Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma

Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖNSUOJELU

Kansikuva: Näkymä Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsevalle pellolle. Julkaisun kuvat: Pasi Huotari ellei muuta mainittu kuvan yhteydessä.

Alkusanat Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje, jota sovelletaan maankäytön suunnittelussa ja viranomaisvalvonnassa sekä käsiteltäessä lupahakemuksia ja ilmoituksia, joita toiminnanharjoittajat tekevät mm. ympäristönsuojelu-, maa-aines- ja kemikaalilainsäädännön perusteella. Suojelusuunnitelmaa ei vahvisteta aluehallintovirastossa eikä sillä ole välittömiä tai sitovia juridisia seurausvaikutuksia. Suojelusuunnitelmien avulla pyritään turvaamaan pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisina rajoittamatta kuitenkaan tarpeettomasti muita maankäyttömuotoja pohjavesialueilla. Tämä edellyttää sekä suunnitelmallisuutta että riittävää tietoa pohjavesialueista samoin kuin niillä suoritettavista pohjavesien laatuun ja määrään vaikuttavista toiminnoista. (Rintala, ym. 2007) Suojelusuunnitelmassa selvitetään alueen hydrogeologiset ominaisuudet, kartoitetaan pohjavettä vaarantavat riskitekijät sekä laaditaan toimenpidesuositukset alueella jo oleville sekä sinne mahdollisesti tuleville riskitekijöille. Pohjaveden laatua vaarantavien toimintojen sijoittamiseen pohjavesialueiden ulkopuolelle voidaan vaikuttaa tehokkaasti ottamalla huomioon maankäytön suunnittelussa ja eriasteisissa kaavoissa suojelusuunnitelmassa esitetyt suojavyöhykerajaukset ja toimenpidesuositukset. Suojelusuunnitelmien tavoitteena on myös tehostaa pohjaveden laadun tarkkailua sekä varautua toimenpiteisiin pohjavesivahinkojen ja onnettomuuksien varalta. Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelman laadinta on aloitettu helmikuussa 2013. Suojelusuunnitelma liittyy hankkeeseen, jonka tarkoituksena on laatia Jyväskylän kaupungin alueella oleville riskipohjavesialueille suojelusuunnitelmia. Hankkeeseen liittyen aiemmin on tehty suojelusuunnitelmat Kaivoveden, Liinalammen, Keljonkankaan, Kirrin ja Keski-Palokan pohjavesialueille. Hankkeeseen liittyviin kustannuksiin ovat osallistuneet Jyväskylän kaupungin ympäristötoimi, Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta ja Keski-Suomen ELY-keskus. Suojelusuunnitelman laatiminen on tapahtunut kaupungin ympäristötoimessa ja projektipäällikkönä on toiminut Pasi Huotari. Suojelusuunnitelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä ohjausryhmän kanssa, johon kuuluivat: Pekka Pulkkinen, ympäristögeologi, Keski-Suomen ELY-keskus Kari Illmer, hydrogeologi, Keski-Suomen ELY-keskus Jukka Tyrväinen, vesihuoltopäällikkö, Jyväskylän Energia Oy Marja-Liisa Puttonen, tuotantoinsinööri, Jyväskylän Energia Oy Päivi Pietarinen, ympäristöjohtaja, Jyväskylän kaupunki Pasi Huotari ympäristönsuojelupäällikkö, Jyväskylän kaupunki Petteri Ahonen, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Taru Heikkinen, kaavoitusbiologi, Jyväskylän kaupunki Kirsti Leppänen, johtava terveystarkastaja, Jyväskylän kaupunki Lisäksi suunnitelman laadinnassa avuksi ovat olleet: Pirkko Hakkarainen, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Anu Surakka, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Kirsi Hänninen-Valjakka, ympäristötarkastaja, Jyväskylän kaupunki Parhaat kiitokset ohjausryhmän jäsenille sekä kaikille sidosryhmille, jotka ovat osallistuneet suunnitelman tekoon. Jyväskylässä 20.05.2013 Marika Masalin-Weijo

Sisältö 1 Yleistä Vihtakankaan pohjavesialueesta ja sen hydrogeologiasta... 6 1.1 Maankäyttö ja kaavoitus... 6 1.2 Vihtakankaan pohjavesialueella tehtyjä julkaisuja ja tutkimuksia... 7 2 Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsevat toiminnot ja niiden aiheuttamat riskit pohjavedelle 7 2.1 Asutus... 8 2.1.1 Yleistä asutuksen aiheuttamista riskeistä... 8 2.1.2 Jätevesien käsittely ja lämmitysjärjestelmät Vihtakankaan pohjavesialueen kiinteistöillä... 8 2.2 Liikenne ja tienpito... 9 2.2.1 Yleistä riskeistä... 9 2.2.2 Tiet... 9 2.2.3 Maastoliikenne... 9 2.3 Maa-ainesten otto... 10 2.3.1 Yleistä maa-ainesten oton aiheuttamasta riskistä... 10 2.3.2 Maa-ainesten otto Vihtakankaan pohjavesialueella... 10 2.4 Muuntamot... 11 2.4.1 Yleistä muuntamoiden aiheuttamasta riskistä... 11 2.4.2 Vihtakankaan pohjavesialueen muuntamo... 11 2.5 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet... 11 2.5.1 Yleistä PIMA-alueista... 11 2.5.2 PIMA-alueet Vihtakankaan pohjavesialueella... 11 2.5.3 Yleistä ampumaradan riskeistä... 12 2.5.4 Vihtakankaan ampumarata... 12 2.6 Vedenhankinta... 13 2.6.1 Vedenottolupa ja tarkkailuohjelma... 13 2.6.2 Vihtakankaan vedenottamo, raakaveden laatu ja pumpatut vesimäärät... 14 2.7 Yritystoiminta... 16 2.7.1 Maatalous... 16 2.7.2 Metsätalous... 16 3 Määräykset ja toimenpidesuositukset pohjavedelle riskiä aiheuttaville toiminnoille... 16 3.1 Asutus... 16 3.1.1 Viemäriin liittämättömiä kiinteistöjä koskevat määräykset... 16 3.1.2 Lämmitysjärjestelmät... 17 3.1.2.1 Määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista... 17 3.1.2.2 Öljysäiliöitä koskevat suositukset... 17 3.1.2.3 Maalämpöä koskevat määräykset... 17 3.1.2.4 Maalämpöä koskevat suositukset... 17 3.1.3 Rakentaminen ja kaavoitus... 17 3.1.3.1 Rakentamista koskevat määräykset... 17 3.2 Liikenne... 18 3.2.1 Maastoliikennettä koskevat määräykset... 18 3.2.2 Maastoliikennettä koskevat suositukset... 18 3.2.3 Teiden hoitoa koskevat suositukset... 18 3.3 Maa-ainesten otto... 18 3.4 Maa- ja metsätalous... 18 3.4.1 Maataloutta koskevat määräykset... 18 3.4.2 Maataloutta koskevat suositukset... 19 3.4.3 Metsätaloutta koskevat suositukset... 19

3.5 Muuntamot... 19 3.5.1 Muuntamoja koskevat suositukset... 19 4 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa... 19 4.1 Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma... 19 4.2 Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma... 20 5 Toimenpideohjelma... 20 6 Suojelusuunnitelman seuranta... 21 7 Lähdeluettelo... 21 Kartta 1. Vihtakankaan pohjavesialuekartta Kartta 2. Vihtakankaan pohjavesialueen riskikohteita

6 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 1 Yleistä Vihtakankaan pohjavesialueesta ja sen hydrogeologiasta Vihtakankaan pohjavesialue (kuva 1.) sijaitsee noin kolme kilometriä Korpilahden kirkonkylän keskustasta pohjoiseen. Pohjavesialue sijoittuu lounas-koillissuuntaiselle Sisä-Suomen reunamuodostumalle ja sen eteläpuoliselle deltalle ja deltan luode-kaakkoissuuntaiselle syöttöharjujaksolle. Delta on tasainen, matala ja laaja-alainen ja sen on osaksi kasautunut luodekaakkoissuuntaiseen kallioperän ruhjelaaksoon. Deltan maaperä on pohjois- ja luoteisosissa hiekkaa, soraa ja kivistä soraa, etelä- ja kaakkoisosissa hienoa hiekkaa ja silttiä. Deltan kairauksissa on syvimmillään päästy yli 19 metrin syvyyteen. Vihtakankaan vedenottamo I:n kohdalla on kairauksissa päästy lähes 15 metrin syvyyteen ja Vihtakankaan vedenottamo II:n kohdalla yli 9 metrin syvyyteen. Pohjavesi virtaa deltan luoteisosassa luoteesta kaakkoon kohti Vihtakankaan vedenottamo I:tä. Pohjavettä purkautuu myös lähteestä. Deltan kaakkoisosassa pohjavesi virtaa koillisesta lounaaseen ja purkautuu deltan eteläreunalla. Koepumppaushavaintojen mukaan pisteestä, johon Vihtakankaan vedenottamo I:n kuilukaivo on tehty, on saatavissa jatkuvasti noin 500 m 3 /d pohjavettä. Pisteestä, johon Vihtakankaan vedenottamo II:n siiviläputkikaivo on tehty, on koepumppaushavaintojen mukaan saatavissa jatkuvasti 450...500 m 3 /d pohjavettä. Tilapäisesti on vettä otettavissa suurempia määriä. Alueen määrällinen ja kemiallinen tila on hyvä eikä aluetta ole luokiteltu riskialueeksi tai selvityskohteeksi. Kuva 1. Vihtakankaan pohjavesialue 1.1 Maankäyttö ja kaavoitus Suurin osa (88 %) pohjavesialueen pinta-alasta on metsää. Alueen pinta-alasta muutamia prosentteja on viljeltyä peltoa ja entisiä maa-ainestenottoalueita. Alueella on vähän haja- ja lomaasutusta (molempia 0,1 %) ja virkistysaluetta (0,3 %). Ympäristöministeriö on vahvistanut Keski-Suomen maakuntakaavan 14.4.2009 ja se on saanut lainvoiman 10.12.2009. Kaavakartassa Vihtakankaan pohjavesialue on merkitty yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeäksi pohjavesialueeksi. Suunnittelumääräyksenä alueelle on, että aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Lisäksi maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan

Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 7 yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Maakuntakaavassa alueelle on merkitty moottorikelkkailureitti, ampumarata ja seututie. (Keski-Suomen liitto, 2009) Vesterin osayleiskaava sijaitsee pieneltä osin Vihtakankaan pohjavesialueella. Kaava on jäänyt ehdotusvaiheeseen, joten se ei ole lainvoimainen. Kaavan jatkaminen ei tällä hetkellä ole suunnitteilla. (Virtanen, 2013). Tekeillä olevassa Jyväskylän kaupungin yleiskaavaehdotuksessa pohjavesialue on merkitty maaseutuelinkeinojen alueeksi. Yleiskaavaehdotuksessa on omana oikeusvaikutteisena kaavakarttanaan Vesitalouden suojelu, johon sisältyy seuraavia pohjavesimääräyksiä: 1- ja 2-luokan pohjavesialueilla toiminnat on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ja määrä eivät niiden vaikutuksesta heikkene vedenhankinnalle merkittävien vedenottamoiden 50 metrin suojavyöhykkeellä on voimassa ehdoton rakentamisrajoitus Pohjavesialueella ei ole asemakaavoitettua aluetta. 1.2 Vihtakankaan pohjavesialueella tehtyjä julkaisuja ja tutkimuksia Taulukossa 1. on esitelty Vihtakankaan alueella tehtyjä tutkimuksia ja julkaisuja. Taulukko 1. Vihtakankaan pohjavesialueella tehtyjä julkaisuja ja tutkimuksia Julkaisun nimi Tekijä Tilaaja Julkaisuaika Vihtakankaan sora-alueen Korpilahden kunta Korpilahden kunta 1994 kunnostussuunnitelma Kustannusarvio/maansiirtotyöt Tekninen toimisto Vihtakankaan ampumaradan Suomen IP- Keski-Suomen 2000 maaperäselvitys Yhteenveto Vihtakankaan ampumaradalla tehdyistä maaperätutkimuksista, riskinarviointi ja esitys suojaustoimenpiteistä Tekniikka Oy Ramboll ympäristökeskus Korpilahden Erämiehet ry 2012 2 Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsevat toiminnot ja niiden aiheuttamat riskit pohjavedelle Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsevia, pohjavedelle riskejä aiheuttavia toimintoja ovat asutus, liikenne ja tienpito, muuntamo, pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet (PIMAalueet), vanhalle soranottoalueelle syntyneet lammikot ja yritystoiminta. (Kartta 2.) Suurimmaksi riskiksi on arvioitu PIMA-alueisiin kuuluva ampumarata.

8 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2.1 Asutus Vihtakankaan pohjavesialueella on vain vähän asutusta. Alueella on yksi vakituisesti asuttu kiinteistö ja kolme satunnaisessa käytössä olevaa kiinteistöä. Asutus sijoittuu pohjavesialueen lounaisosiin. Alueelle ei ole odotettavissa uudisrakentamista. 2.1.1 Yleistä asutuksen aiheuttamista riskeistä Asutuksen osalta riski pohjavesille aiheutuu asumiseen liittyvistä toiminnoista ja asutuksesta itsessään. Asutus itsessään aiheuttaa pohjavedelle riskiä erityisesti silloin, kun asutus on sijoittunut alueelle, jossa pohjavedenpinta on lähellä maanpintaa. Kun pohjavettä peittävä maakerros on ohut, on pohjavesi altis pilaantumiselle. Tällöin esimerkiksi rakennus- tai muut maanmuokkaustyöt ulottuvat herkästi pohjavesipinnan alapuolelle, jolloin maanpinnalle noussut pohjavesi on vaarassa pilaantua. Myös päällystettyjen pintojen suuri määrä on riski pohjavedelle, kun sadevesi ei pääse päällysteen läpi imeytymään maaperään. Asumiseen liittyvistä toiminnoista riskiä pohjavedelle aiheuttavat lämmitysjärjestelmät sekä viemäriverkostossa ja jätevesijärjestelmissä esiintyvät puutteet ja vahingot. Mikäli pohjavesialueella sijaitseva kiinteistö ei ole liittynyt viemäriin tai sen jätevesijärjestelmä ei ole määräysten mukainen, jätevesien mukana maahan ja siitä edelleen pohjaveteen voi päästä ravinteita, happea kuluttavia aineita ja ympäristön hygieenistä tilaa heikentäviä taudin aiheuttajia. Em. aineita voi maaperään päästä myös viemäriputken rikkoutumisen tai pumppaamon ylivuodon seurauksena. Lämmitysjärjestelmistä pohjavedelle aiheutuvan riskin kannalta olennaisimpia on arvioitu olevan öljylämmitys, kaukolämpö ja maalämpö. Pohjavesi voi pilaantua huonokuntoisten maanalaisten tai maanpäällisten öljysäiliöiden vuotojen seurauksena tai öljyn valuessa maaperään säiliöiden ylitäytön vuoksi. Maalämmön aiheuttama riski pohjavedelle liittyy lämpökaivon poraamisen aiheuttamiin seurauksiin ja haitallisten aineiden vuotamiseen pohjaveteen. (Uurtamo, 2011) Kaukolämpöverkostossa kiertävään veteen lisätään korroosionesto-, väri- ja ph:n nostamiseen käytettäviä aineita, joilla saattaa olla vaikutusta pohjaveteen. 2.1.2 Jätevesien käsittely ja lämmitysjärjestelmät Vihtakankaan pohjavesialueen kiinteistöillä Pohjavesialueelle ei ole viemäriverkkoa. Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelu on toteuttanut Vihtakankaan pohjavesialueen kiinteistöille jätevesineuvontaa vuonna 2009. Neuvonnan yhteydessä kiinteistönomistajat saivat toimintaohjeet jätevesijärjestelmien kunnostamiseksi. Koska alueella on vähän asuinkiinteistöjä, ei vesijohtovedellisten kiinteistöjen maahan imeytettävästä jätevedestä (arvio 88 m 3 / vuosi) aiheutune uhkaa pohjaveden laadulle. Vesijohdollisten kiinteistöjen järjestelmät on kuitenkin uusittava ja puhdistettu jätevesi on mahdollista purkaa pohjavesialueen ulkopuolelle. (Manerus, 2009). Alueelle on tehty suojelusuunnitelman laatimisen yhteydessä öljysäiliökysely, jonka mukaan alueella ei ole öljysäiliöitä. Myöskään maalämpöjärjestelmiä ei ole tiedossa. Alueella ei ole kaukolämpöverkkoa.

Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 9 2.2 Liikenne ja tienpito 2.2.1 Yleistä riskeistä Teiden, katujen ja siltojen rakentaminen voi aiheuttaa paikallisia haittoja maaperälle ja vesistölle. Liikenneonnettomuuksien seurauksena voi ympäristöön levitä vaarallisia aineita ja myös liukkaudentorjuntaan käytetty suola (NaCl) on riski pohjavesien pilaantumiselle. Vedenhankinnalle tärkeällä alueella maaperä johtaa hyvin vettä ja tällaisilla hiekka- ja sora-alueilla myös suola ja muut aineet kulkeutuvat helposti tieltä pohjaveteen. Kaavoitetuilla alueilla ongelmat voivat olla lievempiä, koska pintavedet johdetaan useimmiten omiin viemäreihinsä. 2.2.2 Tiet Pohjavesialueen läpi kulkee Seututie 607 (Korpilahti-Petäjävesi) noin 2,2 km:n matkan. Tie on päällystetty noin kahdeksan kilometrin matkalta Korpilahdelta Vihtalahteen, jonka jälkeen se jatkuu sorapintaisena. Vihtakankaan pohjavesialueen kohdalla tie on päällystetty. Tie on Keski-Suomen ELY-keskuksen hoidossa ja kuuluu talvihoitoluokkaan 2, joka tarkoittaa sitä, että liukkautta ei torjuta suolalla. Ainoastaan syksyn pääkallokeleillä saatetaan satunnaisesti käyttää liuossuolaa tai mäissä satunnaisesti suolahiekkaa. (Laavisto, 2013) Vuoden keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä pohjavesialueen kohdalla on 535 ajoneuvoa. (Perosvuo, 2013) 2.2.3 Maastoliikenne Pohjavesialueelle tehdyllä maastokäynnillä havaittiin, että maastossa on liikennöity moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla (kartta 2.). Ajoneuvoina on mahdollisesti käytetty motocross- tai enduropyöriä ja mönkijää (kuva 2.).. Kuva 2. Maastoliikennöinnin aiheuttamia jälkiä.

10 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2.3 Maa-ainesten otto 2.3.1 Yleistä maa-ainesten oton aiheuttamasta riskistä Maa-ainesten oton vaikutukset eri alueilla vaihtelevat riippuen muun muassa alueen ominaispiirteistä, kuten maaperän ja kallioperän ominaisuuksista, ilmasto- ja kasvillisuusolosuhteista, ihmistoiminnasta ja vedenotosta jne. Lisäksi alueellisiin muutoksiin vaikuttavat maa-ainesten oton laajuus ja jäljelle jäänyt maa-aineksen kerrospaksuus pohjaveden päällä. (Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2010 ja viitteet siinä) Maannoskerros reagoi kemiallisesti ja biokemiallisesti pohjavedeksi muodostuvaan vajoveteen. Kun soranoton yhteydessä maaperän maannoskerros poistetaan, lisääntyy pohjaveden likaantumisherkkyys ja puskurikapasiteetti esimerkiksi happosateita vastaan vähentyy. Lisäksi soranottoalueilla sadeveden imeytyminen maaperään voi kasvaa jopa neljänneksellä lisäten pohjaveden pinnan korkeusvaihtelua. Lisääntynyt sadeveden imeytyminen nopeuttaa myös mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen. (Varsinais-Suomen ELY-keskus, 2010 ja viitteet siinä) 2.3.2 Maa-ainesten otto Vihtakankaan pohjavesialueella Pohjavesialueelta on otettu maa-aineksia aikaisemmin. Tällä hetkellä pohjavesialueella ei ole voimassa olevia maa-aineslupia. Vanhat maa-ainesten ottoalueet on maisemoitu tai ne ovat maisemoituneet itsestään kasvillisuuden levittyä alueille. Alueella on silti maa-ainesten kotitarveottoa. Pohjavesialueen pohjoisosiin (kartta 2.), vanhalle soranottoalueelle on muodostunut lammikoita (kuva 3.). Mikäli lammikoiden vesi on yhteydessä pohjaveteen, muodostaa se riskin pohjavedelle. Kuva 3. Vanhalle soranottoalueelle muodostuneita lammikoita.

Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 11 2.4 Muuntamot 2.4.1 Yleistä muuntamoiden aiheuttamasta riskistä Suurin muuntamoiden aiheuttama pohjavesiriski syntyy salamaniskun aiheuttaman ylijännitteen seurauksena, jolloin muuntajaöljy tai suurin osa siitä valuu maaperään. Toinen muuntamoista johtuva riski on tavanomainen öljyvuoto, joko pitkäaikaisena vuotona tai muuntajan äkillisen vioittumisen seurauksena. (Remes ja Valta, 2007) Muuntamoiden aiheuttama riski pohjavedelle vaihtelee tyypeittäin. Ilmajohtoverkossa käytetään pylväsmuuntamoita 1- tai 2-pylväsrakenteella ja maakaapeliverkossa käytetään puisto- tai kiinteistömuuntamoita. Riskiä voidaan vähentää öljynkeruukaukaloilla. Myös muuntajaöljyllä on vaikutusta muuntajan riskiin pohjavedelle. Yleisimmin käytetty muuntajaöljy on raakaöljystä jalostettu mineraaliöljyseos. Käytössä on myös Midel synteettinen esteri, joka on valmistajan taholta luokiteltu helposti biohajoavaksi. Saksan liittovaltion ympäristöministeriö on luokitellut sen kokeiden perusteella vedelle vaarattomaksi aineeksi. Tuoteselosteen mukaan Midel ei myöskään aiheuta vaaraa vesieläimille eikä sitä luokitella ongelmajätteeksi. (Mandelin, 2009) 2.4.2 Vihtakankaan pohjavesialueen muuntamo Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsee yksi Elenia Oy:n hallinnoima pylväsmuuntamo (kartta 2). Se on otettu käyttöön vuonna 1971 ja sen teho on 100 kva. Mineraaliöljyä se sisältää 125 kg. Pylväsmuuntamossa ei ole erillistä öljynkeräysallasta. Tulevien saneerauksien ja muuntamoiden vaihtojen ajankohta ei ole tiedossa. (Toijala, 2013) 2.5 Pilaantuneet tai mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet 2.5.1 Yleistä PIMA-alueista Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa noudatetaan valtioneuvoston asetusta 214/2007 (PIMA-asetus). Asetuksen mukaan maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin on perustuttava ympäristönsuojelulain pilaamiskiellon mukaisesti kohdekohtaiseen arvioon maaperässä olevien haitallisten aineiden mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta tai haitasta terveydelle tai ympäristölle. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tarpeellista alueilla, joilla on harjoitettu tai harjoitetaan toimintaa, jossa haitallisia aineita on voinut joutua ympäristöön. (Valtion ympäristöhallinto, 2011) Maaperän tilan tietojärjestelmään on koottu tietoja maa-alueista, joilla maaperään on voinut päästä haitallisia aineita alueen nykyisestä tai aikaisemmasta toiminnasta sekä alueista, jotka on tutkittu tai kunnostettu. 2.5.2 PIMA-alueet Vihtakankaan pohjavesialueella Maaperän tilan tietojärjestelmässä Vihtakankaan pohjavesialueella on kaksi kohdetta, joita ovat ampumarata ja entinen kaatopaikka (kartta 2.). Vihtakankaan kaatopaikka on ollut käytössä vuosina 1950-1960. Kaatopaikka on maisemoitu ja peitetty eikä aluetta silmämääräisesti erota

12 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma ympäröivästä maastosta. Kaatopaikka-alueeseen liittyviä tutkimuksia ei ole tiedossa. Ampumaratatoimintaa on esitelty seuraavissa kappaleissa. 2.5.3 Yleistä ampumaradan riskeistä Ampumaradoilla ammutuista hauleista ja luodeista kertyy ajan mittaan maaperään lyijyä ja muita haitallisia aineita, jotka ovat riski sekä vedenottamoille että ympäröivälle asutukselle. Ympäristölle haitallisin ampumalaji on haulikkoammunta, jossa ammutaan lentäviä savikiekkoja. Haulit sisältävät lyijyn lisäksi pieniä määriä antimonia ja arseenia sekä kuparia, sinkkiä ja nikkeliä. Ammunnassa haulit saattavat levitä yli 10 hehtaarin alueelle. Kivääri- ja pistooliammunnassa luodit kasaantuvat maalitaulujen taustapenkkaan. Luotien iskeytyminen taustavalliin ja rinnettä alas valuva sadevesi aiheuttavat maa-aineksen ja siinä olevien luotien valumista vallin alaosaan. Raskasmetallipitoinen maa-aineskerros voi rinteen alaosassa olla siten metrinkin paksuinen. Merkittävimmät maaperään joutuvat haitta-aineet ovat lyijy, kupari, sinkki, nikkeli ja antimoni. Lyijy ja muut haitta-aineet voivat kulkeutua sade- ja maaveden mukana. Myös mm. maaperän pharvo vaikuttaa lyijyn liukenemiseen ja kulkeutumiseen. (Neuvonen, 2004 ja viitteet siinä) 2.5.4 Vihtakankaan ampumarata Vihtakankaan ampumarata on aloittanut toimintansa vuonna 1967. Ampumarata sijaitsee ulkona ja käsittää kaksi kivääri- ja haulikkorataa sekä pistooliradan. Ampumarata-alue on kokonaisuudessaan pohjavesialueella ja sen varsinaisella muodostumisalueella. Ampumarata jää vedenottamon lähisuoja-alueen sisälle. Vedenottamon kiinteistö ja kaivo 1 sijaitsevat kivääriradan laukaisupaikan vieressä. (Kuva 4.) Kaksi muuta kaivoa sijaitsevat siten, että toinen sijaitsee pistooliradasta 290 metriä ja toinen 460 metriä pohjoiseen. Ampumaradalla ammutaan harjoitusammuntoja sekä ampumakokeita. Kaksi vierekkäistä haulikkorataa (H1 ja H2) sekä kaksi vierekkäistä kiväärirataa (K1 ja K2) on otettu käyttöön vuonna 1967 ja pistoolirata vuonna 1969. Ratojen käyttö ajoittuu enimmäkseen kesäkauteen, koska talvella tietä ampumarata-alueelle ei aurata. Ampumarata on kaikkien yleisesti käytettävissä ampumaharjoittelua varten sen aukioloaikoina. Vihtakankaan ampumaradan maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty vuonna 2000 valmistuneessa Suomen IP-Tekniikka Oy:n laatimassa maaperäselvityksessä. Ramboll Finland Oy on laatinut lisäselvityksen maaperä- ja pohjavesiolosuhteista vuonna 2012, jolla on pyritty täydentämään Suomen IP-Tekniikan laatimaa maaperätutkimusta. Selvityksissä on todettu, että haulikkoratojen pintamaassa ja kivääri- ja pistooliratojen taustavallien pintaosissa on korkeita lyijypitoisuuksia. Lyijy on kuitenkin kiinnittynyt maaperän humuskerrokseen eikä pilaantumista ole toistaiseksi aiheutunut syvemmälle. Myöskään alueen pinta- tai pohjavesissä ei toistaiseksi ole havaittavissa ampumatoiminnan vaikutuksia. Riski pohjaveden pilaantumiseksi pitkällä aikavälillä on kuitenkin olemassa. Vihtakankaan ampumaratatoiminnan ympäristölupaprosessi on kesken. Ympäristölupa tulee säätelemään radan toimintaa ja ottamaan kantaa siihen, millaisilla kunnostus- ja suojaustoimenpiteillä pohjaveteen liittyvä pilaantumisriski sekä vesihuollolle aiheutuva uhka on hallittavissa.

Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 13 Kuva 4. Vihtakankaan ampumarata-aluetta. Keskellä toisen kivääriradan ampumakoppi ja oikealla vedenottamorakennus (kuva: Petteri Ahonen) 2.6 Vedenhankinta 2.6.1 Vedenottolupa ja tarkkailuohjelma Korpilahden Vesi Oy on saanut Itä-Suomen vesioikeudelta luvan 23.11.1972 (89/Ym/72) pohjaveden ottamon tekemiseen ampumarata-alueelle ja oikeuden ottaa pohjavettä ottamosta (kaivo I, kartta 1.) Korpilahden kylän vedentarpeen tyydyttämiseksi keskimäärin 500 m 3 /vrk. Luvassa on määrätty myös ottamon suoja-alueesta. Suoja-alueen muodostavat lähisuoja-alue ja kaukosuojaalue. Suoja-alueelle on annettu määräyksiä suojatoimenpiteistä ja kielletyistä toiminnoista. Pohjavedenottamon käyttöä on laajennettu Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä 14.5.1981 (55/Ym I/81) niin, että Korpilahden Vesi Oy:llä on oikeus ottaa ottamosta pohjavettä 1000 m 3 /vrk kuukausikeskiarvona laskettuna. Päätöksen saatua lainvoiman on vesioikeuden päätös N:o 89/Ym/72 lakannut olemasta voimassa. Kun päätös 89/Ym/72 on lakannut olemasta voimassa, suoja-aluepäätöksen voimassaolo on jäänyt tulkinnanvaraiseksi. Suoja-aluepäätöksen voimassaolo ratkaistaan ampumaradan ympäristölupapäätöksen yhteydessä. Päätöksessä (55/YmI/81) on määräyksiä muun muassa veden mittaamisesta, pohjaveden korkeuden tarkkailusta ja tarkkailuohjelman esittämisestä. Korpilahden kunta on saanut Itä-Suomen vesioikeudelta luvan (1994/187 (Hn)) Vihtakankaan II pohjavedenottamon rakentamiseen (kaivo 2., kartta 1) ja pohjaveden ottamiseen siitä 500 m 3 /d. Pohjaveden ottamo oli tarpeen Korpilahden kirkonkylän veden saannin turvaamiseksi, koska Vihtakangas I ottamon antoisuus ei ollut ollut riittävä. Keski-Suomen ympäristökeskus on hyväksynyt Korpilahden kunnan ehdottaman tarkkailuohjelman 23.3.1995. Sen mukaan muun muassa ottamoilta pumpattuja vesimääriä kirjataan ylös kahdesti kuukaudessa, pohjaveden pinnan korkeutta tarkkaillaan havaintoputkista ja pohjaveden laatua seurataan vedenottamolla. Tarkkailutulokset toimitetaan Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kaksi kertaa vuodessa. Kaivolle III (kartta 1.) ei ole haettu erillistä lupaa, koska kokonaisvedenottomäärä alueelta ei kaivon rakentamisen myötä ole kasvanut.

14 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2.6.2 Vihtakankaan vedenottamo, raakaveden laatu ja pumpatut vesimäärät Korpilahden kirkonkylän asukkaat ja osa haja-asutusalueen asukkaista saa käyttövetensä Vihtakankaan vedenottamolta. Haja-asutusalueen asukkaista Vihtakankaalta vetensä saa Moksin, Kärkisen, Etelä-Korpilahden, Hyrkkölän ja Oittilan vesiosuuskuntien asiakkaat. Vedenottamon tuotantohäiriöissä tai esimerkiksi pohjaveden pilaantumistapauksessa Korpilahdella ei ole tiedossa toista pohjavesialuetta, jolla vesihuolto pystyttäisiin varmistamaan. Korpilahdelle ei myöskään ole rakennettu yhdysvesijohtoa, jonka kautta pystyttäisiin tarvittaessa syöttämään vettä muualta. Vedenottamolla on käytössä kolme kaivoa. Vedenottamo I:n kuilukaivo on tehty vuonna 1972. Vedenottamo II:n siiviläputkikaivo on tehty kesällä 1995. Kaivo III on rakennettu vuonna 2006 ja myös se on siiviläputkikaivo. Vedenottamon pohjaveden laatu on hyvä. Vesi on hieman hapanta ja pehmeää. Veden alkaliteetti on alhainen ja näin ollen vesi voisi käsittelemättömänä olla putkia syövyttävää. Kloridipitoisuus on luonnollisella tasolla. Kaivojen 2 ja 3 vesi on lähes raudatonta ja mangaanitonta. Pohjaveden laadussa ei näy merkkejä haitallisista ympäristövaikutteista. Taulukossa 2. on esitelty joitakin pohjaveden laadun kannalta tärkeitä ominaisuuksia. Taulukossa on esitetty jokaisen ominaisuuden kohdalta saaduista tuloksista pienin ja suurin. Tulokset on saatu vuosina 2011-2013. Taulukko 2. Vihtakankaan vedenottamon pohjaveden ominaisuuksia Kaivo 1 Kaivo 2 Kaivo 3 ph 6,3-6,5 6,2-6,5 6,3-6,4 sameus (FNU) 1,41-4,64 0,09 0,18 0,07 0,09 sähkönjohtavuus(ms/m) 4,6 5,6 3,4 4,9 4,2 4,5 happi (mg/l) 4,8 7,4 6,7 8,2 7,8 9,2 kloridi (mg/l) 1,9 3,6 0 1,7 0 1,1 kovuus (mmol/l) 0,12 0,16 0,08 0,1 0,11 0,14 alkaliteetti (mmol/l) 0,32 0,35 0,26 0,38 0,3 0,33 rauta (mg/l) 0,29 1,385 0,008 0,013 0,000 0,011 mangaani (mg/l) 0,034 0,079 0,000 0,005 0,000 0,008 Vedenottamolta vesi johdetaan kirkonkylällä sijaitsevalle vedenkäsittelylaitokselle, jossa vesi alkaloidaan, UV-desinfioidaan ja kloorataan. Tämän jälkeen vesi johdetaan ylävesisäiliön kautta kulutukseen. Moksin vesiosuuskunnalle vesi johdetaan suoraan kaivosta II. Vesiosuuskunta vastaa itse veden käsittelystä. Vuonna 2011 kaivosta 1. on pumpattu keskimäärin n. 348 m 3 /d, kaivo 2:sta 107 m 3 /d ja kaivo 3:sta 47 m 3 /d. Kaivojen I ja II vedenottotietoja vuosilta 2006-2010 on esitelty kuvissa 5. ja 6.

Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 15 500 450 400 350 300 m 3 /d 250 200 150 100 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi Kuva 5. Vihtakankaan kaivo I:n vedenottomääriä vuosilta 2006 2010 (vesioikeuden raja 1000 m 3 /d). Loppuvuoden 2008 tietoja ei ollut saatavilla. 500 450 400 350 300 m 3 /d 250 200 150 100 50 0 2006 2007 2008 2009 2010 Vuosi Kuva 6. Vihtakankaan kaivo II:n vedenottomääriä vuosilta 2006 2010. (vesioikeuden raja 500 m 3 /d). Loppuvuoden 2008 tietoja ei ollut saatavilla.

16 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 2.7.1 Maatalous 2.7 Yritystoiminta Maaperä- ja pohjavesiolosuhteista riippuen sekä peltoviljely että karjatalous voivat pilata pohjavettä. Yleisin maataloudesta pohjavesille aiheutuva haitta on nitraattipitoisuuden kasvaminen. Nitraattipitoisuuden lisäksi bakteerit, virukset ja torjunta-aineet voivat pilata pohjavettä. Vihtakankaan pohjavesialueella sijaitsee pieni karjatila, jonka aiheuttama riski pohjavedelle arvioidaan pieneksi. Peltoa pohjavesialueen pinta-alasta on muutamia prosentteja. Kaikki pellot sijaitsevat pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella (kartta 2.). Viljelijöille on tiedotettu että, virtsan, puristenesteen liete- ja kuivalannan levitys on alueella kielletty. 2.7.2 Metsätalous Suurin osa Vihtakankaan pohjavesialueesta on metsää. Metsänhoidollisilla toimenpiteillä voi olla vaikutusta pohjaveden laatuun ja/tai määrään. Hakkuiden on todettu tutkimuksissa aiheuttavan nitraattipitoisuuden kohoamista. Karkearakeisilla mailla pohjaveden pinnan korkeus voi hakkuiden seurauksena nousta sadeveden imeytymisen ja haihduntaolojen muutosten seurauksena. Paineellisen pohjaveden alueilla maanmuokkaus voi aiheuttaa pohjaveden purkautumisriskin. Metsätyökoneista voi vuotaa öljyä maaperään tai kasvinsuojeluaineet voivat kulkeutua pohjaveteen. (Joensuu ym. 2012 ja viitteet siinä) 3 Määräykset ja toimenpidesuositukset pohjavedelle riskiä aiheuttaville toiminnoille Kun toimitaan pohjavesialueella, tulee toiminnassa aina huomioida ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto (YSL 8 ) ja vesilain pohjaveden muuttamiskielto. Seuraavissa kappaleissa on kerrottu alueella voimassa olevista määräyksistä ja suojelusuunnitelman yhteydessä laadituista toimenpidesuosituksista. Määräykset ovat luonteeltaan velvoittavia ja niitä tulee noudattaa. Toimenpidesuositukset ovat nimensä mukaan suosituksia, joita olisi hyvä noudattaa, jotta pohjaveden likaantumisen riski olisi mahdollisimman pieni. Jotta suositukset olisi helpompi erottaa määräyksistä, ne on kursivoitu. Kaikille toiminnoille ei ole esitetty määräyksiä tai suosituksia. 3.1 Asutus 3.1.1 Viemäriin liittämättömiä kiinteistöjä koskevat määräykset Viemäriverkostojen ulkopuolisilla kiinteistöillä olevat käyttökuntoiset jätevesijärjestelmät tulee saattaa hajajätevesiasetuksen 209/2011 mukaisiksi viimeistään 15.3.2016 mennessä.

Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 17 3.1.2 Lämmitysjärjestelmät 3.1.2.1 Määräykset vaarallisten kemikaalien ja ongelmajätteiden varastoinnista Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräyksissä määräykset vaarallisten kemikaalien varastoinnista on jaoteltu yleisiin määräyksiin ja erityisiin määräyksiin. Yleiset määräykset ovat voimassa niin pohjavesialueilla kuin niiden ulkopuolella ja erityiset määräykset ovat voimassa pelkästään pohjavesialueilla. 3.1.2.2 Öljysäiliöitä koskevat suositukset Uusia öljysäiliöitä sekä niiden putkistoja ei tulisi sijoittaa maan alle tärkeällä pohjavesialueella. Säiliö voitaisiin sijoittaa maanpinnan tason alapuolelle rakennuksen kellaritiloihin, jos säiliö on kaksoisvaippasäiliö. Uusista öljysäiliöistä polttoneste tulisi johtaa polttimolle yksiputkijärjestelmällä tai muulla vastaavantasoisella tekniikalla. 3.1.2.3 Maalämpöä koskevat määräykset Maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraaminen ja maaperään tai vesistöön sijoitettavan lämmönkeruuputkiston asentaminen on muuttunut luvanvaraiseksi 1.5.2011. Toimenpidelupa vaaditaan silloin, kun rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdetaan tai uusitaan maalämpöä hyödyntäväksi, tai kun maalämpöä halutaan käyttää lisälämmön lähteenä. (Maankäyttöja rakennusasetus 895/1999, 11 luku, 62 ) Toimenpidelupaa haetaan Jyväskylän kaupungin rakennusvalvonnasta. Toimenpidelupa ei koske uudisrakentamista, sillä uuden rakennuksen lämmitysjärjestelmä ratkaistaan rakennusluvan yhteydessä. 3.1.2.4 Maalämpöä koskevat suositukset Myöntäessään toimenpidelupaa maalämpöjärjestelmän asentamiseen, vaihtamiseen tai uusimiseen Vihtakankaan pohjavesialueelle tai muille I-luokan pohjavesialueille, tulee rakennusvalvonnan pyytää asiasta lausunto/kommentti Keski-Suomen ELY-keskukselta. 3.1.3 Rakentaminen ja kaavoitus 3.1.3.1 Rakentamista koskevat määräykset Pohjavesialueella rakentamiseen ja pohjaveden huomioon ottamiseen rakentamisessa on annettu määräyksiä Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksessä.

18 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 3.2 Liikenne 3.2.1 Maastoliikennettä koskevat määräykset Maastoliikennelain (1710/1995) 30 :n mukaan moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan kilpailujen ja harjoitusten toistuvaan tai pysyvään järjestämiseen samassa maastossa on haettava sen lisäksi, mitä luvan- ja suostumuksenvaraisuudesta muualla laissa säädetään, kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lupa. 3.2.2 Maastoliikennettä koskevat suositukset Niille maanomistajille, joiden mailla maastoliikennettä on havaittu, suositellaan ajon kieltävien kylttien pystyttämistä ja/tai esteiden sijoittamista reiteille. Mikäli maastossa halutaan harjoitella toistuvasti tai pysyvästi, ohjataan hakemaan maastoliikennelain mukaista lupaa. 3.2.3 Teiden hoitoa koskevat suositukset Teiden liukkauden ja pölyämisen torjuntaan ei tulisi käyttää suolaamista kuin tieturvallisuuden kannalta ääritilanteissa. 3.3 Maa-ainesten otto Maa-ainesten ottamisesta on säädetty maa-aineslailla 555/1981 ja Valtioneuvoston asetuksella maaainesten ottamisesta 926/2005. Maa-aineslain mukaan maa-ainesten eli kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen pois kuljetettavaksi, paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi on oltava lupa. Lupa ei ole tarpeen, jos aineksia otetaan omaa kotitarvekäyttöä varten asumiseen tai maa- ja metsätalouteen. Käytön tulee liittyä rakentamiseen taikka kulkuyhteyksien kunnossapitoon. Kotitarveotosta on ilmoitettava ottamispaikan sijainti ja ottamisen laajuus silloin, jos ainesmäärä on yli 500 kiintokuutiometriä. 3.4 Maa- ja metsätalous 3.4.1 Maataloutta koskevat määräykset Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaan lietelannan, virtsan ja puristenesteen levitys on kielletty tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialuilla (I- ja IIluokka). Maatuva maatalousjäte, esim. pilaantunut säilörehu ja naatit, on käsiteltävä joko muokkaamalla peltoon, mädättämällä tai kompostoimalla asianmukaisesti taikka toimitettava luvanvaraiseen jätteenkäsittely- tai hyödyntämispaikkaan. Ylijäämäjuurekset tulee käsitellä muutoin kuin muokkaamalla peltoon. Lantapatteria ei saa sijoittaa pohjavesialueelle.

Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 19 Joidenkin kasvinsuojeluaineiden käyttö pohjavesialueilla (pohjavesialueluokat I ja II) on kielletty kokonaan tai käyttöä on rajoitettu. Käyttökielto tai rajoitus on merkitty myyntipäällyksen tekstiin. (Tukes, 2011) 3.4.2 Maataloutta koskevat suositukset Kuivalantaa ei tulisi levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalantaa voi levittää pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle keväällä, kun lanta mullataan mahdollisimman nopeasti ja voidaan varmistua siitä, että se ei aiheuta pohjaveden pilaantumisen vaaraa. 3.4.3 Metsätaloutta koskevat suositukset - Kemiallisia kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistua siitä, että ne soveltuvat pohjavesialueella käytettäväksi. - Metsätyökoneissa on oltava öljyntorjuntaa varten imeytyskalustoa. - Metsätyökoneita ei huolleta pohjavesialueella. - Alueella ei kuloteta. - Alueella toteutetaan vain kevennettyä maan muokkausta kuten laikutusta tai äestystä. - Kantoja ei korjata. - Ojia ei perata eikä uusia ojia kaiveta. - Alueella ei suoriteta lannoitusta. 3.5 Muuntamot 3.5.1 Muuntamoja koskevat suositukset Pohjavesialueelle ei tulisi rakentaa uusia suoja-altaattomia muuntamoita. Rakennettavat muuntamot pitäisi pyrkiä sijoittamaan pohjaveden varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle. Ensisijaisesti rakennettavien muuntamoiden tulisi olla puisto- tai kiinteistömuuntamoita. Olemassa olevat, mineraaliöljyä sisältävät muuntamot tulisi korvata Midel-öljyä sisältävillä pylväsmuuntamoilla tai puistomuuntamoilla, jotka on varustettu suoja-altaalla. Muuntamoiden vaihto tulisi toteuttaa siten, että muuntamoiden aiheuttama riski pohjavedelle arvioitaisiin ja vaihtaminen aloitettaisiin pohjavedelle eniten riskiä aiheuttavista muuntamoista. 4 Varautuminen kriisitilanteisiin ja toimenpiteet vahinkotapauksissa 4.1 Vesihuoltolaitoksen valmiussuunnitelma Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta on laatinut ja ylläpitää varautumissuunnitelmaa, joka on osa kaupungin valmiussuunnittelua. Varautumissuunnitelman pääpaino on toiminnan jatkuvuuden turvaamisessa eriasteisissa poikkeustilanteissa ja se koskee koko vesihuoltolaitostoimintaa. Lisäksi

20 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma on laadittu erillisiä riskitarkasteluja. Suunnitelma päivitetään vuosittain ja siihen tarvittaessa tehtävistä muutoksista tiedotetaan kaupungin varautumissuunnitelmasta vastaaville henkilöille, pelastuslaitokselle, ympäristöterveysosastolle sekä Jyväskylän Energia Oy:n varallaolosta vastaaville ja poikkeusolojen organisaation toimijoille. 4.2 Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelma Keski-Suomen pelastuslaitoksella on öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma 2012 2016, jossa käsitellään mm. keskeisiä toimintaohjeita ja öljyntorjuntaan käytettävää kalustoa (Pylkkänen, 2013) 5 Toimenpideohjelma Taulukossa 3. on esitetty riskitoimintojen ja toimenpidesuositusten pohjalta laadittu toimenpideohjelma Vihtakankaan pohjavesialueelle, jossa on määritetty tehtävä toimenpide, toteuttaja ja toteutuksen aikataulu. Taulukko 3. Toimenpideohjelma Vihtakankaan pohjavesialueelle Toimenpide Toteuttaja Toteutuksen aikataulu Yleiskaavassa huomioidaan pohjavedensuojelu kaavamääräyksissä Kaavoitus/Ympäristönsuojelu Yleiskaavan laatimisen yhteydessä Tiedotus vedenottamon läheisyydessä metsää omistaville metsänhoitoa koskevista Ympäristönsuojelu Huhtikuu 2013 toimenpidesuosituksista. Mineraaliöljyllä toimiva muuntamo vaihdetaan Midel-öjyä sisältäväksi muuntamoksi tai puistomuuntamoksi Ampuradan vaikutusten seuranta ja pilaantuneen maaperän puhdistaminen Maastossa moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla tapahtuvaan liikkumiseen puuttuminen. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät tulee korjata siten, että ne täyttävät ympäristönsuojelumääräysten vaatimukset. Mahdolliseen maa-ainesten kotitarveottoon liittyvä ohjaus Elenia Oy Toiminnanharjoittaja Ympäristönsuojelu tiedottaa maanomistajia suositeltavista toimenpiteistä Kiinteistönomistaja Ympäristönsuojelu Toiminnanharjoittajan tavoitteiden mukaisesti Sen jälkeen kun käynnissä oleva ympäristölupaprosessi on viety läpi. 2013 15.3.2016 mennessä, ellei aiemmin todeta ympäristön pilaantumisen vaaraa Tarvittaessa mikäli kotitarveottoa ilmenee.

Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma 21 6 Suojelusuunnitelman seuranta Pohjavesialueen suojelusuunnitelma esitellään Jyväskylän rakennus- ja ympäristölautakunnalle ja lähetetään tiedoksi ohjausryhmälle. Suojelusuunnitelman toteuttamisen kannalta on tärkeää, että joka kolmas vuosi pidetään seurantaryhmän kanssa yhteiskokous suojelusuunnitelman nykytilasta, toimenpideohjelman toteutumisesta ja mahdollisista uusista alueeseen liittyvistä hankkeista. Seurantaryhmässä ovat edustettuina samat tahot kuin suojelusuunnitelman ohjausryhmässä. Seurantaryhmän koolle kutsuu Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö. 7 Lähdeluettelo Joensuu, Samuli., Hynninen, Pekka., Heikkinen, Kaisa., Tenhola, Tommi., Saari, Päivi., Kauppila, Maija., Leinonen, Antti., Ripatti, Hannu., Jämsén, Juha., Nilsson, Svante., Vuollekoski, Martti. 2012. Metsätalouden vesiensuojelu kouluttajan aineisto. Keski-Suomen liitto. 2009. Keski-Suomen maakuntakaava. Kaavakartta. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.keskisuomi.fi/filebank/11321-maka-kartta.pdf. Luettu 20.5.2013. Mandelin, Katri. 2009. Ympäristöystävällisten eristysnesteiden ominaisuudet ja käyttö, Diplomityö. Tampereen teknillinen yliopisto. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://webhotel2.tut.fi/units/set/opetus/pdf%20julkiset%20dtyot/mandelin_katri_julk.pdf. Luettu 20.5.2013. Manerus, Tuija. 2009. Selvitys kiinteistöjen jätevesien käsittelystä Korpilahden pohjavesialueilla. Neuvonen, Inkeri. 2004. Maaperän pilaantuminen Kainuussa. Kartoitus- ja selvityshanke 2003-2004. Alueelliset ympäristöjulkaisut 366. Kainuun ympäristökeskus. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=28032&lan=fi. Luettu 3.4.2013 Remes, Paula., Valta, Helena. 2007. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Peltosalmi-Ohenmäki, Honkalampi ja Haminamäki-Humppi. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 1 / 2007. Saatavilla www-muodossa http://www.environment.fi/download.asp?contentid=64490&lan=fi. Luettu 20.5.2013 Rintala, Jari., Hyvärinen, Vesa., Illmer, Kari., Nylander, Esko., Pulkkinen, Pekka., Rantala, Pasi., Siiro, Petri. 2007. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä taustaselvitys. Saatavilla www-muodossa osoitteessa http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=64783&lan=fi. Luettu 20.5.2013. Tukes, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto. 2011. Pohjavesirajoitus. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.tukes.fi/fi/toimialat/kemikaalit-biosidit-ja- kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineet/ymparistorajoitukset- /Pohjavesirajoitus/#Pohjavesialueilla%20sallitut%20valmisteet. Luettu 20.5.2013. Uurtamo, Juha. 2011. Maalämmön hyödyntäminen ja sen riskit pohjavesialueella. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.lahti.fi/www/images.nsf/files/af0f884e43d8169ac22578af002eb3bd/$file/opinn %C3%A4ytety%C3%B6%20Uurtamo.pdf. Luettu 20.5.2013

22 Vihtakankaan pohjavesialueen suojelusuunnitelma Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 2010. Maa-ainesten oton nykytila ja kunnostustarve pohjavesialueilla. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.ely- keskus.fi/fi/elykeskukset/varsinaissuomenely/ajankohtaista/julkaisut/documents/varsinais- Suomen%20ELYn%20julkaisuja%202010/2_2010%20Johdanto%20Aineisto%20L%C3%A4hteet %20Kuvailulehdet.pdf. Luettu 16.5.2013. Valtion ympäristöhallinto. 2011. Asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Saatavilla www-muodossa osoitteessa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=23665&lan=fi. Luettu 20.5.2013. Keskustelut, sähköpostiviestit, kirjeet ja muistiot Laavisto, Marja. Aluevastaava. Keski-Suomen ELY-keskus. Sähköpostiviesti 15.4.2013. Perosvuo, Asta. Tiestötievastaava. Keski-Suomen ELY-keskus. Sähköpostiviestit 15. ja 18.4.2013. Tuomas, Pylkkänen. Palotarkastaja. Keski-Suomen pelastuslaitos. Sähköpostiviesti 8.2.2013. Toijala, Henri. Suunnitteluinsinööri. Elenia Oy. Sähköpostiviesti 22.1.2013. Virtanen, Julia. Aluearkkitehti. Jyväskylän kaupunki. Sähköpostiviesti 8.4.2013

Kartta 1. Vihtakankaan pohjavesialuekartta

Kartta 2. Vihtakankaan pohjavesialueen riskikohteita 1. muuntamo 2.peltoa 3. vanha kaatopaikka 4. ampumarata-alue 5. moottoriajoneuvoilla liikuttu maastossa 6. lammikoita