Vakuutustutkimus 2008 FK FC Finansbranschens Centralförbund
Vakuutustutkimus 2008 Sisältö Sivu Tutkimuksen taustaa...1 Asennoituminen vakuutusalaan...1 Vakuutus riskienhallintavälineenä...3 Korvausmenettely...5 Asennoituminen vakuutuksiin ja vahingontorjuntaan...7 Kansalaisten riskitietoisuus...8 Suomalaisten tietämys omasta eläketurvastaan...10 teetti vuonna 2008 Taloustutkimuksella tutkimuksen suomalaisten asennoitumisesta vakuutuksiin ja vakuutusyhtiöihin. Aikaisemmat tutkimukset ovat vuosilta 2000 ja 2004. Tähän julkaisuun on koottu vakuutustutkimusten keskeiset tulokset. Tekstin on kirjoittanut ja kuvat toimittanut valtiotieteiden lisensiaatti Eija Ahola-Hyppönen Taloustutkimuksesta. Yhteenveto on Finanssialan Keskusliiton kotisivulla www.fkl.fi. 1
Tutkimuksen taustaa Suomalaisten asennoitumista vakuutuksiin ja vakuutusyhtiöihin on tutkittu neljän vuoden välein. Kohderyhmänä tutkimuksissa ovat olleet 15 79 -vuotiaat suomalaiset Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Haastatteluja on jokaisella tutkimuskierroksella tehty noin tuhat, joten otos on valtakunnallisesti edustava. Tiedonkeruu on toteutettu henkilökohtaisina haastatteluina vastaajien kodeissa. Asennoituminen vakuutusalaan Vuoden 2008 vakuutustutkimuksen mukaan yleiskuva vakuutusalasta on varsin myönteinen. Alaa pidetään asiantuntevana ja suhteellisen luotettavana. Tunnusomaisin piirre vakuutusyhtiöille on turvallisuus. Puolet vastaajista kertoo luottamuksensa vakuutusyhtiöitä kohtaan parantuneen viime aikoina. Yhtä monen mielestä vapaaehtoiset vakuutukset ovat välttämättömiä lakisääteisen sosiaaliturvan täydentämisessä. Vakuutustutkimuksen mukaan vakuutusalaa pidetään markkinointi- ja kilpailuhenkisenä. Lähes yhtä kuvaavaa edellisten kanssa on asiantuntevuus. Vähiten alalle sopiva ominaisuus on vanhoillisuus. Vastaajista 57 prosenttia ajattelee, että vanhoillisuus kuvaa vakuutusalaa melko vähän tai ei lainkaan. Näyttääkin siltä, että markkinointihenkisyys viestii kansalaisille uudenlaista ajattelua, johon ei liity negatiivista latausta. Vakuutusalaa kuvaillaan myös uudenaikaiseksi. Noin puolet kaikista vastaajista liittää tämän ominaisuuden alaan ainakin jossain määrin. Uudenaikaisena vakuutusalaa pitävät useimmin 15 24-vuotiaat. Kilpailuhenkinen Markkinointihenkinen Asiantunteva Byrokraattinen Palveluhenkinen Luotettava Vakuutusyhtiöille tunnusomaisia ominaisuuksia 1/2 n=kaikki vastaajat Paljon Melko paljon Ei osaa sanoa Melko vähän Ei lainkaan 38 46 3 10 2 39 42 3 13 2 42 41 4 11 1 36 47 4 11 2 39 45 4 10 2 42 39 4 13 1 32 54 3 10 1 32 55 4 9 1 34 42 5 18 2 30 41 7 18 4 30 39 6 20 4 17 50 3 26 4 23 51 4 19 3 24 51 5 18 2 18 51 3 23 6 23 50 4 20 3 1
Vakuutusyhtiöille tunnusomaisia ominaisuuksia 2/2 n=kaikki vastaajat Paljon Melko paljon Ei osaa sanoa Melko vähän Ei lainkaan Tulevaisuuteen suuntautunut Kansainvälinen Kehittyvä Uudenaikainen Vanhoillinen 24 53 5 16 2 23 54 5 17 2 20 50 7 22 2 17 40 9 30 3 15 51 5 27 3 17 52 5 24 3 13 48 7 29 2 11 52 4 28 4 8 45 5 35 7 8 42 8 36 7 11 30 7 42 10 8 26 7 48 12 6 28 9 43 14 Vakuutusalalle ominaisiksi koetut piirteet ovat muuttuneet vain vähän vuodesta 2004. Tulevaisuuteen suuntautunut ja kehittyvä korostuvat ominaisuuksissa aikaisempaa vähemmän ja luotettavuus aikaisempaa enemmän. Nuoret pitävät muita useammin vakuutusalaa tulevaisuuteen suuntautuneena. Vakuutustutkimus 2008:ssa kysyttiin nuorilta (15 34-vuotiaat) mielikuvia alasta työnantajana. Enemmistö nuorista pitää alalle ominaisina piirteinä turvallisuutta, byrokraattisuutta, hyviä uralla etenemismahdollisuuksia ja hyvää palkkausta. Käsitys alan kansainvälisyydestä on aiempiin tutkimuksiin nähden laskenut nuorten keskuudessa. Työnantajana vakuutusalaa ei koeta kovin vetovoimaiseksi, sillä nuorilla ei useinkaan ole tarkkaa käsitystä siitä, minkälaisia työpaikkoja ala voisi heille tarjota. Nuoret miehet ovat naisia kiinnostuneempia vakuutusalalla työskentelystä. 2
Vakuutus riskinhallintavälineenä Vapaaehtoisten vakuutusten määrä on kasvanut tasaisesti verrattuna aiempiin kyselyihin. Samaan aikaan usko lakisääteisen sosiaaliturvan riittävyyteen on vähentynyt kansalaisten keskuudessa. Kaikkia henkilövakuutuksia pidetään tärkeinä erityisesti perheille, joilla on lapsia ja lainaa. Vapaaehtoisilla omaisuusvakuutuksilla puolestaan halutaan turvata kalliit usein ainakin osin lainalla rahoitetut hankinnat, kuten asunto ja auto. Vapaaehtoisten vakuutusten omistus Kotivakuutus 81 Vapaaehtoinen autovakuutus (kasko) 65 Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vapaaehtoinen henkivakuutus kuoleman varalle Vuosimatkavakuutus 30 39 55 Vapaaehtoinen sairauskuluvakuutus Vapaaehtoinen eläkevakuutus 17 20 Lainaturvavakuutus Jokin tuotekohtainen vakuutus (esim. kodinkone tai silmälasit) Venevakuutus Säästöhenkivakuutus 7 8 13 13 Metsävakuutus Jokin yksittäiseen sairauteen liittyvä vakuutus 5 5 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Suosituimpia vapaaehtoisia vakuutuksia ovat kotivakuutus ja vapaaehtoinen autovakuutus (Kasko). Kotivakuutus oli keskimäärin 81 prosentilla tutkimukseen vastanneista. Ero omistusasunnossa asuvien ja vuokralla asuvien välillä on kuitenkin suuri. Vuokralla asuvista vain 54 prosentilla on vakuutus, kun taas omistusasunnossa asuvista se on 93 prosentilla. Erosta huolimatta peräti 92 prosenttia pitää kotivakuutusta tarpeellisena kaikille kotitalouksille. Omistusasunnoissa asuvista tätä mieltä on 98 prosenttia ja vuokralla asuvista 84 prosenttia. Kotivakuutuksella haetaan turvaa erityisesti suurten onnettomuuksien, kuten tulipalojen varalta. Vakuutuksen toivotaan tietenkin korvaavan myös pienempiä vahinkoja, mutta juuri kaiken menettämisen uhka saa kansalaiset ottamaan kotivakuutuksen. Vapaaehtoinen autovakuutus, Kasko, otetaan puolestaan taloudellisten syiden vuoksi. Autot ovat kalliita, ne on usein ostettu lainavaroin ja niiden korjaaminen maksaa. Myös auto-onnettomuuden todennäköisyyttä pidetään kohtalaisena. 3
Noin 40 prosentilla vastaajista oli vapaaehtoinen henkivakuutus. Kuolemanvaraturvan sisältävien henkivakuutusten suosio on kasvanut neljän vuoden takaisesta. Henkivakuutuskorvausten suuruus on useimmiten 25 000 50 000 euroa. Tyypillinen korvausmäärä on kuitenkin nousussa; yli 50 000 euron korvausten osuus on kaksinkertaistunut vuodesta 2004. Henkivakuutusta pidetään tarpeellisena kaikille perheille, joilla on lapsia ja/tai lainaa. Yli puolet vastaajista piti henkivakuutuksen maksuja kohtuullisina. Mielipiteet vapaaehtoista henkivakuutusta koskevista väitteistä Henkivakuutus on tarpeellinen kaikille perheille, joilla on lapsia tai lainaa Kaikki vastaajat, n=981 Keskiarvo 1-4 3,45 Henkivakuutuksen vakuutusmaksut ovat kohtuullisia 2,69 Lakisääteinen sosiaaliturva antaa riittävän turvan ennenaikaisen kuoleman varalta 2,02 Ennenaikaisen kuoleman todennäköisyys on niin pieni, että henkivakuutusta ei tarvita 1,91 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 4) Täysin samaa mieltä 3) Osittain samaa mieltä Ei osaa sanoa 2) Osittain eri mieltä 1) Täysin eri mieltä 4
Vapaa-ajan tapaturmavakuutus oli yli puolella (55 ) haastatelluista. Osuus on kasvanut jokaisella tutkimuskerralla. Vakuutuksen maksuja pidetään varsin kohtuullisina ja vakuutus nähdään jälleen tarpeellisena erityisesti perheille, joilla on lapsia ja/tai lainaa. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus puuttuu usein opiskelijoilta ja nuorilta yleensä. Tällä ryhmällä onkin muita useammin sellainen käsitys, että lakisääteinen sosiaaliturva antaa riittävän turvan vapaa-ajan tapaturmien varalta. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on tarpeellinen kaikille perheille, joilla on lapsia tai lainaa Mielipiteet vapaa-ajan tapaturmavakuutusta koskevista väitteistä Kaikki vastaajat, n=981 Keskiarvo 1-4 3,37 Vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen vakuutusmaksut ovat kohtuullisia 2,80 Lakisääteinen sosiaaliturva antaa riittävän turvan vapaa -ajan tapaturmien varalta 1,95 Vapaa-ajan tapaturman todennäköisyys on niin pieni, että vapaa-ajan tapaturmavakuutusta ei tarvita 1,78 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 4) Täysin samaa mieltä 3) Osittain samaa mieltä Ei osaa sanoa 2) Osittain eri mieltä 1) Täysin eri mieltä Vapaaehtoisten sairaus tai sairauskuluvakuutusten määrä on hieman kasvanut vuodesta 2004. Vaikka vakuutus on vain noin viidenneksellä vastaajista, pitää kolme neljästä sitä tarpeellisena perheille, joilla on lapsia. Haastatelluista 62 prosenttia pitää sitä tarpeellisena myös yksineläjille. Mitä suuremmat talouden bruttotulot ovat, sitä todennäköisemmin vastaajalla on tämä vakuutus. Korvausmenettely Valtaosa vastaajista on tyytyväisiä vakuutusyhtiöiden korvausmenettelyyn. Tyytyväisten määrä on lisääntynyt jonkin verran vuoden 2004 tutkimuksesta. Mielipiteitä korvausmenettelystä kysyttiin tutkimuksessa sellaisilta henkilöiltä, jotka olivat vuoden sisällä hakeneet korvausta vakuutuksesta. Vastaajista 85 prosenttia arvioi korvauksen olleen vakuutusehtojen mukainen. Korvaus oli heidän mielestään vastannut sattunutta vahinkoa ja korvaushakemus oli käsitelty viivytyksettä. 5
Korvausta hakeneiden määrä on 2000-luvulla kasvanut tasaisesti. Kuluvan vuoden aikana 24 prosentille vastaajista oli sattunut vahinko. Eniten korvauksia haettiin autovakuutuksesta (24 ), sairaus- tai sairauskuluvakuutuksesta (12 ), matkavakuutuksesta (12 ) ja vapaaehtoisesta tapaturmavakuutuksesta (11 ). Mielipiteet vakuutusyhtiön korvausmenettelystä Sattunut vahinko, josta hakenut korvausta vakuutusyhtiöltä, n=216 4) Täysin samaa mieltä 3) Osittain samaa mieltä Ei osaa sanoa 2) Osittain eri mieltä 1) Täysin eri mieltä Keskiarvo 1-4 Korvaus oli vakuutusehtojen mukainen 68 17 2 7 6 3,49 Sain hyvää palvelua vakuutusyhtiöstä vahinkotilanteessa 62 29 12 7 3,46 Korvaushakemukseni käsiteltiin viivytyksettä 65 19 1 9 6 3,44 Korvaus vastasi sattunutta vahinkoa 65 16 2 9 8 3,39 Käytettävissä olevat valitus- ja muutoksenhakukeinot ilmoitettiin selvästi 48 21 13 9 9 3,24 Korvaushakemukseni hylättiin 8 221 87 1,29 Mielipiteet vakuutusyhtiön korvausmenettelystä (Samaa mieltä - eri mieltä nettoerotukset, ) n=sattunut vahinko, josta hakenut korvausta vakuutusyhtiöltä Sain hyvää palvelua vakuutusyhtiöstä vahinkotilanteessa Korvaus oli vakuutusehtojen mukainen Korvaushakemukseni käsiteltiin viivytyksettä Korvaus vastasi sattunutta vahinkoa Käytettävissä olevat valitus- ja muutoksenhakukeinot ilmoitettiin selvästi Korvaushakemukseni hylättiin 2000, n=174 2004, n=186 2008, n=216-100 -80-60 -40-20 0 20 40 60 80 100 6
Asennoituminen vakuutuksiin ja vahingontorjuntaan Useimmat suomalaiset pitävät vakuutuksia tärkeinä; ne tuovat turvallisuutta jokapäiväiseen elämään. Vakuutuksilla taataan arjen jatkuvuus mahdollisten onnettomuuksien kohdatessa. Vahinkojen ennaltaehkäiseminen taloudellisessa mielessä on useimmille tärkeä asia. Vakuutusten tarjoama turva merkitsee kansalaisille jonkinasteista mielenrauhaa ja huolettomuutta ennalta arvaamattoman tulevaisuuden edessä. Vahinkojen ennaltaehkäiseminen koettiin tutkimuksessa merkittäväksi asiaksi. Lähes kaikki vastaajat olivat samaa mieltä seuraavista asioista: - Voimavaroja rikollisuuden torjuntaan ja huumevalistukseen on lisättävä. - Turvallisuuskampanjat ovat hyödyllisiä. - Vakuutusyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyö vahingontorjunnassa on tärkeää. - Turvallisuuskasvatuksen tulee olla osa päivähoidon ja koulun opetusohjelmia. Turvallisuuskampanjat ovat hyödyllisiä Mielipiteet vahingontorjuntaa koskevista väitteistä (Samaa mieltä - eri mieltä nettoerotukset, ) n=kaikki vastaajat Vakuutusyhtiöiden ja viranomaisten yhteistyö vahingontorjunnassa on tärkeää Voimavaroja rikollisuuden torjuntaan ja huumevalistukseen on lisättävä Turvallisuuskasvatuksen tulee olla osa päivähoidon ja koulun opetusohjelmia Jokaisen tulee arvioida itse omat vahingon uhkat ja riskit Vakuutuspetosten vähentämiseksi on vakuutusyhtiöiden saatava vaihtaa nykyistä enemmän asiakasta koskevia tietoja Vahingontorjunta kuuluu (julkisille laitoksille) viranomaisille ja vakuutusyhtiöiden varoja ei tule käyttää vahingontorjuntaan Tunnen henkilön, joka on huijannut vakuutusyhtiötä On hyväksyttävää liioitella vahingon määrää korvaushakemuksessa -100-80 -60-40 -20 0 20 40 60 80 100 Vahingon määrän liioittelu vahinkoilmoituksessa on kuitenkin edelleen valitettavan yleistä. Tulos on aikaisempien vakuutustutkimusten tasoa eli lähes viidennes vastaajista hyväksyy ns. plussaamisen. Lisäksi viidennes vastaajista ilmoitti tuntevansa vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön. Tulos on yhdenmukainen mm. Pohjoismaissa tehtyjen selvitysten kanssa. Yli 60 prosenttia vastaajista olisi valmis antamaan vakuutusyhtiöille nykyistä laajemman oikeuden vaihtaa asiakasta koskevia tietoja vakuutuspetosten torjumiseksi. 7
Kansalaisten riskitietoisuus Suomalaiset kokevat tapaturman ja pitkäaikaisen sairauden suurimmiksi uhkiksi omalle tai läheisten hyvinvoinnille. Lähes puolet vakuutustutkimukseen vastanneista pitää näitä omalla kohdallaan todennäköisimpinä riskeinä. Ikäryhmästä riippumatta vähiten huolissaan ollaan yksinhuoltajaksi tai leskeksi jäämisestä. Puolison kuollessa yksinhuoltajaksi jäämisen kokee uhkaksi vain 11 prosenttia vastaajista ja leskeksi jäämisen 20 prosenttia vastaajista. Vanhin ikäryhmä (65 79-vuotiaat) katsoo nuorempia enemmän monien eri asioiden uhkaavan omaa hyvinvointia. Samoin naiset ovat miehiä huolestuneempia mahdollisista uhista. Erot naisten ja miesten välillä ovat selkeät. Esimerkiksi naisista 25 prosenttia on huolissaan pitkäaikaissairauksista kun miehillä vastaava prosentti on 16. Kansalaisten lakisääteiseen sosiaaliturvaan liittyvässä tietoisuudessa näyttäisi olevan parantamisen varaa. Sosiaaliturva tunnettiin tässä tutkimuksessa heikommin kuin aiemmissa tutkimuksissa. Tutuin yhteiskunnan tarjoamista turvista on työttömyysturva. Vastaajista 54 prosenttia katsoo tuntevansa tämän turvan hyvin tai melko hyvin. Huonoiten tunnetaan puolison kuolemaan liittyvä lakisääteinen sosiaaliturva. Vain vajaa kolmannes ilmoittaa tuntevansa tämän turvan hyvin tai melko hyvin. Missä määrin eri asioiden katsotaan uhkaavan hyvinvointia nykyisessä elämänvaiheessa ja kuinka hyvin tuntee lakisääteisen sosiaaliturvan Kaikki vastaajat, n=981 Tapaturma 43 47 Pitkäaikainen sairaus 46 43 Varkaus, ilkivalta 39 40 Tulipalo Vuotovahinko 31 34 30 32 Työttömyys Työkyvyttömyys Leskeksi jääminen 20 26 26 27 47 54 Uhkaa hyvinvointia (paljon+melko paljon -osuudet) Tuntee lakisääteisen sosiaaliturvan (hyvin+melko hyvin -osuudet) Yksinhuoltajaksi jääminen puolison kuoleman takia 11 27 8
Missä määrin eri asioiden katsotaan uhkaavan hyvinvointia nykyisessä elämänvaiheessa (Paljon + melko paljon -osuudet) n=kaikki vastaajat Tapaturma Pitkäaikainen sairaus Varkaus, ilkivalta Tulipalo Vuotovahinko Työttömyys Työkyvyttömyys Leskeksi jääminen Yksinhuoltajaksi jääminen puolison kuoleman takia Kuinka hyvin tunnetaan lakisääteisen sosiaaliturvan takaama turva (Hyvin + melko hyvin -osuudet) n=kaikki vastaajat Työttömyys Työkyvyttömyys Tapaturma Pitkäaikainen sairaus Varkaus, ilkivalta Tulipalo Vuotovahinko Yksinhuoltajaksi jääminen puolison kuoleman takia Leskeksi jääminen 9
Suomalaisten tietämys omasta eläketurvastaan Suurimmalla osalla tutkimukseen vastanneista on varsin realistinen käsitys siitä, kuinka suuri tuleva lakisääteinen vanhuuseläke suunnilleen on. Vastaajat arvioivat oman eläkkeen olevan keskimäärin 52 prosenttia viimeisen työvuoden palkasta. Pienimmäksi tulevan eläkkeensä arvioivat nuorimmat (15 24 vuotiaat) sekä pienituloisimmat, joihin kuuluu myös paljon opiskeluvaiheessa tai työuransa alkutaipaleella olevia henkilöitä. Kaikki, n=624 Sukupuoli Nainen, n=327 Mies, n=297 Ikäryhmä 15-24 vuotta, n=138 25-34 vuotta, n=144 35-49 vuotta, n=207 50-64 vuotta, n=130 Vastaajan ammatti Maanviljelijä/työväestö, n=211 Toimihenkilö, n=181 Itsenäinen yrittäjä/johtava aseman, n=50 Opiskelija, n=114 Koulutus Perus/keskikoulu, n=100 amm.k/lukio/opisto, n=372 amm.kk/yliopisto/kork.k, n=147 Talouden bruttotulot Alle 20 001 EUR/v, n=115 20 001-35 000 EUR/v, n=128 35 001-50 000 EUR/v, n=125 Yli 50 000 EUR/v, n=163 Miten suureksi arvioi lakisääteisen vanhuuseläkkeen muodustuvan suhteessa viimeisen työvuoden tuloon ( kuukausituloista, keskiarvo) n=ei ole tällä hetkellä eläkkeellä 46 45 46 46 44 52 51 52 54 51 55 52 56 52 54 49 55 53 Vastaajien mielestä riittävä eläke olisi keskimäärin 71 prosenttia loppupalkasta. Eroa saatavaksi oletetun ja riittäväksi katsotun eläkkeen välillä on liki 20 prosenttia. Keskituloiset tavoittelevat suurempaa eläkettä suhteessa viimeisen työvuoden tuloon kuin suuri- ja pienituloiset. 10
Kaikki, n=624 Sukupuoli Nainen, n=327 Mies, n=297 Ikäryhmä 15-24 vuotta, n=138 25-34 vuotta, n=144 35-49 vuotta, n=207 50-64 vuotta, n=130 Vastaajan ammatti Maanviljelijä/työväestö, n=211 Toimihenkilö, n=181 Itsenäinen yrittäjä/johtava aseman, n=50 Opiskelija, n=114 Koulutus Perus/keskikoulu, n=100 amm.k/lukio/opisto, n=372 amm.kk/yliopisto/kork.k, n=147 Talouden bruttotulot Alle 20 001 EUR/v, n=115 20 001-35 000 EUR/v, n=128 35 001-50 000 EUR/v, n=125 Yli 50 000 EUR/v, n=163 Kuinka monta prosenttia loppupalkasta olisi riittävä eläke n=ei ole tällä hetkellä eläkkeellä 71 73 70 68 69 74 72 70 66 67 70 73 69 77 67 73 75 69 Eroa riittävän ja todellisuutta vastaavan eläkearvion välillä korjataan mm. yksilöllisten, vapaaehtoisten eläkevakuutusten avulla. Niiden suosio on kasvanut tasaisesti jokaisella tutkimuskerralla. Vapaaehtoinen eläkevakuutus on keskimääräistä suositumpi toimihenkilöiden ja erityisesti yrittäjien keskuudessa. Myös koulutus- ja tulotaso vaikuttavat eläkevakuutuksen ottamiseen. Eniten eläkevakuutuksia on 25 49 -vuotiailla. Kaikki, n=981 Sukupuoli Nainen, n=520 Mies, n=461 Ikäryhmä 15-24 vuotta, n=140 25-34 vuotta, n=155 35-49 vuotta, n=244 50-64 vuotta, n=256 65-79 vuotta, n=186 Vastaajan ammatti Maanviljelijä/työväestö, n=241 Toimihenkilö, n=205 Itsenäinen yrittäjä/johtava aseman, n=58 Opiskelija, n=116 Eläkeläinen, n=302 Koulutus Perus/keskikoulu, n=245 amm.k/lukio/opisto, n=549 amm.kk/yliopisto/kork.k, n=181 Talouden bruttotulot Alle 20 001 EUR/v, n=252 20 001-35 000 EUR/v, n=219 35 001-50 000 EUR/v, n=166 Yli 50 000 EUR/v, n=196 Yksilöllinen/vapaaehtoinen eläkevakuutus (Kyllä vastausten -osuus) n=kaikki vastaajat 4 5 4 5 5 5 13 17 17 18 19 19 19 18 23 25 25 30 33 33 11
FK Bulevardi 28 00120 Helsinki Faksi 020 7934 202 etunimi.sukunimi@fkl.fi http://www.fkl.fi