Pasi Karlsson 04.04.2012
Sierra Leone tuottanut 1970-luvulta alkaen pääasiassa jalokivilaatuisia raakatimantteja -veritimantteja (1970 / 2M ct.) aluksi alluviaalilöydöksinä, vuodesta 1976 lähtien myöskin prosessoimalla avolouhoksesta saatua kimberliittipiippua johtuen alluviaalilöytöjen ehtymisestä, avolouhoksen loppuun ajamisesta sekä salakuljetuksesta kokonaistuotanto supistui (1976 / 1M ct.) ainoa vaihtoehto jatkaa timanttituotantoa oli siirtyminen maanalaiseen louhintaan
Year Diamond output 1000 x cts Export value M USD Diamond value USD/ct 1976 1083 61 57 1978 779 101 130 1980 592 114 193 1981 305 78 256 1982 290 50 173 1984 420 40 116 1985-88 350 420 NA NA
Namibia USD 215 / ct. Ekati / Canada USD 170 / ct. Diavik / Canada USD 70 / ct. Argyle / Australia USD 7/ ct.
largest diamond mines by volume open pit 6.1-6.8 ct. / ton underground mine 3.7 ct. / ton because of low portion of gem-quality diamond not the leader by value 90 % of world`s supply of pink diamonds Breakeven content of diamonds for a commercial production : 0.3ct. -1.0 ct. / ton
timantit kaukana yhtiön PT- strategiasta yhtiöllä pitkä kokemus maanalaisesta kaivostoiminnasta kimberliittipiipun kalliotekninen rakenne muistuttaa hyvin paljon suomalaista jääkauden aikaista kovaa kallioperää
tehtiin yhteistyössä valtiojohtoisen kaivosyhtiön (NDMC) kanssa koskien kaivoksen jatkumisena maanalaisena tuotantona Outokummun ehtona know-hown antamiseen oli toimiminen pääurakoitsija, ei yksinomaan maanalaisessa kaivoksessa vaan myös prosessilaitoksen modernisoimisessa avaimet- käteen periaatteella kokonaisvastuuajatuksen siunasi Outokummun pääjohtaja yhdessä Sierra Leonen presidentin kanssa kaivosministerinsä esityksestä kuvioissa oli vahvasti mukana libanonilaisesta liikemies, jolla oli oma status paikallisessa timanttibusineksessä aina timanttien maastavientiin asti projekti sai suurta huomiota maailmanlaajuisesti timanttialalla toimivien yhtiöiden ja rahoittajien taholta
hiili - alkuaineesta, ei muita alkuaineita 150-200 km syvyydessä, erittäin raju paine ja lämpötila (70 000 bar, 2 000 Celsius) vulkaaniset purkaukset kulkeutuneet vesieroosion mukana (nk. alluviaali-timantit) kauas kimberliitti / lamproite -piipusta
Cullinan I (Afrikan tähti) 3106 ct. (621 g) v. 1907 Etelä-Afrikasta, leikattiin myöhemmin 105 erilliseksi timantiksi Cullinan I I (Lesser Star of Africa) 317 ct. yksi Cullinan I:n leikatuista timanteista Koh-i-Nor 105 ct. Intiasta, useita muitakin isoja timantteja Intiasta Sierra Leonen tähti 967 ct. v.1972, suurin alluviaalitimantti, kolmanneksi suurin koskaan löydetty, yksi puhtaimmista timanteista koko maailmassa Äskeittäin myytiin suurin koskaan löydetty keltainen timantti 110ct. miljoonalla dollarilla
kreikan kieli adamas = voittamaton kovuus, kauneus nerokkaasta hilarakenteesta, loistavasta prisman värileikistä dispersiosta (vrt. yleisimmin käytetty briljanttihionta) luonnossa esiintyvistä aineista kovin -140 kertaa kovempi kuin seuraava jalokivi ruby sapphire
sulamispiste yli 3500 C, johtaa hyvin lämpöä, mutta ei juurikaan sähköä minkä värinen tahansa, jopa musta; arvokkaimmat eityppiatomeja sisältävät timantit, joissa sininen häive (10% maailman timanteista)
1700-1800 luvulla ruhtinaiden ja kuninkaiden yksinoikeutta, Intia ja Brasilia merkittävimmät 1900 luvulta Etelä-Afrikka tänään lisäksi Venäjä, Kanada, Australia Australiassa maailman suurin timanttikaivos Argyle Mining (kts.myöhemmin) jalokiviluokan (gem stones -yli 1 ct.) nk. veritimantit Angolasta, Sierra Leonesta, Liberiasta, Kongosta tuoneet huomattavia tiukennuksia raakatimanttikaupassa
De Beers on edelleen suurin yrityskonserni busineksessä (aikoinaan osuus 70 %, nykyään 40%) De Beers valvoo myöskin timattien hintaa Lontoosta käsin sulkemalla kaivoksia tarvittaessa tai laskemalla myyntiin varastostaan kalliita korutimantteja (vrt. äskeittäin myyty keltainen timantti Lontoon historiallisesta museosta) Afrikassa löydetty 250 kimberliitti-piippua, Venäjällä ties kuinka monta Arkangelin alueelta lähtien (27.11.2011 uutisissa todettiin että 25% maailman timanteista Jakutin alueelta)
Suomi Euroopan ainoa maa, jolla 2002 oli omaa koeluontoista timanttituotantoa ongelmana teolliseen tuotantoon siirtymiselle mm. materiaalin vähyys tonni Lahtojoen kimberliittiä sisältää keskimäärin 0.06 ct. eli keskimäärin 8-10 noin 0.8 mm timanttiraetta
esiintymän arvo riippuvainen jalokiviluokan kiteiden määrästä, suurien kiteiden esiintymistiheys on pieni tutkimuksessa joudutaan louhimaan ja prosessoimaan kymmenien, satojen tonnien näyte-eriä mikrotimanttien kokojakautumisesta laadittu matemaattisia malleja, joilla on pyritty ennustamaan isojen timanttien esiintymistiheyttä
eräissä piipuissa isojen ja pienten timanttien esiintymistiheys ja jakauma voi erota toisistaan paljonkin, joten joistakin tutkituista kimberliittipiipuista laadittua matemaattista mallia ei voida yleisesti soveltaa ainoa tapa varmistaa taloudellinen kannattavuus on kallis koelouhinta, laitosprosessointi sekä löydettyjen timanttien arvonmääritys (vrt. metallimalmioiden arvonmääritys) tilastot osoittavat, että timanttikaivoksen rahallisesta tuotosta puolet tulee erittäin harvinaisista yli kahden karaatin jalokivilaatuisista raakatimanteista
Paino (carat) 1 ct. = 0.2 grammaa 5 ct. = 1 gramma painorajoja 0.33 /0.5 /1ct. (kultasepän liikkeessä kivien arvo hyppää näiden rajojen kohdalla reilusti) yli 1 ct:n timantit oma lukunsa sinänsä, koska hinta nousee ekspontentiaalisesti (kts. liite) teollisuustimantit kokoluokkaa 0.005 0.05 ct. tai sitten huonolaatuisia, joita ei voida hioa. Tänä päivänä synteettiset timantit ovat syrjäyttämässä tähän koko-ja laatuluokkaan kuuluvat luonnontimantit
Paino Kappalehinta Kappalehinta (ct.) Hiontakelpoinen Hiontakelpoinen Paras laatu Heikko laatu (% parhaasta) euroa euroa 200 1400000 65000 (5%) 100 800000 35000 10 60000 4000 5 16000 450 3 6000 50 1 600 20 0.5 130 5 0.3 70 3 0.1 15 0.2 0.05 8 0.2 0.01 1 0.2 (20%)
Puhtaus (clarity) luokituksessa kuvataan timantissa olevien sulkeumien määrää FI luokka, ei sulkeumia, puhtauden vertailuindeksi 100 VS luokka, vaikeasti erottuvia pieniä sulkeumia SI luokka pieniä helposti erottuvia sulkeumia I1-I3 tai P1-P3 paljain silmin näkyviä sulkeumia, P3:n indeksi 40
Hionta (cut) yhden karaatin painoisen briljantin hionta vaatii 2-2.5 karaatin kiven raaka-aineeksi timantti voidaan hioa koruiksi vain toisella timantilla (oliiviöljyssä timanttijauheella) yleisin briljantti, muita mm. ovaali, smaragdi ja sydän Intia ja Isreal hiontakeskuksia, aikaisemmin Antwerpen ja New York, joissa erikoishiotaan edelleen suuret gem -luokan kivet erään kuuluisan kooltaan valtavan raakatimantin hiontaa suunniteltiin puolitoista vuotta ennen kuin työhön rohjettiin ryhtyä
Väri (color) arvostetaan enemmänkin värittömyyttä kuin värillisyyttä typpipitoisuudesta perusteella tosin erikoisvärinen timantti (esim. harmahtavan musta) voi olla poikkeuksellisen arvokas.
kemiallisesti ja fysikaalisesti täysin samaa ainetta kuin luonnossa esiintyvä timantti ensimmäiset kivet valmistettiin 50 vuotta sitten arvo noin puolet vastaavan aidon timantin hinnasta syrjäyttämässä mikro/hionta kelvottomat (teollisuus)timantit suurimmat ovat olleet jopa 2500 ct. (500g) eivät korukivinä myynnissä (vrt. zirkoni, titaniitti ja rutiili, joissa myös suurdispersio)