Kulmakivi Suomen teologisen instituutin tiedotuslehti 3/2001 Juutalaisia poliiseja Jerusalemin arabikorttelissa Via Dolorosan varrella. Onko näiden veljeskansojen kärsimyksen loppumiseen muuta tietä kuin kohtaaminen Kristuksen kärsimystiellä?
Pääkirjoitus Sanoman välittämisen sietämätön vaikeus Tunnemme Raamatun sanoman ja osaamme käyttää täsmällisiä hengellisiä termejä puhuessamme. Tiedämme, että jumalattoman vanhurskauttaminen on uskomme keskeisin asia ja synti estää sen omistamisen. Mutta ymmärtääkö tämän ajan uskosta vieraantunut ihminen tästä mitään? Äskettäin tehtiin gallupia siitä, mikä on syntiä ja mikä ei. Samassa yhteydessä joku lehti haastatteli filosofian professori Timo Airaksista kyseisestä asiasta. Professori totesi lehden mukaan, että hän ei ole kymmeneen vuoteen kuullut kenenkään käyttävän sanaa synti vakavassa mielessä. Professorimme ei siis ole käynyt kirkossa. Tai sitten hän on käynyt, mutta papit eivät ole puhuneet mitään synnistä. Tai sitten ovat puhuneet, mutta professori ei ole ymmärtänyt, mistä on kysymys. Hengellinen sanasto käy yhä oudommaksi. Toisaalta uskonnollisia ilmaisuja käyte- tään kaikilla elämän alueilla, mutta niiden sisältö on eri kuin ennen. Meille julistajille haaste on kova. Emme voi poistaa käsitteistöstämme tärkeitä sanoja, sillä ne välittävät samalla itse asian. Silti meidän on nähtävä jatkuvasti vaivaa pohtiessamme, miten asiat käännetään ja selitetään tämän elämysten ja kertakäyttökulttuurin ajan ihmiselle. Hyvin oleellista on, näkyykö meistä, että itse elämme sanamme todeksi. Pohdin siis ihmisten tavoittamista ja uskon tulkitsemista. Tavoittamisessa avainasemassa on tavalliset kristityt, jotka elävät samaa arkea uskosta osattomina elävien kanssa. Tulkitsemisessa tärkeää on elää sen verran lähellä ihmisten maailmaa, että osaa puhua edes suunnilleen samaa kieltä kuin he. Saarnanuotti etäännyttää ihmisten todellisuudesta, mutta saman tekee epäaito kosiskelukin. Kulmakivi 3/2001 2
Minulla on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Tässä helluntain seutuvilla tekee mieli kuitenkin turvautua erääseen vastaukseen. Häneen joka on luvannut näyttää maailmalle todeksi synnin ja vanhurskauden ja tuomion. Ja joka kirkastaa Kristusta. Voi olla, ettemme löydä erityisen nerokkaita toimintamuotoja, emmekä kenties osaa muotoilla sanomaamme kovinkaan nykyaikaisesti. Silti voimme saada sen siunauksen, joka tulee Pyhän Hengen elävästä läsnäolosta. 1.6.2001 Eero Junkkaala PS Juutalaisten sotilaiden pommitettua kristittyä palestiinalaistaloa joukko Jeesukseen uskovia juutalaisia osallistui hävityksen jälkien korjaamiseen. Tässä olisi avain Lähi-idän konfliktiin: jos Kristuksen rakkaus saisi koskettaa sydämiä molemmilla osapuolilla. Tähän on kuitenkin pitkä tie, sillä kristittyjenkään ei ole aina helppo rakastaa barrikadin toisella puolella olevia kristittyjä. Ei Israelissa, eikä Suomessa. Opiskelijoita, STI:n työntekijöitä ja talkoolaisia maanantaiaamun syntymäpäiväkahveilla 28.5. Kuvat Anja Rämö 3 Kulmakivi 3/2001
STI:n taloudesta STI:n tämän vuoden talousarvio on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Viime vuonna tullut vuokrankorotus tuntuu nyt joka kuukausi. Vuokran suuruus on noin 50 000 markkaa kuussa, josta alivuokralaiset maksavat noin 16 000 markkaa. Muut menot ovat samaa luokkaa kuin viime vuonna. Vuoden ensimmäisen kolmanneksen tulot olivat myös vähän suuremmat kuin viime vuonna. Jumalan siunaus on siis jälleen ollut hyvin konkreettisesti läsnä, ja sen osoituksena saatu jokapäiväinen leipä. Tämä siunaus tulee työhömme työn ystävien kätten kautta. Jokainen STI:lle annettu pienikin lahja on suuren kiitoksen aihe. Se osoittaa, että joku haluaa olla mukana tässä työssä ja kenties lähettää myös rukoushuokauksia Isän luo tämän työn puolesta. Kesän alkaessa vetoamme jälleen ystäviin, että tänä hiljaisena kautenakin joku muistaisi käydä pankissa tai naputella tililtään pienen muistamisen STI:n työlle. Niistä puroista koostuvat kesän palkat ja vuokrat. Toivomme, että voisimme käydä uuteen lukukauteen rohkein mielin. Syksyyn mennessä valmistellaan myös ensi vuoden talousarvioita, johon toivomme voivamme liittää edelleen kolmannen teologin palkkavarauksen. Olettehan edelleen talkoissa mukana? Kyse on kirkkomme tulevaisuudesta. Uskallamme ajatella, että STI:n toiminnan kautta voimme tuottaa kirkollemme enemmän sellaisia työntekijöitä, jotka pitävät kiinni Raamatun sanomasta ja julistavat kokonaista evankeliumia Kristuksesta. STI:n opiskelijat ja työntekijät järjestivät Kirsi Sellille yllätyssynttärit maanantaiaamuna 28.5. Ai, paljonko Kirsi täytti? Ainakin 25 vuotta... Kiitokset kaikille iloisen yllätyksen järjestäneille. STI:ssä on hyvä tehdä töitä kanssanne! Kirsi Sell Kulmakivi 3/2001 4
Mikä pelastaisi karismaattisuuden? Viime vuosien hengellinen liikehdintä on saanut runsaasti karismaattisuuden piirteitä. Tätä on esiintynyt hillitymmässä muodossa erilaisissa sanan ja rukouksen illoissa ja villiintyneemmässä muodossa monien vapaiden suuntien ylläpitämissä tapahtumissa. Päivien puheenaihe on maallisen regimentin ulkopuolellakin ollut Nokia, tosin kovin erilaisen langattoman yhteyden näkökulmasta. Äärimmäisiä esimerkkejä taas ovat tarjonneet ulkomaiset vieraat, jotka ovat kaadelleet hallikansaa katsomoittain. Monien mielestä karismaattisuus on lieveilmiöistä huolimatta tuonut mukanaan todellista hengellistä uudistusta. Sellaista ei voine epäillä, mikäli toiminta on johtanut ihmiset Kristuksen syvempään tuntemiseen, toisin sanoen syvempään synnin ja armon tuntoon. Myös herännyt into Raamatun ahkeraan lukemiseen on hyvänä merkkinä myönteisestä kehityksestä. Katson kuitenkin, että ns. karismaattinen liikehdintä mikäli näin yleinen termi sallitaan on tullut tiensä päähän. Se elää nyt vedenjakajalla. Liikehdinnästä puuttuvat sekä eron tekeminen sielullisen ja hengellisen välillä että aito henkien erottaminen. Nämä kaksi eivät sitä paitsi ole kaukana toisistaan. Ilman seurakunnan tervettä harkintaa ja teologien tarkkaa kritiikkiä mikään hengellinen toiminta ei voi edistyä hyvin. Siksi onkin tarpeen kysyä, mikä pelastaisi karismaattisuuden. Miten voidaan säilyttää sitä, mikä on hyvää, ja jättää pois sellainen, mikä johtaa ihmiset ahdistukseen, turhautumiseen ja lopulta kristinuskon hylkäämiseen? Muutama teesi selventää asiaa. 1. Arvostelu täytyy sallia. Sen lisäksi siitä tulee oppia. Raamatun tärkein ohje on, että jokaista opettajaa ja julistajaa tulee arvioida. Kaikki itsensä korottaminen on pahasta. Olemme liian kauan kuulleet väitteitä, että itse itsensä johtajiksi korottaneet henkilöt väittävät puhuvansa Jumalan tai Jeesuksen arvovallalla. Sellaista arvovaltaa ei Raamatun mukaan ole kellään yksittäisellä ihmisellä. 2. Sanoma täytyy saada selväksi. Jos julistaja ei julista Kristusta, vaan vain muuta hyvää ja kaunista, kuten henkilahjoja ja mahtavia ilmiöitä, hän ei puhu totuuden evankeliumia. Jumalan Sana on kuin kaksiteräinen miekka. Se on lakia ja evankeliumia. Se murtaa synnin hallitsemat ihmiset ja asettaa heidät syntisten Vapahtajan eteen. Jumalan voima tulee täydelliseksi heikkoudessa. Kaikki tästä poikkeavat käsitykset evankeliumista ovat vääriä ja hylättäviä. 3. Kaatamisen täytyy loppua. Esirukousjonojen kaatamisesta on tullut sielullinen sakramentti. Vaikka tällaisella erikoisella tapahtumalla olisi jossain erityistapauksessa ehkä joskus ollutkin merkitystä Jumalan siunauksen välittämisessä, nykyisessä Hengen markkinoinnissa sitä ei enää ole. Kaatuminen ei ole Jumalasta, vaan se on sielullinen tapahtuma. Tämä täytyy uskaltaa sanoa ääneen. Kaatamisen on loputtava, ja painopisteen on siirryttävä ihmisten todelliseen sielunhoitoon. Jos niin ei tapahdu, karismaattinen liikehdintä romahtaa ja vie monia mukanaan. 4. Raamattu täytyy nostaa esille. Ihmisiä on liian kauan hämätty erilaisilla sanomilla ja profetioilla, joita ei kukaan arvostele. Seurakunnan opettaminen on jätetty omien sisäisten kokemusten kuvailemiseksi. Tunnevaltaisella julistuksella on riepoteltu kuulijoita milloin sinne, milloin tänne. Tämän tilalle täytyy asettaa vankka raamattuopetus. Karismaattisten iltojen vetäjät ovat velvollisia aloittamaan säännöllisen Raamatun opettamisen seurakunnissaan. Jumala on sitoutunut Sanaansa. Tämä on pieni vallankumous. Timo Eskola 5 Kulmakivi 3/2001
Henkilökohtaisesti Aihetta iloon Kesäinen sää on vallannut Helsingin. Tapaan kurssitoverini teologisesta tiedekunnasta, vammalalaisen Laura-Kati Ylösen, jonka iloinen nauru tuo vielä lisää valoa päivään. Kyselen Laura-Katilta hänen suunnitelmistaan kesän varalle ja saan kuulla, että siihen sisältyy monenlaista toimintaa. Teologineidon oli tarkoitus opiskella koko kesä, mutta suunnitelmat muuttuivat. Laura-Kati toimii kesätoimittajana Sanansaattaja-lehdessä sekä viettää kuukauden yliopiston opiskelumatkalla Israelin Kinneretissä. - Israelin-matka tulee olemaan silkkaa työtä, Laura-Kati tietää. Opiskelijat osallistuvat arkeologisiin kaivauksiin ja välillä on luentoja. Hyvällä onnella Laura- Kati voi pitää hiukan oikeaa lomaakin kesäkuussa. Laura-Katin elämän tahti on kiivas muinakin vuodenaikoina. Haasteita antavat toimiminen seuraavien Maata Näkyvissä -festareiden tiedottajana sekä ensi syksynä yliopistossa käynnistyvä seminaari. Silloin kun vapaa-aikaa jää, Laura-Kati haluaa harrastaa niin paljon kultturelleja rientoja kuin vain ehtii ja kukkaron nyörit antavat myöten. - Minulla on ollut projektina tutustua Helsingin kahviloihin kavereiden kanssa. Lisäksi pyrin käymään baletissa ja teatterissa sopivin väliajoin. Laura-Kati rentoutuu mielellään myös hyvän kaunokirjallisuuden parissa. Arkeologian pauloissa Toiset ihmiset ovat myös nähneet Laura- Katissa tulevan arkeologin ennen kuin hänellä on ollut aavistustakaan uravalinnastaan. - Kuvaamataidonopettajani lukiossa suunnitteli minusta arkeologia, vaikka vielä silloin ajatus ei minua samalla tavalla innostanut. Arkeologian avulla Laura-Kati voi tutustua Israelin historiaan sekä Vanhan testamentin taustaan ja kulttuuriin. Samalla tutkimus valottaa jokapäiväistä elämää menneisyydessä. - Arkeologia avaa Vanhan testamentin tekstejä eri tavalla, kun historialliset paikat konkretisoituvat: ne ovat todella olemassa! Kinneretin-matkalla Laura-Kati voi kirjaimellisesti upottaa kyntensä pyhän maan hiekkaan. Jonkin filistelealaisesineen löytyminen arkeologisissa kaivauksissa olisi hänelle onnenpotku, koska Laura-Kati on ensisijaisesti kiinnostunut filistelealaisajasta. Arkeologian lisäksi Laura-Katia viehättää kirkkohistorian alueelta erityisesti kirkkotaide ja -arkkitehtuuri. - Unelmissani on tehdä kirkkokierros saaristossa vaikkapa polkupyörällä ja ihastella siellä vanhoja suomalaisia kirkkoja, hän haaveilee. Myös 1800-luvun suomalaisia naistaiteilijoita Laura-Kati voisi tutkia kyllästymättä. Teologiassa Laura-Kati on erityisesti kiinnostunut eksegetiikasta, tarkemmin sanottuna arkeologiasta, josta hän aikoo tehdä pro gradu -tutkielmansa. - Olen ollut jo kauan kiinnostunut arkeologiasta, Laura-Kati kertoo. Lahjat likoon Keskustelemme Laura-Katin kanssa myös teologin mahdollisuuksista tänä päivänä sekä työelämässä että seurakunnassa. Kulmakivi 3/2001 6
Mukana STI:ssä - Mahdollisuuksia on, Laura-Kati painottaa. Toivon, että jokainen voisi löytää lahjojaan ja saisi laittaa niitä käyttöön. Hän huomauttaa, etteivät teologin lahjat ja mahdollisuudet ole rajoitettuneet pelkästään seurakunta- ja koulutyöhön. - Ei tulisi antaa kuvaa opiskelijoille, että valittavana ovat vain nämä kaksi vaihtoehtoa, vaikka ne ovatkin hienoja mahdollisuuksia. Kuitenkin teologiseen tiedekuntaan tulee paljon ihmisiä, jotka eivät suuntaudu kummallekaan työalueelle, Laura- Kati toteaa ja lisää olevansa yksi heistä. Laura-Kati on löytänyt moninaisia lahjojaan tiedottamis- ja kirjoitusalalla ja heittää haasteen muillekin lahjojen etsintään. Aina ei kuitenkaan omille lahjoille löydy mielekästä käyttöpaikkaa, ja siinä Laura-Katin mielestä on seurakuntien näytön paikka. - Kaikkia ihmisiä tulisi rohkaista seurakunnissa käyttämään lahjojaan, koska Jumala haluaa antaa ja on antanut niitä. Usein näkee ihmisiä, joilla ei ole paikkaa käyttää lahjojaan seurakunnan rakentamiseksi. Kaikilla on tehtävä seurakunnassa, oli se mikä tahansa, Laura-Kati sanoo. Laura-Kati sanoo olleensa aika pihalla, kun hän tuli teologiseen tiedekuntaan syksyllä 1998. Onnekseen hän löysi STI:n opiskelijatoiminnan. - Kävin ensimmäisenä vuonna eksegeettisellä päiväkahvilla. STI:ssä oli helppo tutustua luontevasti ihmisiin ja löysin ystävän, jonka kanssa saatoin lähteä seurakuntatoimintaan mukaan täällä Helsingissäkin, Laura-Kati muistelee. Näin STI:ssä käymisestä seurasi monta hyvää asiaa. Laura-Kati osallistuu myös instituutin naisteologikokoontumisiin, joissa hän on ollut aktiivisesti mukana suunnittelevana ja järjestävänä voimana. Vuosi sitten keväällä Karkun evankelisessa opistossa teologikurssilla vietetty aika toi katkon STI:ssä käymiseen. Kiireet ovat pitäneet Laura-Katin myös useimmilta instituutin luennoilta poissa. - Syksyllä osallistuin kyllä STI:ssä järjestettyyn medialuentosarjaan, josta sain ajatuksen, että teologilla on todella monia mahdollisuuksia tiedotustyössä. Opiskeluihin on STI:n kirjasto ollut kuitenkin korvaamaton apu, ja Laura-Katin voi usein nähdä siellä tutkimassa eksegetiikan ja arkeologian kirjallisuutta. - STI:stä saa monia kirjoja, joita ei löydy teologisen tiedekunnan kirjastosta, Laura-Kati sanoo. Elämäniloa Jumalalta Laura-Katilla on hymy herkässä ja myönteinen asenne elämään. Laura-Katin mielestä hänellä on lahja olla pirteä, ja tähän on helppo yhtyä. - Saan iloa, vaikka en aina jaksaisikaan olla kovin pirteä. Usein toiset ihmiset saavat minut iloiselle tuulelle, esimerkiksi kesäteologina ollessani lapset ja vanhukset, joiden kanssa työskentelin, Laura-Kati kertoo. - Kun teen ihmisistä haastatteluja, saan myös itse siitä paljon. Iloitsemisen lahjastaan Laura-Kati kiittää Jumalaa. Laura Junkkari, teol. yo 7 Kulmakivi 3/2001
Nuorta voimaa seurakuntaan Aina joskus etenkin keväisin tapahtuu sellaista, että joku opiskelijoista saa teologian opintonsa valmiiksi ja siirtyy työelämään. Vaikka instituutin näkökulmasta opiskelijat tuntuvat usein ikuisilta opiskelijoilta, jotka oikeastaan kuuluisivat meidän käytävillemme, on opintojen päämäärä kuitenkin selvä. Tavoitteena on valmistua seurakuntaan Jumalan Sanaa palvelemaan. Tämän tien kulki tänä keväänä monien muiden mukana Tuukka Hämäläinen. Kyselimme Tuukalta valmistumisen tuntumia. - Tuukka, mikä jäi parhaana asiana mieleen opinnoistasi? Minulla oli alusta lähtien opinnoissani käytännölliset tavoitteet. Siksi olen iloinen siitä, että sain yliopistossa perehtyä kreikan kieleen. Näin sain hyvät lähtökohdat Raamatun selittämiseen seurakunnassa. Papin työtä varten sain hyviä eväitä myös teologisesta instituutista ja sen raamattuopetuksesta. Lisäksi koin monet innokkaat keskustelut toisten opiskelijoiden kanssa erittäin antoisiksi. Instituutin kahvipöydästä tuli minulle vuosien mittaan varsin tärkeä. - Mitkä olivat tuntumasi mennessäsi pappisvihkimykseen? Se oli minulle hieno juhla. Pappisvihkimys muistuttaa minua konkreettisesti siitä, mihin kutsumus perustuu. Tämä on Kristukselta saatu kutsumus, jota sen antaja ei kadu. Hän on itse siunannut minut työhön ja osoittanut minulle myös tehtävän. Vihkimyksen jälkeen korostin juhlissani sitä, että sukulaisilta saamani tuki ja esirukous antavat voimavaroja myös käytännön työhön. En tee tätä työtä yksin, vaan osana seurakuntaa ja sen tukemana. - Miten työsi käytännössä alkavat? Lähden parin päivän kuluttua Puolaan vetämään rippikoululeiriä. Toteutamme sen tällaisena matkana ja matkustamme lähelle Auschwitzin entistä keskitysleiriä. Se antaa leirin sisällölle syvyyttä. Kiitos! TE Instituutin työntekijät onnittelevat Tuukkaa ja kaikkia muitakin keväällä valmistuneita opiskelijoita. Maisterin tutkinnon suorittaminen on hieno saavutus! Toivotamme siunausta seurakuntatyöhön ja muihin tulevaisuuden suunnitelmiin. Kuva Matti Rusama Kulmakivi 3/2001 8
Puhdasta rahaa Mitä ajattelisit, jos osakesalkkusi yhtiö osoittautuisi luonnon saastuttajaksi? Kokisitko olevasi osasyyllinen? Eettiset sijoitusrahastot ovat astuneet markkinoille ja herättäneet monta uutta ajatusta aikamme suositusta harrastuksesta, osakkeisiin sijoittamisesta. Mihin moraalia tarvitaan sijoittamisessa? Jotkut ajattelevat, että kyse on lähinnä rahastojen moraalin valvonnasta. He toivovat rahastojen toiminnalle jonkinlaista suuntausta. Rahastojen tehtävä on kuitenkin vain palveleva. Tärkein moraalisen pohdinnan kohde on osakkeen ostajan ja osakeyhtiön välinen suhde. Rahasto vain hoitaa järjestelyt asiakkaan ja firman välillä. Kaikki sijoittajat eivät tosin ajattele, että he osakkeita hankkiessaan olisivat varsinaisesti tekemisissä yhtiöiden kanssa. Etenkin piensijoittajille asia on usein vain säästämisen vaihtoehto. Tosiasiassa kuitenkin osakkeiden omistaja omistaa pienen palan kyseisestä yhtiöstä. Hän on siten osa teollisuutta tai kauppaa ja osavastuussa omista yhtiöistään. Tämä asetelma herättää luonnostaan moraalisen kysymyksen. Vastaako yhtiön toiminta omia arvojani vai kulkeeko se suorastaan näkemyksiäni vastaan? Eettiset sijoitusrahastot ovat huomanneet näihin kysymyksiin liittyvän tarpeen ja alkaneet luoda yleisiä periaatteita tiettyjen rahastojen luonteesta. Britanniassa eettisistä rahastoista väitöskirjaansa kirjoittava tuttavani kertoi, että moraalisäännökset vaihtelevat eri maissa. Esimerkiksi Amerikassa pidetään varsin tärkeänä, minkä kannan yhtiö ottaa vaikkapa aborttikysymykseen, jos toimitaan lääketieteen alueella. Siellä kun katolisen kirkon ja etelän Raamattu-vyöhykkeen omaksumilla näkemyksillä on huomattava merkitys talouselämässä, ja kielteinen kanta on liiketoimien välttämätön edellytys. Useimmissa Euroopan maissa tällä kysymyksellä ei puolestaan ole juuri mitään merkitystä liberalisoituneen individualismin takia. Itse rahan tekemisen pääperiaatteen suhteen eettiset rahastot eivät eroa muista rahastoista. Tutkimuksen mukaan ne tuottavat suurin piirtein samalla tavalla kuin muut rahastot. Ne eivät siten ole hyväntekeväisyyttä paitsi ehkä sijoittajalle. Tämä tosiasia herättää kysymyksen eettisten rahastojen todellisesta moraalisuudesta. Niiden etiikka on perin rajattua. Kyynisempi voisi väittää rahastojen suorastaan tarjoavan puhtaan omatunnon kovilla rahamarkkinoilla, missä suurimpaan mahdolliseen voittoon tähtäävän toiminnan todellisia moraalisia ongelmia ei haluta nostaa esiin. Toisaalta voitaneen myöntää, että eettisten rahastojen ilmaantuminen on herättänyt uusia kysymyksiä talouselämässä. Myös rahan kyllästämä aikamme tarvitsee arvokeskustelua. Saattaahan olla, että markkinaraha alkaa sittenkin ainakin vähän haista. Timo Eskola 9 Kulmakivi 3/2001
Tota, tää niinku rakkaus eli kielikukkasia erään kesän hengellisiltä päiviltä Toivottavasti kaikki STI:läiset ja työn ystävät käyvät ainakin yksillä hengellisillä kesäpäivillä. Tässä muutama ajatus päivien riesaksi (sillä tieto lisää tuskaa), jos olet kuulija tai päivien parantamiseksi, jos olet puhuja. Eläviä (vai kuolleita?) esimerkkejä kesäpäivien puheista: Niinku, et se on sellanen niinku tavallaan meidän elämän niinku päätavote. Ja sitte tää, mikä on niin tota tää rakastaminen on niinku ihmisenä olemisen sellanen pääolemus... Tämä meidän, tietyllä tavalla ehkä tämmönen niinku narsistinen yhteiskunta... Paperilla nämä kukkaset näyttävät liioitelluilta, mutta eivät valitettavasti ole. Ne ovat kirjaimellisia lainauksia. Kirjoitin ne muistiin puheita kuunnellessani. Paperille tuli liuta muita samanlaisia. On mietittävä mitä sanoo, niin ei tarvitse venytellä. Venytetyt lauseet ovat hirveätä kuultavaa. Hengellisillä päivillä pitäisi panna sakko jokaisesta niinku sta. Siitä tulisi äkkiä niin paljon rahaa kokoon, että olisin kokemassa, että saisimme niinku lähetyksen raha-asiat periaatteessa, tietyllä tasolla tavallaan pian kuntoon, tai ainaki... niinku tavallaan tietyllä tavalla tietyn tasoinen periaatteessa tota Nämä sanat kielivät puhujan epävarmuudesta. Hän sanoo jotakin, mutta pyrkii pehmentämään sanansa, koska ei ole varma tai ei muuten tahdo ottaa vastuuta sanoistaan. Miksi hän sitten ollenkaan puhuu? Johannes Kastaja ei sanonut: Kokisin, että voisi ruveta oleen aika tehdä sellaista niinku parannusta, ja enhän minäkään ole täydellinen Koen periaatteessa, että jos nyt sanois, niinku toi taivasten valtakunta on tavallaan jotenkin suhteellisen lähellä. Eikä Paavali sanonut: Jos minulla ei olisi tavallaan rakkautta, en kokisi tietyllä tavalla olevani varsinaisesti niinku mitään, vaikka kai sitä nyt ehkä periaatteessa toisella tasolla jotain olisikin. Eikä Luther: Tässä minä niinku tavallaan seison. Koen, ettei tässä niinku olisi periaatteessa muuta mahdollisuutta. Olisi tavallaan hyvä, jos Jumala niinku jotenkin auttaisi minua. Joka tietää mitä puhuu, ei tarvitse paljon sanoja. Muinaissuomalainen ryntää nuotiolle kohdattuaan karhun. Mitä hän huutaa? Karhu! Nykysuomalainen vastaavassa tilanteessa kaiketi: Must ihan tuntuu, että tuolla tavallaan niinku juoksee tai löntystää sellanen tieyntasoinen karhu, tai sit` se on tavallaan ehkä joku muu eläin, tai emmä tiä, mut kumminkin... Miksi sanoa vain Veni, vidi, vici, kun on mahdollisuus pehmennellä: No, minä tulin sitten, vaikka oli se jotenkin melko hankalaa. Sitten minä näin, en nyt varmaan ihan kaikkea, mutta tietyssä mielessä aika paljon. Koen, että meidän puoli periaatteessa voitti, vaikka oli se jotenkin täpärällä ja piti eräässä mielessä ottaa niin moni juttu niinku huomioon Lauseitten venyttely tyhjillä sanoilla on oire siitä, että ajatuksia ei ole ajateltu valmiiksi, vaan niitä muodostellaan vasta puhuttaessa. Se on samaa, kuin leipuri alkaisi leipoa pullia syöjien suussa. Joka on ajatellut sanomansa ja on siksi vakuuttunut siitä, voi puhua täsmällisesti, yksinkertaisesti ja selvästi. Valitettavasti mainittujen sanojen käyttö on yleistynyt niidenkin puhujien kielessä, joilla on sanottavaa. Tämä on kaksin verroin harmillista ja traagista. Hyviä kesäpäiviä puheita kuunnellessa. Yritä olla laskematta niinkuja. Jos itse käytät niitä vain vähän, ovat kuulijasi onnellisia. Risto Soramies Kulmakivi 3/2001 10
Hengellisten kesäjuhlien aika Kesä on loman ja erilaisten juhlien aikaa. Hengellisillä kesäjuhlilla on hyvä tavata tuttuja ja tuntemattomia sekä saada hengellistä ravintoa Jumalan Sanan, virsien ja laulujen kautta. STI:n jäsenjärjestöjen kesäjuhlia Lähetysyhdistys Kylväjän kesäpäivät Forssassa 15. 17.6.. Paikoillenne, valmiit..., www.flom.fi Evankelisen liikkeen Evankeliumijuhla Kokkolassa 29.6. 1.7., Vain Herra voi pelastaa, www.sley.fi, www.slef.fi Radiolähetystyön kesäpäivät Turun kristillisellä opistolla 29.6. 1.7., Saan levätä, www.sansa.fi Kansanlähetyspäivät Lappeenrannassa 6. 8.7., Risti ratkaisee, www.sekl.fi Länsi-Suomen Rukoilevaisten kesäseurat Nakkilassa 20. 22.7.,www.saunalahti.fi/ ~psaloma/rukoilevaisuus/kesaseurat.html Opiskelija- ja Koululaislähetyksen Kesäakatemia Suomen Raamattuopistossa 2. 5.8., Tieto, usko ja elämän tarkoitus, www.opko.fi Suomen Raamattuopiston Hengellisen elämän syventymispäivät Helsingin Johanneksenkirkossa ja Temppeliaukion kirkossa 23. 26.8., anteeksi, www.sro.fi Muita hengellisiä kesäjuhlia Lähetysjuhlat Kuusamossa 8. 10.6., Vedet jo virratkaa, www.mission.fi/juhlat/kuusamo Sanan suvipäivät Vaasassa 14. 17.6., Täysin purjein, www.karas-sana.fi/julistus/ suvipaivat.php3?al=suvipaivat Valtakunnalliset kirkkomusiikkijuhlat Turussa 15. 17.6., Hengen tuulta purjeisiin, www.turunsrk.fi/kirkkomusiikkijuhlat Vanhoillislestadiolaisen liikkeen Suviseurat Ruukissa 29.6. 2.7. Herättäjäjuhlat Järvenpäässä 6. 8.7., Soi kunniaksi Luojan, www.jarvenpaanseurakunta.fi/herjfr.htm Rauhan Sanan Suvijuhlat Himangalla 13. 15.7., Minä olen tie, totuus ja elämä, www.lyrs.fi Kirkkopäivät Kuhmossa 2. 5.8., Jumalan selän takana, www.kirkkopalvelut.fi/ kirkkopaivat 11 Kulmakivi 3/2001
STI:n syyskauden ohjelma Teologisen instituutin ensi syksyn ohjelmaa hallitsee spiritualiteetin teologia. Hengellisen elämän ulottuvuuteen on teologian eri aloilla alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Asia on sama, mitä instituutin työssä on painotettu alkuvuosista lähtien. Hengellinen työ perustuu Sanaan ja rukoukseen. Siksi jokaisen tulevan papin ja lehtorin tulisi saada hyvät valmiudet toimia rohkeasti Sanan kanssa ja Sanan varassa, päämääränään Kristuksen tuntemisen syveneminen. Sarjan Kutsumus ja spiritualiteetti luennoitsijoina toimivat syksyllä mm. Jouko Heikkinen, Seppo Suokunnas ja Petri Hiltunen. Hengellisen elämän syventämiseen tähtää myös saarnataidon opettaminen eli homiletiikka. STI:n tutkija Risto Soramies pitää syksyllä sarjan, jossa teesinä on esimerkiksi lause: pidä huoli siitä, että aina on kylliksi syytä kuulla saarnasi. Ei nimittäin ole aivan helppoa oppia julistamaan Kristusta. Harjoittelu tulee aloittaa jo opiskeluaikana, jotta painiskelu Sanan kanssa voisi aikanaan tuottaa hedelmää. STI:n syksyn ohjelma ilmestyy painettuna elokuun lopussa, mutta ohjelmaluonnos on jo nähtävissä STI:n kotisivulla www.teolinst.fi. Jeesus Israelille -seminaari 22.10.2001 Paikkana Helsingin Evankelinen Opisto (viime lehdessä virheellisesti SRO) Iltatilaisuus Temppeliaukion kirkossa Ulkomaisena puhujana messiaanisen seurakunnan pastori Goldenberg Lontoosta. Järjestää Juutalaisevankelioimisen Suomen toimikunta (JUST, aiemmin LCJE) STI:n aukioloajat kesäkautena 4. 21.6. klo 9 15 25.6. 3.8. suljettu 6.8. 31.8. klo 9 15 3. 11.9. klo 9 16 12.9. alk. klo 9 20 Kaipaatko raamatunopetusta? Viikonlopun mittaisia raamattukursseja Eero Junkkaalan johdolla Kellonkartanossa Haukiputaalla 22. 23.9. aakkiman opistolla Ruokolahdella 19. 21.10. Kalajoen kristillisellä opistolla 7. 8.12. Raamattuluentoja Helsingissä Länsi-Pasilan kappelissa joka torstai klo 19, alkaen 13.9. Kesällä 4. 6.7. Lappeenrannassa on uudenlainen raamattutapahtuma, jossa koko Raamattu luennoidaan läpi puolessatoista vuorokaudessa. Opettajina Leif Nummela ja Eero Junkkaala. Kulmakivi 3/2001 12
Suuri miestapahtuma Hartwall-areenalla 6.10.2001 Koskaan aikaisemmin Suomessa ei ole järjestetty mitään vastaavaa miehille. Hartwall-areenalle odotetaan tuhansia miehiä eri puolilta Suomea. Lauantaina 6.10. ohjelma alkaa klo 13 ja päättyy klo 21. Neljä eri tilaisuutta on otsikoitu: Suomalainen mies, Kilpaileva mies, Kompuroiva mies ja Rakastava, armahdettu mies. Päivien pääjuontajina toimivat piispa Eero Huovinen ja pastori Raimo Suominen. Puhujalistassa on lisäksi sellaisia nimiä kuin Kari Hakala, Juhani Kaskeala, Jarmo Pouttu, Matti Kyllönen, Keijo Leppänen, Martti Pitkänen, Eero Junkkaala, Kalevi Lehtinen, Leif Nummela ja Hannu Nyman. Musiikissa ovat mm. Pekka Simojoki, Mikko Kuustonen, Viktor Klimenko ja Lasse Heikkilä. Miestapahtuman tarkoitus on puhua miehille miesten tavalla Jumalasta. Yksi tavoite on, että seurakuntiin syntyisi tämän myötä erilaisia miesten kokoontumisia. Näitä varten on valmisteilla kuuden kokoontumiskerran materiaalipaketti. Siis suomalainen mies: kukaan ei voi jäädä pois Hartwall-areenasta 6.10! 13 Kulmakivi 3/2001
lestadiolaisuuden monet kasvot Iustitia 14 ilmestymässä loppukesästä Iustitia 14 sisältää lestadiolaista herätysliikettä koskevia monipuolisia artikkeleita, jotka perustuvat uusimpiin tutkimuksiin ja lestadiolaisuuden juhlavuoden 2000 synnyttämiin virikkeisiin. Teos on monipuolinen lestadiolaisuutta teologian historian kannalta tarkasteleva artikkelikokoelma. Artikkelit ovat kuitenkin sillä tavoin kansanomaisesti kirjoitettuja, että teos herättänee kiinnostusta tutkijapiirien ulkopuolellakin. Kirja postitetaan kaikille Iustitian vakiotilaajille. Kirjan voi myös tilata viereisen sivun tilauskaavakkeella. Kirjan hinta on 50 mk (opiskelijat 30 mk). Postituskulut lisätään toimitukseen. Eero Junkkaala Seurakuntavierailut 18. 30.6. Israel, arkeologinen kaivausmatka 4. 6.7. Lappeenranta, Kansanlähetyspäivät 9. 11.8. Ryttylä, Nuorten kesä 15.8. Helsinki, miestentilaisuus Logos-laivalla 22.8. Helsinki, miestenilta, srk:ientalo 29. 30.8. Seinäjoki, työntekijöiden rukousja yhteyspäivät 2. 4.9. Heinola, seurakuntatapahtuma 6.8. Kauniainen, Raamattuopisto, Vihreä pysäkki 8. 9.9. Helsinki, Pitäjänmäki, raamattupäivät 10. 11.9. Iisalmi, Kansanlähetyksen tapahtuma 16. 17.9. Orivesi, seurakuntatapahtuma 22. 23.9. Haukipudas, Kellonkartano, syyskauden avajaiset 23.9. Oulu, keskussrk.talo, Sanan ja rukouksen ilta 26.9. Helsinki, miestenilta, srk:ientalo 2.10. Klaukkala, Holma, miesten saunailta 3.10. Helsinki, Vanha ylioppilastalo, opiskelijoiden fuksi-ilta 6.10. Helsinki, Hartwall-areena, miestap. 8.10. Ryttylä, opetusta 9.10. Tampere, Nooan arkki, KRS:n ilta 15. 16.10. Karkku, Evank. opisto, opetusta 15.10. Vammala, seurakuntailta 16. 17.10. Valkeakoski, seurakuntatapahtuma 19. 21.10. Ruokolahti, Jaakkiman opisto, raamattukurssi 22.10. Helsinki, Jeesus Israelille -seminaari ja kirkkoilta 23. 24.10. Tallinna, teologinen instituutti 29.10. Hollola, ikäihmisten yliopisto 31.10. Heinola, ikäihmisten yliopisto 31.10. Helsinki, miestenilta, srk:ientalo 5. 9.11. Turku, kirkolliskokous 14.11. Ylihärmä, seurakuntatapahtuma 16.11. Hietoinranta, miestenilta 20. 21.11. Keminmaa, seurakuntatapahtuma 24. 25.11. Kuopio, Kansanlähetyksen tapaht. 28.11. Helsinki, miestenilta, srk:ientalo 29.11. Ikäihmisten yliopisto 7. 8.12. Kalajoen opisto, raamattukurssi 19.12. Helsinki, miestenilta, srk:ientalo Timo Eskola 8.6. Suomen Raamattuopisto 15.7. Honkilahden srk 21.. 22.8. Kansanlähetyspäivät, Lahti 31.8. 1.9. Opiskelijatapahtuma, Vivamo Kulmakivi 3/2001 14
Kirjatilaus Iustitia 14 Lestadiolaisuuden monet kasvot norm. 50 mk opiskelijat 30 mk Suomen teologinen instituutti maksaa postimaksun. Toimitukseen lisätään postituskulut. Nimi...... Osoite...... Suomen teologinen instituutti Vastauslähetys Sopimus 00180-288 00003 HELSINKI... SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Osoite Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs 00100 Helsinki Puhelin Telefax 09-668 9550 09-6689 5555 Sähköpostit sti@teolinst.fi eero.junkkaala@teolinst.fi timo.eskola@teolinst.fi risto.soramies@teolinst.fi kirsi.sell@teolinst.fi Kotisivu www.teolinst.fi Pankkitili Leonia 800011-564245 Työntekijät pääsihteeri Eero Junkkaala, (koti 09-340 5201) tutkija Timo Eskola, (koti 019-722 702) tutkija Risto Soramies (koti 09-239 3217) sihteeri Kirsi Sell, (koti 09-505 1796) Avoinna lukukausien aikana ma-pe klo 9-20 Teologinen tutkimus- ja koulutuskeskus. Seurakuntavierailuja, luentotoimintaa, kirjasto ja lukusali. Talous vapaaehtoisen kannatuksen varassa. Vuositukijäsenmaksu 150 mk (opiskelijat 50 mk, yhteisöt 500 mk). Ottaa vastaan kirjalahjoituksia, avustuksia ja testamentteja. Julkaisee IUSTITIA-nimistä teologista aikakausikirjaa. Tiedotuslehti KULMAKIVI lähetetään jokaiselle tukijäsenelle kuusi kertaa vuodessa. Hallituksen puheenjohtaja toiminnanjohtaja Seppo Suokunnas Yhteistyöjärjestöt Lähetysyhdistys Kylväjä, Länsi-Suomen Rukoilevaiset, Opiskelija- ja Koululaislähetys, Sanansaattajat, Suomen Ev.lut. Kansanlähetys, Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys, Suomen Raamattuopisto ja Svenska Lutherska Evangeliföreningen. Painopaikka Kirjapaino Hermes Oy 15 Kulmakivi 3/2001
SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Kaisaniemenkatu 13 A 4. krs 00100 HELSINKI Lyhyesti Raamatusta Pyhä Henki, totuuden Henki Totuus tekee kipeää, mutta myös vapauttaa. Salailu sairastuttaa sydämen. Onko elämässäsi paljon salaisuuksia, joita kukaan ei tiedä? Ei ihmisten tarvitse kaikkea tietääkään, ja on asioita, jotka kuuluvat vain minulle. Silti suuri määrä sisuksiin kätkettyjä puhumattomuuksia voi muodostua raskaaksi taakaksi. Ihmissuhteet vääristyvät, jos ei voida olla aitoja ja mahdollisimman läpinäkyviä. Avoimuus synnyttää avoimuutta, rehellisyys rehellisyyttä, heikkouden myöntäminen myötätuntoa. Pahinta on yrittää salata Jumalalta tai ihmisiltä tehtyjä syntejä. Joka rikkomuksensa salaa, se ei menesty, mutta joka ne tunnustaa ja hylkää, saa armon. Anna Pyhän Hengen valon osua sisimpääsi ja Jeesuksen veren puhdistaa kaikesta synnistä. Eero Junkkaala