POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKOKOELMA 970 No 1 N:o 1 Kiertokirje Posti-ja lennätinlaitoksen pääjohtajan tervehdys laitoksen henkilökunnalle vuoden 1970 alkaessa Siirrymme juuri uudelle vuosikymmenelle. Sen anti laitoksellemme on vielä hämärän peitossa. Tiedämme ainakin sen tuovan mukanaan, kuten on tuonut 1960-lukukin, ennen muuta työtä, uupumatonta työtä koko henkilökuntamme voimin. Osoittavathan 1960-luvun osalta koko tietoliikenteen tulovolyymin peräti 85 %:n kasvu sekä eri tietoliikennemuotojen voimakas kehitys ja monipuolistuminen tämän selvääkin selvemmin. Työn tuottavuus on lisääntynyt vastaavana kymmenvuotiskautena n. 47 % ja henkilökunnan määrä noussut 30 000:sta 40 000:een. Reaalipalkkataso on kohonnut, niin uskomattomalta kuin se saattaa tuntuakin, n. 51 %, mikä merkitsee 4.7 %:n keskimääräistä vuosittaista kasvua. Posti- ja lennätinlaitoksen tilinpäätös vuodelta 1969 muodostunee tietoliikenteen kasvuvauhdin voimistumisesta johtuen kiitos maassamme vallinneen korkeasuhdanteen voimakkuuden odotettua paremmaksi ja tullee osoittamaan vähäistä ylijäämää. Näin siitäkin huolimatta, että laitoksen tariffitaso on pysynyt ennallaan,ja että henkilömenojen kustannushintaindeksi on noussut vuoden alussa tapahtuneiden palkankorotusten johdosta 6 % edellisestä vuodesta. Sen sijaan muiden käyttömenojen kustannustaso on vakauttamissopimuksen ansiosta noussut vain n. 3 %. Tämän vuoden alussa tapahtuu vakauttamissopimuksen mukaisesti laitoksen tariffeissa yleiskorotus, jonka tarkoituksena on tuottaa laitokselle n. 30 milj. markan lisätulot, joista 20 milj. markkaa postiliikenteestä ja 10 milj. markkaa teleliikenteestä. Korotus nostaa postiliikenteen tariffi-indeksiä n. 13.6 %, teletariffi-indeksiä n. 4.7 % ja laitoksen yleistariffi-indeksiä n. 8.9 %. Korotuksesta huolimatta postitoimi osoittanee myös vuonna 1970, sanomalehtiliikenteestä laitoksen kannettavaksi jäävistä menoista johtuen, alijäämää, ennakkolaskelmien mukaan n. 20 milj. markkaa, kun taas teleliikenteen lasketaan olevan ylijäämäisen. Laitoksen kokonaisliikenteen volyymin vuosikasvu on vuonna 1969 ollut selvästi edellisvuotista voimakkaampaa. Sen uskotaan tähänastisten tietojen perusteella nousevan yli 9 %:n, josta tulee postiliikenteen osalle yli 4 % ja teleliikenteen osalle n. 14.5 %. Erityisen selvästi on maassamme vallinnut korkeasuhdanne näkynyt telexliikenteen volyymin kasvussa, joka on ollut 30 %. Kotimaisten puhelutulojen volyymi kasvanee n. 12 % ja ulkomaisten yli 20 %. 893 69/17
2 Postinkuljetusverkoston kehitys nykyajan vaatimuksia vastaavaksi on hyvää vauhtia jatkunut. Kuljetusmuutoksia on edelleen toteutettu sekä soveltumattomien juna-aikataulujen ja junien lakkauttamisen että myös kasvaneiden postimäärien vuoksi. Erityisesti eräät Pohjanmaalle, Savoon ja Jyväskylään suuntautuvat kuljetukset olivat uudelleen järjestelyjen kohteena. Postin aikaistumista monilla paikkakunnilla merkitsivät uusien rekka-autolinjojen Helsinki Vaasa Helsinki ja edestakaisen Helsinki Kouvola Mikkeli Savonlinna perustaminen sekä myös linjan Helsinki Jyväskylä uusittu aikataulu, jonka mukaan auto tulee Jyväskylään jo klo 2.30 entisen klo 5.10 sijasta. Täten sai Jyväskyläkin kaipaamansa parannuksen pääpostinsa saapumiseen ja mahdollisuuden aikaisten jatkoyhteyksien hoitamiseen. Posti-ja lennätinhallituksessa on tutkittu mahdollisuuksia luoda postinkuljetuksia ja -lajittelua tehostamaan tarkoitettu alueellinen lajittelukeskusjärjestelmä. Posti- ja lennätinhallituksen tätä asiaa selvittämään asettama toimikunta jätti mietintönsä viime syyskuussa. Postinumerointijärjestelmän valmistaminen ja saattaminen lopulliseen muotoonsa jatkuu sitä varten 16. 10. 69 asetetussa toimikunnassa. Maamme ulkomaisen postiliikenteen kohdalla oli vuoden merkittävin tapaus Finnairin uuden reitin avaus USAihan. Tällä 15.5. avatulla reitillä ryhdyttiin kuljettamaan lentopostia Helsingistä Kööpenhaminan ja Amsterdamin kautta New Yorkiin kuusi kertaa viikossa. Lentoposti käsittää lentokirjelähetykset ja -paketit Pohjois-ja Keski-Amerikkaan sekä Etelä-Amerikan pohjoisosaan. Finnairin toisella uudella reitillä Helsingistä Kööpenhaminan kautta Prahaan, Wieniin ja Budapestiin kuljetettiin avauspäivästä 30. 5. lähtien lentopostia kaksi kertaa viikossa. Lentopakettiliikenne, joka tuli käsittämään paketit aina 50 kiloon saakka, järjestettiin Suomen ja Ison-Britannian välillä molempiin suuntiin syyskuun alusta lukien. USA:ssa vuoden alussa kahden kuukauden ajan kestänyt satamalakko aiheutti pahoja häiriöitä pysäyttäen laivapostin kuljetuksen USA:han lähes kokonaan. Suomen asema kauttakulkumaana vahvistui kuluneena vuonna, sillä sekä itään että länteen kuljetettava kauttakulkuposti osoitti huomattavaa kasvua. Merkittävässä kasvussa oli myös postipakettiliikenne Suomesta ulkomaille voimistuvan uusviennin ansiosta. Posti-ja teletoimen kansainvälisestä kanssakäymisestä mainittakoon Suomen ja Tsekkoslovakian sekä Suomen ja Unkarin posti- ja telehallintojen kesken tehdyt sopimukset yhteistyön edelleen kehittämiseksi. Euroopan posti-ja telehallintojen kiinteän yhteistoiminnan alkamisesta CEPTin puitteissa tuli kuluneeksi 10 vuotta, jona aikana on Länsi-Euroopassa posti- ja teletoimintaa merkittävässä määrin yhtenäistetty ja rationalisoitu. Tapauksen kunniaksi pidettiin 4. 7. juhlaistunto CEPTin konferenssin yhteydessä. Jugoslavian ja Maltan liityttyä CEPTiin on jäsenmaita nyt 26. Merkittävin kansainvälinen postitapahtuma oli kuitenkin XVI maailmanpostikongressi, joka pidettiin syksyllä tällä kertaa Tokiossa. Täällä myös maamme edustajat allekirjoittivat uudet kansainväliset postisopimukset, joiden sisältämät säännökset tulevat aiheuttamaan mm. kirjelähetyslajien vähentymisen poistettaessa postikortit maksetuin vastauksin, tavaranäytteet ja fonopostilähetykset sekä helpotuksen taksoituksessa harvennettaessa kirjelähetysten painoryhmi-
3 tystä seuraavanlaiseksi: 20, 50, 100, 250, 500, 1 000 ja 2 000 grammaa. Kaikki uudet sopimukset, joista siis edellä vain pari esimerkkiä, astuvat voimaan 1. 7. 71. Suomi tuli kongressissa valituksi Maailmanpostiliiton toimeenpanoneuvoston jäseneksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi, mikä maamme osalta tapahtui ensimmäisen kerran liiton koko toimikautena. Posti-ja lennätinmuseon suojissa Helsingissä järjestettiin 28. 11. 28.12. Svensk Filateli -niminen postimerkkinäyttely, joka tarjosi edustavan läpileikkauksen Ruotsin toisaalta vanhoista ja toisaalta taas aivan uusimmista postimerkeistä sekä erittäin harvinaisen vanhojen kirjeiden kokoelman erikoisine frankeerauksineen. Näyttelyn järjestäjänä toimi Ruotsin postimuseo. Tämä oli ensimmäinen ulkomaisen postimuseon järjestämä filateelinen erikoisnäyttely posti- ja lennätinmuseossa. Kysymyksessä oli vastavierailu, sillä joitakin vuosia sitten järjesti postija lennätinmuseo Suomen Filatelistiliiton kanssa suomalaista filateliaa esittelevän näyttelyn Ruotsin postimuseossa. Kyseinen yhteistyö rikastuttaa omalla merkittävällä tavallaan maittemme keskeisiä erittäin läheisiä ja pitkälle historiaan ulottuvia postaalisia suhteita. Kuluneena vuonna liitettiin Alajärvi, Kemiö ja Raahe automaattiseen kaukopuhelinverkkoon, jonka laajenemista edisti tavallaan myös eräitä verkkoryhmiä koskeneiden liikennöintirajoitusten poistaminen. Vuoden lopussa oli maan lähes 1 100 000 puhelimesta liitettynä automaattiseen kaukoverkkoon jo n. 80 %. Seuraavana on vuorossa rakenteilla oleva Imatran automaattinen kaukokeskus. Vuoden 1973 loppuun mennessä on suunniteltu asennettavaksi alun toistakymmentä uutta automaattista kaukokeskusta. Uusien keskusten käyttöönotto samoin kuin vakavien liikennehäiriöiden estämiseksi välttämättömät kapasiteettilisäykset nykyisessä verkossa riippuvat kuitenkin ratkaisevasti huonetilojen saamisesta ja riittävistä määrärahoista. Uudet telexkeskukset saatiin käyttöön Hyvinkäällä ja Tammisaaressa. Näin ollen on kotimaisessa telexverkossa tällä hetkellä 36 telexkeskusta ja näihin liitettynä yli 2 700 telexliittymää. Asiakaspalvelua pyrittiin edelleen parantamaan. Niinpä mm. puhelinpäivystyspalvelua laajennettiin käsittämään kaikki laitoksen käsivälitteiset keskukset lukuun ottamatta aivan pieniä kotityönä hoidettavia keskuksia. Uutena palvelumuotona on lennätintoimintaan viime vuosina tullut puhelinverkolla tapahtuva tietojen kaukosiirto eli datasiirto. Datasiirto alkoi maassamme jo vuonna 1964, ja nykyisin on asiakkailla posti- ja lennätinhallituksen antaman luvan perusteella 81 datasiirtoon tarvittavaa modem-laitetta. Vastaisuudessa on tarkoitus ryhtyä vuokraamaan näitä laitteita tarvitsijoille. Tarvittavat laitteistotilaukset on tehty posti- ja lennätinlaitoksen tietokoneen ON-LINE-kytkemisen mahdollistamiseksi erityyppisillä yhteysväleillä ja eri moderneilla tapahtuvien siirtovirheiden rekisteröimiseksi ja analysoimiseksi. Datasiirrosta uskotaan lähivuosikymmenien aikana kehittyvän erittäin merkittävä ja aikanaan kenties puhelinliikenteenkin ylittävä tietoliikennemuoto. Datasiirtopalvelun yleinen järjestely on parhaillaan käsittelyn alaisena, ja tarkoitus on päästä toimilupalaitossektorin kanssa sopivaan yhteistoimintaan.
4 Radioliikenteen puolelta kerrottakoon, että koko maan käsittävässä autoradiopuhelinverkossa on saatu asennetuksi ensimmäiset 12 tukiasemaa. Meriradioliikenteessä on monin eri järjestelyin parannettu rannikkoradioasemien mahdollisuuksia maksullisen liikenteen lisäämiseksi. Vuoden aikana on mm. otettu käyttöön kolme uutta VHF-radiopuhelinasemaa. Mahdollisuuksista rakentaa sateliittimaa-asema Suomeen on suoritettu alustavia tutkimuksia, ja sen taajuuksien koordinointia varten on jo laadittu tietokoneohjelma. Marraskuun 1 päivänä tuli kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun lennätinkaapeli Suomen ja Ruotsin välillä avattiin liikenteelle. Tämä tapahtui vähän aiemmin samana vuonna perustetun tanskalaisen lennätinyhtiön, Det Store Nordiske Telegraf-Selskabin toimesta. Lennätinyhtiön toimintahan päättyi meillä Suomessa melko pian yhtiön 100-vuotispäivien jälkeen eli tarkemmin sanoen 12. 8. 69, jolloin sen suomalainen 18-päinen henkilökunta siirtyi laitoksemme palvelukseen. Sanotusta päivämäärästä lukien kaapeliaseman siihen asti välittämä kansainvälinen sähkösanomaliikenne volyymiltaan runsas kolmannes Suomen koko ulkomaisesta sähkösanomaliikenteestä siirtyi Helsingin lennätinkonttorin hoidettavaksi. Saanen tässäkin yhteydessä lausua yhtymälle ja sen henkilökunnalle parhaimmat kiitokset siitä suuriarvoisesta työstä, jonka he ovat laitoksemme ja koko maamme hyväksi tehneet. Tuo 100 vuotta sitten Uudenkaupungin ja Grisslehamnin välille laskettu kaapeli valmistui hämmästyttävän lyhyessä ajassa. Kun sitä vielä aivan syyskuun lopulla lastattiin Lontoossa kaapelilaivaan, oli se jo marraskuun alussa liikenteessä palvelemassa varsin tervetulleena yhdyssiteenä maamme alkuvaikeuksissaan ponnistelevaa teollisuutta ja ulkomaankauppaa. Kerrotaan Topeliuksen sepittäneen kaapelinlaskun kunniaksi runon Uudenkaupungin räätäli, jonka ensimmäinen säe kuuluu: Mä tunnen räätälin suurenmoisen, Se maita kursivi toiseen toisen; Euroopan takkia neuloin tää, Ameriikkaan, Kiinahan yhdistää. Kansainvälisessä teleliikenteessä saatiin uusia suoria puhelinyhteyksiä mm. Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Osloon, Lontooseen ja Zurichiin. Kuluneena vuonna avattiin puhelinliikenne kolmeen ja telexliikenne kuuteen maahan. Suomen ja Espanjan välinen telexliikenne automatisoitiin ja Neuvostoliittoon suuntautuvassa telexliikenteessä tuli aikaisemmin automatisoidun Moskovan liikenteen lisäksi Leningrad automaattiliikenteen piiriin. Lisäyhteyksiä saatiin ulkomaan telexliikenteeseen 42, joten niitä on kaikkiaan jo 313 yhteensä 141 eri maahan. Peruuttamaton käyttöoikeus lunastettiin kahteen puheyhteyteen TAT-5 Atlantin kaapelin Euroopan puoliskosta sekä Ison Britannian Portugalin kaapelista. Viimeiset kansainväliset morselennätinyhteytemme Rio de Janeiroon ja Buenos Airesiin lakkautettiin samalla kun Suomen ja Etelä-Amerikan välinen sanomanvaihto siirrettiin pääosiltaan New Yorkin ja Rooman tietokoneohjattujen keskusten kautta suuntautuvaksi. Näin morsekoneiden mukana hävisi viimeinenkin romantiikan häive
5 sähkösanomaliikenteestä ovathan ne olleet poissa kotimaan liikenteestäkin jo yli 10 vuoden ajan. SALT-neuvottelujen järjestäminen Helsingissä aiheutti posti- ja lennätinlaitokselle melkoisen kiireen, sillä kolmessa viikossa oli luotava varsin mittava tiedotusorganisaatio, ei vain itse neuvotteluosapuolia Neuvostoliittoa ja Yhdysvaltoja palveleva, vaan mikä vaikeinta, yli 300-päisen kansainvälisen toimittajajoukon tiedotustarpeet täyttävä. Itse neuvotteluosapuolten tarvitsemat yhteydet saatiin käyttöön jo huomattavasti ennen neuvottelujen alkua. Ulkomaiset lisäyhteydet lehdistöä varten sekä lehdistökeskukseen hotelli Marskissa tarvittava pikatiedotusvälineistö kieli- ja ammattitaitoisine hoitajineen pystyttiin myös ajoissa hankkimaan. Marskin tiloihin rakennettiin lisäksi postitoimipaikka, jossa neuvottelujen alkamispäivää 17. 11. juhlistettiin erikoisleimauksella. Ruotsin Tanumiin neljän Pohjoismaan telehallintojen yhteistyönä rakennettavaa telesatelliittimaa-asemaa varten ovat tie- ja tontin kunnostamistyöt olleet käynnissä, kiinteistön rakennussuunnitelmat valmistuneet ja laitehankintatoimenpiteet alkaneet. Laitoksen rakennustoiminta on jatkunut niukkojen määrärahojen sallimissa puitteissa. Tosin toiveet rakennusmäärärahojen lisääntymisestä antavat aiheen olettaa, että lähivuosina päästään toteuttamaan eräitä varsin mittaviakin rakennushankkeita. Vuoden aikana valmistuivat Lappeenrannan postiautovarikko, Inkeroisten ja Pieksämäen laitesuojat, Padasjoen puhelintalo sekä Kuusamon postitalon muutos-ja laajennustyöt. Huomattavia muutostöitä tehtiin myös Hangon ja Vaasan postitaloissa sekä Jyväskylän postiautovarikkorakennuksessa. Vireillä olevista rakennuskohteista ovat suurimmat Tampereen ja Seinäjoen postitalojen rakennustyöt. Tampereen postitalo alkaakin vähitellen olla harjakorkeudessa ja valmistunee vuoden 1971 keväällä. Helsingin pääpostitalossa on meneillään huomattava muutostyö kaukoautomaattikeskuksen laajentamiseksi. Lähiaikoina alkaa Saarijärven puhelintalon rakentaminen, ja vähän myöhemmin käynnistetään Helsingissä Käpylän postitalon rakennustyöt. Vuoden aikana saatiin käyttöön virkatilat Kouvolan ja Tornion virastotaloissa. Koska rakennustoiminnan avulla ei huonetilatarpeita kyetä tyydyttämään, on jouduttu yhä kasvavassa määrin turvautumaan vuokraustoimintaan, jonka painopiste on selvästi ollut postipuolella. Liikekirjanpito- ja tavoitebudjetointisuunnittelua on edelleen intensiivisesti jatkettu. Liikekirjanpito on tarkoitus päästä aloittamaan vuoden 1971 alusta. Sen rekisteröintijärjestelmä on tarkoitus muodostaa sellaiseksi, että siitä saadaan myös hallinnollisen kirjanpidon vaatimat tiedot, joten laitoksen kirjanpitojärjestelmä säilyy täten yhtenäisenä. Sen sijaan laitoksen budjetointijärjestelmä tulee ennen pitkää olemaan tavallaan kolmijakoinen. Ensinnä on ns. pitkän ajan taloussuunnitelma, joka laadittiin viimeksi keväällä rinnan vuoden 1970 tulo-ja menoarvioesityksen kanssa koskien vuosia 1970 1974, toiseksi vuotuinen tulo-ja menoarvio ja erityismenoarvio sekä kolmanneksi tavoitebudjetti, joka on vielä suunnitteilla. Laitoksen tietokonetoimintaa on edelleen kehitetty, ja mm. yli 300 000 puhelintilaajan laskutuksen osalta on siirrytty koneelliseen perinnän tarkkailuun yhteis
6 toimin Postipankin kanssa käyttäen hyväksi optista lukua. Pitkän tähtäimen suunnitteluun liittyvistä perustutkimuksista mainittakoon posti-ja lennätinhallituksen liiketaloudellisessa tutkimuslaitoksessa valmistunut tutkimus tietoliikenteen merkityksestä kansantaloudelle. Siitä käy mm. ilmi, että tietoliikenne vaikuttaa kansantulon kasvuun voimakkaammin kuin sen suhteellinen osuus edellyttää. Posti- ja lennätinhallitus antoi 18. 6. 69 kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle lausuntonsa posti- ja lennätinlaitoksen organisaatiokomitean mietinnöstä. Lausunto oli varsin laajakantoinen sisältäen huomattavia muutos- ja parannusehdotuksia laitoksen talousjärjestelmään ja hallinto-organisaatioon. Posti- ja lennätinhallitus on kuluneena vuonna asettanut alun toistakymmentä toimikuntaa ja työryhmää ja sen esityksestä on ministeriö 3. 12. asettanut toimikunnan selvittämään ns. julkisoikeudellisessa työurakkasuhteessa olevien laitoksen toimihenkilöiden oikeudellista asemaa koskevia kysymyksiä. Vuonna 1968 toimihenkilörekisterin perustamista tutkimaan asetettu toimikunta sai työnsä päätökseen ja jätti mietintönsä viime elokuussa. Viisipäiväiseen työviikkoon liittyvät järjestelyt ovat olleet sitkeiden neuvottelujen kohteena pitkin vuotta aiheuttaen laitoksen piirissä mm. kaksi työtaisteluuhkaa. Järjestöjen lähtökohtana on ollut toisen viikkovapaan järjestäminen aina lauantaiksi, mikä taas kaltaisemme palvelulaitoksen kannalta ei ole hyväksyttävä periaate. Niinpä neuvotteluissa onkin onneksi päästy yhteisymmärrykseen siitä, että laitos tarjoaa palveluksiaan myös lauantaisin, vaikkakin jossain määrin muita arkipäiviä rajoitetummin. Viisipäiväinen työviikko on näin ollen toteutettu järjestämällä vapaa-ajat myös muina viikonpäivinä. Järjestöjen ja työttömyyskassojen jäsenmaksujen perimisestä työnantajan toimesta suoraan palkasta on käyty neuvotteluja Postipankin ja laitoksen piirissä toimivien ammattijärjestöjen kesken. Työsopimussuhteessa olevien kohdalla on palkasta perintää jo osittain suoritettukin 1. 4. alkaen, ja virkasuhteessa olevien kohdalla tähän siirrytään kuluvan vuoden alusta lukien. Posti- ja lennätinhallitus on tehnyt esityksen koulutuspäällikön saamiseksi laitokseen, jotta koulutustoimintaa voitaisiin keskushallinnosta käsin tehokkaasti johtaa ja valvoa. Koulutuspäällikön tehtävänä olisi lähinnä hallinnollisesti suunnitella ja organisoida laitoksen koulutustointa sekä seurata alalla yleisesti tapahtuvaa kehitystä. Posti- ja teleopistossa on uutuutena järjestetty kokeiluluontoisesti viestiasemien teknillisten apulaisten kurssi. Postiliikennekoulutuksen nopeuttamiseksi ja koulutusvajauksen täyttämiseksi on ryhdytty tutkimaan mahdollisuuksia lyhentää nykyistä postiliikennekurssia laajentamalla ja tehostamalla koulutusta linjahallinnossa, jossa mm. postipiirikonttoreihin maaliskuun alusta lähtien sijoitetut liikennetarkastajat ovat ryhtyneet myös koulutustoimen osalta suorittamaan tehtäviään. Käytettävissä olleiden määrärahojen kohottua on sosiaalisen huoltotoimen eri sektoreilla ollut selvästi havaittavissa toiminnan vilkastumista ja tehostumista. Näin on mm. henkilökunnan loma-ja urheilutoiminnan tukemista voitu lisätä ja laitoksen sekä eri järjestöjen omistamien loma-ja vapaa-ajan viettopaikkojen avustuksia suurentaa. Parhaillaan on valmisteltavana laitoksen työturvallisuusorgani-
7 säätiön ja työturvallisuutta koskevien määräysten uudistaminen, jolloin erityisesti pyritään kehittämään laitoksen ja sen eri henkilökuntaryhmien välistä yhteistoimintaa työturvallisuusasioissa. Terveydenhuollon saralta on tarpeen mainita Länsi- Lapissa laitoksen henkilökunnalle klinikka-autossa suoritettu terveystarkastus, joka osoitti, miten välttämättömiä tällaiset tarkastukset todella ovat. Yli 240 tutkitusta joutui nimittäin yli puolet eli tarkemmin 58 % jatkotutkimuksiin. Tämä tuntuu lievästi sanoen hälyttävältä, ja on varsin tarpeellista, että tarkastuksia tullaan jatkamaan. Vuoden loppuun mennessä ehdittiinkin Pohjois-Karjalassa, Joensuun ympäristössä tutkia n. 350 henkilöä. Niinikään järjestettiin vuoden lopulla terveystutkimus myös postivaunupiirin henkilökunnalle. Helsingissä Työterveyslaitoksella suoritettuun tarkastukseen saapui yli 400 kutsutusta vain 153. Näiltä osin eivät tutkimustulokset ole vielä käytettävissä. Olisi toivottavaa, että koko 40 000-päisen henkilökuntamme piirissä osattaisiin suhtautua myönteisesti tämänlaatuisiin tutkimuksiin, joita laitoksen taholta tullaan vast edeskin järjestämään määrärahojen sallimissa puitteissa. Onhan laitoksen henkilökunta sen arvokkainta pääomaa, josta huolehtimisen tulisi olla vielä monin verroin nykyistä laajempaa ja monipuolisempaa. Näin on tai ainakin pitäisi olla myös meidän itse kunkin kohdalla. Kiitän päättyneen vuoden työstä ja toivotan Teille ja perheillenne terveyttä ja kaikin puolin onnellista vuotta 1970. Helsingissä tammikuun 1 päivänä 1970 Pääjohtaja Oiva Saloila Helsinki 1969. Valtion painatuskeskus