Vihreät De Gröna Puoluekokousedustuksen uudistus Esittely
Taustaksi: Vihreä organisaatio nyt
Puolue muodostuu jäsenistä... Paikallisyhdistysten henkilöjäsenet Valtakunnallisten yhdistysten suorat henkilöjäsenet kunnallisjärjestö piirijärjestö (14 kpl) valtakunnallinen liittojärjestö (esim. ViNO, Vihreät Naiset) valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys VIHREÄ LIITTO R.P.
...ja koostuu yhdistyksistä... I Pilari: Piiri- ja kuntaorganisaatio II Pilari: Valtakunnalliset liitot III Pilari: Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset kunnallisjärjestö piirijärjestö (14 kpl) valtakunnallinen liittojärjestö (esim. ViNO, Vihreät Naiset) valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys VIHREÄ LIITTO R.P.
Sama yhdistys voi kuulua sekä piiri- että liittojärjestöön... I Pilari: Piiri- ja kuntaorganisaatio II Pilari: Valtakunnalliset liitot III Pilari: Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset kunnallisjärjestö piirijärjestö (14 kpl) valtakunnallinen liittojärjestö (esim. ViNO, Vihreät Naiset) valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys VIHREÄ LIITTO R.P.
...ja sama henkilö voi kuulua moneen yhdistykseen I Pilari: Piiri- ja kuntaorganisaatio II Pilari: Valtakunnalliset liitot III Pilari: Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset kunnallisjärjestö piirijärjestö (14 kpl) valtakunnallinen liittojärjestö (esim. ViNO, Vihreät Naiset) valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys VIHREÄ LIITTO R.P.
Puoluekokousedustajien määräytyminen nyt
Nykyinen puoluekokousedustajien laskentajärjestelmä Kokousedustajien määrä avoin, voi kasvaa teoriassa rajattomasti (kasvaa aina kun yhdistysten ja/tai jäsenten määrä kasvaa) Uudistukseen ryhdytty, koska puoluekokouksen kasvu on johtanut siihen, että puolueen resurssit eivät riitä nykyisen kaltaisten puoluekokousten järjestämiseen nykyisen kaltaisissa paikoissa eri puolilla maata => puoluekokouksen kasvu on otettava tavalla tai toisella haltuun.
Kukin yhdistys saa nyt edustajia jäsenmääränsä mukaan VIHREÄ LIITTO R.P. piirijärjestö (14 kpl) kunnallisjärjestö 1-15 jäsentä = 1 puoluekokousedustaja 16-30 jäsentä = 2 puoluekokousedustajaa +30 jäsentä = +1 puoluekokousedustaja Yhdistysten puoluekokousedustajat
Kukin piiri saa myös omia puoluekokousedustajia tensä jäsenmäärän mukaan VIHREÄ LIITTO R.P. Piirin puoluekokousedustajat piirijärjestö (14 kpl) Samat jäsenet lasketaan siis kahteen kertaan: ensin ten paikkoja varten, sitten piirin/ paikkoja varten: miksi? kunnallisjärjestö 1-25 ten jäsentä = 1 puoluekokousedustaja 26-50 ten jäsentä = 2 puoluekokousedustajaa 51-100 ten jäsentä = 3 puoluekokousedustajaa +100 jäsentä = +1 puoluekokousedustaja
Miksi puoluekokousedustuksen uudistus?
Tärkein syy: puoluekokouksen kasvu yli resurssien Puolueen jäsenmäärä kasvaa jatkuvasti => myös puoluekokousedustajien määrä kasvaa jatkuvasti Toteutunut kehitys: 2004: yli 200 äänivaltaista edustajaa 2007: yli 300 äänivaltaista edustajaa 2009: yli 400 äänivaltaista edustajaa Ennuste nykykasvulla: 2012: yli 500 äänivaltaista edustajaa 2014: yli 600 äänivaltaista edustajaa 2015: yli 700 äänivaltaista edustajaa
Seurauksia kasvusta Emme enää mahdu sellaisiin tiloihin, joissa puoluekokous on aiemmin voitu järjestää; yhä harvemmasta paikasta löytyy tiloja, joita voimme käyttää => Puoluekokous voidaan järjestää yhä harvemmassa paikassa Suuremmat tilat maksavat enemmän, tietyn kipukynnyksen jälkeen paljon enemmän => Puoluekokous maksaa yhä enemmän, kipukynnyksen jälkeen selvästi nykyistä enemmän Budjetissa ei liikkumavaraa ainakaan ennen mahdollista eduskuntavaalivoittoa Strategiassa linjattu mahdollisten lisävarojen käyttöä: kohdistetaan piirityöntekijöiden tuntimäärän nostamiseen ja kampanjabudjetteihin
Nykyisen systeemin muita ongelmia Samat jäsenet saavat lisää äänivaltaa kuulumalla ristiin moneen yhdistykseen äänivaltaa 100 jäsenen mukaan äänivaltaa 200 jäsenen mukaan 50 jäsentä 50 jäsentä 100 jäsentä 100 jäsentä 100 jäsentä, 2 yhdistystä kukin jäsen kuuluu vain yhteen yhdistykseen 100 jäsentä, 2 yhdistystä kukin jäsen kuuluu kahteen yhdistykseen
Nykyisen systeemin muita ongelmia Järjestelmä kannustaa hajottamaan yhdistyskenttää 6 edustajaa 10 edustajaa (1,7 x äänivaltaa) 50 jäsentä 50 jäsentä 10 jäsentä 10 jäsentä 10 jäsentä 10 jäsentä 10 jäsentä 10 jäsentä 10 jäsentä 10 jäsentä 10 jäsentä 10 jäsentä 100 jäsentä, 2 yhdistystä 100 jäsentä, 10 yhdistystä
Uudistuksen esittely
Päälinjat Päätetään, minkä kokoisen puoluekokouksen haluamme (käytettävissä olevien resurssien puitteissa), ja vakioidaan edustajamäärä siihen esitys: 400 edustajaa tarkoittaisi sitä, että puoluekokous pystyttäisiin tilojen puolesta järjestämään edelleen suhteellisen joustavasti eri puolilla maata Edustajamäärä jaetaan yhdistysten kesken niiden jäsenmäärien suhteessa Järjestelmä kuvattu tarkemmin seuraavissa dioissa
Kukin piiri saa puoluekokousedustajia kokonaisjäsenmääränsä mukaan VIHREÄ LIITTO R.P. Piirin puoluekokousedustajat piirijärjestö (14 kpl) Lisäksi kukin piiri saa yhden oman paikan jäsenmääristä riippumatta. kunnallisjärjestö Esimerkki: Jos piirillä on 1/10 puolueen jäsenistä (esim. 440 jäsentä 4400:sta), se saa 1/10:n puoluekokousedustajista.
Piirin edustajapaikat jaetaan eteenpäin perusyhdistyksille VIHREÄ LIITTO R.P. Piirin puoluekokousedustajat piirijärjestö (14 kpl) kunnallisjärjestö Kukin saa niin suuren osan piirin paikoista kuin on yhdistyksen osuus piirin jäsenmäärästä.
Jos jokin yhdistys ei pysty lähettämään edustajaa, se voi siirtää paikan piirin täytettäväksi VIHREÄ LIITTO R.P. Piirin puoluekokousedustajat piirijärjestö (14 kpl) kunnallisjärjestö Näin piirin äänivaltaa ei mene hukkaan
Kukin liittojärjestö saa puoluekokousedustajia kokonaisjäsenmääränsä mukaan VIHREÄ LIITTO R.P. Liiton puoluekokousedustajat valtakunnallinen liittojärjestö (esim. ViNO, Vihreät Naiset) Esimerkki: Jos liitolla on 1/10 puolueen jäsenistä (esim. 440 jäsentä 4400:sta), se saa 1/10:n puoluekokousedustajista. Lisäksi kukin liitto saa yhden oman paikan jäsenmääristä riippumatta.
Liiton edustajapaikat jaetaan eteenpäin jäsenyhdistyksille VIHREÄ LIITTO R.P. Liiton puoluekokousedustajat valtakunnallinen liittojärjestö (esim. ViNO, Vihreät Naiset) Kukin jäsenyhdistys saa niin suuren osan piirin paikoista kuin on yhdistyksen osuus jäsenmäärästä. Suoria henkilöjäseniä käsitellään omana yhdistyksenään.
Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset saavat puoluekokousedustajia niin kuin olisivat yksi piiri VIHREÄ LIITTO R.P. Lasketaan yhteen valtakunnallisten henkilöjäsenten yhteisjäsenmäärä. Yhdistykset saavat edustajia tämän kokonaisjäsenmääränsä mukaan. Valtak. yhdistysten puoluekokousedustajat valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys Esimerkki: Jos valtakunnallisilla yhdistyksillä on 1/10 puolueen jäsenistä (esim. 440 jäsentä 4400:sta), ne saavat 1/10:n puoluekokousedustajista.
Edustajapaikat jaetaan eteenpäin yhdistyksille VIHREÄ LIITTO R.P. Valtak. yhdistysten puoluekokousedustajat valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys Kukin yhdistys saa niin suuren osan paikoista kuin on sen osuus valtakunnallisten yhdistysten kokonaisjäsenmäärästä.
Yhteenveto Puoluekokouspaikat jakautuvat siis piireille, liitoille ja muille yhdistyksille, joita kutsutaan järjestökokonaisuuksiksi Jokainen piiri perusyhdistyksineen on yksi järjestökokonaisuus Jokainen liitto jäsenyhdistyksineen on yksi järjestökokonaisuus Valtakunnalliset henkilöjäsenyhdistykset muodostavat oman järjestökokonaisuutensa Jokainen järjestökokonaisuus saa niin suuren osan paikoista kuin on sen osuus puolueen kokonaisjäsenmäärästä Jokaisen järjestökokonaisuuden sisällä paikat jaetaan siihen kuuluvien yhdistysten kesken niiden jäsenmäärien suhteessa
Piireille äänivaltaa näiden jäsenten määrän mukaan Eli: Liitoille äänivaltaa näiden jäsenten määrän mukaan Valtakunnallisille henkilöjäsenyhdistyksille äänivaltaa niiden jäsenten määrän mukaan kunnallisjärjestö piirijärjestö (14 kpl) valtakunnallinen liittojärjestö (esim. ViNO, Vihreät Naiset) valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys VIHREÄ LIITTO R.P.
Entä jäsen, joka kuuluu useampaan kuin yhteen järjestökokonaisuuteen? Jäsen, joka kuuluu sekä piiri- että liittojärjestöön Jäsen, joka kuuluu sekä liittojärjestöön että valtakunnalliseen yhdistykseen Piirin jäsenet Liiton jäsenet Valtak. yhdistysten jäsenet kunnallisjärjestö piirijärjestö (14 kpl) valtakunnallinen liittojärjestö (esim. ViNO, Vihreät Naiset) valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys
Kahteen kokonaisuuteen kuuluva jäsen lasketaan molempien hyväksi puolikkaana jäsenenä, kolmeen kuuluva 1/3:na jne. Piirin jäsenet Liiton jäsenet Valtak. yhdistysten jäsenet 1/2 1/2 1/2 1/2 kunnallisjärjestö piirijärjestö (14 kpl) valtakunnallinen liittojärjestö (esim. ViNO, Vihreät Naiset) valtakunnallinen henkilöjäsenyhdistys
Tasapuolisempi äänivallan jako Toisin kuin usein luullaan, nykyinen järjestelmä EI suosi pieniä piirejä; se suosii pieniä yksittäisiä yhdistyksiä => periaatteessa kannattaisi perustaa mahdollisimman monta mahdollisimman pientä yhdistystä, jos haluaisi äänivaltaa, ennemmin kuin tiivistää järjestörakennetta Nykyisessä jaossa ovat hävinneet kaikki ne, joilla vähän mutta isoja yhdistyksiä ViNO ja Naiset ovat hävinneet erityisen paljon myös siksi, että niiden suorat henkilöjäsenet eivät käytännössä vaikuta puoluekokousedustukseen Uudessa järjestelmässä kaikki jäsenet olisivat tasa-arvoisia keskenään: 100 jäsentä tuo saman verran äänivaltaa, riippumatta siitä, miten ja moneenko yhdistykseen nämä ovat jakautuneet
Tasauspaikkajärjestelmä Pieniä piirejä halutaan tukea luomalla äänivaltaa tasaava elementti Jokainen piiri (ja liitto) saisi jäsenmäärästään riippumatta yhden tasauspaikan => mitä pienempi piiri, sitä enemmän suhteellista etua tämä tuo Lisäksi taattaisiin jokaiselle piirille minimissään 5 puoluekokousedustajaa => edustus ei voisi pudota tämän alle
Uudistuksen vaikutus äänivaltaan Osuus Osuus Tasauksen Muutos Piiri jäsenistä Edustajia edustajista vaikutus nykyiseen Etelä-Savo 2,1% 9 2,2% +0,2% -0,7% Helsinki 13,5% 53 13,2% -0,3% +2,5% Häme 4,1% 17 4,2% +0,1% -1,3% Keski-Suomi 2,7% 11 2,8% +0,1% -0,6% Kymi 3,5% 14 3,6% +0,1% -0,5% Lappi 1,4% 6 1,6% +0,2% -0,7% Oulu 3,8% 16 3,9% +0,1% -0,7% Pirkanmaa 6,1% 24 6,1% +0,0% -0,3% Pohjois-Karjala 1,4% 6 1,6% +0,2% -0,3% Pohjois-Savo 1,9% 8 2,1% +0,2% -0,4% Satakunta 2,4% 10 2,5% +0,2% -0,2% Uusimaa 15,5% 60 15,1% -0,4% -0,9% Vaasa 2,2% 10 2,4% +0,2% -0,6% Varsinais-Suomi 7,1% 28 7,0% -0,0% +0,4% Vihreät Naiset 10,2% 40 10,1% -0,2% +1,2% ViNO 17,2% 67 16,8% -0,4% +3,3% Valtakunnalliset 5,0% 19 4,8% -0,2% +0,0% Tasauksen vaikutus = paljonko tasauspaikat muuttavat voimasuhteita: pienemmillä piireillä on suurempi osuus edustajista kuin on niiden osuus jäsenistä, ja isoimmilla päinvastoin Muutos nykyiseen = montako %- yksikköä piirin osuus puoluekokouspaikoista muuttuisi suhteessa vuoden 2010 jakoon nykyisellä järjestelmällä 400 edustajaa tasauspaikkojen kera 1 tasauspaikka per piiri tai liitto 384 edustajaa ilman tasauspaikkoja
Mistä isoimmat muutokset johtuvat? Edustaja- ja jäsenmäärien välinen ero nykyjärjestelmässä Osuus Osuus Piiri edustajista jäsenistä Erotus Etelä-Savo 3,0% 2,1% +0,9% Helsinki 10,8% 13,5% -2,8% Häme 5,5% 4,1% +1,4% Keski-Suomi 3,4% 2,7% +0,7% Kymi 4,1% 3,5% +0,6% Lappi 2,3% 1,4% +0,9% Oulu 4,6% 3,8% +0,8% Pirkanmaa 6,4% 6,1% +0,3% Pohjois-Karjala 1,8% 1,4% +0,5% Pohjois-Savo 2,5% 1,9% +0,6% Satakunta 2,7% 2,4% +0,4% Uusimaa 16,0% 15,5% +0,6% Vaasa 3,0% 2,2% +0,8% Varsinais-Suomi 6,6% 7,1% -0,4% Vihreät Naiset 8,9% 10,2% -1,3% ViNO 13,5% 17,2% -3,7% Valtakunnalliset 4,8% 5,0% -0,2% Erotus = ero nykysysteemissä sen välillä, kuinka suuri on piirin osuus puoluekokousedustajista vs. piirin osuus puolueen jäsenistä Helsinki on kärsinyt 2,8 %-yksikköä tappiota suhteessa jäsenmääräänsä ViNO ja Vihreät Naiset kärsineet 3,7 ja 1,3 %-yksikköä tappiota jos muutetaan systeemiä niin, että paikat jaetaan jäsenmäärien mukaan, Helsinki, ViNO ja Naiset saavat väkisinkin lisää edustajia, koska ne ovat olleet niin paljon tappiolla nykysysteemissä.