1 (7) 337/31/2012 Työ- ja elinkeinoministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO 14.3.2013 Lausuntopyyntö TEM/2736/03.01.01/2012 LAUSUNTOPYYNTÖ TILINTARKASTAJIEN TUTKINNOT JA VALVONTA TYÖRYHMÄN RA- PORTISTA Työ- ja elinkeinoministeriö on 5.12.2012 päivätyllä lausuntopyynnöllä pyytänyt Valtiontalouden tarkastusvirastolta lausuntoa muun ohella ehdotetusta - uudesta tutkintojärjestelmästä, - valvonnan organisointitavasta, - uudesta muutoksenhakutavasta oikaisuvaatimusmenettelyineen ja - JHTT-järjestelmää koskevasta siirtymäsääntelystä sekä - tulisiko samalla pyrkiä yhtenäistämään myös yksityisen ja julkisen sektorin tilintarkastusta koskeva sääntely. Lausuntonaan valtiontalouden tarkastusvirasto esittää seuraavaa. Yleisiä huomioita Vahvistaessaan tilintarkastuslain 459/2007 eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee viivyttelemättä tarpeelliset säännökset ja määräykset, joiden perusteella JHTTtilintarkastajat voivat suorittamansa tutkinnon ja saamansa käytännön kokemuksen hyväkseen lukien täydentää pätevyytensä KHT- ja/tai HTM-pätevyydeksi ja vastaavasti KHT- ja HTM-tilintarkastajat JHTT-pätevyydeksi siirtymäkauden aikana ja että hallitus valmistelee yhteistyössä KHT-, HTM- ja JHTT-yhdistysten kanssa tilintarkastajien tutkintovaatimusten kokonaisuudistuksen niin, että kaikille tilintarkastajille on yhteinen perustutkinto, jonka jälkeen voidaan erikoistua ja suorittaa erikoistumistutkinnot. Työryhmän raportti on osa toimenpiteitä, jotka uudistavat tilintarkastajien tutkintovaatimukset kokonaisuudessaan. Raporttiin on koottu havaintoja professori Anderssonin tilintarkastajajärjestelmän uudistamista koskevasta raportista (TEM julkaisuja, kilpailukyky 1/2010) sekä OTT Timosen tilintarkastajajärjestelmän valvontaa koskevasta raportista (TEM raportteja 16/2011). Tarkastusvirasto on jo lausunnossaan selvitysmiehen raportista 22.6.2011 (230/31/2011) tuonut esiin tilintarkastusjärjestelmän valtiontaloudellista merkitystä. Julkistaloudella on selkeä intressi varmistua siitä, että yhteiskunnassa on toimiva ja luotettavaksi koettu tilintarkastusjärjestelmä. Tilintarkastusjärjestelmän luotettavuuteen ja taloudellisen raportoinnin läpinäkyvyyteen ja luotettavuuteen liittyy merkittävä välillinen valtiontaloudellinen intressi. Julkisyhteisöjen taloudelle on aiheutunut mer-
2 (7) kittäviä kustannuksia kun yrityksen tilinpäätöstiedot eivät ole antaneet oikeita ja riittäviä tietoja yrityksien taloudellisesta tilanteesta. Yhteiskunnalla on siten aina merkittävä intressi yritystoiminnan toimintaympäristön valvonnan järjestämisessä (yleinen etu). Valtio myös hyödyntää ja on päätöksenteossaan suoraan riippuvainen sekä kuntien että yrityksien kirjanpito- ja tilinpäätöstiedoista. Edelleen kansainvälinen taloustilanne on tuonut entistä voimakkaammin esille tarpeen julkisen talouden kokonaisuuden arvioinnille. Tällöin korostuvat valtion, kuntien ja muiden julkisten toimijoiden samoin kuin niiden hallinnoimien liikelaitosten, yhtiöiden ja rahastojen taloudellisesta kokonaisvastuusta ja taloudellisesta asemasta annettavat tiedot. Tietojen tuottamiseen ja tarkastamiseen vaaditaan myös toiminnan ja vastuun muodostumisen laajaa ymmärrystä ja ammattitaitoa. Tarkastusvirasto on pitänyt tärkeänä julkisen talouden tarkastajien ammattitaitoa. Edelleen organisaatioiden tilivelvollisuuden osalta korostuvat jatkossa mahdollisesti mm. tiedon hallintaan ja käsittelyyn liittyvät asiat sekä ympäristökysymykset. Näistä esitettyjen tietojen varmentamisessa myös tilintarkastajilla voisi jatkossa olla roolinsa, mikä edellyttäisi myös arviointiosaamista. Euroopan unionin talouspolitiikan ohjausta koskevassa uudessa unionin tasoisessa lainsäädännössä asetetaan myös periaatteellisia odotuksia ja vaatimuksia julkisyhteisöjen tilintarkastukselle. Euroopan unionin neuvoston direktiivi 2011/85/EU jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista eli budjettikehysdirektiivi korostaa tilintarkastuksen merkitystä talous- ja finanssipolitiikan ohjauksessa sekä julkisen talouden kokonaisuuden taloudellisen aseman ja sen kehityksen arvioinnissa käytettävän Euroopan kansantalouden tilinpidon tietojen luotettavuuden varmentajana. Budjettikehysdirektiivin periaatteiden mukaan tilintarkastuksella on myös laajemmin rooli hyvän hallinnan varmistajana julkisen talouden hoidossa. Budjettikehysdirektiivi edellyttää asetettavaksi koko julkista taloutta koskevat finanssipolitiikan säännöt numeroin ilmaistuina. Käytännössä Suomessa kuntalakiin sisältyvillä kuntien talouden tasapainoa koskevilla säännöksillä on ollut käytännössä tärkeä rooli kuntatalouden vakauden turvaamisessa ja siten nämä säännökset on usein luettu myös finanssipolitiikan säännöstöön. Kuntien tilintarkastuksella on ollut omat erityiset tehtävänsä ja roolinsa näiden tasapainoa koskevien säännösten valvonnassa ja valvonnan edellyttämien tietojen varmentamisessa. Edelleen talouspolitiikan ohjauksen ja hallinnan vahvistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat säätämässä niin sanotun kahden kohdan lainsäädäntöohjelman (two pack) koskevat kaksi unionin asetusta. Toisen näistä asetuksista mukaan vakavissa taloudellisissa vaikeuksissa olevissa jäsenvaltioissa voidaan toimittaa koko julkisen sektorin kattava erityinen tilintarkastus. Työryhmän muistiossa ei ole käsitelty tätä talous- ja finanssipolitiikan ohjauksen ja hallinnan lähtökohdista tulevaa unionin lainsäädäntöä. Se on omiaan korostamaan julkisen sektorin tilintarkastuksen erityisiä piirteitä ja erityisen osaamisen tarpeita. Käytännössä esimerkiksi EU:n budjettikehysdirektiivin periaatteissa ja direktiivin taustalla olevassa ajattelussa julkisen sektorin tilinpäätösraportoinnilla ja julkisella tilintarkastuksella on omat, yksityisestä sektorista poikkeavat tehtävänsä esimerkiksi kansantalouden tilinpitoon koottavien tietojen luotettavuuden varmentajana. Tämä osaltaan luo omia erityisiä osaamisvaatimuksia julkisen sektorin tilintarkastukselle. Edelleen yritysten hallinnollisen taakan vähentäminen ja tilintarkastusmarkkinoiden toimivuuden varmistaminen ovat myös julkisen talouden intressejä palvelevia.
3 (7) Lisäksi tarkastusvirasto on kiinnittänyt lausunnossa huomiota julkisen talouden tarkastuksen näkökulmasta tarpeeseen huomioida tarkastusviraston asema yhtenäistettäessä valvontaa ja auktorisointeja. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, jäljempänä tilintarkastusdirektiivi, sääntelee osaltaan työryhmän toimeksiantoon sisältyneitä kokonaisuuksia. Todettakoon kuitenkin edelleen, että tilintarkastusdirektiiviä sovelletaan sen 2 artiklan 1 kohdan määritelmän mukaisesti tilinpäätösten tai konsolidoitujen tilinpäätösten tilintarkastukseen, jonka suorittamista edellytetään yhteisön lainsäädännössä. Yhteisön lainsäädännössä edellytetään ainoastaan niiden yhtiöiden tilintarkastusta, joilla ylittyy kaksi kolmesta raja-arvosta (taseen loppusumma 4 400 000 euroa, nettoliikevaihto 8 800 000 euroa ja työntekijöiden tilikauden aikainen keskiarvo 50 henkilöä). Tilintarkastusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä tulisi arvioida sitä, mitä vaatimuksia yhteisölainsäädäntö asettaa ja mitä vaatimuksia ja mahdollisuuksia asetetaan ainoastaan kansallisilla säännöksillä. Euroopan komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisesti tilintarkastuksesta annetun direktiivin 2006/46/EY muuttamisesta (KOM(2011)778 lopullinen) sekä ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisen edun kannalta merkittävien yhteisöjen lakisääteistä tilintarkastusta koskevista erityisvaatimuksista (KOM(2011)799 lopullinen). Työryhmän raportissa todetaan, että ehdotusten käsittely oli kesken raportin antamisajankohtana. Raportissa ei kuitenkaan laajemmin arvioida ehdotuksien vaikutuksia raportissa esitettyyn. 1) Uusi tutkintojärjestelmä Tarkastusvirasto pitää hyvänä ehdotettua tutkintojärjestelmää tilintarkastusalan perustutkintoineen ja siihen liittyvine jatkotutkintoineen. Tutkintojärjestelmä mahdollistaa laadukkaan tilintarkastuksen tarjoamisen erityyppisille yhteisöille. Tarkastusviraston intressissä on, että julkisen talouden tarkastuksiin syntyy riittävää erikoisosaamista ja toisaalta myös, että yksityisen sektorin tilintarkastuksissa huomioidaan julkisen rahoituksen johdosta muodostuvat erityisvaatimukset. Tilintarkastajatutkinnon rakenne muodostuu jatkossakin tutkintokokelaan perusopinnoista, tämän työkokemuksesta ja tutkintokokeen hyväksytystä suorittamisesta. Esitettyyn tilintarkastajatutkintoon pääsemiseksi henkilöltä edellytetään mm. opintovaatimuksia sekä käytännön kokemusta tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tilintarkastuksesta tai vastaavien taloudellisten laskelmien tarkastamisesta. Näistä vaatimuksista voidaan poiketa opintojen osalta seitsemän vuoden ja tarkastuskokemuksen osalta 15 vuoden ammattimaisissa laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävissä toimimisella. Tilintarkastajatutkintoon hyväksymisvaatimuksista annettavan asetuksen sisällöstä on raporttiin laadittu ehdotus. Ehdotuksessa todetaan, että kokemus voisi olla hankittu niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin tehtävistä. Kokemukseksi luettavia tehtäviä olisivat sekä tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten tarkastustehtävät tai vastaavien taloudellisten laskelmien tarkastaminen. Keskeistä olisi, että se olisi käytännön tarkastuskokemusta ja että se tukisi oppiaineiden käytäntöön soveltamisvalmiutta.
4 (7) Valtiontalouden tarkastusviraston suorittama tarkastus on ulkoista tarkastusta. Ehdotuksessa todetaan käytännön tarkastuskokemuksen osalta, että käytännön kokemuksesta yksi vuosi voisi olla hankittu myös konsernin sisäisenä tarkastajana, verotarkastajana, kaupunkitarkastajana, valtiontalouden tarkastusviraston tarkastajan tehtävässä tai vastaavassa muussa tehtävässä. On perusteltua edellyttää, että hyväksytyllä tilintarkastajalla on kokemusta ulkoisen tarkastajan tehtävistä. Tässä yhteydessä on kuitenkin perusteltua poistaa rajauksesta valtiontalouden tarkastusviraston tarkastajan tehtävissä toimiminen ja sisällyttää näissä tehtävissä toimiminen ensisijaiseen työkokemukseen, koska työ on sisällöllisesti ulkoisen tarkastajan tehtävä ja se tehdään ISSAI ja ISA standardistoon soveltuvien ohjeiden mukaisesti. Mikäli ehdotettu rajaus toteutetaan työnantajaperusteisesti ilman, että arvioidaan työn sisältöä ja sitä standardistoa, jonka mukaisesti tarkastustyö tehdään, on rajaus ongelmallinen. Ehdotettua työnantajaperusteista rajausta ei ole myöskään ehdotuksessa perusteltu millään tavoin. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan tutkintorakenne tulisi muodostaa siten, että julkisen ja yksityisen sektorin tilintarkastuskokemus tai vastaavien laskelmien tarkastuskokemus olisi työnantajasta riippumatonta ja olennaista työkokemuksen hyväksymisessä olisi työtehtävien sisältö. Raportissa ei ole myöskään ennakoitu tilintarkastajatutkintojen suorittamisen soveltuvia urapolkuja vaikkakin todetaan, että eräänä uudistuksen tavoitteena on lisätä alan houkuttelevuutta ja siten turvata markkinoilla riittävä tilintarkastustarjonnan määrä. Raportissa esitetyn asetusehdotuksen toteutuessa tilintarkastusalalle pyrkivien henkilöiden urapolku ei voisi jatkossa rakentua julkisen sektorin työkokemuksen kautta hankitulle käytännön kokemukselle, vaikka se täyttäisi mainitut sisällölliset vaatimukset. Edelleen kun erikoistumistutkintoihin osallistumiseksi ei ehdotuksen mukaan edellytetä käytännön kokemusta, syntyy tilanne, jossa julkisen sektorin tuntemus ja tarkastuksen toimintaympäristöön liittyvät erityisvaatimukset eivät enää kuuluisi tilintarkastajien käytännön kokemustaustaan. Tämän heikentää pitkällä ajanjaksolla julkisen sektorin tarkastuksen laatua. Se, että julkisen ja yksityisen sektorin tilintarkastuskokemus tai vastaavien laskelmien tarkastuskokemus olisi työnantajasta riippumatonta, osaltaan turvaisi myös tilintarkastajien monipuolisen osaamisen sekä varmistaisi myös julkisen sektorin ominaispiirteet käytännön kokemuksen kautta hallitsevien tarkastajien tutkintojen suorittamisen. Raportissa esitetty urapolku saattaa johtaa käytännössä siihen, että suurin osa alalle pyrkivistä henkilöistä kerryttäisi työkokemuksensa alan tilintarkastusyhteisöissä. Raportissa ei kuitenkaan ole arvioitu varmistaisiko tämä jatkossa esimerkiksi riittävät tilintarkastusmarkkinat pienten ja keskisuurten yritysten tarkastukseen. Edelleen yksityiskohtaisena tarkennustarpeena todettakoon, että tarkastuskokemuksen korvaavan työkokemuksen osalta (ammattimaiset laskentatoimen, rahoituksen ja oikeustieteen tehtävät) on yksilöity tehtävinä mm. päätoimisesti liiketoimintaa harjoittavan yhteisön toimitusjohtajana, toimitusjohtajan sijaisena toi talousjohtajana, sisäisenä tarkastajana tai muussa vastaavassa tehtävässä yksityisellä tai julkisella sektorilla. Näitä voidaan pitää ammattimaisina laskentatoimen tai rahoituksen tehtävinä. Raportissa tulisi kuitenkin tulkinnan selkeyttämiseksi esittää myös kokemukseksi soveltuvia oikeustieteen tehtäviä esimerkinomaisesti.
5 (7) Tarkastusvirasto katsoo, että organisointiratkaisun yhteydessä on perusteltua huomioida, että turvataan toisaalta mahdollisuus riippumattomaan valvontaan ja tarkastusviraston mahdollisuus hyödyntää tilintarkastustutkintoja osana oman henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tarkastusviraston asemaa on käsitelty hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain muuttamisesta (HE 186/2008 vp). 2) Valvonnan organisointitapa Työryhmä on päätynyt raportissaan esittämään tilintarkastajien valvontatoiminnan sijoittamista Patentti- ja rekisterihallituksen yhteyteen. Tarkastusvirasto ei ota kantaa valvontatoiminnan sijoituspaikkaan. Huolimatta valvontatoiminnan sijoituspaikasta ja keskitetystä järjestämisestä, tulisi sen toiminnassa huomioida riittävällä tasolla valvottavien tilintarkastajien ja näiden toimeksiantojen sisällölliset ja laadulliset erot. Edelleen perustettaessa valvontatoiminta viranomaisen yhteyteen tulee varmistua toiminnan riittävästä määrällisestä ja laadullisesta resurssoinnista. Tarkastusvirasto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että työryhmä on ehdottanut varsin pitkälle valmisteltua ja itsenäistä tilintarkastusvalvonnan organisaatiota upotettavaksi osaksi Patentti- ja rekisterihallitusta. Käytännössä ehdotetussa muodossaan Patentti- ja rekisterihallitukseen perustettaisiin itsenäinen virasto. Esimerkiksi Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajalla ei olisi toimivaltaa oman virasto-organisaationsa asioihin. Valvonnan rahoituksen osalta raportissa on ehdotettu, että tilintarkastusvalvonta olisi nettobudjetoitu. Rahoitus perustuisi valvottavilta perittäviin maksuihin, joista säädettäisiin erikseen lailla. Valvontamaksujen tulisi olla siinä määrin kohtuullisia, etteivät ne yksinään vaikeuttaisi olennaisesti yksityishenkilöinä toimivien tilintarkastajien ammatinharjoittamista. Muutoin vaarana on tilintarkastusmarkkinoiden supistuminen entisestään. Valvonnan siirtyessä viranomaiseen on suositeltavaa myös käsitellä ja huomioida valvonnan ja valvonta-asiakirjojen suhde viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettuun lakiin 3) Muutoksenhakujärjestelmä Muutoksenhaussa siirryttäisiin kaikille tilintarkastajille yhtenäiseen järjestelmään. Ehdotuksen mukaan muutoksenhaussa otettaisiin käyttöön oikaisuvaatimusjärjestelmä. Oikaisuvaatimuksesta annetusta päätöksestä voitaisiin valittaa hallinto-oikeuteen. VALA ehdotetaan lakkautettavaksi. Tarkastusvirastolla ei ole ehdotetun muutoksenhakujärjestelmän suhteen erityistä huomioitavaa. Yleisellä tasolla on myös varmistettava, että hallinto-oikeudella on riittävä asiantuntemus tilintarkastusta koskevan mm. hyvään tilintarkastustapaan liittyvien asioiden ratkaisuun. Tältä osin asioiden keskittäminen yhteen hallinto-oikeuteen tukee asiantuntemuksen kehittymistä. 4) JHTT-järjestelmää koskeva siirtymäsääntely
6 (7) Työryhmän laatimien ehdotusten mukaan JHTT-tilintarkastaja siirtyisi uuteen järjestelmään siltä osin kun kyse olisi tilintarkastajasta, joka olisi myös tilintarkastuslain mukaisesti hyväksytty tilintarkastaja. Hyväksytty JHTT tarkastaja, joka ei siirry uuteen järjestelmään, säilyttäisi JHTT-hyväksymisensä ja voisi edelleen jatkaa toimimista JHTT-tilintarkastajana. JHTT-yhteisön hyväksyminen olisi voimassa 5 vuotta lain voimaantulosta. JHTT-tilintarkastaja voisi siirtyä uuteen järjestelmään suorittamalla siirtymäkokeen, joka täydentäisi JHTT-tutkintoa siten, että JHTT-tutkinto yhdessä tilintarkastusdirektiivin tilintarkastajalle asettamat hyväksymisvaatimukset huomioon ottaen muodstaisi riittävän kokonaisuuden. Tällöin huomioitaisiin ehdotuksen mukaan ainoastaan tilintarkastusdirektiivin vaatimukset. Edelleen ehdotuksen mukaan siirtymäkokeeseen pääsyyn yleisinä edellytyksinä olisivat ehdotetun tilintarkastuslain 31 :n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa mainitut yleiset edellytykset. JHTT-tilintarkastajien siirtymäkokeen perusteluita tulisi tarkentaa nykyisestään. Raportissa on esitetty, että JHTT-tilintarkastajien tilintarkastajatutkintoon täydentävä osaamistasovaatimuksen osoittaminen koskisi kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (International financial reporting standards, IFRS) ja yhtiöiden johtamis- ja hallintojärjestelmien hallintaa (corporate governance). Tältä osin on todettava, että työryhmän raportissa ei ole riittävällä tavalla perehdytty JHTT-tilintarkastajien johtamis- ja hallintojärjestelmien perusosaamistason vaatimuksiin. JHTT-tilintarkastajien tarkastustoimeksiantojen keskeisenä erityispiirteenä ja tarkastuksen onnistuneen suorittamisen perusvaatimuksena voidaan pitää johtamis- ja hallintojärjestelmiin liittyvää osaamista ja kykyä tarkastaa monipuolisia ja säänneltyjä toimivaltasuhteita osana tarkastettavan organisaation sisäisen valvonnan toimivuuden tarkastamista. Julkisen sektorin tarkastuksessa johtamis- ja hallintojärjestelmät ilmenevät erilaisina organisaatioiden toiminnan ohjaamisina ja toimivaltasuhteiden perustamisina mm. yksityiskohtaisella lainsäädännöllä, hallinto- ja ohjesäännöillä sekä yksityiskohtaisillakin toimintaohjeilla. Edelleen esimerkiksi INTOSAI GOV standardit ohjaavat julkisen sektorin organisaatioiden sisäisen valvonnan järjestämistä myös standarditasolla. Johtamis- ja hallintojärjestelmistä käytettävällä termillä ei saisi olla olennaista sisältöä ohittavaa merkitystä henkilöiden ammatillista pätevyyttä arvioitaessa. Kansainvälisten tilinpäätösstandardien osalta osaamistaso tulisi varmistaa JHTTtilintarkastajien osalta sillä tasolla kun näiden standardien osaamista on edellytetty yleisesti HTM-tilintarkastajilta. On myös syytä huomioida, että JHTT-tilintarkastajien tutkintoon on sisältynyt arviointiin, sen menetelmiin ja dokumentointiin liittyvä osio. Työryhmän raportin jatkokäsittelyssä tulisi harkita, onko muodollista estettä nykyisten JHTT-tilintarkastajien hyväksymiseksi suoraan tai esimerkiksi erilaisten koulutusvaatimusten jälkeen JHT-tilintarkastajiksi. Näin vältettäisiin siirtymäsääntelystä johtuva kahden järjestelmän päällekkäisyys, joka saattaa tuoda mukanaan tehottomuutta sekä epäselvyyksiä alan toimijoiden ja tilintarkastuspalveluiden tilaajien keskuudessa. 5) Yksityisen ja julkisen tilintarkastuksen sääntelyn yhtenäistäminen Työryhmä on ehdottanut raportissaan, että tilintarkastusta koskeva yleislain tasoinen sääntely yhdistettäisiin tilintarkastuslakiin. Muutoksia ja niiden mahdollisia vaikutuk-
7 (7) sia on kuitenkin käsitelty vain pintapuolisesti. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan samaan esitykseen ei vielä tällä perusteella tulisi yhdistää yksityisen ja julkisen sektorin tilintarkastusta koskevaa sääntelyä. Tarkastusviraston näkemyksen mukaan yleislain tasoisten säännösten valmistelua tulisi yksityisen ja julkisen sektorin tilintarkastuksen yhtenäistämiseksi jatkaa kun tilintarkastusdirektiivin muutos on loppuun käsitelty. Edelleen uudistuksessa tulisi pystyä huomioimaan mahdollinen PIE-yhteisöjen tilintarkastusta koskeva asetus. Tältä osin muutosten yhteydessä tulisi myös sovellettavien tilintarkastusstandardien tarkastelu ja sitovuuden arviointi valmisteltua asian merkittävyyden edellyttämällä tavalla. Erityisesti olisi myös otettava huomioon Euroopan unionin budjettikehysdirektiivistä 2011/85/EU ja muista Euroopan unionin talouspolitiikan ohjausta ja hallintaa koskevasta lainsäädännöstä (erityisesti nk. two pack eli kahden kohdan lainsäädäntöohjelma jäsenvaltioiden talousarvioiden ennakollisesta valvonnasta ja vakavia taloudellisia häiriöitä kohtaavien jäsenvaltioiden tiukemmasta valvonnasta) johtuvat vaatimukset julkisyhteisöjen tilintarkastukselle ja tilintarkastuksen merkitykselle Euroopan unionin kansantalouden tilinpidon lähtötietojen varmentajana. Pääjohtaja Tuomas Pöysti Tilintarkastuspäällikkö Jaakko Eskola