Kylä välittää vuosiraportti 2011

Kylä välittää vuosiraportti 2011 1

Kylä välittää vuosiraportti 2011 2 1 TOTEUTTAJAN TIEDOT Päätoteuttaja: Päijät-Hämeen koulutuskonserni KY Koulutuskeskus Salpaus (Y-tunnus 0993644-6) Yhteyshenkilö: Liisa Helanto, projektipäällikkö, kyläasiamies Hanketta toteuttavat seuraavat yhdistykset oman hankesuunnitelmansa mukaisesti: Päijät-Hämeen kylät ry (Y-tunnus 1456636-3) Yhteyshenkilö: Hannu Markkanen, puheenjohtaja Varsinais-Suomen Kylät ry Egentliga Finlands Byar r.f. (Y-tunnus1725255-4) Yhteyshenkilö: Tauno Linkoranta, kyläasiamies Västnylands Byar r.f. Länsi-Uudenmaan Kylät ry (Y-tunnus 1709446-1) Yhteyshenkilö: Pirkko Kaskinen, kyläasiamies Hämeen Kylät ry (Y-tunnus 1581389-9) Yhteyshenkilö: Elina Leppänen, kyläasiamies 2 HANKKEEN NIMI JA HANKETUNNUS Kylä välittää, hankenumero 6007, Dnro 464/3570-2009 3 HANKKEEN TOTEUTUSAIKA Hankeen toteutusaika on 3.3.2009 31.12.2012. 4 YHTEENVETO HANKKEESTA Hankkeessa kehitetään paikallisdemokratiaa kuntaliitosalueilla ja muiden kuntien lähidemokratiajärjestelyissä. 12 kunnassa kylät ja paikalliset yhdistykset ovat toteuttamassa lähidemokratiamallia. Lisäksi kehitetään kyläsuunnitelmien toiminnallisuutta ja vaikuttavuutta. Luodaan neljä maakunnallista paikallistoimintaohjelmaa, johon kuhunkin sitoutuu 10 maakuntatason yhdistystä sekä kolme aluetason viranomaista tai muuta toimijaa. Ohjelmilla luodaan maakunta ja paikallistason hankkeita. 5 RAPORTTI 5.1 HANKKEEN TAVOITTEET 5.1.1 YLEISET TAVOITTEET Hankesuunnitelmassa määritellyt yleiset tavoitteet ovat: parantaa kylien ja kyläläisten hajaasutusalueilla ja taajamissa tiedollisia ja taidollisia valmiuksia. Päämääränä on maaseudun kehittäminen laadukkaaksi ja vetovoimaiseksi asuin-, työ-, yrittämis- ja vapaa-ajanympäristöksi. Hankkeella lisätään asukkaiden kansalaistoimintavalmiuksia ja parhaimmillaan myös yrittämisen ja työllistymisen mahdollisuuksia. Kansalaisvaikuttamisessa tulee paneutua lähiyhteisöjen, kuten kylien, vaikutusmahdollisuuksiin yksilöiden vaikutusmahdollisuuksien rinnalla. Alueiden välisenä hankkeena Kylä välittää -hanke tuo oppimisen, uusien ideoiden, verkostojen ja hyvien käytäntöjen kautta lisäarvoa paikalliselle kehittämistyölle maakunnissa. Hankkeen mallit ja

toiminta osallistuvat valtakunnalliseen keskusteluun kylän asemasta Paras -hankkeen mullistuksissa. 3 5.1.2 HANKKEEN YKSILÖIDYT TAVOITTEET 1. KYLÄ TOTEUTTAA LÄHIDEMOKRATIAA Kylätoiminnasta löytyy hyviä toimintamuotoja sovellettavaksi lähidemokratian tarpeisiin. Tavoitteena on, että kunnat lähtevät soveltamaan näistä parhaita käytäntöön. a. Kyläsuunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja kehittäminen Kyläsuunnittelussa kylän toimijat ja asukkaat määrittelevät kylänsä yhteiset tarpeet ja tavoitteet sekä konkreettisia toimenpiteitä lähivuosille. Hanke käynnistää kyläsuunnitteluprosesseja yhteistyössä kuntien kanssa niin, että kylistä tulee lähidemokratian aktiivisia toimijoita ja kyläsuunnitelmista lähidemokratian työkaluja. Hanke ohjaa ja edistää kyläsuunnitelmaprosesseja. Kyläsuunnitelmaprosessia pyritään keventämään ja soveltamaan uusia malleja, esim. taulukkomallista kevyttä kyläsuunnitelmaa Taulukkomuoto sopii myös kunnan kyläohjelmaan tai maakunnan paikallistoimintaohjelmaan. Tavoitteena on laatia 60 kyläsuunnitelmaa. b. Lähidemokratiajärjestelyihin osallistuminen Perustetaan, hyödynnetään ja kehitetään alueiden yhdistyksiä kokoavia foorumeita, kuten kylien neuvottelukuntia, aluetoimikuntia, kylä- ja kotiseutuneuvostoja jne. Yhdistysosaaminen ja kansalaisvaikuttaminen kulkevat monesti käsi kädessä. Tavoitteena on, että 12 kunnassa kylät ja paikalliset yhdistykset ovat aktiivisesti toteuttamassa lähidemokratiamallia ja että 12 kunnassa kyläsuunnitelmat huomioidaan kunnan suunnitteluprosessissa c. Ylimaakunnalliset toimenpiteet Maakuntien toimijat vaihtavat kokemuksiaan säännöllisesti ja hyviä käytäntöjä valtavirtaistetaan. Kylä- ja kuntayhteistyön erilaiset toimintamuodot tuodaan päättäjien tietoon. Määrällisiä tavoitteita on asetettu seuraavasti: 3 valtakunnallista seminaaria, 3 kotimaan opintoretkeä lähidemokratiamalleihin tutustumiseksi, 1 opintoretki Viroon (30-40 osallistujaa), teemana mm. kyläsuunnittelu ja aktiivinen paikallistoiminta, 2 ulkomaille suuntautuvaa asiantuntijamatkaa, joissa perehdytään kylä- ja yhteisösuunnitteluun ja osallistaviin menetelmiin. Wales, Itävalta-Saksa. Tämän osan tuloksena syntyy mm. vertailuselvitys kylätoiminnan ja kuntayhteistyön hyvistä toimintamuodoista sovellettavaksi lähidemokratian tarpeisiin. 2. MAAKUNNASSA KOOTAAN JA TOTEUTETAAN PAIKALLISTOIMINTAOHJELMA Hankkeessa laaditaan uudet, entistä laajavaikutteisemmat maakunnalliset ohjelmat. Tavoitteena on, että paikallistoiminta ottaa osaltaan vastuuta Paras-hankkeen haasteista, kuten maaseudun palveluaukoista. Palvelutarpeita tarkastellaan erityisesti sopimuksellisuuden kannalta. Ohjelmien teossa rakennetaan maakunnallisten / piiritason yhdistysten yhteistyötä tavoite- ja toimenpidetasolla sekä aktivoidaan paikallistasoa eli kyliä ja yhdistyksiä osallistumaan ja miettimään omia tavoitteitaan ja toimintaansa. Ohjelmat tulevat olemaan yhdistystoiminnan maakunnallisia strategioita paikallisen vastuunoton lisäämiseksi. Keskeisenä kysymyksenä ovat maaseudun palvelut yhdistysten näkökulmasta.

Ohjelmien laatiminen tapahtuu osallistavina prosesseina samanaikaisesti hankkeen maakunnissa niin, että prosessien suunnittelussa ja käytännön toimissa voidaan vaihtaa osaamista ja kokemuksia. Määrälliset tavoitteet osiolle: - 4 maakunnallista paikallistoimintaohjelmaa - 10 maakunta- / piiritason yhdistystä tai järjestöä osallistuu kunkin ohjelman laatimiseen ja ottaa vastuuta toimenpiteistä - 3 aluetason viranomaista tai muuta toimijaa osallistuu kunkin ohjelman laatimiseen ja ottaa vastuuta toimenpiteistä - 24 kärkihanketta ohjelman toteuttamiseksi - 24 paikallistason hanketta ohjelman toteuttamiseksi - 35 maakunnallista- /seudullista paikallistoimintaseminaaria - 240 kylä-, kunta- tai asiakohtaisia aktivointi-, ohjaus- tai yhteistyökäyntiä & keskustelu- tai teematilaisuutta - 20 messu-, markkina- tai yleisötilaisuusosallistumista osastolla tai ohjelmalla 4 5.2 HANKKEEN TOTEUTUS 5.2.1 Toteutuksen organisointi ja resurssit vuonna 2011 Hankkeessa toimii neljä kokoaikaista kyläasiamiestä ja yksi projektisihteeri 50 %:n työpanoksella. Projektin johtaja on Koulutuskeskus Salpauksen aikuiskoulutuksen johtaja Iiris Pakkanen. Projektin taloushallinnosta vastaa Päijät-Hämeen Koulutuskonsernin liikelaitosten yhteiset hallintopalvelut. Lisäksi Kanta-Hämeessä on ollut käytössä toimistotöihin sekä paikallistoimintaohjelman toteuttamista liittyen lisäresursseja (kolme eri henkilöä osa-aikaisesti). Näistä ei ole tullut hankkeelle kustannuksia. 5.2.2 Toteutetut toimenpiteet 1. Kylä toteuttaa lähidemokratiaa a. Kyläsuunnittelun edistäminen, ohjaaminen ja kehittäminen Kyläsuunnitteluprosesseja on suunniteltu/ käynnistetty yhteensä 19 kylässä ja 4 kaupunginosassa (Forssassa ja Lahdessa). Suunnittelualueina on usein suurempi kokonaisuus kuin yksittäinen kylä. Kyläsuunnitelmia valmistui 5 kpl. Päijät-Hämeessä kunnallisten kyläohjelmien päivitystarvetta on pohdittu palavereissa Kärkölässä, Hartolassa ja Asikkalassa. Koko kunnan kattavan ohjelman sijaan järkeväksi suunnittelualueeksi voisi muodostua Länsi-Asikkala tai Itä-Hartola. Tällöin kuitenkin jokaisen yksittäisen kylän vahvuudet tulee selvittää ensin ja sitten vasta pohtia yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä. Itä- Hartolasta ensimmäisenä mukaan ehti Koitin kylä. Orimattilan maaseutukaupungissa tehdään yhtä aikaa 7 kyläsuunnitelmaa. Kanta-Hämeessä päätettiin uudistaa Forssan Koijärven alueen omaohjelma, joka tulee sisältämään yhteisen omaohjelman lisäksi 4 kyläsuunnitelmaa. Kiinnostusta oli myös kolmessa kaupunginosassa, joista yksi toteutettiinkin v. 2011. Kestävä kylä -menetelmää tullaan käyttämään Koijärven kyläsuunnittelussa ja Alvettulassa (Hämeenlinna). Uudellamaalla Lohjan alueella suunnitellaan mittavaa hanketta, jossa tehtäisiin Kestävä kylä - menetelmää käyttäen kyläsuunnitelma kaikkiin halukkaisiin alueen kyliin. Karjalohjan kyläsuunnitteluhanke päätettiin siirtää osaksi Lohjan hanketta, koska kuntaliitos liittää Karjalohjan Lohjaan vuoden 2013 alussa. Ruotsinkylän kaksikielinen kyläsuunnitelma valmistui, ja sen julkistamista juhlittiin näyttävästi.

Varsinais-Suomessa ensimmäiset kyläkaava -tyyppiset kyläsuunnitelmat valmistuvat vuoden 2012 alussa Salon Halikon Hajalaan ja Someron Häntälään. Turun AMK:n kanssa on suunniteltu yhdessä Kustavin Salminiitun kylän kehittämistä kestävän kylän esimerkkikyläksi ja aiheeseen liittyen mallin levittämistä Itämerikylät hankkeella. 5 Kyläsuunnitteluun liittyvät ylimaakunnalliset toimenpiteet Walesin opintomatka Matka Walesin Pembrokeshireen tehtiin 14. - 18.6.2011. Vierailun ohjelman suunnitteli ja toteutti kyläasiamiesten toiveiden pohjalta paikallinen toimintaryhmä PLANED (Pembrokeshire Local Action Network for Enterprise and Development). Tavoitteena oli saada lisää tietoa kestävän kehityksen kyläsuunnittelusta ja siihen liittyvästä Sustainable Tool -korttimetodista. Kokemus korttien käytöstä on, että ne avaavat keskustelua ja laajentavat perspektiiviä. Samoin kortit helpottavat hiljaisempien ihmisten mielipiteen esittämistä, ja ne johdattavat usein tarpeelliseen arvokeskusteluun. Kylän asettaminen osaksi laajempaa kokonaisuutta helpottaa myös PLANEDin työntekijöiden roolia, sillä keskustelun myötä pelko siitä, että ulkopuoliset vetäjät yrittäisivät läpi omia kehittämisideoitaan, yleensä hälvenee. Korttien osuus on PLANEDin kestävän kehityksen kyläsuunnitteluprosessin kokonaisuudessa noin 2/3. Prosessissa käydään läpi myös eri tavoin muun muassa arjen sujuvuutta; työmatkoja, osaamista, paikallista yrittäjyyttä. Kestävä kehitys ei useinkaan näy lopullisissa kyläsuunnitelmissa muuten kuin rivien välissä, laajemmassa ajatusmaailmassa. Kestävä kylä -metodi Suomeen Sustainable Tool -metodin on kääntänyt ja Suomen oloihin soveltanut opinnäytetyönään Siina Hara Hämeen ammattikorkeakoulusta. Kyläasiamiehet ovat ohjanneet työtä, testanneet pelikortteja ja kirjoittaneet kyläsuunnittelun prosessin opaskirjaan. Menetelmän nimeksi vakiintui Kestävä kylä -suunnittelukortit ja Opaskirja kyläsuunnittelijoille. Menetelmää esiteltiin valtakunnallisilla kylätoimijoiden neuvottelupäivillä joulukuussa Riihimäellä. Tällöin avautui myös wiki-sivusto, http://kestavakyla.wikispaces.com/, josta löytyy sekä kortit, että opaskirja. Tavoitteena on, että menetelmää testaavat toimijat voivat sivuston kautta vaihtaa kokemuksia ja näin kehittää korttien soveltuvuutta erilaisiin suunnittelutilanteisiin. Kyläsuunnittelusivustolta löytyvät myös hankkeen valtakunnallisissa seminaareissa esitelty aineisto. Pelikorttien painos mitoitettiin niin, että jokaista opaskirjaa kohden tulee kaksi sarjaa kortteja. Opaskirjasta ei haluttu vielä paperiversiota, sillä menetelmän kokeilu ja kehittely on vielä kesken. Kevääseen 2012 mennessä on varmasti saatu sen verran kokemuksia, että opas voidaan julkaista kierrevihkona. Menetelmää testataan kaikissa neljässä maakunnassa talven 2011-2012 aikana. b. Lähidemokratiajärjestelyihin osallistuminen Hankkeessa on tavoitteena perustaa, hyödyntää ja kehittää alueiden yhdistyksiä kokoavia foorumeita, kuten kylien neuvottelukuntia, aluetoimikuntia, kylä- ja kotiseutuneuvostoja jne. Tällä kertaa esimerkit ovat Varsinais-Suomesta:

Maskun kunnassa toimii kylä- ja kotiseututoimijoiden yhteinen foorumi Kylästyneet, joka kokoaa yhteen Maskun ja siihen liittyneiden Lemun ja Askaisten entisten kuntien kylä- ja kotiseutuyhdistyksiä yhteen. Yhdistysten yhteistoiminta toimi yhtenä pontimena siihen, että Maskun kunnasta tuli aloite tehdä Maskuun kunnallinen järjestöstrategia. Tämä aloitettiin syyskuussa 2011 ja siinä on nyt toteutettu webropol-kyselyt kunnan yhdistyksille ja luottamushenkilöille, samoin on haastateltu sekä kunnan että seurakunnan viranhaltijoita ja yhdistyksiä. Maskun järjestöstrategia valmistunee helmi-maaliskuussa 2012 ja siitä toivotaan uutta työkalua 3. sektorin ja kunnan yhteistyön ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Sauvon kunnassa lähdetään todennäköisesti vastaavanlaisen ohjelman kirjoittamiseen vuoden 2012 puolella. 6 Pöytyällä käynnistyi kylien neuvottelukunta ja vastaavanlaisen elimen perustamista on vuonna 2011 valmisteltu myös Mynämäen kuntaan. Molemmissa toimissa on konsultoitu myös Kylä välittää hanketta, ja Mynämäessä kyläasiamies on osallistunut valmisteluihin enemmänkin. Alustavia yrityksiä kyläyhteistyön kehittämiseksi käytiin myös Pyhärannan kunnassa. Mm. seuraavissa tilaisuuksissa hanke on ollut järjestäjänä/ keskeisenä toimijana: Voimistuvat kylät ja järjestöt Hämeenlinnassa 8.- 9.4. Teemana oli mm. yhdistysten ja sotejärjestöjen yhteistyö ja rajapinnat palveluntuotannossa. Se järjestettiin yhteistyössä Hämeenlinnan seudun sote-järjestöyhteistyön kanssa. Lauantaina kokoontui Hämeenlinnan IV Kyläkäräjät, jonka teemat ovat myös paikallistoimintaohjelmassa keskeisiä.(kh) Yhteinen Tammelamme (KH) Kaupunginosasuunnitteluinfotilaisuus Forssan kaupunginosille (KH) Kanta-Hämeen kuntajohtajatapaaminen 18.10, jossa kylä- ja yhdistysnäkökulmaa tuotiin esiin. samalla luovuttaen lausuntopyyntö kunnille koskien Taloissa ja taajuuksilla - paikallistoimintaohjelmaa. (KH) Uudellamaalla toukokuussa Maakuntakaava puhuttaa -keskustelutilaisuus, joka antoi asukkaille mahdollisuuden kysyä ja esittää näkemyksiään maakuntakaavaluonnokseen liittyen. Se koettiin vuoropuhelun kannalta tärkeäksi tilaisuudeksi. (U) Valtakunnallinen LOKAALI -seminaari järjestettiin syyskuun alussa Raaseporissa. Lähidemokratia ja maaseudun kaavoitus olivat sielläkin vahvasti esillä mm. paneelissa, johon osallistuivat maakuntajohtaja ja kehittämisjohtaja Uudenmaan liitosta sekä kaksi SYTY:n edustajaa.(u) Lohjan kylät ry:n ja Lohjan kaupungin kuukausittaiset kyläpäällikkötilaisuudet toimivat hyvänä vuoropuhelu- ja vaikuttamiskanavana (U) Maaseutuvaikutusten arviointi Lohjalla, kuntaliitoksiin liittyvässä prosessissa.(u) Lähidemokratiaan liittyvät ylimaakunnalliset toimenpiteet Hankkeen kolmas valtakunnallinen seminaari: Kylä ja kunta samaan suuntaan suunnitellen, järjestettiin Salossa 8.- 9.2.2011. Seminaariin osallistui kaikkiaan 80 alan ammattilaista. Tilaisuuden tavoitteena oli pohtia mekanismia, miten kyläsuunnittelu kytketään osaksi kunta- /aluesuunnittelua ja laajemminkin aluevaikuttamista. Alustajina oli tutkijoita neljästä eri yliopistosta sekä Oene Krist het Bildtin kunnasta Alankomaista. Erityisasiantuntijat osallistuivat myös ryhmien toimintaan aktiivisesti. Lokakuussa Euroopan paikallisdemokratian viikolla (Local Demockracy Week) vierailtiin Kontulassa, jossa vuonna 2009 käynnistyi Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke. Projekti on kehittänyt lähidemokratiamallia Helsingin Mellunkylään (Kivikko-Kontula-Kurkimäki-Mellunmäki- Vesala). Tilaisuudessa kuultiin Demos Helsinki ajatushautomon raportin hankkeesta ja vastavuoroisesti osanottajat saivat meiltä tietoiskun kyläasiamiestoiminnasta ja ohjelmallisesta

kehittämisestä. Aihe kiinnosti erityisesti siksi, että Leader-toimintaa on luvassa myös kaupunkeihin ja tällöin kumppanuus eteläsuomalaisen maaseutualueen kanssa voisi olla hyödyllistä. 7 Kuntaliiton vetämän ALVA-verkoston kokouksessa joulukuussa saimme tietoa kuntauudistuksesta ja uuden kuntalain valmistelusta. Kyläasiamiesten suunnittelutapaamiset Kyläasiamiesten yhteisiä tapaamisia pidettiin 10 kertaa, aiheina mm. Kestävä kylä -metodin kehittely ja testaus, Walesin matkan järjestelyt ja palaute, seminaarien suunnittelu ja toteutus sekä hankkeen jatkoaikahakemus, raportointi ja maksatusasiat. Lisäksi kokeiltiin kaksi kertaa etäpalaveria Salpauksen Connect-pro -ohjelmistoa käyttäen. Kanta- ja Päijät-Hämeen asiamiehet ovat tavanneet myös kolme kertaa antaen vertaistukea paikallistoimintaohjelman sisältöön ja rakenteeseen liittyvissä kysymyksissä. 2. Maakunnassa kootaan ja toteutetaan paikallistoimintaohjelma Varsinais-Suomen Paikallisen kehittämisen ohjelma 2010-2015 Sujuva arjen maaseutu valmistui lokakuun lopussa vuonna 2010. Kylä välittää -hanke on Varsinais-Suomessa verkottanut toimijoita ja levittänyt osaltaan hyviä malleja paikallisesti. Käytännössä uusia avauksia on tehty mm. yhdistysten kuntatason yhteistyön käynnistämisessä (Sauvo, Lieto, Rusko, Paimio) ja kyläyhdistysten kuntatason yhteistapaamisissa (Mynämäki, Pyhäranta, Pöytyä). Hanke on ollut osaltaan verkottamassa kuntaliitoskuntien aluevaikuttamiselimiä keskenään ja edistämässä kokemusten vaihtoa yli rajojen. Varsinais-Suomen kylätoiminta sai valtakunnallista menestystä: Salon Teijon alue valittiin valtakunnalliseksi vuoden kyläksi, Someron Häntälän kylä vuoden kaupunginosaksi ja Pöytyän Mäkiäisten työväentalo Kotiseutuliiton vuoden korjausrakentamiskohteeksi. Taloissa ja taajuuksilla yhdessä vahvistamme paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä Kanta-Hämeen paikallistoimintaohjelma 2010-2015 valmistui, julkaistiin ja levitettiin yhdistyksille sekä kuntiin. Kokonaisuus on laaja hämäläisen yhdistyskentän ohjelma, jonka toteuttamiseen haastetaan toimijoita. Ohjelman avaukseksi järjestettiin Kimppakehu -kesäkilpailu hämäläisille yhdistyksille YLE Radio Hämeen kanssa. Ohjelman levittämisen yhteydessä syksyllä toteutettiin yhdistyskysely, johon vastasi 60 yhdistystä ja 198 henkilövastaajaa. Vaikka kysely oli työläs, toimi se samalla sisäänheittäjänä ohjelmatekstiin ja pakotti miettimään asioita vastaajayhdistyksen omalta kannalta. Kyselyn avulla ohjelma sai paljon näkyvyyttä. Ohjelman toteutus käynnistettiin marraskuussa seudullisilla yhdistystreffeillä. Tällöin esiteltiin pääteemojen mukaisia innostavia esimerkkejä Paikallisuuden luukut -esityksenä, josta muokattiin nettivideoksi adventtiajaksi. Tilaisuuksiin suunniteltiin ja painettiin Taloissa ja taajuuksilla - luonnoslehtiö ohjelman tiivistelmäksi. Se on jatkossakin monikäyttöinen erilaisissa työpajoissa. Kanta-Hämeen piiri- ja seututason avoimessa yhdistysyhteistyössä on mukana yhdistyksiä noin 30. Kylä välittää -hankkeen verkosto palkittiin hyvästä yhteistyöteosta Hämeen alueella. Tunnustuksen myönsi Häme Open Campus -verkosto, jonka koordinoijana on Hämeen liitto. Päijät-Hämeen paikallistoimintaohjelma rakennettiin arvoille ja asenteille. Yhden vision sijaan päädyttiin avaamaan useita tulevaisuuden ikkunoita. VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA -julkaisu valmistui toukokuun lopussa ja se postitettiin ennen kesää kuntiin, alueviranomaisille ja kylätoimijoille sekä muille yhteistyötahoille. Varsinainen julkistamistilaisuus oli kuitenkin vasta 15.8,

jolloin juhlittiin Päijät-Hämeen kylät ry:n 15-vuotisjuhlia. VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA -julkaisusta otettiin vielä marraskuussa lisäpainos ja sitä jaettiin kuntien valtuustojen jäsenille. Kuntakierros valtuustojen/ hallitusten kokouksiin on vielä kesken, samoin yhteydenotot alueviranomaisiin. Koska vuosi 2012 on suuri vaalivuosi, on ohjelman teemoja nostettava keskusteluun kaikilla tasoilla. 8 Uudellamaalla toteutettiin ohjelmatyön pohjaksi Metropolimaaseutututkimus laajana asukaskyselynä. Kyselyn sisältö ja muoto suunniteltiin ja toteutettiin yhteistyössä HAMK:n Kestävän kehityksen opintolinjan opiskelijoiden ja opettajien kanssa, samoin tulosten purku ja analysointi. Tutkimustuloksista koottiin julkaisu Metropolimaaseutu asukkaiden kokemana nykyhetki ja tulevaisuuden toiveet. Se painettiin suomenkielisenä syksyllä 2011. Teos käännettiin myös ruotsiksi, taitto- ja painotyö tehdään vuonna 2012. Maakunnallisen paikallistoimintaohjelman suunnittelu aloitettiin aluetiimin ja Länsi-Uudenmaan Kylät ry:n hanketyöryhmän kokouksissa. Paikallistoimintaohjelman tiedotukseen ja toteutukseen liittyviä seminaareja/ keskustelutilaisuuksia/ työpajoja (6 kpl) o o o o o o Kyläpäällikkötapaaminen Lahdesa (PH) Kalastaja-Eemelin verkottumispäivä Asikkalassa (PH) Jouluinen kylätapaaminen Lounais-Hämeessä, Murronkulma (KH) Yhdistystreffit Riihimäki (KH) Yhdistystreffit Hämeenlinna(KH) Taloissa ja taajuuksilla -julkaiseminen + Kimppakehu Elomessuilla (KH) Paikallistoimintaohjelmia toteutetaan hankkeiden kautta. Kyläasiamiehet ja Kylä välittää -hanke ovat keskeisessä roolissa hankevalmistelussa. Tavoitteena on käynnistää 24 kärkihanketta ja 24 paikallistason hanketta. Vuonna 2011 ovat käynnistyneet mm. seuraavat hankkeet: 1. Alueellisia kärkihankkeita (11 kpl) ALKU -esiselvityshanke (Luonnon ja kulttuuriympäristön vetovoimahanke)/ ProAgria Häme ry (PH) Maaseuturahoitus tutuksi/ Päijänne-Leader ry (PH, KH) Kalkkisten kylämatkailun kehittäminen/ Kalkkisten kyläyhdistys ry (PH) HALOO -hanke/ Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry (PH) Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä ESR- verkostohanke /Laurea, Hämeen Kylät ry jne.(kh) Viestejä Vanajavedeltä / Vanajavesikeskus (KH) Paikallinen aktivointi ja uusi yhteistyö / Silmu ry (U) 50+ / HUMAK ja SYTY (U) Osallisuus-hanke/Ruralia-instituutti (VS) Fokus på Åbolands byar/v-s Kylät ry (VS) 2. Paikallisia hankkeita (7 kpl) Yhteistyössä Vierumäki nousuun -hanke (PH) Yhteen hiileen / Sysmän kunta (PH) Mietoisten kunnantalo kunnantaloksi/mietoisten kirkonkylän kyläyhdistys (VS) Niemenkulman koulusta kyläkeskus/niemenkulman kyläyhdistys (VS)

Loikkaa leikkiin - juoksen jatulintarhaan/turku2011 & Maskun kunta ja paikalliset yhdistykset (VS) Maskun kunnan järjestöstrategia (VS) TASO- Nousiaisten omakotitalkkari projekti (VS) 9 5.2.3 Määrälliset tulokset Tulokset 31.12.2011 mennessä 9 kyläsuunnitelmaa, rinnakkaisprojekteissa 13 9 kunnassa kylät ja paikalliset yhdistykset ovat aktiivisesti toteuttamassa lähidemokratiamallia 5 kunnassa kyläsuunnitelmat huomioidaan kunnan suunnitteluprosessissa 34 maakunta- / piiritason yhdistystä tai järjestöä on ottanut vastuuta paikallistoimintaohjelma toimenpiteistä 50 aluetason viranomaista ja muuta toimijaa on osallistunut ohjelman laatimiseen ja ottaa vastuuta toimenpiteistä toimenpiteiden toteutuminen, 26 kärkihanketta, 21 paikallistason hankemallia 40 maakunnallista- /seudullista paikallistoimintaseminaaria 5.2.4 Kustannukset ja rahoitus Hankkeen kokonaiskustannukset vuonna 2011 ovat xxxxx euroa (toteuma xx%). 5.2.5 Tiedotus ja esittelymateriaali Hankkeen toiminnasta tiedotetaan maakuntien yhteenliittymien internet-sivuilla ja kyläkirjeillä, sekä sähköisenä, että paperilla. Uutena tiedotusmuotona on tullut Facebook, jota on kokeiltu Kanta- ja Päijät-Hämeessä. Tietoa toimijoille välittyy myös yhteistyötapaamisissa, työpajoissa ja seminaareissa. Sisäinen tiedotus maakuntien yhteenliittymien hallituksille, työryhmille ja aluetiimeille on säännöllistä, samoin yhteistyö ja tiedonvaihto hankkeen etenemisestä muiden maakuntien kanssa on ollut tiivistä. Esittelymateriaalina tuotettiin Päijät- ja Kanta-Hämeseen luonnoslehtiö/ohjelmatiivistelmä. Menetelmätyökaluksi painettiin Kestävä kylä -suunnittelukortit. Julkaisuja tuotettiin neljä: Taloissa ja taajuuksilla (Kanta-Hämeen paikallistoimintaohjelma), VIISI TULEVAISUUSIKKUNAA (Päijät-Hämeen paikallistoimintaohjelma), Metropolimaaseutu asukkaiden kokemana nykyhetki ja tulevaisuuden toiveet -tutkimus sekä Kestävä kylä - Opaskirja kyläsuunnittelijoille (nettijulkaisu) 5.2.6 Toteutuksen arviointi ja toteutusoletukset Kylä toteuttaa lähidemokratiaa tavoite on erittäin haastava, samalla kuitenkin yhä ajankohtaisempi. Keskeinen haaste toiminnassa on edelleen kuntien ja kylien välisen suhteen kehittäminen toimivaksi. Suurimmassa osassa kuntia kuilu on ammottava eikä kunnissa ole virkamiestä, jolla

selkeänä toimenkuvana olisivat 3. sektorin/kylien/maaseudun asiat. Vuoden 2011 hallitusohjelma ja sen tavoite muuttaa radikaalista kuntarakennetta tuovat uusia haasteita ennen muuta lähidemokratian ja palveluiden järjestämisessä. Toisaalta esimerkiksi Salossa on jo keskusteltu kuntaliitossopimuksessa määritellyt aluetoimikuntatoiminnan lakkauttamisesta heti kun sovittu siirtymäaika 2009-2013 päättyy. Tämä keskustelu kiihtyy vuoden 2012 aikana; jo nyt on esitetty aluetoimikuntien korvaamisesta kylien yhteenliittymällä.(vs, KH) 10 Kuntaliitokset ja maakuntakaavoitus mullistavat maaseudun rakennetta, aiheuttaen kylillä ja asukkaiden keskuudessa epätietoisuutta ja huoltakin, mutta myös toiveita. Niissä prosesseissa on voitu olla mukana etsimässä vaikuttamiskeinoja ja vuoropuhelumahdollisuuksia asukkaiden ja päätöksentekijöiden välille. Resurssit ovat kuitenkin rajalliset eikä nopeaa etenemistä voi Uudellamaalla odottaa. Tärkeintä onkin saada kylien ja yhdistysten oma väki innostumaan ja osallistumaan aktiivisesti oman elinympäristönsä kehittämiseen. Useat kyläyhteisöt ovat aktivoituneet, ja konkreettisiin toimiinkin on ryhdytty.(u, KH) Kylä välittää -hankkeella on ollut selvä tilaus Varsinais-Suomessa, sillä maakunnassa on tehty eniten kuntaliitoksia valtakunnan tasolla. Tämä on selvästi muuttanut myös kyläasiamiehen ja Varsinais-Suomen Kylät ry:n roolia kylätoiminnan kehittäjänä. Työ on selkeästi painottunut entistä enemmän lähidemokratian ja kansalaistoiminnan kehittämiseen. Kyläasiamiehen toimi on entistä selkeämmin maaseutupoliittinen ja yhteiskunnalliseen lähidemokratiakeskusteluun liittyvä. Aiemmin ison osan saanut hankeideointi ja -aktivointi on jäänyt vähemmälle, toisaalta yhteistyö ja työnjako Leader-ryhmien kanssa on selkeä ja toimiva.(vs, KH) Kylien yhteistyö kuntansa kanssa vaihtelee paljon. Toimintakulttuurin synnyttäminen vie aikaa, eikä hankkeen aikana onnistuta vakiinnuttamaan yhteistyökuvioita kuntiin. Työ tulee jäämään tältä osin kesken. Maaseututoimen muutokset tuovat tulleessaan myös mahdollisuuksia, joihin on syytä tarttua. Kunnan ja kylien yhteistyöhön olisi kytkettävä myös muut kunnassa toimivat kehittämistyötä tai palveluja tuottavat yhdistykset. Sektorirajat ylittävää yhdistysten paikalliskehittämistä hankaloittaa se, että kunnan toiminta on vahvasti sektoroitunut ja mitä suurempi kunta sitä vahvemmin (esim. Hämeenlinnan elämänkaarisektorit). (KH) Kyläsuunnitelma on osoittautunut edelleen hyvin toimivaksi ja tarpeelliseksi välineeksi. Monin paikoin suunnitellaan kyläsuunnitelman tekoa tai päivitystä, hankkeitakin on suunnitteilla, jopa kunta- ja aluetasolla. Kiinnostuksen heräämisestä ja innostumisesta on kuitenkin usein vielä pitkä matka toteutukseen, koska se vaatii, että yhteisöstä löytyy aktiivinen toteuttajaryhmä ja sille aktiivinen vetäjä. Ulkoapäin väkisin vedetty kyläsuunnitelman teko ei ole viisasta, koska tuloksiin eivät asukkaat silloin helposti sitoudu.(u) Kestävä kylä -menetelmä on saanut uudenlaisen kiinnostuksen aikaan Kanta-Hämeessä.(KH) Paikallistoimintaohjelmasta on saatu paljon kiitosta. Ohjelman toteuttamisprosessin jatkaminen on haasteellista, mutta hyvää ohjelmatyökalua kannattaa käyttää mahdollisimman tarkasti hyödyksi. Jatkossa on välineet tähän keksittävä (tiedottamista, verkon kudontaa, karsimista, vierailuja, kohdennettua tekemistä, pieniä kokeiluja,?) Verkostomainen kehittäminen ja sen koordinointi on haasteellista, kuten myös yhdistyspohjainen kehittämistyö, joka pohjautuu vapaaehtoistoimijoiden sitoutumiseen ja aikatauluihin. Hankkeiden käynnistämisen kynnys on yhdistyksissä korkealla, johtuen hankalasta byrokratiasta ja oma- ja välirahoituksesta. (KH) Kylä välittää -hankkeessa ja paikallisen kehittämisen ohjelmassa esiin nostettu ajatus paikallisesta ja alueellisesta yhteistyöstä yli yhdistysrajojen on osoittautunut oikeaksi. Hankkeessa puhutaan kylien yhdistyksistä ei kyläyhdistyksistä. Maankäytön uusien näkemysten yms. kautta syntyy myös paineita kylien kestävän kehityksen toiminnan nostamiseen esille.(vs) Tilaisuuksien ja seminaarien järjestämiseen pitäisi keksiä vaihtoehtoisia työkalua ja sosiaalista mediaa käyttää avuksi entistä paremmin. Tilaisuuksien järjestäminen vie paljon resursseja ja on

osin turhauttavaa vähäisten osallistujamäärien vuoksi. Kannattaisiko kokeilla tilaisuuksien viemistä nettiin vrt. kyläsuunnittelutreffit I? (KH) 11 Ylimaakunnallinen toiminta Ylimaakunnallinen kehittäminen on mahdollistanut kyläsuunnittelumenetelmän kehittämisen (valtakunnalliset kyläsuunnittelutreffit, Kestävä kylä -menetelmä,) ja tälle työlle on luotu vuorovaikutteinen alusta kestavakyla.wikispaces.com. Pilottikylien löytäminen on haasteellista, mutta on kuitenkin onnistunut. Pilottien onnistumiseen on panostettava, jotta menetelmästä tulee uskottava työkalu kylien kytkemiseksi lähidemokratiaan eli kuntien suunnitteluun ja toimintaan. Asia vaatii jatkossakin ylimaakunnallista kehittämistä sekä myös valtakunnallista asiantuntijuutta sekä osallistumista valtakunnalliseen keskusteluun kansalaisyhteiskuntapuolelta. Näin vahva kehittäminen ei ole mahdollista ilman ylimaakunnallista vertaistukea, sovellettavia hyviä käytäntöjä sekä toisten osaamista. Oleellista on, että yhteistyömaakunnilla on yhteiset tavoitteet ja työ jakaantuu tasaisesti toimijoiden kesken. 5.3 YHTEISTYÖKUMPPANIT Eri maakunnilla on luonnollisesti kylien lisäksi erilaisia yhteistyökumppaneita: Toimintaryhmät: Leader -ryhmien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä käytännön kehittämisessä erityisesti työntekijöiden kesken; määritelty rooleja, järjestetty kylä- ja yhdistysillat yhdessä, tiedottamisyhteistyötä, hankeryhmätoimintaa yms. Kunnat: Kuntien kanssa tehtävää yhteistyö on hankkeen keskiössä, ja sitä on syvennettävä vielä jatkossa. Etusijalla ovat erityisesti kuntaliitosalueet. Käytännön yhteistyötä tehdään mm. kylä- ja yhdistysiltojen järjestelyissä ja niiden kuntakohtaisissa teemoissa. Maakunnan liitot: Maakuntaohjelmatyöhön osallistuminen sen kaikissa vaiheissa nähdään tärkeänä. Työmuotoina ovat yhteistyöneuvottelut ja lausuntojen antaminen ohjelmaluonnoksista. Muut yhdistykset: Kanta-Hämeessä yhdistysten yhteistyöverkostoon on tullut mukaan jo 23 yhdistystä. Aktivointi uuden laajemman paikallistoimintaohjelman tekemiseen ja sitouttaminen sen toteutukseen ovat keskeisiä onnistumisen kannalta. Oppilaitosyhteistyö: Koulutuskeskus Salpaus on hankkeen hallinnoijana yhteinen yhteistyökumppani kaikille alahankkeille. Alueilla on heti käynnistetty yhteistyötä mm. HAMK:n, Turun AMK:n, Levon-instituutin kanssa ja Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean kanssa. Maaseudun kehittämishankkeet ja -verkostot: Yhteistyö hankkeiden kanssa sisältää sekä toiminnallista suunnittelua päivittäin/ viikoittain että ohjausryhmätyöskentelyä. Muut: uusina yhteistyötahoina on mm. ev.lut. kirkko, PH:n pelastuslaitos, 6. ALLEKIRJOITUS JA PÄIVÄYS Lahdessa 21.2.2012

Marita Modenius, rehtori PHKK, Koulutuskeskus Salpaus 12 Raportin liitteet: 1. alahankkeiden vuosiraportit 2011 2. ulkomaan matkaraportit 1 kpl