Federal Department of Economic Affairs FDEA Agroscope Reckenholz-Tänikon Research Station ART Maan herkkyys tiivistymiselle ja maan muokkaus Thomas Keller 1,2 1 Swedish University of Agricultural Sciences, Department of Soil & Environment, Box 7014, SE-75007 Uppsala, Sweden; E-mail: thomas.keller@slu.se 2 Agroscope, Department of Natural Resources & Agriculture, Reckenholzstrasse 191, CH- 8046 Zürich, Switzerland; E-mail: thomas.keller@agroscope.admin.ch Turku 17.11.2016
Maan muokkaus ja tiivistyminen ohjaavat maan rakenteen dynamiikkaa Tiivistymisellä ja muokkauksella on suurin vaikutus ruokamultakerroksen ominaisuuksiin karkealla tasolla (kerrosten syvyys, huokostilavuus), mutta luonnollisilla prosesseilla on huomattava vaikutus maan rakenteeseen huokosten mittakaavassa. Name of the presentation Conference Sender From: Andersson & Håkansson, 1966. Markfysikaliska undersökningar i odlad jord. XVI Strukturdynamiken i matjorden. En fältstudie. Grundförbättring 1966:3, 191-228. 2
Maan rakenne: mitä se on ja miksi se on tärkeää? Maan rakenteen ominaisuuksia (Kay, 1990, Adv. Soil Sci. 12): Muoto: maahuokosten ja rakeiden järjestys Vakaus: kyky kestää kuormitusta Palautuvuus: kyky palautua kuormituksesta Maan rakenne: - Muokkaa maan vesitaloutta (veden pidätys, veden johtokyky) ja kaasujen kulkeutuvuutta maassa - Ohjaa juuriston kasvun ja maaeläinten kokemaa mekaanista vastusta (lierot, kuoriaiset, muurahaiset, jne.) - Tarjoaa fyysisen elinympäristön maaeliöille TT kuvia maan huokosista (Lamandé et al. 2013, Soil Sci. 178) Verrokkimaa Huono maan rakenne Hyvä maan rakenne Name of the presentation Conference Sender Kuvat: Bettina Marbot, Agridea, Switzerland 7 Tiivistetty maa
Maan rakenteen muodostuminen ja heikentyminen Aikajänne: sekunneista (esim. tiivistyminen, muokkaus) vuosikymmeniin (esim. tiivistyneen maan luontainen palautuminen) Tukevat prosessit Heikentävät prosessit Biologinen aktiivisuus / biofysikaaliset vuorovaikutukset: juuren ja maan vuorovaikutus, maaeliöt (esim. lierojen käytävät) Maan tiivistyminen: f (maa ja kuormitus) Eroosio: vesi- ja tuulieroosio Kastumis-kuivumis-syklit: ilmasto ja kasvin vedenotto Prosessit, jotka voivat olla tukevia tai heikentäviä, riippuen maan lähtötilasta Maan muokkaus: maan murustuminen = f (maan lähtökosteus, ) Jäätyminen ja sulaminen (rouste, routa): löysää vai tiivistää maata? Name of the presentation Conference Sender Muokattu: Vereecken et al., 2016. Modeling Soil Processes: Review, Key Challenges, and New Perspectives. Vadose Zone Journal 15, doi:10.2136/vzj2015.09.0131. 8
Maan tiivistyminen: maan kuormituksesta kasvien kuormitukseen ja ekosysteemipalveluiden heikkenemiseen 68 milj. ha peltomaata on pahasti tiivistynyt maailmanlaajuisesti (Oldeman et al. 1991) 68 Mha 2 Suomen pinta-ala www.dtrainwater.com Photo: Guy Richard, INRA France Kehityskulkua: Raskaat koneet (yli 10 t per pyörä) Tehokkaat koneet http://www.enst.umd.edu/people /Weil/ResearchProjects.cfm Richard et al., 2001, Eur. J. Soil Sci. 52 www.dbcourt.co.uk Maan tiivistyminen kasvaa 9
Maan tiivistyminen: yksinkertainen malli Tiivistymisriski on korkea, kun: Kuormitus on suuri, ja/tai Maan lujuus (Kuormituksen ja muodonmuutosten suhde) Log stress (kpa) 0 0.5 1 1.5 2 2.5 3 3.5 maan lujuus 0.7 on alhainen Void ratio 0.6 0.5 Kuormitus maassa 0.4 Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 12
Kuinka tiivistymistä voidaan vähentää? Maan kuormitus Maan lujuus Vähennä kuormitusta Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 13
Rengaskuorman ja renkaan ilmanpaineen vaikutus kuormitukseen Kenttäkoe hiuesavella (clay loam) (35% savea) Rengaskuorma: Edessä: 8,6 tonnia Takana: 3,3 tonnia Rengas: 1050/50 R32 Renkaan ilmanpaine: Edessä: 100 kpa, 150 kpa tai 250 kpa Takana: 150 kpa 14
Koeasetelma Tallennin Kuorma ja siirtymä -anturit Painumaanturit Tietokone 15
0.0 Syvyys (m) Mitattu pystysuuntainen kuormitus etu- ja takarenkaan kohdalla Mitattu Uppmätt paine tryck (kpa) (kpa) 0 50 100 150 200 250 300 350 0.2 Djup (m) 0.4 0.6 0.8 ringtryck 250 kpa - hjullast 86 kn ringtyck 150 kpa - hjullast 86 kn ringtryck 100 kpa - hjullast 86 kn 1.0 ringtryck 150 kpa - hjullast 33 kn Pohjamaan kuormitusta voi vähentää vain pienentämällä Keller & Arvidsson (2004) Technical solutions to reduce the risk of subsoil compaction: Effects of dual wheels, tandem wheels and tyre inflation rengaskuormaa pressure on stress propagation in soil. Soil & Tillage Research, 79(2), 191-206. 17
Koneiden painon ja maan kuormituksen kehitys Mean normal stress (kpa) Vuosi: 1938 / paino: 2800 kg Vuosi: 2014 / paino: 16000 kg 120 100 80 15 cm syvyys: max = 90 kpa 120 100 80 15 cm syvyys = 120 kpa 40 cm syvyys: max = 90 kpa 60 40 40 cm syvyys: max = 30 kpa 60 40 20 20 18 Stettler, Keller & Arvidsson (2014) Julkaisematon.
Maan kuormitus (kpa) Keskim. Paine maahan (kpa) Rengaskuorma (Mg) Rengastilavuus(m 3 ) Kosketuspinta(m 2 ) Koneiden painon ja maan kuormituksen kehitys Tiivistelmä: Puimureilla, paino per rengas on kasvanut 4 kertaiseksi vuodesta 1950 Renkaat ovat kehittyneet ja kasvaneet-> maan ja renkaan välinen kuormitus ei ole kasvanut paljoa (jopa vähentynyt) Maan kuormitus etenkin pohjamaassa on kaksinkertaistunut 1950 2010 Year Schjønning et al. (2015) Advances in Agronomy, 133, 183-237 19
Kuinka maan tiivistymisriskiä voi vähentää? Maan kuormitus Maan lujuus Lisää maan lujuutta Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 20
Esikuormituslujuus (kpa) 30-35 cm syvyydessä Kuinka voidaan lisätä maan lujuutta? Pitkällä aikavälillä (vuosia tai vuosikymmeniä): kehitä maan rakennetta multavuus, juuret, Förkonsolideringstryck (kpa) på 30-35 cm djup 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Kyntö Plöjning Kevennetty muokkaus Reducerad bearbetning 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Päivät kevennettyyn muokkaukseen Dagar siirtymisen jälkeen Horn, 2004. Time dependence of soil mechanical properties and pore functions for arable soils. Soil Sci. Soc. Am. J. 68, 1131-1137. 21
Maan lujuus kasvaa Esikuormituslujuus (kpa) Kuinka voidaan lisätä maan lujuutta? Lyhyellä aikavälillä: odota, että maa kuivuu Förkonsolideringstryck (kpa) 250 200 150 100 50 y = 0.86x + 167.62 R 2 = 0.52 y = 1.03x + 91.21 R 2 = 0.87 Maa I (30% savea) Maa II (50% savea) 0 0 10 20 30 40 50 60 70 Maan Vattenbindande imu (kpa) tryck (kpa) Kuivempaa 22
Maan vesitilavuus (%) Ainoa tapa pitää maa kuivana on kasvattaa kasveja (Esimerkki: hiuemaa (loam) Zürich, Sveitsi) Sademäärä (mm) Maan vesimäärä 20 cm syvyydessä Paljas Bare soil maa Grassland Nurmi 23
Kuinka voidaan vähentää maan tiivistymistä? Maan kuormitus Maan lujuus Pidä huolta, että maan kuormitus maan lujuus Lujuus <> Kuormitus Kuorma > lujuus Pysyvä muodonmuutos, irtotiheyden kasvu = vähemmän huokosia = Tiivistyminen Kuorma lujuus Elastinen (palautuva) muodonmuutos 28
Tiivistymisen ehkäiseminen: esim.. www.terranimo.ch Name of the presentation Conference Sender 29
Pystykuorman ja siirtymän mittaus maassa 0.0 Measured vertical stress (kpa) 50 100 150 200 250 300 0.2 Depth (m) 0.4 0.6 Name of the presentation Conference Sender 0.8 1.0 Tyre inflation pressure 250 kpa Tyre inflation pressure 150 kpa Tyre inflation pressure 100 kpa 30 Method: Arvidsson & Andersson, 1997. Proc 14 th Conf. ISTRO, Puławy PL.
Paljonko kuormitusta maa sietää? Siirtymä (m/m) Ei pysyvää muodonmuutosta, jos paine < 50 kpa (maan kosteus kenttäkapasiteetissä) 50-50 sääntö : ei yli 50 kpa 50 cm syvyydessä (Schjønning et al. 2012. Soil Use Management 28(3), 378-393. Rusanov, 1994. Soil Tillage Res. 29, 249-252: Suurin kuorma 50 cm syvyydessä: 25-50 kpa Kuorma (kpa) Keller et al. 2012. In situ subsoil stress-strain behavior in relation to soil precompression stress, Soil Science, 177. 31
Maan muokkautuvuus ja muokkausrajat 32
Maan muokkaus Muokkauksella pyritään: Maan löyhentämiseen Maan murustamiseen Hyvään kylvöalustaan Rikkakasvien ja kasvitautien hallintaan Kasvijätteiden ja lannan multaukseen Muokkaus mahdollistaa luonnollisten prosessien maata murustavan vaikutuksen (kuivuminen-kastuminen, sulaminen-jäätyminen) syksy kevät luonto 33 Photos: Johan Arvidsson
Maan kosteus muokkaushetkellä vaikuttaa paljon muokkaustulokseen Liian kuiva? Kuva: Johan Arvidsson Aivan liian märkä! Kuva: Peter Weisskopf Kuva: Wibke Markgraf, CAU Kiel Liian märkä? 34
Missä oloissa maa on murustuva (eli hajoaa pieniksi palasiksi)? Vesimäärä < alempi muokkausraja: maa on liian lujaa murustuakseen Muokkausalue Vesimäärä > ylempi muokkausraja: maa ei murustu, vaan painuu kasaan ja hiertyy Optimivesimäärä muokkaukselle, q opt Ylempi muokkausraja (märkä) on maaperän ominaisuus Alempi muokkausraja (kuiva) riippuu käytetystä energiamäärästä L.J. Munkholm (2011) Soil friability: A review of the concept, assessment and effects of soil properties and management. Geoderma 167-168, 236-246. 36
Muokkausrajoja voi tarkastella maan kastumisen myötä Vesimäärä (til-%) Liian kuivaa Maa muokattavissa Liian märkää 37
Murujen osuus Optimikosteus maan muokkaukselle Proportion of aggregates 1.0 0.8 0.6 0.4 0.2 Optimikosteus maanmuokkaukselle, q opt > 32 mm < 8 mm 0.0 0.10 0.15 0.20 0.25 0.30 0.35 Vesipitoisuus (g/g) Gravimetric water content (g g -1 ) Keller Thomas T., Arvidsson Keller Agroscope J. & Dexter Reckenholz-Tänikon A.R. 2007. Research Soil structures Station ARTproduced by tillage as affected by soil water content and the physical quality of soil. Soil & Tillage Research 92(1-2), 45-52. 38
Mittaamme murujen massojen kokojakauman muokkauksen jälkeen Pyöröseula Source: USDA, https://infosys.ars.usda.gov/winderosion/multim edia/research/research1.html 39
Optimikosteus maanmuokkaukselle 1500 q opt 1500 q opt Aspecific (m 2 m -3 ) 1000 500 Aspecific (m 2 m -3 ) Optimikosteus maanmuokkaukselle 1000 1.0 kosteus vedenpidätyskäyrän käännepisteessä 0.8 kosteus alemmalla plastisella rajalla 500 0 0.6 0.8 1.0 1.2 1.4 1.6 q/qinfl 0 0.4 0.6 0.8 1.0 1.2 q/qpl Keller T., Arvidsson J. & Dexter A.R. 2007. Soil structures produced by tillage as affected by soil water content and the physical quality of soil. Soil & Tillage Research 92(1-2), 45-52. 40
Maan muokkautuvuusrajat Hauras Muovautuva Valuva Kuvat: Agridea Kuiva Vedellä kyllästetty Hauras : maa halkeaa, kun sitä muokataan tai hierretään Muovautuva : maata voidaan muovata tai hiertää ilman halkeilua Valuva : maa valuu oman painonsa vaikutuksesta Optimikosteus maanmuokkaukselle 0.8 kosteus muovautuvuusrajalla (PL) Yläraja (märkä) muokkaukselle plastinen muovautuvuusraja(pl) 41
Muokattavuusalue (vesipitoisuudet ylemmän ja alemman rajan välillä) riippuu maan multavuudesta Korkea multavuus lisää muokattavuusaluetta Dexter & Bird, 2001, Soil Tillage Res. 57, 203-212. 46
Muokattavuusalue (kosteuspitoisuudet ylemmän ja alemman rajan välissä) ja maan tiivistyminen Muokattavuuusalue on suurempi hyvärakenteiselle maalle, ja on hyvin kapea heikkorakenteisella maalla ( Sunnuntai-savet = maa on märkä pitkään, olisi muokattavissa sunnuntaina ja maanantaina se on liian kuiva) Dexter A.R. 2002. Advances GeoEcology, 57-69. Soil bulk density (Mg m -3 ) Yleisesti: mitä parempi maan laatu, sitä laajempi muokattavuusalue, eli sopivien olosuhteiden ikkuna 47
Muokattavuusalue (vesipitoisuudet ylemmän ja alemman rajan välillä) ja maan tiivistyminen Muokattavuusalue on suurempi maille, joissa on hyvä rakenne. Huonorakenteisilla mailla muokattavuusalue on hyvin kapea ( Sunday soils <-> maa on märkää pitkään, se on muokattavissa sunnuntaina ja maanantaina on jo liian kuivaa ) Yleisesti sanoen: mitä parempi maan laatu, sitä suurempi on muokattavuusalue (muokkausolosuhteiden hyvä ikkuna ) 48
Johtopäätökset Tiivistyminen: - Maa voi tiivistyä muutamassa sekunnissa, mutta palautumisessa menee vuosikymmeniä - Tavoite: maan kuormitus < maan lujuus - Pohjamaan kuorma riippuu rengaskuormasta - Päätöksentekoon on työkaluja (esim. www.terranimo.ch ) Maan muokkaus: - Maan muokkaukselle on optimikosteus - Optimi on hieman kuivempi kuin alempi muovattavuusraja - Muokkaus liian kosteissa oloissa vahingoittaa maan rakennetta - Muokkaus liian kuivissa oloissa vaatii paljon energiaa - Muokkauksen olosuhdeikkuna riippuu maan laadusta: heikkorakenteinen maa -> hyvin kapea ikkuna 49
Rahoitus: Swedish Research Council for Environment, Agricultural Sciences & Spatial Planning (Formas) Swedish Farmers Foundation for Agricultural Research (SLF) Royal Swedish Academy of Agriculture and Forestry (KSLA) Swiss National Science Foundation (SNSF) through the National Research Program 68 Soil Resources (project no 406840-143061) Swiss Federal Office for Agriculture (FOAG) Swiss Federal Office for the Environment (FOEN) 50