Ontuminen ja lehmäkuolleisuus kuinka voimme parantaa?

LYTO2-hankkeen + aiemman tieteellisen tutkimuksen tuloksia Ontuminen ja lehmäkuolleisuus kuinka voimme parantaa? Kristiina Sarjokari, HYELTDK Mari Hovinen HY, Marianna Norring HY, Leena Seppä-Lassila HY, Timo Soveri HY, Veli-Matti Tuure TTS, Markku Lätti TTS, Janne Karttunen TTS, Timo Hurme MTT, Tapani Kivinen MTT Lisäksi: ELL Mira Tenhunen, ELL Tarja Kujala, ELK Marika Virtanen

Riittävästi tilaa ruokintapöydässä ja kulkukäytävillä, ylitäyttö pois Paikkoihin jaettu ruokintaeste Riittävästi allasreunaa, altaiden oikea sijoittelu Pehmeä, väljäksi säädetty, hyvin kuivitettu parsi (erityisesti transition cows!) Toimiva lannanpoisto Käytävillä, kokoomatilassa ja lypsyllä kohtuullinen aika Laidunnus Take home message: tällälailla: Turhien ryhmän vaihtojen välttäminen; poikivat lypsävien sekaan vasta poikimisen jälkeen, iänmukainen ryhmittely Rotuvalinta AY vai sekakarjan välttäminen? Esityksen nimi 29.1.2013 2

ONTUMINEN Esityksen nimi 29.1.2013 3

Ontumisen vaikutukset 1 Tuotos alenee 160 570kg/ontuva (Green ym., 2002; Amory ym., 2008) 8 000-28 500 kg/v/100 le karja Hoitokustannuksia ja varoaikamaitoa, sairauden laadusta riippuen tonneja kymppitonneja / vuosi muut sairaudet tiineytyskustannukset poistot ja tilalla lopetetut Hävityskustannukset saamatta jäänyt teurastulo

Ontumisen vaikutukset 2 Sorkan tai sorkka-alueen kipu + herkistynyt yleinen kiputunto (Whay et al., 1997; Whay et al., 1998; Laven et al., 2008) Pitkä kesto (Green et al., 2002; Laven et al., 2008; Frankena et al., 2009) Karjanomistajat aliarvioivat ontuvien määrää karjassaa, eivätkä tunnista lievemmästi ontuvia > eivät pysty minimoimaan tappiota (Rutherford, et al., 2009; Whay, et al., 2003) Esityksen nimi 29.1.2013 5

Ontumisen vaikutukset 3 Ontuvat ongelmallisia pihatoissa, ovat vähemmän aktiivisia Pitemmät makuuajat (Calderon and Cook, 2011; Walker, et al., 2008) Kävelevät hitaammin, vähemmän askelia/tunti ja lyhyemmät askeleet (O'Callaghan, et al., 2003; Telezhenko and Bergsten, 2005) Seisoskelevat enemmän puolittain parsissa (Galindo et al., 2000) Ajetaan useammin pois ruokintapöydästä (Galindo et al., 2000) Alhaisemmat kuntoluokat, lisääntyneet ketoaineet veressä (Walker et al., 2008; Calderon and Cook, 2011) Esityksen nimi 29.1.2013 6

Ontumisen vaikutukset 3 Ontuvat ongelmallisia pihatoissa Viivästynyt kiimaan tulo, enemmän munasarjojen toimintahäiriöitä, heikentynyt kiimakäyttäytyminen, enemmän siemennyksiä/poikiminen, pidentynyt poikimaväli (Sprecher et al., 1997; Melendez et al., 2003; Garbarino et al., 2004; Hernandez et al., 2005; Bicalho et al., 2007; Walker et al., 2008; Walker, 2010) Alentunut tuotos (Amory, et al., 2008; Green, et al., 2002) Suurempi poistoriski (Bicalho, et al., 2007; Booth, et al., 2004; Rajala- Schultz and Gröhn, 1999) Suurempi lopetustodnäk tilalla (Thomsen and Sorensen, 2009) Esityksen nimi 29.1.2013 7

Ontumisen esiintyvyys Vuosittainen insidenssi 50% = noin joka toinen lehmä sairastuu (Clarkson et al., 1996; Sanders et al., 2009) Prevalenssi 20-25% = noin joka 4.-5. lehmä ontuu joka päivä (Clarkson et al., 1996; Cook, 2003; Whay et al., 2003; Espejo et al., 2006, Sarjokari ym., 2013) Suuri vaihtelu yksittäisten karjojen välillä paljonko ontuvia Suomalaisissa pihatoissa?

% arvostelluista 0 20 40 60 60.99 Ontumistulokset, kaikki lehmät LYTO2 Esityksen nimi 26.76 8.436 3.374 0 1 2 3 4 5 ontumistulos 39% lievä 12% kohtalainen 4% vakava.4354 29.1.2013 9

Ontumistulokset roduittain 4000 3500 11,6% 3000 2500 2000 13,6% 1500 1000 500 0 8,0% ay hol muu Esityksen nimi 29.1.2013 10

Ontuvien lehmien %-osuus tutkituista, LYTO1 ja LYTO2 0 20 40 60 LYTO1: med. 21% (2-62) LYTO2: med. 12% (0-28) 12345678910112131415161718192021223242526272829303132334353637383940414243445464748495051525354556575859606162636465667686970717273747576778798081828384858687 LYTO1 LYTO2 2005 2012

JES! Ruokinta Hoito olosuhteet navettasuunnittelu Tietoa tullut lisää ja neuvot menneet perille

Ontumisen esiintyvyys vs. navetan käyttöönottovuosi ontuvia käyntipäivänä, % tutkituista 0 10 20 30 LYTO2 2000 2002 2004 2006 2008 2010 käyttöönottovuosi

Ontumisen esiintyvyys vs. käyttöönottovuosi p_ont_est 0.2.4.6 LYTO1 1997 1998 1999 2000 2001 2002 Esityksen nimi X2 Käyttöönottov 29.1.2013 14

Tilakohtaiset ratkaisut! Perusparannukset ja esim. parsiremontit Esityksen nimi 29.1.2013 15

Mikä muuttunut? Mitkä seikat selittävät eron ontumisen esiintyvyydessä? LYTO1 tilat (ontuminen asemalypsytiloilla, 3459 lehmää) 87 karjaa, lehmäluku med. 49 (40-105), navetan kov. (1994-) 2000-2002 Tuotos 8984 kg/le/v, erillisruokinta, tunnutus, kovat parsimatot, lannanpoiston ongelmat, kapeat käytävät, vähän ruokintapöytätilaa, lyhyet parret, väärin säädettyjä puomeja, laidunnus 64% LYTO2 tilat (asemalypsytiloilla, 5512 eläintä) 50 kpl, lehmäluku 108 (68-245), kov. (1973-) 2000-2010 Tuotos 9023 kg/le/v, seosrehuruokinta, tunnutus 58%, yleensä parsipedit, kumimattoa käytävillä ja kokoomatilassa, hiehot yl. makuuparsipihatossa, laidunnus 18%, mukana joitain poikimattomia hiehoja

Tieteellisen tutkimuksen kertomaa: ontumisen esiintyvyyteen vaikuttavat 1 Karjan rotu (Baird, et al., 2009; Kujala, et al., 2009; Kujala, et al., 2010), Sarjokari ym., 2013) Lehmien ikä (Bicalho, et al., 2007; Espejo, et al., 2006; Haskell, et al., 2006; Sarjokari ym., 2013) Ruokintaesteen malli, paikkoihin jaettu => ontuminen (Sarjokari ym., 2013). Lukittavassa ja syöttöparsissa vähemmän kilpailua, paikan vaihtoja, toisen pois ajamista (Endres, et al., 2005; Huzzey, et al., 2006; DeVries and von Keyserlingk, 2006) Käytävien, erityisesti ruokintakäytävän, leveydet (Sarjokari ym., 2013). Suurin osa agonistisesta käyttäytymisestä ruokintakäytävällä (Miller and Woodgush, 1991) Vesipisteiden sijoittelu (Sarjokari ym., 2013)

Tieteellisen tutkimuksen kertomaa: ontumisen esiintyvyyteen vaikuttavat 2 Parsien kuivitus => ontuminen (Tucker and Weary, 2004; Weary and Taszkun, 2000) Parren pintamateriaali; hiekka/kestokuivikepohja parhaat (komposti???) (Espejo ym., 2006, Cook ym., 2003) Niskapuomin paikka kauempana => ontuminen (Bernardi, et al., 2009; Rouha-Mülleder et al., 2009) Lannanpoiston tehokkuus => ontuminen (Somers, et al., 2003; Bewley, et al., 2001; Cook, 2003) Lypsyyn kuluva aika => ontuminen (Espejo ja Endres, 2007) Ontuminen yleisempää tiloilla joilla ei laidunnettu (Bowell ym., 2003)

Tieteellisen tutkimuksen kertomaa: ontumisen esiintyvyyteen vaikuttavat 3 Ylitäyttö => käytävillä seisoskelu, osittain parsissa seisominen, makuuaika, agonistinen käyttäytyminen, jalkaviat, ontuminen, sorkkasairaudet, (Bergsten 2001; Fregonesi ja Leaver 2002; Bowell ym., 2003; Cook ym., 2004; Estevez ym., 2007; Hill ym., 2009; Lombard ym., 2010) Eläinten käytössä oleva tila vaikuttaa ryhmäkokoa tärkeämmältä (Bøe ja Faerevik, 2003) ja optimaalinen ryhmäkoko riippuu ryhmän kokoonpanosta, ympäristöstä ja rehun riittävyydestä (Estevez ym., 2007, Leone ja Estevez, 2008) Tiineet hiehot lypsävien kanssa => ontuminen (Barker ym., 2007) Poikivat lypsävien sekaan vasta poikimisen jälkeen => vähemmän sorkkavälin tulehduksia (Somers ym., 2005)

LYTO2 alustava tulos OR P CI ay 1 hol 1,2 0,018 1,0-1,5 sk 0,6 ns kepoik_krt 2,7 <0,001 1,6-4,7 poistoikä 0,7 0,001 0,5-0,9 erillisruokinta 1 seosr 1,2 ns seosr + kioskit 2,4 0,002 1,4-4,1 seosr + asema 5,4 <0,001 2,5-11,5 Arvioijan ja alustan vaikutus huomioitu mallissa Esityksen nimi 29.1.2013 20

Ryhmittelymuuttujien ja ontumisen välillä ei todettu yhteyttä LYTO2 aineistossa => a) yhteyttä ei ole TAI b) aineisto ei riittävän suuri yhteyden osoittamiseksi Aiempi tutkimustieto huomioiden, ja loogisesti ajateltuna sorkkien kannalta olisi parasta jos lehmien olosuhteet ja ryhmän koostumus pysyvät mahdollisimman vakiona => iän mukainen ryhmittely, harvat siirrot ryhmästä toiseen? Esityksen nimi 29.1.2013 21

Lehmäkuolleisuus LEHMÄ KUOLLEISUUS

Määritelmä ja esiintyvyys = tilalla itsestään kuolleiden ja lopetettujen lehmien osuus keskilehmäluvusta Tutkimustietoa lehmäkuolleisuudesta niukasti Ka 3,7% (2005) ja 3,8% (2006; med. 2,8 ja 2,9%) Ranskalaisilla tiloilla (Raboisson ym., 2011) 5,6% Tanskalaisilla >100 lehmän tiloilla 2008 (Burow ym., 2011) Suomessa tuse-karjoissa 25-49 le tiloilla med. 4%, 50-99 le tiloilla med. 6% Yli 100 le tiloilla med. 6% Esityksen nimi 29.1.2013 23

Lehmäkuolleisuus 2012 yli 100 lehmän tuse-karjat 14 12 10 8 6 4 2 0 5% 10% 20% 30% 40% 150% 60% 70% 80% 90% 95% 29.1.2013 24

Lehmäkuolleisuus LYTO2 lehmien poistotapa Kpl % cum.% Myyty teuraaksi Teur. tilalla Kuollut tilalla Lopetettu tilalla 1 4,843 78.56 78.56 3 38 0.62 79.17 4 423 6.86 86.03 8 861 13.97 21% 100.00 Total 6,165 100.00

Poistonsyyt, tilalla kuolleet ja lopetetut, LYTO2 Esityksen nimi 29.1.2013 26

Lehmäkuolleisuuteen vaikuttavat tekijät 1 Laidunnus Tanskalaisilla yli 100 lehmän robottitiloilla - 46% ja asemalypsytiloilla -75% vrt. ei-laiduntaviin tiloihin (Burow ym., 2011). Kun laidunnusaika => kuolleisuus Karjan EKM, soluluku => kuolleisuus (Burow ym., 2011) Karjakoko, keskituotos, sairausmerkinnät => tilalla lopetettujen määrä (Thomsen ja Sorensen, 2009) Lihakarjan pito lypsykarjan lisäksi, kun ostolehmät, poikimaväli, holsteinien määrä => kuolleisuus (Raboisson ym., 2011)

Lehmäkuolleisuuteen vaikuttavat tekijät 2 Yleisimmät lopetussyyt liikuntaelinsairaudet (22%), metaboliset sair (21%), tapaturmat (20%), utaretulehdus (5%), muut (23%) (Thomsen ja Sorensen, 2009) Vastapoikineiden pito omassa ryhmässään ei ollut yhteydessä kuolleisuuteen (Østergaard ym, 2010) Esityksen nimi 29.1.2013 28

Kiitos! KIRJALLISUUS: Amory, J.R., Barker, Z.E., Wright, J.L., Mason, S.A., Blowey, R.W., Green, L.E., 2008. Associations between sole ulcer, white line disease and digital dermatitis and the milk yield of 1824 dairy cows on 30 dairy cow farms in England and Wales from February 2003- November 2004. Prev. Vet. Med. 83, 381-391. Baird, L.G., O'Connell, N.E., Mccoy, M.A., Keady, T.W.J., Kilpatrick, D.J., 2009. Effects of breed and production system on lameness parameters in dairy cattle. J. Dairy Sci. 92, 2174-2182. Bernardi, F., Fregonesi, J., Winckler, C., Veira, D.M., von Keyserlingk, M.A.G., Weary, D.M., 2009. The stall-design paradox: Neck rails increase lameness but improve udder and stall hygiene. J. Dairy Sci. 92, 3074-3080. Bewley, J., Palmer, R.W., Jackson-Smith, D.B., 2001. A comparison of free-stall barns used by modernized Wisconsin dairies. J. Dairy Sci. 84, 528-541. Bicalho, R.C., Vokey, F., Erb, H.N., Guard, C.L., 2007. Visual locomotion scoring in the first seventy days in milk: impact on pregnancy and survival. J. Dairy Sci. 90, 4586-4591. 29.1.2013 29

Calderon, D.F., Cook, N.B., 2011. The effect of lameness on the resting behavior and metabolic status of dairy cattle during the transition period in a freestall-housed dairy herd. J. Dairy Sci. 94, 2883-2894. Cook, N.B., 2003. Prevalence of lameness among dairy cattle in Wisconsin as a function of housing type and stall surface. J. Am. Vet. Med. Assoc. 223, 1324-1328. DeVries, T.J., von Keyserlingk, M.A., 2006. Feed stalls affect the social and feeding behavior of lactating dairy cows. J. Dairy Sci. 89, 3522-3531. Endres, M.I., DeVries, T.J., von Keyserlingk, M.A., Weary, D.M., 2005. Short communication: Effect of feed barrier design on the behavior of loose-housed lactating dairy cows. J. Dairy Sci. 88, 2377-2380. Espejo, L.A., Endres, M.I., Salfer, J.A., 2006. Prevalence of lameness in high-producing Holstein cows housed in freestall barns in Minnesota. J. Dairy Sci. 89, 3052-3058. Frankena, K., Somers, J.G., Schouten, W.G., van Stek, J.V., Metz, J.H., Stassen, E.N., Graat, E.A., 2009. The effect of digital lesions and floor type on locomotion score in Dutch dairy cows. Prev. Vet. Med. 88, 150-157. Fregonesi, J.A., Leaver, J.D., 2002. Influence of space allowance and milk yield level on behaviour, performance and health of dairy cows housed in strawyard and cubicle systems. Livest. Prod. Sci. 78, 245-257. Galindo, F., Broom, D.M., Jackson, P.G.G., 2000. A note on possible link between behaviour and the occurrence of lameness in dairy cows. Appl. Anim. Behav. Sci. 67, 335-341. Østergaard, S., P. T. Thomsen and E. Burow. 2010. Separate housing for one month after calving improves production and health in primiparous cows but not in multiparous cows. J. Dairy Sci. 93:3533-3541. Esityksen nimi 29.1.2013 30

Green, L.E., Hedges, V.J., Schukken, Y.H., Blowey, R.W., Packington, A.J., 2002. The impact of clinical lameness on the milk yield of dairy cows. J. Dairy Sci. 85, 2250-2256. Haskell, M.J., Rennie, L.J., Bowell, V.A., Bell, M.J., Lawrence, A.B., 2006. Housing system, milk production, and zero-grazing effects on lameness and leg injury in dairy cows. J. Dairy Sci. 89, 4259-4266. Hernandez, J.A., Garbarino, E.J., Shearer, J.K., Risco, C.A., Thatcher, W.W., 2005. Comparison of the calving-to-conception interval in dairy cows with different degrees of lameness during the prebreeding postpartum period. J. Am. Vet. Med. Assoc. 227, 1284-1291. Huzzey, J.M., DeVries, T.J., Valois, P., von Keyserlingk, M.A., 2006. Stocking density and feed barrier design affect the feeding and social behavior of dairy cattle. J. Dairy Sci. 89, 126-133. Kondo, S., Sekine, J., Okubo, M., Asahida, Y., 1989. The Effect of Group-Size and Space Allowance on the Agonistic and Spacing Behavior of Cattle. Appl. Anim. Behav. Sci. 24, 127-135. Kujala, M., Dohoo, I.R., Laakso, M., Schnier, C., Soveri, T., 2009. Sole ulcers in Finnish dairy cattle. Prev. Vet. Med. 89, 227-236. Kujala, M., Dohoo, I.R., Soveri, T., 2010. White-line disease and haemorrhages in hooves of Finnish dairy cattle. Prev. Vet. Med. 94, 18-27. Laven, R.A., Lawrence, K.E., Weston, J.F., Dowson, K.R., Stafford, K.J., 2008. Assessment of the duration of the pain response associated with lameness in dairy cows, and the influence of treatment. N. Z. Vet. J. 56, 210-217. Esityksen nimi 29.1.2013 31

Miller, K., Woodgush, D.G.M., 1991. Some effects of housing on the socialbehavior of dairy-cows. Anim. Prod. 53, 271-278. O'Callaghan, K.A., Cripps, P.J., Downham, D.Y., Murray, R.D., 2003. Subjective and objective assessment of pain and discomfort due to lameness in dairy cattle. Anim. Welfare. 12, 605-610. Rajala-Schultz, P.J., Gröhn, Y.T., 1999. Culling of dairy cows. Part I. Effects of diseases on culling in Finnish Ayrshire cows. Prev. Vet. Med. 41, 195-208. Rouha-Mulleder, C., Iben, C., Wagner, E., Laaha, G., Troxler, J., Waiblinger, S., 2009. Relative importance of factors influencing the prevalence of lameness in Austrian cubicle loose-housed dairy cows. Prev. Vet. Med. 92, 123-133. Rutherford, K.M.D., Langford, F.M., Jack, M.C., Sherwood, L., Lawrence, A.B., Haskell, M.J., 2009. Lameness prevalence and risk factors in organic and non-organic dairy herds in the United Kingdom. The Veterinary Journal. 180, 95-105. Sanders, A.H., Shearer, J.K., De Vries, A., 2009. Seasonal incidence of lameness and risk factors associated with thin soles, white line disease, ulcers, and sole punctures in dairy cattle. J. Dairy Sci. 92, 3165-3174. Somers, J.G., Frankena, K., Noordhuizen-Stassen, E.N., Metz, J.H., 2003. Prevalence of claw disorders in Dutch dairy cows exposed to several floor systems. J. Dairy Sci. 86, 2082-2093. Sprecher, D.J., Hostetler, D.E., Kaneene, J.B., 1997. A lameness scoring system that uses posture and gait to predict dairy cattle reproductive performance. Theriogenology. 47, 1179-1187. Esityksen nimi 29.1.2013 32

Telezhenko, E., Bergsten, C., 2005. Influence of floor type on the locomotion of dairy cows. Applied Animal Behaviour Science. 93, 183-197. Thomsen, P.T., Sorensen, J.T., 2009. Factors affecting the risk of euthanasia for cows in Danish dairy herds. Vet. Rec. 165, 43-45. Tucker, C.B., Weary, D.M., 2004. Bedding on geotextile mattresses: how much is needed to improve cow comfort? J. Dairy Sci. 87, 2889-2895. Tucker, C.B., Weary, D.M., Fraser, D., 2005. Influence of neck-rail placement on free-stall preference, use, and cleanliness. J. Dairy Sci. 88, 2730-2737. Walker, S.L.S., 2010. The effect of a chronic stressor, lameness, on detailed sexual behaviour and hormonal profiles in milk and plasma of dairy cattle. Reprod. Domest. Anim. 45, 109-117. Walker, S.L., Smith, R.F., Routly, J.E., Jones, D.N., Morris, M.J., Dobson, H., 2008. Lameness, activity time-budgets, and estrus expression in dairy cattle. J. Dairy Sci. 91, 4552-4559. Weary, D.M., Taszkun, I., 2000. Hock lesions and free-stall design. J. Dairy Sci. 83, 697-702. Whay, H.R., Main, D.C., Green, L.E., Webster, A.J., 2003. Assessment of the welfare of dairy cattle using animal-based measurements: direct observations and investigation of farm records. Vet. Rec. 153, 197-202. Whay, H.R., Waterman, A.E., Webster, A.J., 1997. Associations between locomotion, claw lesions and nociceptive threshold in dairy heifers during the peri-partum period. Vet. J. 154, 155-161. Esityksen nimi 29.1.2013 33

Whay, H.R., Waterman, A.E., Webster, A.J., O'Brien, J.K., 1998. The influence of lesion type on the duration of hyperalgesia associated with hindlimb lameness in dairy cattle. Vet. J. 156, 23-29. Bergsten, 2001. Effects of conformation and management system on hoof and leg diseases and lameness in dairy cows. Vet. Clin. N. Am. Food Anim. Pract. 17 Bowell, V. A., L. J. Rennie, G. Tierney, A. B. Lawrence and M. J. Haskell. 2003. Relationships between building design, management system and dairy cow welfare. Animal Welfare. 12:547-552. Cook, N.B., T.B. Bennett, K.V. Nordlund. 2004. Effect of free stall surface on daily activity patterns in dairy cows with relevance to lameness prevalence. Journal of Dairy Science. 87:2912 2922. Estevez, I., I.-L. Andersen, E. Naevdal. 2007. Group size, density and social dynamics in farm anaimals. Appl. Anim. Beh Sci. 103:185-204. Hill, C.T., P.D. Krawczel, H.M. Dann, C.S. Ballard, R.C. Hovey, W.A. Falls, R.J. Grant. 2009. Effect of stocking density on the short-term behavioral responces of dairy cows. Applied Animal Behaviour Science. 117:144-149. Lombard, J. E., C. B. Tucker, M. A. G. von Keyserlingk, C. A. Kopral and D. M. Weary. 2010. Associations between cow hygiene, hock injuries, and free stall usage on US dairy farms. J. Dairy Sci. 93:4668-4676. Bøe, K. E. and G. Færevik. 2003. Grouping and social preferences in calves, heifers and cows. Appl. Anim. Behav. Sci. 80:175-190. Leone, E. H. & I. Estevez. 2008. Use of space in the domestic fowl:separating the effects of enclosure size, groupsize and density. Esityksen nimi Anim. Behav. 76:1673-1682. 29.1.2013 34

Burow E., Thomsen P.T., Sorensen J.T., and Rousing T., 2011. The effect of grazing on cow mortality in Danish dairy herds. Prev. Vet. Med. 100, 237-241. Thomsen P.T. and Sorensen J.T., 2009. Factors affecting the risk of euthanasia for cows in Danish dairy herds. Vet. Rec. 165, 43-45. Raboisson D., Cahuzac E., Sans P., ja Allaire G., 2011. Herd-Level contextual factors influencing dairy cow mortality in France in 2005 and 2006. J. Dairy. Sci. 94, 1790-1803. K. Sarjokari,* K. O. Kaustell, T. Hurme, T. Kivinen, O. A. T. Peltoniemi,* H. Saloniemi, * and P. J. Rajala-Schultz., 2013. Prevalence and Risk Factors for Lameness in Insulated Free Stall Barns in Finland. Livest. Sci. Hyväksytty julkaistavaksi.2013. Esityksen nimi 29.1.2013 35