Infiniittiset rakenteet, osa 1



Samankaltaiset tiedostot
Infiniittiset rakenteet

infinitiivilauseke voi toimia substantiivin jälkimääritteinä edussanat ovat usein sukua verbeille:

Objekti. Objekti on lauseen toinen perustava nominaalijäsen (transitiiviverbin toinen täydennys), toinen perusfunktio, joka NP:lla voi olla:

Ensimmäisen infinitiivin perusmuoto subjektina, objektina, attribuuttina

luonnonilmiölauseessa paikan tai ajan ilmaus täyttää subjektin paikan: tunnekausatiivilauseissa subjektin paikan perii partitiivimuotoinen kokija:

Reetta Minkkinen

Sijoista ja kieliopillisista funktioista

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

Infinitiivi- ja partisiippirakenteet (jatkoa) 8/7

TEMPORAALINEN LAUSEENVASTIKE 1

Suomen kielioppi: Harjoitukset - Harjoituslista. Aakkoset ja äänteet

Kielioppi Harjoituskirja - suomi 3 - harjoituslista

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Korpuspohjainen tutkimus ruotsinkielisten suomenoppijoiden paikallissijojen käytöstä kirjallisessa tuotannossa

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Verbien morfosyntaksista, osa 2

alkuun alkuun A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö

adverbiaali on lauseenjäsen, joka ilmaisee aikaa, paikkaa, tapaa määrää, syytä, keinoa tai jotakin muuta seikkaa.

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola

Puhu suomea! Suomen kielen perusteita. Vihko 5. Teksti: Jussi Örn Kuvitus: Amadeu Vives

Verbit. Verbien perusmuoto ja vartalot. AIKAMUODOT: preesens Preesens ilmaisee VERBIT TAIPUVAT. AIKAMUODOT: perfekti. AIKAMUODOT: imperfekti

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

Learner Language, Learner Corpora Oulu

11th International Congress for Finno-Ugric Studies

Suomen kielen sijamuodot ja sanatyypit Nominit Sijamuodot Tyyppi 1 Yhteen vokaaliin päättyvät sanat a, ä, o, ö, u, y, i Yksikkö Monikko Muita

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

Kieli merkitys ja logiikka

5. Paikallissijat/obliikvisijat

Verbin valenssi määrää, minkälaisia argumentteja ja komplementteja verbi odottaa saavansa millaisissa lauseissa verbi voi esiintyä.

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

LUKUSANOJEN TAIVUTUS. Heljä Uusitalo

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

AFinLan syyssymposiumi Oulu

lauseiden rakenne: suomessa vapaa sanajärjestys substantiivilausekkeen osien järjestys on kuitenkin yleensä täysin kiinteä ja määrätty

Passiivin preesens VERBITYYPPI 1: Yksikön 1. persoonan vartalo + -taan, -tään

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

KREIKAN OPISKELUSSA TARVITTAVAA SUOMEN KIELIOPIN TERMINOLOGIAA Kamu syyskuu 2009 / Jarmo Kiilunen

0. Mitä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeet ovat

SUOMEN KIELEN VALINTAKOE klo 9-12 salissa L4 Oulun yliopisto. Suomen kielen valintakoe jakaantuu kahteen osioon:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

Työpaja 3 Kovaa syntaksia pehmeällä tavalla/yl. Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivät Joensuussa


Lausekkeiden rakenteesta (osa 2) & omistusliitteistä

8/1. 8. Lauseenvastikkeet. Lausemaisuuden kriteerit ja asteet

Verbien morfosyntaksia

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Suomi 2A. Tiistai

Suomen kielioppia edistyneille

Moi kaikille! Finský praktikum Titta Hänninen

HARJOITUKSIA VERBITYYPISTÄ 4

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

o l l a käydä Samir kertoo:

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

JOKA -pronomini. joka ja mikä

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

2. Ympyröi sanasta se osa, joka kertoo, että sana on monikossa.

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

Sisällys. Esipuhe Aakkoset ja koulussa Torilla 80

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

Suomea jokaiseen päivään Marja Ahola

SUMERI 2. HY ma 10-12,

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Suomi 3A. Torstai 1. kesäkuuta Syreeni

ERASMUS+ -tapaaminen Italian Bresciassa

HALUAISITKO MENNA MUUNKANSA KALASTAMAN?

Pane verbi oikeaan muotoon (kolmas infinitiivi).

joulu joulut jouluissa jouluihin jouluja joulujen jouluineni, jouluinesi, jouluineen

Kieli merkitys ja logiikka

Suomen kielessä on 6 verbityyppiä:

Pohjoissaamea ja suomea kontrastiivisesti

osassa III max-pist pistem pistemäärä osan III maksimista III:N MAX 30 Z Y X (X/Y)xZ=Å Åx0,3 TEHTÄVÄ

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

LYHYT SUOMEN KIELEN PERUSKIELIOPPI Timo Nurmi

- Passiivi-lauseessa ei ole tärkeää, kuka tekee. Yleisesti tehdään. (something is done)

PARTITIIVI: Mitä? Ketä? Keitä? Millaista? Millaisia?

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

Iso suomen kielioppi koulussa Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä / Seppo Pekkola

PARTISIIPP PREESEEʹNS RAAJJÂM PARTISIIPIN PREESENSIN MUODOSTAMINEN. lääddas suomeksi

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

ISO SUOMEN KIELIOPPI S2- OPETUKSESSA. Muutama havainto

AASIAN JA AFRIKAN KIELET JA KULTTUURIT / ASIATISKA OCH AFRIKANSKA SPRÅK OCH KULTURER

SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Poslední Finský Praktikum

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

AIKAMUODOT. Perfekti

-MINEN-JOHDOKSET HELSINGIN SANOMISSA

Syntaksissa tarkastelun perusyksikkö on lause. Syntaksi tutkii siis lauseiden rakennetta.

KÄYTTÖ 1. Kenellä? ON/EI OLE Mitä? Ketä?

Lauseenvastikkeista ja upotetuista lauseista

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Transkriptio:

Infiniittiset rakenteet, osa 1 Infinitiivit ja partisiipit verbin nominaalimuodot: infinitiivit ja partisiipit infinitiiveillä on substantiivin, partisiipeilla adjektiivin ominaisuuksia suomen kielen yksi infinitiivi : Lönnrot Siro Singularis Nominativus minen (V) toivominen Nominatiivi sano -a I Infinitivus ata, at, toivotata, tai sano -minen IV [partitiivi] a (I) toivoata, toivoat, toivoa perusmuoto mista (V) toivomista Partitiivi sano -mis ta IV Genitivus man (III) toivoman misen (V) toivomisen Instructivus en (II) toivoten, toivoen Instruktiivi sano sano -e -ma -n -n II III Inessivus essa (II) toivotessa, toivoessa Inessiivi sano sano -e ma -ssa -ssa II III massa (III) toivomassa Elativus masta (III) toivomasta Elatiivi sano -ma -sta III Illativus mahan (III) toivomahan Illatiivi sano -ma -an III h-n (VI) toivohon Adessivus malla (III) toivomalla Adessiivi sano -ma -lla III Ablativus malta (III) toivomalta sano -maisi -llani V Abessivus matta (III) toivomatta Abessiivi sano -ma -tta III Translativus aksi, ak, a (I) Translatiivi sano -a -kseni I toivotaksi, toivoak, toivoa Pluralis Nominativus miset (V) toivomiset Inessivus missa (III) toivomissa maisissa toivomaisissa (IV) Elativus mista (III) toivomista maisista toivomaisista (IV) Adessivus milla (III) toivomilla maisilla (IV) toivomaisilla Ablativus milta (III) toivomilta maisilta (IV) toivomaisilta (Sijamuotojen järjestys Siron taulukossa on luettavuuden parantamiseksi vaihdettu samaksi kuin Lönnrotin taulukossa.)

Infinitiivi(e)n ja substantiivien sijamuotojen käyttö haluan leivän ~ ruokaa ~ syödä syöminen on hauskaa ~ on hauskaa syödä ( perusmuoto : kieliopilliset sijat) Sinne ei ole tietä ~ menemistä (partitiivi) Koira katsoi makkaraa suurin silmin ~ suupieliään nuoleskellen (instruktiivi) Otsasi hiessä pitää sinun syömän leipäsi (instruktiivi?) käyn ravintolassa ~ syömässä (inessiivi) tulin juuri saunasta ~ saunomasta (elatiivi) haluan kotiin ~ syömään (illatiivi) Arnold tappoi Sylvesterin rynnäkkökiväärillä ~ ampumalla (adessiivi) Liisa on viimeisillään ~ synnyttämäisillään (adessiivi) Kalle söi haarukatta ~ käyttämättä haarukkaa (abessiivi) Sain leivän ruuakseni ~ syödäkseni (translatiivi) Siro: infinitiivin monimuotoisuus ei ole syntaktinen vaan morfologinen ongelma. infinitiivin eri tunnukset ovat täydennysjakaumassa keskenään

Infinitiivien käyttö ja infiniittiset rakenteet suomen infinitiivimuodot painottuvat voimakkaasti muutamiin ilmaustyyppeihin t. rakenteisiin vanhastaan ero lauseenvastikkeiden ja muiden infiniittisten rakenteiden välillä finaalirakenne: juoksin nopeasti ehtiäkseni ajoissa kouluun) temporaalirakenne: viheltelin kävellessäni kotiin referatiivirakenne: Kalle kertoi Villen olevan kotona sairastamassa lauseenvastikkeiden ja muiden infinitiivirakenteiden ero: onko rakenteen ytimenä olevalla nominaalimuodolla oma subjekti vai ei jos on (tai voisi olla) subjekti, kyseessä on lauseenvastike jos oma subjekti ei tule kysymykseen, kyseessä ei ole lauseenvastike (monia muitakin kriteerejä on esitetty) yleiskielitieteellisessä kirjallisuudessa infinitiivirakenteet jaetaan kahtia samalla perusteella: kontrollirakenteet (ei omaa subjektia) ja muut infiniittiset rakenteet kontrolli (Vilkuna): Jos lauseen jokin jäsen yleensä subjekti tai objekti tulkitaan samaksi kuin samaan lauseeseen kuuluvan infiniittisen lausekkeen ilmipanematon subjektiargumentti, sanotaan, että tämä jäsen kontrolloi kyseistä infinitiiviä. Esim. Minä haluan lähteä: lähtijä on minä.

Infinitiivi objektina suomen selvästi yleisin infinitiivimuoto: 1. infinitiivin lyhyt muoto (LA: n. 57 % kaikista inf. muotojen tekstiesiintymistä) seuraavaksi yleisin 3. inf. illatiivi (LA: n. 25 %) 1. inf. lyhyt muoto on tavallisimmillaan objektin asemassa (LA: yli puolet tapauksista): Kalle haluaa syödä. Ville ei ehdi nukkua tarpeeksi. Tiina unohti ostaa talouspaperia. kontrollirakenteita: inf. rakenteita, joissa infinitiivillä ei ole omaa subjektia (siis ei lauseenvastikkeita) kontrolloijana on hallitsevan verbin subjekti (Kalle haluaa, Kalle syö; Ville ei ehdi, Ville ei nuku jne.) hyvin selvästi suomen kielen tavallisin infinitiivirakenne. 1. infinitiiviä käytetään objektina toisellakin tapaa: Kalle antoi Villen syödä omenan. Sallikaa minun nauraa. Isä käski lasten siivota huoneensa. infinitiivillä oma (genetiivimuotoinen) subjektinsa: lauseenvastikkeita (eivätkä kontrollirakenteita) permissiivirakenne: hallitsevana verbinä voi käytännössä olla vain antaa, käskeä, sallia tai suoda (tai luvata)

Infinitiivi subjektina suomen infinitiivimuodoista voi toimia subjektina 1. infinitiivin lyhyt muoto (ja 4. infinitiivi) 1. inf. lyhyt muoto voi toimia subjektina tunnekausatiivilauseissa: Minua väsyttää puhua näin paljon. Kallea hävetti jäädä viimeiseksi. predikatiivilauseissa: On raskasta puhua näin paljon. Kallen mielestä on häpeä jäädä viimeiseksi. omistuslauseissa: Minulla on tapana puhua paljon. Kallella on aikomuksena voittaa ensi kerralla.

Nesessiivirakenne 1. infinitiivi on vanhastaan tulkittu subjektiksi myös (monissa) nesessiivirakenteeksi nimitettävissä tapauksissa merkitykseltään (enemmän tai vähemmän) nesessiivisiä, välttämätömyyden tai pakon ilmauksia infinitiivi saa (tai voi saada) genetiivimuotoisen subjektin (vrt. permissiivirakenne) tyypillisimpiä pitää- ja täytyä-verbien ympärille rakentuvat 1. infinitiivin sisältävät lauseet: Minun pitää kohta lopettaa. Tämä asia täytyy muistaa. paljon harvinaisempaa (ja vanhahtavaa/länsimurteista) on 3. infinitiivin instruktiivin käyttö (pitää-verbin kanssa): Minun pitää kohta lopettaman. erikseen myös passiivimuoto: Tämä asia pitää muistettaman. nesessiivirakenne vs. predikatiivilause: Minun on kohta pakko lopettaa. Tämä asia teidän on hyvä muistaa. onko genetiivisubjekti mahdollinen vai ei? olla tehtävissä -tyyppi (ei infinitiiviä vaan passiivin 1. partisiippi): Minun on kohta lopetettava. Tämä asia on muistettava.

On myös selvitettävä, miksi haluaa adoptoida lapsen. tämän päivän nuorisokin ehtinee aikuistua, ennen kuin kovasti kaivattuja uusia nuorisotiloja valmistuu. Ei ole kiva haravoida, kun huomaa pihassaan jätöskasoja. Meillä on viikko aikaa harjoitella. Väistänyt auto alkoi heittelehtiä, ja se törmäsi yhteen jonossa olleista autoista. Kustannukset eivät voi olla kovin hurjat. Sinun pitää nyt osata erottaa kansalaisen ja poliitikon roolisi toisistaan. Niiden avulla on helpompi rauhoittua joulun viettoon kiireen täyttämästä arjesta. Olemmeko kaikki jo niin alistuneita, ettemme jaksa reagoida mitenkään? Nyt saa luvan riittää! Siinä voi ruksata varman päävoiton heti. Hain heti vettä ja lastan ja päätin ryhtyä ikkunanpesuhommiin. Mennessäsi ympyrään sinulla on vain yksi suunta johon mennä, joten ethän vain käytä vilkkua. Vanhetessaan sen huomaa, miten muisti alkaa kiusallisesti pätkiä. Uusia asukkaita otetaan vastaan harkiten ja mieluiten vain omasta lähipiiristä. Sään salliessa teemme kuunteluretken upeaan yölliseen äänimaisemaan. Sään salliessa teemme kuunteluretken upeaan yölliseen äänimaisemaan. monet julkkikset ovat jo vanhoja tuttuja eikä uudelleen tavattaessa tarvita enää alkulämmittelyä. Vanhus pääsi suojautumaan ja hälyttämään apua. Vähäjärvi-projekti oli vain osa kurssia, mutta sai oppilaat innostumaan. En pysty istumaan pitkää aikaa, enkä ajamaan autoa pitkiä matkoja. Edellinen puheenjohtaja Timo Nicholson kieltäytyi jatkamasta työkiireisiinsä vedoten. Ilman oikeudenhaltijan lupaa ei EU:n alueella julkaisematonta levyä saa tuoda EU:n ulkopuolelta. Työttömät muistuttavat olemassaolostaan järjestämällä juhlansa Helsingissä Linnan tuntumassa. Kotalan karhu on yhä kaatamatta Virroilla.