Erikoispsykologikoulutuksen toimintakertomus 2016 Erikoispsykologikoulutus lyhyesti Vuoden 2016 alusta voimaan tuli erikoistumiskoulutusuudistus, jonka myötä erikoispsykologikoulutukseen tulee suuria muutoksia. Uusimuotoiset koulutukset ovat laajuudeltaan 70 opintopistettä ja ne voidaan suorittaa 3 vuodessa työn ohessa. Koulutukset ovat maksullisia. Koulutusten valmistelussa on tehty tiivistä yhteistyötä työelämän kanssa. Koulutuksen voi edelleen suorittaa jollakin viidestä erikoisalasta, joista kahden määrittely on tarkentunut. Erikoisalojen valintakriteereissä on eroja mm. vaadittavan työkokemuksen kohdalla. Vanhamuotoinen erikoispsykologikoulutus on toteutettu psykologian lisensiaatin tutkintoon johtavana koulutuksena, ensin kokeiluna vuodesta 1993 alkaen ja sittemmin psykologian tutkintoasetuksessa vakiinnutettuna vuonna 1996. Lisensiaatin tutkinnon laajuus on 120 op. Ammatillisten erikoistumisopintojen osuus tutkinnossa on ollut 65 op, lisensiaatintutkimuksen osuus 40 op ja opintoihin liittyvien ammatillisten ja tutkimusmenetelmäopintojen osuus 15 op. Koulutukseen pääsyn ehtona on ollut vähintään kahden vuoden mittainen työkokemus laillistettuna psykologina. Erikoispsykologikoulutuksen yleistilanne vuonna 2016 Erikoispsykologikoulutus on käynyt läpi valtavan uudistusprosessin vuosien 2015 ja 2016 aikana samalla kun lisensiaattimuotoista koulutusta on jatkettu. Erikoisalojen määrittelyjä on uusien koulutusten valmistelun yhteydessä tarkennettu seuraavasti. Samassa näkyy myös osa-aikaisen opetushenkilökunnan jakautuminen. kehitys- ja kasvatuspsykologia, uusimuotoisena lasten ja nuorten erikoispsykologin koulutus: professori Turun yliopisto ja lehtori Åbo Akademi neuropsykologia: professori ja kaksi lehtoria, Helsingin yliopisto psykoterapia: professori ja lehtori, Jyväskylän yliopisto terveyspsykologia, uusimuotoisena kliininen terveyspsykologia: professori ja lehtori, Itä-Suomen yliopisto työ- ja organisaatiopsykologia: professori ja lehtori, Tampereen yliopisto Keväällä 2016 on toteutettu ensimmäinen haku uusiin erikoistumiskoulutuksiin kaikilla erikoisaloilla, ja osallistujat ovat aloittaneet koulutuksen syksyllä. Kaikki uusimuotoisen koulutuksen osallistujat on otettu erikoisalasta vastaavaan yliopistoon, eikä osallistujilla enää ollut mahdollisuutta valita kotiyliopistoaan. 103 uutta maksavaa osallistujaa aloitti erikoistumiskoulutuksissa syyslukukaudella. Tarkemmin tästä aiheesta kerrotaan edempänä. Erikoispsykologikoulutuksen kehittäminen Erikoistumiskoulutusten uudistukset tulivat voimaan 1.1.2015, mutta vanhamuotoisille koulutuksille on laissa annettu siirtymäaika vuoden 2016 loppuun asti tai siihen asti kunnes ennen mainittua ajankohtaa aloittaneet erikoistumiskoulutusta suorittavat opiskelijat ovat saaneet opintonsa suoritetuksi. OKM:n julki tuomana tavoitteena uudistuksessa on parantaa asiantuntijoiden osaamista korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisosaamiselle ja painoaloille perustuvalla koulutuksella. Uudistuksessa on luotu uusi koulutusmuoto tutkintokoulutuksen ja täydennyskoulutuksen rinnalle.
Vuoden 2016 alkuun mennessä erikoispsykologikoulutuksen uudistus oli pääosin saatu valmiiksi, ja koulutusten toteuttamista tarkemmin säätelevät, erko-sopimuksia täydentävät toteuttamissopimukset lähetettiin yliopistoille allekirjoituskierrokselle. Näin ollen helmikuusta huhtikuuhun voitiin suorittaa haut erikoistumiskoulutuksiin. Hauista kerrotaan tarkemmin edempänä. Erikoispsykologikoulutuksen kevätpäivä pidettiin 19.4.2016 Tampereella ja syyspäivä 6.9.2016 niin ikään Tampereella. Kummassakin tilaisuudessa käsiteltiin mm. tehtävien jakautumista, yhteisiä opintoja, työelämäyhteistyön jatkoa ja tuolloin juuri päättyneitä hakuja koulutuksiin. Lisäksi kummassakin erityisenä aiheena olivat mahdolliset uudet psykologian alan erikoistumiskoulutukset. Kyseisiä erikoistumiskoulutuksia ei kuitenkaan kutsuta erikoispsykologikoulutuksiksi. Erikoispsykologikoulutusnimike varataan jatkossakin 70 opintopisteen koulutuksille, jotka on suunnattu vain laillistetuille psykologeille. Pisimmällä näistä on oikeuspsykologian erikoistumiskoulutus. Se toteutetaan psykologian (5/6 yliopistoa) ja oikeustieteen (4/4 yliopistoa) koulutusalojen kaksikielisenä yhteistyöhankkeena, jota koordinoi Åbo Akademi. Koulutuksen laajuus on 30 op, ja sen voi suorittaa työn ohella 1,5 vuodessa. Valinta suoritetaan 2 vuoden välein, ensimmäisen kerran keväällä 2017. Geropsykologian ammatillinen työryhmä, jonka pyrkimyksenä on lisätä ikääntyneiden parissa työskentelevien psykologien välistä yhteydenpitoa, on esittänyt geropsykologian erikoistumiskoulutusta, koska nykyinen yliopistojen koulutustarjonta ikääntymisen teemoista on vähäistä. Työryhmä katsoo, että jo suppeampi (20 opintopistettä) erikoistumiskoulutus voisi auttaa yhtenäistämään kenttää - mm. sellaiseen olisi matalampi kynnys osallistua. Erikoistumiskoulutus olisi suunnattu niin perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutusyksiköiden sekä työterveyden psykologeille. Mahdollisuuksien mukaan muiden erikoistumisopintojen, ainakin neuropsykologian ja psykoterapian kursseja käytettäisiin osana geropsykologian opetuskokonaisuutta. Koulutuksen järjestämistä valmistellaan Itä-Suomen yliopistossa. Kliinisen mielenterveyspsykologian koulutusohjelma on järjestetty 2014 2016 Psykologiliiton, HYKS psykiatrian, HY:n ja Psykonetin edustajien yhteistyönä 20 opiskelijalle. Koulutusohjelman laajuus on 43 opintopistettä jakautuen n. 2.5 vuodelle sisältäen 32 koulutuspäivää, moniammatillisia valmiuksia kehittävän tehtävän ja työnohjauksen, sekä omatoimisen työskentelyn tapaustehtävineen. Sen tavoite on syventää psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa toimivan psykologin osaamista psykologisessa arvioinnissa, konsultoinnissa ja interventiosuunnittelussa tutkitun tiedon ja ajankohtaisten psykologisten mallien pohjalta. Myöskään kliinisen mielenterveyspsykologian erikoistumiskoulutuksen järjestämisestä ei ole saatu sovittua, mm. koska Helsingin yliopistolla ei ole parhaillaan mahdollisuutta aloittaa uusia koulutuksia. Syyspäivässä käytiin myös keskustelua erikoispsykologikoulutusten yhtenäisestä jatkosta: miten niiden välistä hajaantumista voitaisiin parhaiten estää. Todettiin, että yhteistyökursseja selkeästi tarvitaan, jotta kaikki erikoisalat pystyvät toteuttamaan koulutukset käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Niiden järjestelyt päätettiin hoitaa tapauskohtaisesti erikoisalojen keskinäisillä ad hoc -sopimuksilla. Lisäksi syyspäivän aiheena olivat uusimuotoisen erikoistumiskoulutuksen lopputyön muodot ja ohjeistukset. Lopputulemana todettiin, että lopputyöt toteutetaan vähällä byrokratialla kevyesti. Vaaditaan jonkinlainen kirjallinen lopputyö, jonka ohjaaja arvioi. Kukin erikoisala määrittelee omat arvostelukriteerinsä, mahdollisesti arviointimatriisin kanssa. Lopputyö ei ole gradu, joten arvioinnissa ei voida käyttää samoja kriteerejä kuin gradussa. Erikoispsykologikoulutuksen tavoitteena ei ole opiskella tutkimuksen tekoa vaan kehittää asiantuntijuutta. Lopputyön arviointiasteikko on hyväksytty / hylätty ja tarkastajia on vain yksi, mutta lopputyön varsinaiset muodot ovat erikoispsykologikoulutuksissa moninaiset.
Psykonetin koordinaattori osallistui Psykologia 2016 -kongressiin Tampereella 24. 26.8.2016. Psykonetin ständillä esiteltiin erikoispsykologikoulutusta ja Psykonetiä yleensä. Syksyn aikana valmisteltiin Verohallinnon vero.fi -palvelun ohjeisiin pohjautuvan yhteenvedon Vero-ohjeita erikoispsykologikoulutuksen osallistujille. Ohjeen voi ladata Psykonetin nettisivuilta osoitteesta http://www.psykonet.fi/erikoispsykologikoulutus. Vuoden lähestyessä loppuaan käytiin vielä läpi vanhojen ja uusien erikoispsykologikoulutusten suhdetta. Kaikki paitsi NEU ja TRV jatkavat keväälle 2018 asti; NEU jatkaa kevääseen 2019. TRV puolestaan ei jatka vanhoja seminaareja tällä hetkellä, vaan vanhat opiskelijat saavat korvata seminaarinsa uusilla sovitellusti. Ainakin neuropsykologian vanhamuotoisen koulutuksen opiskelijoille ollaan tarjoamassa mahdollisuutta siirtyä uusimuotoiseen koulutukseen, jolloin he tekevät vain erkon lopputyön lisensiaatintyön sijaan. Opiskelijat voivat siirtyä jos haluavat, mutta ketään ei tähän pakoteta. Siirtyvien on tehtävä valmiiksi kaikki opinnot paitsi lisensiaatintyö. Opintomaksu suoritetaan lopputyöstä. Muilla erikoisaloilla ei kyselyjä ole juurikaan tullut, mutta tilannetta seurataan. Keskusteltiin, voidaanko todeta erikoispsykologikoulutuksen tuottavan lisäpätevyyden / uuden ammattinimikkeen vaikka Valvira ei sitä tällä hetkellä rekisteröi. Psykonetin edustajat kävivät mm. tästä aiheesta keskusteluja Valviran kanssa 14.11.2016. Koska Valvira ei erikoispsykologeja rekisteröi, ei erikoispsykologikoulutusta nykyisellään yhteistyöryhmän näkemyksen mukaan katsota uudeksi pätevyydeksi. Tilanne vertautuu psykoterapeuttikoulutukseen v. kouluttajakoulutus. Valvirassa kuitenkin valmistaudutaan terveydenhuollon ammattihenkilölain kokonaisuudistukseen, ja asiaa seurataan. Erikoispsykologikoulutusten nimet käännettiin syksyn alussa ruotsiksi ja englanniksi seuraavasti. X:n erikoispsykologikoulutus viittaa erikoisalaan, esim. kliinisen terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus käännetään ruotsiksi specialiseringsutbildning i klinisk hälsopsykologi. suomi ruotsi englanti erikoistumiskoulutus specialiseringsutbildning specialisation education x:n erikoispsykologikoulutus specialiseringsutbildning i x specialisation education in x kliininen terveyspsykologia klinisk hälsopsykologi clinical health psychology lapset ja nuoret barn- och ungdomspsykologi child and adolescent psychology neuropsykologia neuropsykologi neuropsychology psykoterapia psykoterapi psychotherapy työ- ja organisaatiopsykologia arbets- och organisationspsykologi work and organisational psychology Erikoispsykologikoulutukset vietiin vuoden lopussa Opintopolku-palveluun osoitteessa https://opintopolku.fi/wp/yliopisto/yliopistojen-erikoistumiskoulutukset/yliopistojenerikoistumiskoulutukset/. Organisaatio ja hallinto Vuoden 2015 lopussa vahvistettiin organisaatiomuutos, jossa päävastuu kunkin erikoispsykologikoulutuksen toteuttamisen koordinaatiosta on kyseisen erikoisalan ohjausryhmällä. Koulutusten kokonaisuutta ohjaa erikoispsykologikoulutuksen yhteistyöryhmä.
Erikoispsykologikoulutuksen yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimi alkuvuoden professori Laura Hokkanen Helsingin yliopistosta. Varapuheenjohtajana toimi Saija Mauno Tampereen yliopistosta. Syyspäivässä 6.9. Saija Mauno valittiin puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajaksi valittiin Kirsi Honkalampi Itä-Suomen yliopistosta. Erikoispsykologikoulutuksen yhteistyöryhmä kokoontui kevät- ja syyspäivien lisäksi vuoden aikana kolme kertaa: kerran puhelinkokouksessa, kerran Adobe Connectin välityksellä ja kerran sähköpostikokouksena. Erikoisalat pitivät omia kokouksiaan tarpeen mukaan. Erikoisalasihteereinä toimivat Anne Jaskio (tera, JY), Mauri Niiniaho (neuro, HY; irtisanottiin huhtikuussa), Eeva Raunistola-Juutinen (terveys, ISY) ja Katri Tammelin (kehka/lanu, TY). Työ- ja organisaatiopsykologian erikoisalasihteerin tehtävät on jaettu Tampereen yliopistossa eri henkilöiden kesken: opiskelijavalintaasioista vastaa opintokoordinaattori Sari Raudasoja ja opintojen rekisteröinnistä opintosihteeri Pertti Vuorilehmus. Vuoden lopussa neuropsykologian erikoisalasihteerin tehtäviä hoitamaan valittiin koulutussuunnittelija Aiju Tikkala HY:n lääketieteellisestä tiedekunnasta. Verkoston opetusteknologiasuunnittelijana toimi Virva Vatjus (TaY). Psykonetin koordinaattorina toimi Kari Lehti (TY). Henkilövaihdokset Kehitys- ja kasvatuspsykologian ja lasten ja nuorten erikoistumiskoulutuksen professorina aloitti vuoden alussa Marja Laasonen (TY). Helsingin yliopiston leikkausten seurauksena neuropsykologian pitkäaikainen erikoisalasihteeri Mauri Niiniaho irtisanottiin tehtävästään. Hänen tehtäviään ovat vuoden aikana hoitaneet erinäiset henkilöt Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa ja lääketieteellisessä tiedekunnassa, johon psykologian oppiaine siirtyy vuoden 2017 alussa. Lääketieteellisessä tiedekunnassa näitä tehtäviä hoitamaan on valittu koulutussuunnittelija Aiju Tikkala. Työ- ja organisaatiopsykologian lehtorin tehtävä oli avoinna kevään ajan, ja lehtorin tehtäviä on hoidettu tuntiopetuksena ja muilla järjestelyillä. Lehtoriksi valittiin Virpi-Liisa Kykyri, joka aloittaa tehtävässä vuoden 2017 alussa. Opiskelijat ja opiskelijavalinta Opiskelijoiden kokonaismäärä oli vuoden 2016 lopussa 416, joista 314 oli lisensiaatintutkintoon johtavassa koulutuksessa ja 102 erikoistumiskoulutuksessa. Opiskelijat jakautuvat yliopistoittain ja erikoisaloittain seuraavasti. Taulukossa näkyvät ensimmäisillä viidellä rivillä vanhat ja seuraavilla viidellä rivillä uudet opiskelijat. Uudet opiskelijat otetaan erikoisaloittain vain yhteen yliopistoon. Erikoispsykologikoulutuksen opiskelijat erikoisaloittain, koulutusmuodoittain ja yliopistoittain 31.12.2016. HY ISY JY TaY TY ÅA Yht. KEH (lis) 16 7 14 16 11 1 65 NEU (lis) 31 2 18 17 11 1 80 TERA (lis) 10 2 20 3 6 0 41 TERV (lis) 19 8 4 7 3 2 43 T & O (lis) 23 9 21 9 19 2 84 KTP (erko) x 8 x x x 0 8 LANU (erko) x x x x 26 0 26
NEU (erko) 41 x x x x 0 41 TERA (erko) x x 11 x x 0 11 T & O (erko) x x x 16 x 0 16 Yhteensä 141 36 77 69 76 6 416 lis = lisensiaattitutkintoon johtava koulutus erko = maksullinen erikoistumiskoulutus KEH = kehitys- ja kasvatuspsykologia LANU = lasten ja nuorten erikoispsykologin erikoistumiskoulutus NEU = neuropsykologia TERA = psykoterapia TERV = terveyspsykologia KTP = kliininen terveyspsykologia T & O = työ- ja organisaatiopsykologia Hakijoiden määrä eri erikoisaloille vaihteli hyvin paljon. Karsintaa hakijoiden kesken jouduttiin tekemään kahdella erikoisalalla: neuropsykologiaan hakijoita oli 100, kun lasten ja nuorten koulutukseen hakijoita oli 30. Muille erikoisaloille valittiin kaikki kriteerit täyttävän hakemuksen toimittaneet hakijat. Neuropsykologiassa oli ensimmäistä kertaa käytössä kaksi kiintiötä: yleinen kiintiö ja tohtorikoulutettavien kiintiö yliopistossa psykologian alan tohtorintutkintoa suorittaville. Eri erikoisaloilla erikoispsykologikoulutuksen aloitti yhteensä 103 osallistujaa. Näistä 31.12.2016 koulutuksissa oli mukana vielä 102. Kliininen terveyspsykologia: 8 Lapset ja nuoret: valittiin 27, 26 jatkaa 2017 o haun aikana ilmoitettu kiintiö 20 o 1 ei ottanut paikkaa vastaan Neuropsykologia: yleinen kiintiö 31, tohtorikoulutettavien kiintiö 10, yhteensä 41 o haun aikana ilmoitettu yleinen kiintiö 30 Psykoterapia: 14 valittiin, 11 jatkaa 2017 o 2 ei ottanut paikkaa vastaan o 1 lopetti syksyn aikana Työ- ja organisaatiopsykologia: 16 Psykoterapian ja kliinisen terveyspsykologian erikoisaloilla erikoispsykologikoulutuksen yhteistyöryhmä teki erko-sopimuksen mukaisen yksimielisen päätöksen siitä, että koulutukset aloitetaan, vaikka valintaperusteet täyttäviä hakijoita ei ole riittävästi. Marraskuussa vedettiin yhteen tietoja siitä, kuka kokonaisuudessaan 8400 maksavan koulutuksen varsinaisesti maksaa. Nämä tiedot löytyvät alta taulukosta. Eripsy-opintojen maksusuunnitelmat erikoisaloittain LANU KTP NEU TERA TYÖ Maksaa itse 17 4 24 3 9 * 6 erässä 11 4 0 0 8 * 3 erässä 4 0 0 0 1 * 1 erässä 2 0 0 0 0 Työnantaja maksaa kokonaan 2 2 7 3 3 * 6 erässä 2 1 5 0 1
* 3 erässä 0 0 2 0 2 * 1 erässä 0 1 0 0 0 Työnantaja maksaa osan 7 2 8 5 1 * Yht. 0-1000 3 0 2 0 1 * Yht. 1001-2000 0 1 0 0 0 * Yht. 2001-3000 0 1 0 0 0 * Yht. 3001-4000 0 0 0 0 0 * Yht. 4001-5000 2 0 1 3 0 * Yht. yli 5000 2 0 5 2 0 5 epävarmaa 5 epävarmaa Koulutuksesta itse maksamisen suosion taustalla voi olla useita tekijöitä: toisaalta taustalla voi olla liike työnantajalta toiselle, eli se, että työntekijät eivät ole sitoutuneet vain yhteen työnantajaan. Samoin työnantajien heikko taloudellinen tilanne voi pakottaa koulutuksesta kiinnostuneet maksamaan koulutusmaksuja itse. Vuonna 2016 erikoispsykologikoulutuksesta valmistui yhteensä 30 (kehka 1, neuro 14, tera 9, terv 2, työ 4) opiskelijaa, jotka kaikki suorittivat lisensiaatin tutkinnon. Vuosittainen tulos on ollut keskimäärin 25 tutkintoa, joten vuosi oli hyvä ottaen huomioon, että samanaikaisesti käynnistettiin uusia koulutuksia. Tieteellinen toiminta ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Erikoispsykologikoulutuksen opettajat toimivat aktiivisesti myös tutkijoina ja julkaisivat vuoden 2016 aikana useita artikkeleita sekä kansainvälisillä foorumeilla että kotimaisissa referee-julkaisuissa ja kokoomateoksissa. Kaikki erikoispsykologikoulutuksen professorit ja ovat olleet mukana Suomen Psykologiliiton ja Suomen Psykologisen Seuran Tieteellisen neuvottelukunnan työskentelyssä. Opettajakunnan edustajia toimii asiantuntijajäseninä myös useissa muissa työryhmissä, yhdistyksissä ja asiantuntijaorganisaatioissa, mm. Valvirassa, valtioneuvoston asettamassa poikkeusolojen terveydenhuollon neuvottelukunnan psykososiaalisen tuen ja palveluiden työryhmässä, valtakunnallisessa yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortiossa sekä kliinisen psykologian koulutusohjelmassa. Talous Vuonna 2016 vanhamuotoisten erikoispsykologikoulutusten kustannuksista vastasi kukin verkoston yliopisto omalta osaltaan. Koulutusta järjestävälle henkilökunnalle osoitetun rahoituksen turvin koulutus pystyttiin toteuttamaan suunniteltuun tapaan. Erikoispsykologikoulutuksen jatkuvuus edellyttää, että rahoituspohja on pitkäjänteisesti turvattu. Uusien erikoistumiskoulutusten rahoitus hoidetaan tällä hetkellä kahdella tavalla: opiskelijamaksuilla 120 / opintopiste (70 opintopistettä = yhteensä 8400 / opiskelija / koulutus) ja OKM:n myöntämällä toteuttamisrahalla, jonka OKM myönsi vuoden 2015 lopulla kaikille erikoisaloille erikoispsykologikoulutusten toteuttamiseen. Myöntösummat olivat seuraavat. Erikoisala OKM myöntösumma Myönnön perusteena oleva opiskelijamäärä Myöntö / (70 op * budjetoitu opiskelijamäärä) kliininen 198 000 20 141,43 terveyspsykologia lapset ja nuoret 198 000 20 141,43 neuropsykologia 282 000 30 134,29
psykoterapia 158 500 15 150,95 työ- ja 181 031 16 161,63 organisaatiopsykologia Koska psykoterapian ja kliinisen terveyspsykologian erikoisalat eivät saaneet riittävästi hakemuksia, niiden pitää OKM:n rahoitusohjeiden mukaisesti palauttaa rahoitusta siltä osin, kuin opiskelijamäärä ei saavuttanut asetettua tavoitetta. Jyväskylän yliopisto teki psykoterapian osalta päätöksen palauttaa rahoitusta. Itä-Suomen yliopisto teki syksyn alussa OKM:lle esityksen, jonka mukaan rahoitus siirrettäisiin käytettäväksi vuonna 2019 alkavan erikoistumiskoulutuksen järjestämiseen. OKM ei kuitenkaan ole vastannut tähän esitykseen ennen vuoden loppua. Valtioneuvosto hyväksyi 29.4. yliopistojen rahoitusmallin vuodesta 2017 alkaen (ks. http://www.minedu.fi/opm/tiedotteet/2016/04/rahoitusmalli2017.html). Erikoistumiskoulutukset sisältyvät nyt rahoitusmalliin 2 % osuudessa, jonka otsikko on avoimena yo-opetuksena, erillisinä opintoina ja erikoistumiskoulutuksina suoritetut opintopisteet. Valtion budjetissa erikoistumiskoulutusten käynnistämiseen ja toteuttamiseen osoitetut hankerahat siirretään tämän osuuden kattamiseen. Siitä ei ole vielä selvyyttä, miten tämä näkyy yliopistojen tiedekunnille ja laitoksille jakamassa rahoituksessa. Tästä syystä on erityisen tärkeää pitää esillä muita rahoituslähteitä kuin opiskelijamaksut ja yliopiston rahoitus. Potentiaalisesti tällaisia lähteitä voisivat olla Sosiaali- ja terveysministeriö ja eri alojen säätiöt. Myös psykologien työnantajia tulee kannustaa rahoittamaan työntekijöidensä osallistumista erikoispsykologikoulutuksiin, jotta opiskelijamaksuilla saadaan katettua riittävän suuri osa koulutusten kustannuksista.