuslaitosten tai muiden innovaatiojärjestelmän keskeisten toimijoiden kanssa
Nykyiseen korkeakoulutarjontaan tulee tehdä alakohtaisia määrällisiä ja sisällöllisiä muutoksia (Kesun välitarkastus valmistui loppuvuodesta 2009) Muutoksia tehty jonkin verran (esim. sosiaali- ja terveysalan koulutusta lisätty), mutta ne eivät vielä ole riittäviä Tarpeeseen nähden liikaa aloittajia tekniikan ja liikenteen ala kulttuuriala kielitieteet ja historia metsäalan koulutus yhteiskuntatieteen ja liiketalous matkailu-, ravitsemis- ja talousala luokanopettajakoulutus Tarpeeseen nähden liian vähän aloittajia sosiaali- ja terveysala oikeustiede erityisopettaja- ja lastentarhanopettajakoulutus Koulutuslisäykset voidaan toteuttaa nykyisissä yksiköissä Tarvetta koota koulutusta ja tutkimusta erityisesti tekniikan, luonnontieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden aloilla
Rakenteellisen kehittämisen tavoitteiden täsmentäminenminen 1. Korkeakoulujen voimavaroja suunnataan vahvistamaan korkeakoulujen profiileja ja painoaloja. Kehitystä tuetaan myös korkeakoulujen omilla ja alueen voimavaroilla. 2. Korkeakouluverkkoa tiivistetään kokoamalla toimipisteverkkoa maakuntakeskuksiin siten, että muodostuu riittävän laajoja ja innovatiivisia alueellisia osaamisympäristöjä ja korkeakouluyksiköitä. 3. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi ja osaamisen hyödyntämiseksi korkeakoulujen ja välittäjäorganisaatioiden yhteistyörakenteita tiivistetään ja välittäjäorganisaatioita kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. 4. Koulutuksen saavutettavuutta parannetaan. Alueellisiin ja seutukuntakohtaisiin erityistarpeisiin vastataan ensisijaisesti muulla kuin tutkintoon johtavalla koulutuksella.
5. Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaa korkeakoulujen ohjauksella ja rahoituksella voimavaroja korkeakoulupolitiikan keskeisiin kehittämiskohteisiin. 6. Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa voimavaroja kohdentaessaan huomioon korkeakoulujen omat aktiiviset rakenteellisen kehittämisen toimenpiteet. 7. Tieteellisen tutkimuksen vahvistamiseksi koulutusmääriä vähennetään kansainväliseen kärkeen tähtäävissä monialaisissa tiedeyliopistoissa. Aiempien linjausten mukaisesti valtio tekee harkinnanvaraisia finanssisijoituksia yliopistoihin vuosina 2012 2014. 8. Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuureita kehitetään kansallisen tiekartan pohjalta korkeakoulujen kansainvälisten kilpailuedellytysten vahvistamiseksi. 9. Korkeakoulut uudistavat koulutussisältöjään ja suuntaavat koulutustarjontaansa ennakointien perustella osaamisen ja työllisyyden kannalta merkittäviksi nouseville aloille.
10. Korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuria pidennetään toteuttamalla opetusja kulttuuriministeriön nopeuttamistyöryhmän ehdotukset. 11. Yliopistojen koulutusvastuita säätelevät asetukset uudistetaan. Ammattikorkeakoulujen osalta luovutaan opetus- ja kulttuuriministeriön päättämistä koulutusohjelmista. Ammattikorkeakoulujen toimilupiin tehdään rakenteellisen kehittämisen seurauksena tarvittavat tarkistukset. 12. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmallit uudistetaan vuoteen 2012 mennessä. Uudet rahoitusmallit palkitsevat korkeakoulujen laatua ja vaikuttavuutta sekä mahdollistavat korkeakoulujen nykyistä selkeämmän profiloitumisen ja painoalojen vahvistamisen. 13. Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä tuetaan siirtymävaiheessa suuntaamalla yliopistojen perusrahoitukseen sisältyvää strategiarahoitusta ja ammattikorkeakoulujen hankerahoitusta merkittävimpien rakenteellisten uudistusten ja muiden uudelleenjärjestelyjen tukemiseen.