Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät Kuva: H.

Samankaltaiset tiedostot
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1401/01.03/2017

Suomen riistakeskuksen esitys metsäkanalintujen metsästysajoiksi metsästysvuonna

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija Dnro 1370/01.03/2018 Janne Pitkänen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija Dnro 1221/01.03/2019

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1401/01.03/2017 Janne Pitkänen

Riistakolmiot Metsäriistan seuranta

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Metsäkanalintujen metsästys Pohjois-Suomessa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Erityisasiantuntija Dnro 1370/01.03/2018 Janne Pitkänen

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1256/01.03/2016 Janne Pitkänen

Olkkajärven Metsästys- ja Kalastusseuran toimitalo Olkkajärvellä

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Luonnonvaraosasto Dnro 1217/13/2015 Ylitarkastaja Janne Pitkänen

Metsäkanalintukannat heikkenivät

Vuoden 2018 metsästysajat sekä saaliskiintiöt

Riistalaskennat ja riistantutkimus

Metsäkanalintukannat keskimääräiset Lapin lintutilanne koheni

RHY VUOSIKOKOUKSET Suomen riistakeskus 1

Riistakolmiot Havainnoista käytäntöön

Riistakannat Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Metsäkanalintukannat vahvistuivat pääosassa Suomea

Voimassaoloaika Valtuutussäännökset Metsästysasetuksen (869/ ) 2 :n 3 momentti ja 5

LUONNOS MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Hirvijohtajien koulutus 2011

Metsäkanalinnut riistakolmioilla elokuussa 2004

Metsähanhen metsästyksen EETTISET OHJEET

Suurpetojen kannanhoidolliset- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Savonlinna Reijo Kotilainen

Saaren Erämiesten toimitalo

3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI ÄÄNTEN LASKIJAA

HIRVIVEROTUS KESKI-SUOMI Hirvitalousalueet

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 948/13/2015 Janne Pitkänen

Suomen riistakeskuksen sähköiset koulutusmateriaalit / Koulutusportaali

3 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Todettiin, että kokouksesta oli tiedotettu sääntöjen mukaisesti, joten se oli päätösvaltainen.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Erityisasiantuntija Dnro 884/01.03/2019 Janne Pitkänen

Taigametsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelmien toimeenpano. Photo Asko Kettunen

Suomen karhukannan hoitosuunnitelman päivittäminen. Marko Paasimaa Suomen riistakeskus

Metsäkanalinnut elokuussa 2003

Kanalintukannat vahvistuivat Pohjois- Suomessa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Erityisasiantuntija Jussi Laanikari Dnro xxx/01.03/2019

Suo metsäkanalinnun silmin

klo Kellon Nuorisoseura Yhteensä 59 osanottajaa, liitteenä osanottajaluettelo

BirdLife Suomi kiittää maa- ja metsätalousministeriötä lausuntopyynnöstä. Olemme tutustuneet asetusluonnokseen ja lausumme siitä seuraavasti:

Kanalinnustajien neljä eri kastia. Riistapäivät , Ahti Putaala

Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala

Villisikakanta-arvio tammikuussa

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Dnro 649/01.03/2016

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA

Riistatiedon merkitys vieraslajitilanteen. esimerkkinä lajipari euroopanmajava - kanadanmajava. Kaarina Kauhala Luke

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1186/01.03/2018

Suomen riistakeskuksen esitys metsäkanalintujen metsästysajoiksi metsästysvuonna

1 KOKOUKSEN AVAUS Matti Roivainen avasi kokouksen ja totesi runsaan osallistujamäärän.

Riistatalous ja ekosysteemipalvelut

KUINKA SUURPETOKANNAT ARVIOIDAAN? Tutkijat, metsästäjät ja riistahallinto yhteistyössä:

Pienriistan metsästys Pohjois-Suomessa vuonna 2013

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen

Riistalaskennat talvella 2000 Suomessa ja Venäjän Karjalassa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

ROVANIEMEN SEUDUN 1 RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTAKERTOMUS 1)

3. VALITAAN KAKSI PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAA, JA KAKSI ÄÄNTEN LASKIJAA

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

2. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Veli Kujala ja sihteeriksi Ville Neste. 3. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Juha Neste ja Jyrki Leppälä.

Lounais-Suomen saariston saalisselvitys 2012

Hirvikannan koko ja vasatuotto pienenivät vuonna 2003

Metsässä vai aukioilla - Puolangan metsäkanalintujen ympäristövalinnat vertailussa -

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1109/01.03/2016

PERÄ-UURASTEN METSÄSTYSSEURA RY. Perä-Uurasten MS ry:n kesäkokouksen pöytäkirja klo Hukkapenkka Kivimäentie 248, Kotala

Suomen riistakeskuksen näkökannat ja odotukset soidensuojelun täydennysohjelman valmistelun suhteen

TOIMINTAKERTOMUS 2012 (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous klo 18:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 18 Jäsentä

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Luonnonvaraosasto Dnro 1217/13/2015 Ylitarkastaja Jussi Laanikari Neuvotteleva virkamies Sami Niemi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1088/13/2015 Jussi Laanikari

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio dnro Neuvotteleva virkamies /01.02/2017 Sami Niemi

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1088/13/2015

TOIMINTAKERTOMUS vuodelta (numerotiedot liitteenä, sivu 4)

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Dnro 1346/13/2013 Janne Pitkänen

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

SÄÄDÖSKOKOELMA. 171/2011 Valtioneuvoston asetus. riistahallinnosta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Ylitarkastaja Dnro 1209/01.03/2017 Janne Pitkänen

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Julkisen riistakonsernin strategia

Riistakolmiot metsäriistan seurantajärjestelmä

Kestävä riistatalous

LIITE 8 Riistakysely (metsästyskysely) ja tulokset

Sivu 1 / KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Matti Roivainen avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi kesäkokoukseen.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Ylitarkastaja Jussi Laanikari Dnro 1186/01.03/2018

Riistakolmioiden talvilaskennan 2005 tulokset

Metsästyksenjohtajan perustaidot. Kannanhoitojärjestelmä

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä helmikuuta /2011 Valtioneuvoston asetus. metsästysasetuksen muuttamisesta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Vanhempi hallitussihteeri Rami Sampalahti

Pienriistanmetsästys Pohjois-Suomessa vuonna 2008

Alavuden metsästysseura ry Kesäkokous su klo 17:00 Alavuden metsästysseura ry:n majalla Läsnä 22 Jäsentä

Sivu 1 / KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja Pertti Similä avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi kesäkokoukseen.

LIITE 8. Metsästyskysely.

Valtioneuvoston asetuksella perustettavat YLI 100 HEHTAARIN KOKOISET LUONNONSUOJELUALUEET (LSA)

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys

Onko suurpetopolitiikka Suomen vai EU:n käsissä?

Riistantutkimuksen tiedote 212:1 21. Helsinki, RIISTAPÄIVÄT Kooste Riistapäivien esitelmätiivistelmistä Jyvsäkylä

SÄÄDÖSKOKOELMA. 159/2011 Laki. metsästyslain muuttamisesta

Transkriptio:

Riistakolmiot ja metsäkanalintujen metsästysajat Riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskus Riistapäivät 2013 Kuva: H. Hutt

Suomen riistakeskus Kestävä riistatalous-prosessi Kestävä metsästys-tiimi 1. POHJOIS-SUOMI, Jukka Keränen 2. ITÄ-SUOMI, Petri Vartiainen 3. LÄNSI-SUOMI, Mikael Luoma 1. 4. LOUNAIS-SUOMI, Marko Svensberg + Asiantuntija-apu Pekka Helle, RKTL Jarkko Nurmi, KRT-prosessi 3. 2. 4.

Valtakunnallisia lukuja metsäkanalintujen metsästyksestä (osittain arvioita puutteellisten tietojen vuoksi) Metsäkanalinnun metsästäjiä 120.000-140.000 Saalis 2-3 lintua/metsästäjä 6 metsästyspäivää/metsästäjä 2-4 päivää/lintu 200 ha/metsästäjä 1980-luvun lopulta lähtien metson, teeren ja pyyn kannoissa ei suuria muutoksia, mutta riekko taantunut

VALTAKUNNALLISTEN LUKUJEN VALOSSA METSÄSTYSPAINE NÄYTTÄÄ PIENELTÄ 1. ONKO METSÄSTYSAIKOJEN LYHENTÄMISEEN TARVETTA? 2. EIKÖ MENNÄ RUOTSIN MALLIN MUKAISEEN MENETTELYYN?

METSÄKANALINTUKANTOJA JA METSÄSTYSTÄ ON SEURATTAVA KOKO SUOMEN ALUEELLA!! RAJOITUKSIA ON TEHTÄVÄ TARVITTAESSA PERUSTUEN SEURANTA- JA TUTKIMUS- TIETOIHIN!!

MIKSI NÄIN? Lintukannoissa voi tapahtua arvaamattomia muutoksia (ilmasto- ja elinympäristömuutokset) Ilman tietoja lintukannoista ja metsästyksestä hallintoratkaisut saattaisivat olla tarpeettoman tiukkoja Lintukannoissa ja saaliissa suuria alueellisia eroja

Metson, teeren ja pyyn keskimääräiset suhteelliset runsaudet 1989-2011 (Ludwig ym. 2012) Suuria eroja eri alueiden ja lajien välillä Kannankehityssuunnat (1989-2011) Ei suuria muutoksia, mutta kaikilla lajeilla tietyillä alueilla vähenemistä ja tietyillä kasvua tilastollisesti merkitsevästi

Kestävä metsästys päämääränä metsästysaikoja määritettäessä Yliverotusta ei saa olla millään lajilla eikä millään alueella Metsästysmahdollisuudet järjestetään ottamalla huomioon biologiset ja metsästykselliset perusteet

Metsäkanalintujen metsästysajat metsästysasetuksessa Metso, teeri ja pyy 10.9.-31.10. Riekko pääosassa maata 10.9.-31.10., Ylä-Lapissa 10.9.-31.10. ja eteläisessä osassa maata rauhoitettu

ML 38 : Metsästyksen rajoittaminen Jos riistaeläinlajin kanta vaarantuu sen esiintymisalueella tai osalla esiintymisaluetta, voidaan maa- ja metsätalousministeriön asetuksella kyseisen riistaeläinlajin metsästys kieltää tai rajoittaa sitä.

Verotusprosentti 30 % 25 MITEN TEORIASSA? Metsäkanalintusaalis/lintukanta (%) metsästyskauden aikana 20 15 Kestävä verotusprosentti 10 5 0 15.9. 30.9. 15.10. 31.10. Metsästysaika JOS TIETOA OLISI RIITTÄVÄSTI LINTUJEN MÄÄRISTÄ, SAALIISTA, KESTÄVISTÄ VEROTUSPROSENTEISTA JA SAALIIN JAKAUTUMISESTA METSÄSTYSKAUDELLA, NIIN TUOREIDEN LASKENTATIETOJEN PERUSTEELLAVOITAISIIN TEHDÄ ALUEILLE ENNUSTEITA SAALIISTA ERI MITTAISILLA METSÄSTYSAJOILLA

1. Onko riittävää tietoa verotusprosenttien laskemiseen?

Vähintään kerran kaudella 1988 2012 laskettujen riistakolmioiden sijainti. Vuonna 2012 lasketut kolmiot LINTUJEN MÄÄRÄT LASKETTAVISSA KOLMIOTULOKSISTA, JOS KOLMIOITA RIITTÄVÄSTI

Riistakolmioiden tavoitemäärät Perustamisvaiheessa asetettiin riistanhoitopiirikohtaiset vähimmäismäärät kolmioille Tavoitteisiin päästy vain osittain Tavoitemäärät / 2012 lasketut 174/133 Onko realistista päästä tavoitteisiin? Tavoitemäärien tarkistus? 120/97 80/92 34/15 113/64 84/66 94/48 89/66 70/50 55/24 92/62 57/13 50/23 54/20 67/35

Mihin kolmiotiedot riittävät? (laskelmat P.Helle, julkaisematon) Lajikohtaiset verotusprosentit Kolmioiden määrä ei näytä oikein hyvin riittävän lajien verotusprosenttien laskemiseen riistakeskusalueille Virhe korostuu, kun lintutiheys pieni (esim. riekko) Lintukannan muutoksen havaitseminen Riistakeskusaluekohtaiset kolmiotulokset eivät näytä oikein hyvin riittävän siihen, että tilastotieteellisesti voitaisiin havaita 20 %:n muutos lintutiheydessä, mutta koska kantojen muutokset ovat samansuuntaisia laajemmalla alueella, asiaa voidaan tarkastella riistakeskusaluetta suuremmalla alueella Kun tarkastellaan, muuttuuko lintutiheys esim. kaksi vuotta samaan suuntaan, niin esim. 30-40 %:n muutoksen havaitsemiseksi riittää vähäisempikin kolmiomäärä

Mihin saalistiedot riittävät? RKTL:n saalistilasto (2011) Otanta 300/riistakeskusalue (osa-alue), vastausprosentti 73 (65-81) Pieni otanta? Vastaamattomien saalis? Vastataanko oikein? Kestävien verotusprosenttien laskemiseen riistakeskusalueille sisältyy epävarmuutta myös saalistilastojen osalta ainakin silloin, kun saalis on pieni (esim. riekko ja metso tietyillä alueilla)

Metson verotusprosentit 2003 (Pohjois-Suomen pienriistatutkimus 2003) (2,0) 7,3 6,9 6,5 0 50 100 km 5,2

Teeren verotusprosentit 2003 (Pohjois-Suomen pienriistatutkimus 2003) (0,1) 12,0 10,8 12,7 0 50 100 km 15,4

Pyyn verotusprosentit 2003 (Pohjois-Suomen pienriistatutkimus 2003) (0,2) 5,5 8,7 6,7 0 50 100 km 11,8

Riekon verotusprosentit 2003 (Pohjois-Suomen pienriistatutkimus 2003) (20,8) 12,9 13,8 9,9 0 50 100 km 11,7

2. Mikä on kestävä verotusprosentti?

MIKÄ ON KESTÄVÄ VEROTUSPROSENTTI? ERÄS RIISTANTUTKIMUKSEN ESITTÄMÄ VEROTUSMALLI METSÄKANALINNUILLE ONKO KÄYTTÖKELPOINEN? 1. Syklisyys (6-7 v) hävinnyt 2. 1-2 %:n verotus merkitsee käytännössä melkein rauhoitusta, mutta onko siihen tarvetta? TIEDOT KUNKIN KANALINTULAJIN KESTÄVISTÄ VEROTUSPROSENTEISTA KANNANVAIHTELUN ERI VAIHEISSA PUUTTEELLISIA

3. Miten saalis jakautuu metsästyskaudelle eri alueilla?

Teerisaaliin ajoittuminen (P-Suomen pienriistatutkimus 2003) 10.9.-30.9. 1.10.-15.10. 16.10.-31.10. 0 50 100 km

ENTÄ KÄYTÄNNÖSSÄ? Verotusprosentti 30 % 25 Metsäkanalintusaalis/lintukanta (%) metsästyskauden aikana 20 15 Kestävä verotusprosentti 10 5 0 15.9. 30.9. 15.10. 31.10. Metsästysaika MALLIA EI VOIDA OTTAA SUORAAN KÄYTTÖÖN, KOSKA TIETOA PUUTTUU PALJON, MUTTA TIEDON LISÄÄMINEN LINTUJEN MÄÄRISTÄ, METSÄSTYKSESTÄ JA KESTÄVISTÄ VEROTUSASTEISTA ANTAISI NYKYISTÄ PAREMMAT MAHDOLLISUUDET TEHDÄ OIKEITA RATKAISUJA METSÄSTYSAJOISTA.

Metsästysrajoitusten antaminen käytännössä

Minkälaisille alueille metsästysajat ja rajoitukset? SAMANAIKAISTEN KANNANVAIHTELUJEN ALUEET (riistakolmiot 1989-2011) Gilbert Ludwig ym. 2012, Suomen riista 58) METSO TEERI PYY SYNKRONIAA LÖYTYI, MUTTA EI AIVAN KAIKKIALTA PELKÄSTÄÄN KANNANVAIHTELUJEN SAMANAIKAISUUDEN PERUSTEELLA EI VOIDA MÄÄRITTÄÄ METSÄSTYSAIKA-ALUEITA, KOSKA HUOMIOON ON OTETTAVA MYÖS METSÄSTYS JA LINTUTIHEYDET. TIEDOISTA KUITENKIN PALJON APUA MÄÄRITTÄMISESSÄ

Metsästysaika-alueet Metsäkanalintujen metsästysajat määritetty 2011 ja 2012 maakuntakohtaisesti, mutta tietyissä tapauksissa on käytetty kuntajakoa Perustelut: Maakuntien ja kuntien alueet on määritetty säännöksissä ja metsästäjät tuntevat ne (kohtuullisen) hyvin Kohtalaisen varmoja kanta- ja saalistietoja maakunnan kokoiselta alueelta Tietyissä tapauksissa kuntajako paikallaan (esim. Lappi)

Metsäkanalintujen metsästysajan rajoittamisaikataulu Riistakolmiolaskennat 21.7.-31.8. Alustavat tulokset elokuun puolivälissä Asetusten valmistelu elokuun puolivälin jälkeen Asetusluonnos lausunnolle (lausuntoaikaa kaksi viikkoa) Asetus voimaan aikaisintaan kahden viikon kuluttua asetuksen antamisesta (ML 38 ) V. 2012 metsästysajan lyhentämisasetukset 13.9. Nykyisellä aikataululla rauhoittamista koskevia asetuksia ei ehditä saamaan voimaan ennen 10.9. (v. 2012 rauhoitusasetukset 30.7.)

Ongelma: Suomen riistakeskus, Kestävän metsästyksen tiimi: Kehittämisajatuksia Epävarmoja tietoja lintumääristä monilta alueilta, koska riistakolmioita liian vähän Kehittäminen Huomion kiinnittäminen riittävään riistakolmioiden määrään Kolmioita tavoitemäärien mukaisesti ja tasaisesti koko maahan Tavoitteisiin yhteisvoimin (RKTL, Riistakeskus, Metsähallitus, Suomen Metsästäjäliitto, riistanhoitoyhdistykset)

Ongelma: Suomen riistakeskus, Kestävän metsästyksen tiimi: Kehittämisajatuksia Riistahallinnolla ei riittäviä metsästyksen seurantatietoja Kehittäminen RKTL:n metsästystilastoinnin kehittäminen Kestävän metsästyksen kannalta olennaisia tietoja Otanta suuremmaksi Tiedustelu kirjeellä ja vastaukset pääasiassa netissä Tulokset riittävän nopeasti, jotta ehtivät hallinnon käyttöön Saalis kunnittain (antaa mahdollisuuden tarkastella saaliita vapaasti valittavalla suuralueella)

Ongelma: Suomen riistakeskus, Kestävän metsästyksen tiimi: Kehittämisajatuksia Tutkittua, riistahallinnon tarvitsemaa tietoa metsäkanalintujen metsästyksestä puuttuu Kehittäminen Riistantutkimukselta lisää tutkimustietoa metsästyksestä Kestävät verotusprosentit Saaliin jakautuminen eri ajanjaksoille Metsästystavat Muut säätelyjärjestelyt (saaliskiintiöt, rauhoitusalueet jne)

Ongelma: Suomen riistakeskus, Kestävän metsästyksen tiimi: Kehittämisajatuksia Aikatauluongelmat metsästyksen rajoittamispäätöksissä Tiedot metsästysajoista myöhään, eikä tarkempaa tietoa milloin Rauhoituksia ei voida tehdä tuoreeseen kolmiotietoon perustuen Kehittäminen Aikatauluihin tehdään tarvittavat muutokset Riistakolmiolaskentakaudeksi n. 20.7. n. 10.8. Riistakolmiolaskentatulokset ja ennusteet RKTL:lta n. 13.8. Riistakeskuksen esitys maa- ja metsätalousministeriölle n. 15.8. Ministeriön asetusluonnos lausunnolle n. 20.8. (viikko lausuntoaikaa) Ministeriön asetuksen antaminen n. 1.9. Asetus voimaan viimeistään 10.9. (voimaan aikaisintaan viikon kuluttua asetuksen antamisesta)

Kuva: H.

Kiitos! Kuva: H.