Grouppari LHJ Groupin asiakaslehti 2013 Kuonan käsittelyä uudella tekniikalla sivu 8 Tieto turvaan sivu 4 Sähkömittarit kiertoon sivu 6 1
Pääkirjoitus YHTEISTYÖLLÄ MENESTYKSEEN Jätehuollon muuttuminen entistä enemmän osaksi tehokasta materiaalikiertoa sekä lainsäädännön tuomat vaatimukset muuttavat toimialan käsittely- ja palvelurakenteita. Yhä harvemmin kukaan pystyy yksin tuottamaan entistä monimutkaisemmiksi käyviä palveluita, vaan usein parhaat ratkaisut pystytään tuottamaan toimivan yhteistyöverkoston kautta. Erityisosaamista vaativia käsittelylaitoksia ei voi rakentaa Suomen pienelle markkina-alueelle määräänsä enempää. Me LHJ Groupissa olemme alusta pitäen nojanneet hyvien yhteistyöverkostojen rakentamiseen. Oikea teknologiakumppani yhdessä osaavan logistiikka- ja asiantuntijaverkoston kanssa on ollut usein toimiva resepti parhaan ratkaisun tuottamiseksi asiakkaillemme. LHJ Groupin yritysten erityisosaamista ovat olleet nimenomaan haasteellisten käsittelypalvelujen kuten pilaantuneiden maiden, kuonien, sähkö- ja elektroniikkaromun, tietosuojakäsittelyjen ja vastaavien ratkaisujen tarjoaminen. Näitä on saatu asiakkaidemme ulottuville suoraan omana toimintana tai yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa osana laajempaa kokonaisuutta. LHJ Groupin historia ulottuu lähes 20 vuoden taakse. Vuonna 1995 perustettu Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy toimii konsernin emoyhtiönä. Se on tuottanut yhdyskuntajätehuollon palvelut toimialueellaan, jonka muodostavat 14 omistajakuntaa. Sittemmin toimintaa alettiin laajentaa uusille toimialoille ja valtakunnalliseksi 2000-luvun alussa. Tämän mahdollisti omistajien antama tuki ja ennakkoluuloton asenne, josta hyvää kehitystä on kiittäminen. Reilun kymmenen vuoden takaiset päätökset ovat kasvattaneet yhtiön arvoa ja tehostaneet kaikkien LHJ Groupin yhtiöiden toimintaa. Nykyään voimme nojata yhden sijaan useamman toiminnon varaan. Konsernin noin 16 miljoonan euron liikevaihdosta jo yli puolet tulee valtakunnallisista erityisliiketoiminnoista. Jatkossa LHJ Groupin yritykset jatkavat aktiivista kehitystyötä. Tänä vuonna merkittävämmän kehityshankkeen on muodostanut jätevoimaloiden kuonien käsittely, jota on tehty LHJ Groupin tytäryhtiön Suomen Erityisjäte Oy:n, Lakeuden Etappi Oy:n ja hollantilaisen alan teknologiaosaajan Inascho B.V:n kanssa. Voimalaitoskuonien ja tuhkien käsittely kasvaa merkittäväksi aihekokonaisuudeksi tulevaisuudessa uusien jätevoimaloiden valmistumisen myötä. Suomen Erityisjäte Oy yhdessä yhteistyökumppaninsa ainutlaatuisen metallinerottelutekniikan kanssa pystyvät tarjoamaan näille materiaaleille parhaan hyödyntämis- ja käsittelyratkaisun. Muilla rintamilla olemme viime aikoina investoineet edelleen elektroniikkakierrätysyrityksiimme sekä tietosuojakäsittelyn kehittämiseen. Jätteiden energiahyötykäyttöä ratkomme parasta aikaa yhdessä lounaissuomalaisten jäteyhtiöiden kanssa. Palvelujen kehittämiseksi olemme tälläkin hetkellä mukana useissa hankkeissa. Haluan esittää yhteistyökumppaneille, asiakkaille, henkilöstölle ja omistajille kiitokset hyvin sujuneesta yhteistyöstä. Yhdessä pystymme kehittämään entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin soveltuvia ja ympäristöystävällisiä palveluja. Immo Sundholm toimitusjohtaja LHJ Group LHJ Groupin asiakaslehti 2013 Toimitus: Pasi Kaskinen, Riina Rantsi, Juho Turpeinen, Johanna Talikainen Paino: Forssa Print Kuvat: Kalle Lahtinen, Juho Turpeinen, Riina Rantsi Painos: 5 000 kpl Taitto: Mainossatama Oy Jakelu: Itella Oyj 2
Perustettu 1995 Liikevaihto 2012 n. 16 M Henkilöstö n. 80 Vuotuinen käsittelymäärä n. 200 000 tonnia LHJ Groupin yritykset tarjoavat edistyksellisiä kierrätys- ja käsittelypalveluja yrityselämän ja julkishallinnon tarpeisiin. Niiden tehtävänä on huolehtia asiakkaan poistuvista materiaalivirroista vastuullisesti ja ympäristöystävällisesti. Lopputuotteena syntyy uusioraaka-aineita, energiaa ja turvallisia loppusijoitusratkaisuja. Konsernin erityisosaamista ovat elektroniikkakierrätys, tietoturvakäsittely, pilaantuneen maan ja teollisuusjätteen käsittely, yhdyskuntajätehuolto sekä näihin liittyvät keräys- kuljetus- ja asiantuntijapalvelut. Yhteistyöverkoston kautta LHJ groupin erityispalvelut voidaan liittää osaksi laajempaa jätehuollon kokonaispalvelua. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 100% 14 kuntaomistajaa 1995 50% LHJ 2005 100% LHJ 2003 51% LHJ 2004 51% LHJ 2007 AVAINHENKILÖT Immo Sundholm toimitusjohtaja LHJ Group Rauno Partanen toimitusjohtaja Cool Finland Oy Keijo Väänänen toimitusjohtaja Suomen Elektroniikkakäsittely Oy immo.sundholm@lhj.fi 050 553 0709 rauno.partanen@cool-finland.fi 050 571 8800 keijo.vaananen@sekoy.fi 0400 513 740 Riina Rantsi kehitysjohtaja Suomen Erityisjäte Oy Mika Helkearo käyttöpäällikkö Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Pasi Kaskinen markkinointipäällikkö LHJ Group Suomen Tietoturva Oy riina.rantsi@erityisjate.fi 040 725 8999 mika.helkearo@lhj.fi 050 529 8835 3 pasi.kaskinen@lhjgroup.fi 050 347 0605
TURHA TIETO TURVAAN Tampereen yliopiston tietoturvamateriaalin hävittämisessä painavat kolme asiaa. Palvelun tulee olla luotettavaa, kaikki palvelut saa samalta palveluntarjoajalta ja kerätty materiaali hyödynnetään uusiokäytössä. Kaiken tämän pystyy tarjoamaan Suomen Tietoturva Oy. Tampereen yliopiston käytävillä näkee tasaisin välein sinisiä tietoturva-astioita. Tietoturvapaperiastiat onkin sijoitettu niin, että kenenkään ei tarvitse kulkea pitkää matkaa kuljettaakseen tuhottavaa materiaalia oikeaan astiaan. Kun astioita on riittävästi, ei tule kiusausta säilyttää tietoturvamateriaalia omassa huoneessaan, toteaa Tampereen yliopiston ympäristökoordinaattori Saana Raatikainen. Tietoturva-astioita on useita kymmeniä. Vahtimestarit huolehtivat tarpeen mukaan astioiden välityhjentämisestä. Yliopistolla on asiakirjojen säilyttämisestä ja tuhoamisesta tarkka ohjeistus. Sen mukaan kaikki arkaluontoiset asiakirjat on laitettava tietoturva-astioihin. Silppuamisessa on monta ongelmaa. Se ei täytä tietoturvamateriaalin tuhoamisen vaatimuksia. Lisäksi se aiheuttaisi roskaamista tyhjennyksien yhteydessä, minkä vuoksi silputtu paperi on laitettava sekajätteeseen, Raatikainen toteaa. Tallenteille, kuten CD-levyille, nauhoille ja muistitikuille on omat keräysastiansa. Tietokoneiden ja älypuhelimien kovalevyt irrotetaan itse laitteista ja laitetaan omiin keräysastioihin. Sähköromut kerätään omiin rullakoihin. Toimii myös poikkeusoloissa Tampereen yliopistolla on ollut sopimus Suomen Tietoturvan kanssa tietoturvamateriaalin hävittämisestä kaksi vuotta. Sitä aikaisemmin arkaluotoista materiaalia koskevat käytännöt olivat talon sisällä sekalaiset ja palveluja ostettiin monelta eri palvelutarjoajalta. On tietenkin suuri etu, että Suomen Tietoturva pystyy tarjoamaan meille palvelun kokonaisuutena. Siihen kuuluu paperin lisäksi SE-romu, tallenteet ja paristot, Saana Raatikainen sanoo. Suomen Tietoturva huolehtii myös siitä, että meillä on riittävä määrä astioita. Minua kiinnostaa tietenkin hinta ja sitä pystyn seuraamaan kuukausittaisesta raportista. Viime vuonna Tampereen yliopistolla tehtiin isoa muuttoa, kun 700 työntekijää vaihtoi työhuonetta. Suomen Tietoturva pystyi tarjoamaan meille toimivan palvelun myös tällaiseen poikkeustilanteeseen, jossa 700 työhuonetta siivotaan vuosien kerääntymistä. Ympäristönäkökulma ratkaisee Tampereen yliopistolla toteutetaan kestävän kehityksen ohjelmaa Ekokampustoiminnalla. Ekokampus järjestää muun muassa järjestää teemapäiviä ja tapahtumia, joiden tarkoituksena on tuoda esiin erilaisia tapoja vähentää yliopistoyhteisön aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Meillä on pitkät perinteet ympäristöystävällisestä ajattelu- ja toimintamallista. Niin työntekijät kuin opiskelijatkin osaavat jos kysyä, mihin jokin tietty jäte tai materiaali kuuluu laittaa. Meillä on esimerkiksi hylly kirjojen kierrätystä varten ja erillinen huone muun tavaran kierrätystä varten. Kirjahylly on kaikkien yliopistolla vierailevien käytössä ja kierrätyshuone on avoin opiskelijoille ja henkilökunnalle, kertoo ympäristökoordinaattori Saana Raatikainen. Tulevalla Euroopan jätteen vähentämisen viikolla yliopistolla annetaan opiskelijoillekin mahdollisuus tuoda arkaluontoista materiaalia tietoturva-astioihin. Ympäristönäkökulma on meille tärkeä. Siksi meille on tärkeää myös se, että tietoturvapaperit menevät uusiokäyttöön, Raatikainen toteaa. Palvelun ja ketjun luotettavuutta ei voi korostaa liikaa. Kuitenkin meidän näkökulmasta suurin tietoturvariski on siinä, että henkilökunta jättää papereita lojumaan työpöydille tai että työkannettava tai älypuhelin katoaa työmatkalla. 4
Ympäristökoordinaattori Saana Raatikainen ja palveluesimies Pekka Rautanen ovat tyytyväisiä tietosuojapalvelun käyttäjiä. Monipuolisuus valttina LHJ Groupin yrityksistä Suomen Tietoturva Oy aloitti toimintansa vuonna 2007. Jo tätä ennen tuotettiin tietosuojahävitys- ja murskauspalveluita emoyhtiön toimesta. Tietoturvakäsittelyä voidaan nykyään tarjota lähes mille tahansa materiaalille. Pasi Kaskinen Suomen Tietoturvasta kertoo, että alusta asti palveluvalikoimassa on ollut ratkaisuja useille eri materiaaleille. - Sähköisten tallenteiden ja tietoa sisältävien elektroniikkalaitteiden tietosuojakäsittelyn kehittäminen on ollut luontevaa, koska konsernin sisältä löytyy paljon kokemusta sähköja elektroniikkaromun kierrätyksestä. Teollisten erien tai tuoteväärennösten käsittelyssä puolestaan on voitu hyödyntää emoyhtiön murskausprosesseja. Tietoturvapaperi ja arkistot hoitoon vähällä vaivalla Suomen Tietoturva Oy investoi alkuvuonna uuteen paperinkäsittelylinjastoon. Prosessin suunnittelussa ja käyttöönotossa on huomioitu asiakkaiden tietoturvatarpeiden lisäksi myös palvelun vaivattomuus ja ympäristönäkökohdat. - Erityisesti arkiston hävityksen yhteydessä asiakas pääsee helpommalla, kun voimme vastaanottaa erät myös kansioineen ja muovitaskuineen. Saman noudon yhteydessä voimme ottaa mukaan myös muut tallenteet, kuten tallennenauhat, massamuistit ja leimasimet. Säännöllinen tietosuoja-astiapalvelu on kätevä ratkaisu päivittäin syntyvän tietoturvapaperin osalta. Palvelu korvaa aikaa vievän ja pölyttävän silppuamisen asiakkaan tiloissa. Myös paperista pääsee eroon kätevästi eikä silpun vuoksi tarvitse nähdä vaivaa. Tuhottu paperisilppu toimitetaan raaka-aineeksi paperiteollisuuteen. Myös tallenteiden sisältämä metalli päätyy materiaalihyötykäyttöön ja muovit energian raaka-aineeksi. 5
KERÄYSPISTEIDEN LOGISTIIKKAA Eltel Networks Oy on vaihtanut viimeisen seitsemän vuoden aikana miljoona sähkömittaria ympäri Suomea. Asennustyössä syntyy vanhojen mittareiden lisäksi monenlaista pakkausjätettä. LHJ Group tarjosi Eltelille asennustyömaiden mukana liikkuvat keräyspisteet. Suomalaisiin kiinteistöihin ja koteihin on vaihdettu viimeisten vuosien aikana ahkerasti sähkömittareita. Pelkästään Eltel Networks Oy on vaihtanut mittareita miljoona kappaletta usean verkkoyhtiön alueella. Taustalla sähkömittarienvaihtobuumissa on EU:n asetus, jonka mukaan sähkömittarit on vaihdettava etäluettaviksi. Suomessa se tarkoittaa, että 80 prosenttia jokaisen verkkoyhtiön mittareista on oltava etäluettavia tämän vuoden aikana. Mittareiden vaihdon yhteydessä syntyy paljon pakkausjätettä ja elektroniikkaromua. Olemme tehneet mittarinvaihtoja ympäri Suomea ja siksi tarvitsimme jätteiden kierrätykseen kumppanin, joka pystyy tarjoamaan palvelun kaikkialle missä toimimme. Pelkästään paikallisesti toimivalta yritykseltä se ei olisi onnistunut, toteaa Eltelin AMM-yksikön johtaja Sami Peippo. LHJ Group on pystynyt kattavan verkostonsa avulla tarjoamaan pahville, sekajätteelle ja sähköromulle omat keräysastiansa. Paljon syntyvälle pahvijätteelle on omat jätepuristimensa. Mittarin uusi elämä Vanhojen sähkömittareiden keräys ja kierrätys on tehtävä asianmukaisesti. Sähkömittareita ei saa joutua vääriin käsiin, eikä niitä saa jättää nurkkiin lojumaan. On aina mahdollisuus, että joku yrittäisi tehdä vanhoilla mittareilla kauppaa. Mittarit sisältävät tietoa asukkaiden ja kiinteistöjen sähkönkulutuksesta, mikä on luottamuksellista tietoa, toteaa Sami Peippo. Haluamme tietenkin toimia luotettavasti ja siististi. Asentajilta ei jää jälkeen minkäänlaista roskaa tai romua. Mittarit kerätään omaan keräyskonttiin, joka toimitetaan Suomen Elektroniikkakäsittelylle. Mittarit murskataan ja niistä otetaan talteen käsittelyprosessien avulla uudelleen käytettävissä oleva ja arvokas materiaali, kuten kupari ja muut metallit. Mittareista siis jalostetaan raaka-ainetta teollisuudelle. Rikkinäisiksi epäillyt mittarit laitamme sivuun sitä varalta, että niitä pitää tutkia myöhemmin, Peippo kertoo. Ainutlaatuinen toimintatapa Jätteiden kierrätyspiste on kulkenut asennustyömaiden mukana, mikä on logistisesti hyvin järkevää. Sehän tässä on ollut hienointa. Kierrätyspiste on siirtynyt projektin edetessä oman varastomme mukana, Peippo sanoo. Eltelin asentajat purkavat aamulla uudet mittarit pakkauksistaan varastolla, jolloin pakkausjätteen voi laittaa suoraan niille tarkoitetuille lavoille. Päivän päätteeksi he tuovat vanhat mittarit samaan paikkaan keräykseen. Tästä mittarinvaihtoprojektista tekee erityisen sen suuruus ja maantieteellinen laajuus. LHJ Groupin tarjoama palvelu on ollut hyvää ja se on toiminut juuri niin kuin on sovittu. Olemme olleet oikein tyytyväisiä, Sami Peippo toteaa. 6
Eltelin Saku Sassi on huolehtinut poistuvien sähkömittarien keräyspisteistä Etelä-Suomen alueella. Yhteistyöllä tehokas toimintamalli LHJ Groupin yrityksillä on ollut vahva asema Sähkö- ja elektroniikkaromun tuottajayhteisöille tarjottavien käsittelypalvelujen tuottajina. Cool Finland Oy on johtava kylmälaitekäsittelijä Suomessa ja Suomen Elektroniikkakäsittely Oy puolestaan on toiminut merkittävänä käsittelijänä televisioille monitoreille ja kodin elektroniikalle. Uutta toimintaa on lähdetty kasvattamaan sähkön siirtoon liittyville sekä B-to-B laitteille luomalla räätälöityjä ratkaisuja yhteistyökumppaneiden kanssa. Sähkömittariprojektiin lähdimme hyödyntämään toimintamallia, jossa lähtökohtana on mahdollisimman tarkan materiaalianalyysin tekeminen, kertoo Suomen Elektroniikkakäsittely Oy:n toimitusjohtaja Keijo Väänänen. - Tämän jälkeen suunnittelemme aiheeseen soveltuvimman käsittelyprosessin ja lähdemme rakentamaan kuljetuslogistiikkaa ja täydentämään palvelua muiden kierrätettävien materiaalien osalta. Kokonaisuus tässäkin tapauksessa muotoutui usean kumppanin kanssa tehtävänä yhteistyönä. Tämän toimintamallin monistaminen on yrityksen tavoitteena hankittaessa uusia asiakkuuksia. Materiaalianalyysin avulla asiakkaalle voidaan palauttaa mahdollisimman suuri osa poistuvan materiaalin arvosta. Forssassa elektroniikkakierrätyksen edelläkävijät Cool Finland Oy ja Suomen Elektroniikkakäsittely Oy ovat tuoneet asiakkaiden ulottuville korkeatasoisia käsittelypalveluita eturintamassa. Osa käsittelyteknologioista on ollut edelläkävijätasoa jopa maailmanlaajuisesti. Lopputuloksena käsittelyyn tulevista kokonaisista laitteista valmistetaan raaka-aineita teollisuuden käyttöön. Metallit, muovit, lasit ja muut materiaalit hyödynnetään pääosin materiaalikierrossa, josta kylmälaitekierrätys edustaa alan huippua lähes 100 prosentin materiaalihyötykäyttötasolla. 7
Suomen Erityisjäte Oy UUDELLA TEKNIIKALLA POHJAKUONAN KÄSITTELYYN Suomen Erityisjäte Oy käsittelee yhteistyössä hollantilaisen Inashco B.V:n kanssa jätteenpolton pohjakuonia Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltokeskuksessa Ilmajoella. Kesän 2013 aikana käsiteltiin Westenergyn jätteenpolttolaitoksen pohjakuonia noin 30 000 tonnia. Kuivaerotustekniikka edustaa alansa kärkeä Metallien talteenottoaste korkea Mineraalijakeet maanrakennusmateriaaliksi Inashcon ADR-kuivaerotuslaitteisto (Advanced Dry Recovery) on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Suomen Erityisjäte Oy:n Riina Rantsin mukaan siirrettävä laitteisto koostuu seuloista, magneeteista, pyörrevirtaerottimista ja Delftin teknillisen yliopiston kehittämästä ballistisesta erottimesta (ADR). - Sillä pystytään käsittelemään yli 50 tonnia pohjakuonaa tunnissa, tarvittaessa kahdessa vuorossa. ADR-laitteessa kostea hienoaines erottuu ja metallipartikkelit vapautuvat niitä ympäröivästä mineraaliaineksesta. Kuivaerotustekniikka ei edellytä kuonan ikäännytystä etukäteen, toisin kuin perinteiset menetelmät. Suomen lisäksi Inashcon laitteistoja on käytössä tällä hetkellä Hollannissa, Belgiassa, Saksassa ja USA:ssa. Pohjakuona esikäsitellään seulomalla yli 50 mm:n jae pois. Inashcon laitteistossa 0-50 mm:n pohjakuonasta erottuvat rautametalli, hienojae sekä mineraalijakeita ja ei-rautametallijakeita. Ei-rautametallien talteenottoaste on tällä tekniikalla n. 70 %. Riina Rantsin mukaan huomionarvoista on, että ADR-tekniikalla voidaan erottaa myös kaikkein hienojakoisin ei-rautametalliaines, mihin muut tekniikat eivät pysty. - Arvokasta kuparia ja alumiinia sisältävät ei-rautametallijakeet viedään Hollantiin, jatkojalostettavaksi metalliteollisuuden käyttöön. Rautametallijakeet hyödynnetään Suomessa. Kuivaerotustekniikalla syntyvien mineraalijakeiden osuus on noin 75 80 % alkuperäisestä kuonasta, joten niiden hyödyntämisellä on suuri merkitys kuonien käsittelyn kokonaisuutta ajateltaessa. Mineraaliaines vastaa teknisiltä ominaisuuksiltaan hiekkaa, soraa ja mursketta. Niitä voidaan hyödyntää maanrakentamisessa korvaamassa luonnonmateriaaleja. Muualla Euroopassa, esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa, pohjakuonan käyttö maanrakentamisessa on hyvin laaja-alaista. Sitä hyödynnetään n. 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Tällä hetkellä Suomessa pohjakuonan hyötykäyttö kaatopaikkojen ulkopuolella edellyt- Inasco B.V:n siirrettävä kuonankäsittelylaitos rakennettiin Ilmajoelle kesäksi 2013. 8
Suomen Erityisjäte Oy tarjoaa jätteenpolttolaitosten pohjakuonan käsittelytoimintaa. käsittely kuivaerotustekniikalla hollantilaisen Inashco B.V:n siirrettävä laitteisto kapasiteetti n. 100 000 t / vuosi ei-rautametallien talteenottoaste n. 70 % ei edellytä kuonan ikäännytystä, vain isoimpien metalliesineiden seulomisen lopputuotteina: rautametallit, ei rautametallit kuten kupari ja alumiini, mineraalijakeet eri koossa tää ympäristölupaa. - Suomen Erityisjäte Oy:llä on tavoitteena tuotteistaa jätteenpolton pohjakuona, jolloin lupamenettely kevenisi ilmoitukseksi. Tai betoni- ja sementtiteollisuuteen Pohjakuonan mineraaleja on mahdollista hyödyntää myös betoni- ja sementtiteollisuudessa. Hollannissa pohjakuonan mineraalifraktioita voidaan käyttää hiekan ja soran osittaiseen korvaamiseen betonissa. Tähän on laadittu siellä kansalliset tekniset ohjeet. Suomen Erityisjäte Oy on käynnistämässä hanketta, jossa selvitetään mineraaliaineksen hyödyntämistä betoniteollisuudessa Suomessa. Laadunvalvonta Ilmajoella pohjakuonan käsittelyssä syntyvien jakeiden laatua seurataan, jotta materiaalien hyötykäyttö saadaan mahdollisimman suureksi. - Laadunvalvontanäytteitä mineraaleista otetaan suoraan tuotevirrasta. Siitä selvitetään muun muassa alkuaineiden kokonaispitoisuuksia ja liukoisuuksia sekä orgaanisen aineksen määrää. Ei-rautametalleja sisältävät jakeet tutkitaan kahdesti päivässä. Niistä määritetään metallien osuus yksinkertaisella kenttäkokeella. Erottimia säädetään saatujen tulosten pohjalta metallien erottumisen optimoimiseksi. Etuna laitteiston siirrettävyys Inashcon kuonankäsittelylaitteiston pystytykseen Ilmajoella kului noin viikko. Siirrettävä laitteisto mahdollistaa pohjakuonien käsittelyn useammassa kohteessa Suomessa lumettoman kauden aikana. Laitteistolla on mahdollista käsitellä yli 15 000 tonnia kuonaa kuukaudessa. 9
Suomen Erityisjäte Oy:n uusin hanke: JÄTTEENPOLTTOLAITOSTEN POHJAKUONAN HYÖTYKÄYTTÖ JA TUOTTEISTAMINEN Pohjakuona on huomattavin yhdyskuntajätteen polttolaitoksissa syntyvä jae. Pohjakuonaa syntyy noin 20 % poltettavan jätteen määrästä. Vuonna 2012 sitä syntyi yhteensä n. 80 000 tonnia. Vuonna 2016 pohjakuonaa syntyy arviolta jopa 280 000 tonnia. Tämän metalleja ja mineraaliainesta sisältävän jätteen loppusijoitus kaatopaikoille ei ole kestävän kehityksen mukaista. Pohjakuona pitäisi hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti neitseellisten luonnonvarojen sekä kaatopaikkojen täyttötilan säästämiseksi. Suomen Erityisjäte Oy:n Riina Rantsin mukaan jätteiden hyötykäytön tehostaminen on yksi EU:n tavoitteista ja kirjattu myös Suomen valtakunnalliseen jätesuunnitelmaan. - Suunnitelman tavoitteena on korvata vuonna 2016 maarakentamisessa luonnonsoraa ja kalliomursketta teollisuuden ja kaivannaistuotannon jätteillä 5 %, eli noin 3-4 miljoonaa tonnia. Kuonat ja tuhkat ovat yksi potentiaalinen ryhmä, jolla tavoitteeseen pyritään. 10
Suomen Erityisjäte yhteistyökumppaneineen vastaa haasteeseen Tekesin Green Growth -rahoitus mahdollistaa pohjakuonatutkimuksen Suomen Erityisjäte Oy on aloittanut 1.6.2013 kolmivuotisen tutkimus- ja kehityshankkeen, jonka tarkoituksena on etsiä käytännön ratkaisuja ja menetelmiä jätteenpolton pohjakuonan hyödyntämiseen. Projektin johtajana toimii Suomen Erityisjäte Oy:n kehitysjohtaja Riina Rantsi. Hankkeen ohjausryhmään kuuluvat Suomen Erityisjätteen lisäksi Lakeuden Etappi Oy ja Inashco B.V., sekä yhteistyöverkostoon kuuluvat asiantuntijat Jukka Palko (Envitop Oy), Matti Ettala (TMI Matti Ettala), Kyösti Ratia (Skanska Infra Oy) ja Tommi Kaartinen (VTT). Mineraalijakeet hyötykäyttöön maanrakennuksessa, betonin valmistuksessa ja metalliteollisuudessa Hankkeen yhteydessä jätteenpolttolaitosten kuonia käsitellään Suomessa ensimmäistä kertaa ADR-kuivaerotustekniikalla. Käsittelyssä syntyvän mineraalijakeen ympäristöominaisuudet ja tekniset ominaisuudet tutkitaan laboratoriokokein. Mineraalijakeen osuus on kyseisellä menetelmällä noin 75 80 % alkuperäisestä kuonasta. Hankkeessa mineraalijaetta hyödynnetään mm. rakentamalla välivarastointikenttä Lakeuden Etapin jätehuoltokeskuksen alueelle keväällä 2014. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet hyödyntää mineraalijakeita betoni- ja sementtiteollisuudessa. Hankkeen toisena tehtävänä on selvittää, kuinka paljon kuivaerottelutekniikalla voidaan kerätä metalleja pohjakuonasta. Metallien korkea talteenottoaste on edellytys sille, että mineraaliaineksesta saadaan puhdasta tuotetta, ja että se voidaan hyödyntää käsittelyn jälkeen. Hanke saa rahoitusta Tekesiltä, Green Growthohjelman kautta. Suomen Erityisjäte Oy:n Jätteenpolttolaitosten pohjakuonan hyötykäyttö ja tuotteistaminen hyväksyttiin kesäkuussa 2013 Tekesin Green Growth -ohjelman hankkeeksi. Tekesin rahoitus mahdollistaa kolmivuotisen tutkimus- ja kehittämisprojektin toteutuksen laajan mittakaavan. Green Growth -ohjelman fokus on kestävässä taloudessa ja vihreässä kasvussa. Teeman puitteessa pyritään löytämään erityisesti yrityshankkeiden puolella keinoja nopeaan kasvuun hyödyntämällä kestävän talouden aspekteja, kuten luonnonvarojen tehokasta ja vastuullista käyttöä. Ohjelmassa haetaan harppauksellisia innovaatioita; ei perusparannuksia palveluihin tai tuotteisiin, vaan uusia ratkaisuja, kertoo Green Growth -ohjelman päällikkö Kari Herlevi. Painopiste pk-yrityshankkeisiin Kohtuullinen yritysjoukko on jo kerätty. Haluamme aitoja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten asioita tehdään. Kuitenkin vain tekemisen kautta lopulta saadaan tuloksia aikaiseksi. Pk- yritykset ovat nimenomaan painopistealue tällä hetkellä, sanoo Herlevi. Noin 65 % yrityksistä, joilla on hanke Green Growth -ohjelmassa, on pk-yrityksiä, toteaa Herlevi. Määrä on kohtuullinen, ja luulen, että se kasvaa jatkossa. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, että vain pk-yrityksiä rahoitettaisiin. Mukaan tarvitaan myös suuria yrityksiä. Suurilla yrityksillä on resursseja, ja ne pystyvät monesti hyödyntämään pk-yritysten innovaatioita paremmin. Tarvitaan mukaan siis sekä pk- että suuryrityksiä, mutta myös julkisia tutkimuslaitoksia. Mitä ohjelmaan otettavilta yrityshankkeilta edellytetään? Tämän ohjelman puitteissa rahoitetaan kestävää kehitystä edistäviä harppauksellisia innovaatioita. Ne voivat liittyä esim. energiatehokkuuteen, materiaalitehokkuuteen tai luonnonvarojen kestävään käyttöön. Toimialafokusta ei ole. Rahoitamme tutkimus- ja kehityshankkeita eli projekteja, joissa on huolellisesti mietitty, mitä aiotaan saavuttaa ja onko olemassa kasvupotentiaalia ja uutuusarvoa sekä kansainvälistymismahdollisuuksia. Tekesin toimintaa mitataan lopulta vaikuttavuudella, sanoo Herlevi. Tällä hetkellä eniten yritysprojekteja on painopistealueella resurssitehokkaat tuotteet ja palvelut. Enemmän voisi olla liiketoimintainnovaatioihin keskittyviä eli aineettoman puolen hankkeita, Herlevi jatkaa. Suomen Erityisjäte Oy:n pohjakuonahankkeen vahvuudet Tekes pyrkii löytämään hankkeita, jotka voivat merkittävästi vaikuttaa ympäristöön. Suomen Erityisjäte Oy:n hanke on todella mielenkiintoinen projekti. Kiinnostavaa hankkeessa on, että tällä hetkellä kuonat ja tuhkat ovat pääsääntöisesti kaatopaikkakamaa. Onhan se huikean paljon parempi, että siitä tehdään jotain. Sen sijaan että kuona viedään kaatopaikalle, se otetaan hyötykäyttöön, jolloin ympäristö kuormittuu vähemmän. Toisaalta samalla saadaan maanrakennukseen tuotteita. Nämä kaksi näkökulmaa ovat sitä, mitä tämä ohjelma itsessään on, toteaa Herlevi. Kolmas iso tekijä on se, että projekti on hyvin verkottunut. Mukana on tutkimuslaitoksia ja pk-yrityksiltä ostettavien palveluiden osuus on suuri. Pyrimme siihen, että näistä hankkeista hyödytään laajemmaltikin. Suomen Erityisjätteen kannalta Tekesin innovaatiorahoitus on keskeinen asia. Ilman sitä näin laajamittainen tutkimus- ja kehityshanke ei olisi mahdollinen. Ajoituksen suhteen yrityksen omien liiketoimintatavoitteiden kannalta oli hyvä tulla mukaan juuri nyt, Herlevi huomauttaa. 11
Jokainen tehtävä YHTÄ TÄRKEÄ Ratkaisut pilaantuneille maille Pilaantunutta maata voi esiintyä esimerkiksi öljyvahinkojen yhteydessä sekä vanhoilla teollisuustonteilla tai huoltoasemilla. Suomen Erityisjäte on erikoistunut käsittelemään vaaralliseksi jätteeksi luokiteltuja kiinteitä jätteitä, pilaantuneita maita ja käsiteltävyydeltään ongelmallisia voimakkaasti pilaantuneita maita. Suomen Erityisjäte Oy on erikoistunut pilaantuneiden maiden käsittelyyn. Millä menetelmillä pilaantuneet maat käsitellään, ympäristöasiantuntija Riina Rantsi? Käsittelemme pilaantuneet maat pääosin stabiloimalla ja kiinteyttämällä eli sitomalla haitta-aineet maa-ainekseen ja siten estämällä niiden leviämisen ympäristöön. Muutamia erikoiseriä käsittelemme biologisin menetelmin. Tarjoamme myös pilaantuneiden maiden käsittelyä termisesti eli polttamalla yhteistyökumppanimme Savaterra Oy:n kanssa. Mitä vastaanotetuille maille tapahtuu? Erityisjätteellä on kaksi loppusijoitusaluetta, toinen tavanomaiseksi luokiteltaville ja toinen vaaralliseksi jätteeksi luokiteltaville pilaantuneille maille ja jätteille. Osan vastaanotetuista eristä hyödynnämme jätekeskuksen rakenteissa. Otamme vastaan myös muut vaaralliset jätteet, tuhkat, sedimentit, kuonat sekä betonit ja tiilet. Miten pilaantuneet maat käsitellään termisesti, Savaterran tekninen johtaja Jussi Uotila? Meillä on liikuteltava laitteisto, jonka ansiosta voimme käsitellä pilaantuneet maat useassa kohteessa. Termiseen käsittelyyn soveltuvia haitta-aineita ovat mineraaliöljyt, liuottimet, VOC-yhdisteet, kloorifenolit, PAH-yhdisteet, torjunta-aineet, dioksiinit, PCB sekä furaanit. Termisen käsittelyn jälkeen maa-aines voidaan käyttää uudelleen maanrakennuksessa. perustettu vuonna 2004 omistus Loimi-Hämeen Jätenhuolto Oy (51 %) ja Skanska Infra Oy (49%) liikevaihto 2 4 M maksimivastaanottokapasiteetti 200 000 tonnia vuodessa 12
Pilaantuneiden maiden käsittely on luvanvaraista ja hyvin tarkkaan säädeltyä toimintaa. Suomen Erityisjäte Oy:n toimintaa ja ympäristöluvan ehtojen toteutumista valvomaan on nimetty ulkopuolinen asiantuntija. Erityisjätteen Forssan käsittelykeskuksen valvontaa tekevä tekniikan tohtori Matti Ettala korostaa, että vaativassa työssä jokainen ja jokaisen tehtävä on tärkeä, ulkopuolinen valvoja ei voi yksinään pitää huolta siitä, että kaikki menee hyvin. Forssan Kiimassuolla käsitellään vuosittain satoja eriä pilaantuneita maita ja vaarallisia jätteitä, myös käsiteltäviä haitta-aineita on lukuisia. Yhtä lailla työvaiheita ja työntekijöitä on kymmeniä. Laadunvalvonta ja lupaehtojen toteutuminen on siis todella moninainen asia. Inhimilliset virheet ovat tyypillisesti poikkeamien varsinaisia syitä. Siksi onkin tärkeää, että jokainen työtekijä ymmärtää olevansa tärkeä palanen isoa kokonaisuutta. Virhe voi tapahtua yhtä hyvin suunnittelussa kuin vaikka teknisen ylläpidon puolella. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä on lukuisia työvaiheita. Meidän täytyy tietää ja olla varmoja siitä, onko maa-aines kaivettu oikeasta paikasta, onko asiakirjat tehty oikein, otetaanko maa-aines vaa alla oikein vastaan, ohjataanko se oikeaan paikkaan ja kipataanko kuorma oikeaan paikkaan, meneekö rekisteröinnissä kaikki ohjeiden mukaan sekä onko näytteet otettu ja analysoitu oikein, Matti Ettala kuvailee. Totta kai erityisen tärkeää on se, että käsittelyalue on suunniteltu oikein, jotta mehut ja massat pysyvät uomissaan. Koulutuksella ja tiedostamisella on suuri merkitys. Kokemuksella varmuutta sisäiseen Matti Ettala vastaa käsittelykeskuksen valvonnasta. Ympäristövastuu korostuu haasteellisessa ympäristöhuollossa LHJ Groupissa aloitettiin pilaantuneen maan käsittely jo yli kymmenen vuotta sitten. Suomessa on ollut viime vuosina runsaasti kohteita, joissa pilaantunut maa-aines on pitänyt käsitellä turvallisesti, jotta aiemmin teollisuuskäytössä olevia alueita on voitu palauttaa muuhun käyttöön. LHJ Group on laajentanut pilaantuneen maan käsittelytoimintaa kattamaan käsittelypalvelut myös muille vaarallisiksi luokiteltaville jätteille. LHJ Groupissa vaaralliseksi luokiteltavien jätteiden käsittely on Suomen Erityisjäte Oy:n erikoisalaa. Tällaisten materiaalien kanssa toimiminen edellyttää yrityksen toimitusjohtajan Immo Sundholmin mukaan erittäin korkeatasoista osaamista. - Siksi olemme alusta asti rakentaneet verkostoa, jossa meillä on käytettävissä alan paras asiantuntemus Suomessa sekä osin Matti Ettala on toiminut Kiimassuon käsittelykeskuksen valvojana 15 vuoden ajan. Kohteen tuntemus helpottaa valvojan työtä. Ei riitä, että valvottavan kohteen tuntee paperilla. Vierailen työmaalla vähintään kerran kuukaudessa työmaakokouksissa, mutta sekin on vain pieni osa valvontatehtävää. Pitkäaikaisen kokemuksensa perusteella Ettala tietää, että virheiltä ei voi kokonaan välttyä. Silloin tehdään poikkeamaraportti, jossa käy ilmi mitä on tapahtunut, miten asia korjataan ja mitä mahdollisia seurauksia siitä koituu ympäristölle sekä miten vastaavalta virheeltä vältytään tulevaisuudessa. Toiminnan kehittäminen yhdessä asiantuntevan henkilöstön kanssa on luonnistunut Kiimassuolla hyvin. Suomen Erityisjätteen laaduntarkkailuun kuuluu jatkuva näytteiden ottaminen ja käyttötarkkailu. Ympäristöluvan ehtojen toteutumisesta raportoidaan vuosittain. kansainvälisestikin. Käsittely ja loppusijoittaminen sekä niiden laadun ja turvallisuuden varmistamisen eteen on yrityksessämme tehty paljon työtä. Käsittelyä laaja-alaisesti Suomen Erityisjätteen käsittelytoiminnot on keskitetty pääosin Forssassa sijaitsevaan käsittelykeskukseen. Siellä vastaanotetaan ja käsitellään pilaantuneen maan lisäksi muun muassa erilaisia teollisuuden kuonia ja tuhkia, asbestia, kreosoottijätteitä sekä muita kiinteitä vaarallisia jätteitä, Sundholm jatkaa. - Olemme pystyneet luomaan hyvin kustannustehokkaita käsittelypalveluja, mikä on palkittu kasvavana markkinaosuutena näiden jätteiden käsittelyssä. Pääasiallisia käsittelymenetelmiä ovat stabilointi ja loppusijoittaminen. Vastaanotettuja materiaaleja voidaan hyödyntää alueen rakentamisessa. Yhteistyö Savaterra Oy:n kanssa laajentaa käsittelypalvelut myös termiseen käsittelyyn. Joitain erityiseriä käsitellään myös biologisin menetelmin. 13
Turvarullakkoon tietoa sisältävät laitteet Suomen Tietoturva Oy tarjoaa yrityksille ja julkishallinnolle kätevää tietoturvarullakko tai astiapalvelua. Tuomme asiakkaan tiloihin keräysvälineen, johon voi lajitella erilaiset tietosuojattavaa tietoa sisältävät laitteet kuten tietokoneet, älypuhelimet ja massamuistit. Astiaa voi täyttää rauhassa ja se noudetaan sovitusti käsittelyyn. Palveluun kuuluu mahdollisuus lastata materiaali keräilyvälineeseen heti noudon yhteydessä. Laitteiden lisäksi palvelu ottaa vastaan samalla erilaiset sähköiset tallenteet ja luonnolliset paperit ja arkistot. Laitteet käsitellään murskaamalla ja erottelemalla. Kovalevyt ja muut muistia sisältävät välineet murskataan aina fyysisesti, mikä takaa varman tietoturvakäsittelyn. Ympäristöasiat huomioidaan kuljetuksissa, käsittelyssä ja murskattujen materiaalien jatkokäytössä. 14
Lyhyet Cool Finlandin laitoksen läpi jo 1 000 000 kylmälaitetta Forssan käsittelykeskuksessa sijaitseva Cool Finland Oy:n kylmälaitteiden käsittelylaitos on ollut toiminnassa kahdeksan vuoden ajan. Se on käsitellyt mittavat määrät sekä Suomessa että myös Baltiassa käytöstä poistuneita jääkaappeja ja pakastimia. Tänä vuonna laitos on ylittänyt miljoonan kylmälaitteen rajapyykin. Käsiteltävät materiaalivirrat ovat valtavat. Vanhoista laitteista jalostuu muun muassa metalleja, muovia ja polyuretaania. Nämä voidaan palauttaa takaisin teollisuuteen materiaalina hyödynnettäviksi. Laitoksen merkittävin ympäristöhyöty on ilmakehän otsonikerrokselle haitallisten CFC yhdisteiden talteenotto. Näitä haitallisia aineita on saatu talteen ja asianmukaiseen käsittelyyn jo yli 200 tonnia. Uusiomateriaaleja maanrakentamiseen Raportointi myös extranetin kautta Suomen Erityisjäte oy on mukana UUMA2-ohjelmassa, jonka tavoitteena on edistää uusiomateriaalien käyttöä maarakentamisessa ja vähentää siten neitseellisten luonnonvarojen käyttöä ja maarakentamisen ympäristövaikutuksia. Maanrakentamiseen soveltuvia hyödynnettäviä aineksia saadaan ylijäämämaista, teollisuuden sivutuotteista ja jätteistä, lievästi pilaantuneista maista sekä vanhojen maarakenteiden materiaaleista. Saadaksesi ajankohtaista ja tutkittua tietoa uusiomateriaalien käytöstä, tilaathan UUMA2-ohjelman uutiskirjeen osoitteesta www.uuma2.fi LHJ Groupin yritykset ovat saaneet kiitosta raportoinnistaan. Perustan tarkalle ja ajanmukaiselle raportoinnille luo vaakajärjestelmä ja sen hallinta. Raportointia on kehitetty ja räätälöity asiakastarpeiden mukaan. Näin on voitu joustavasti muokata raportoitavaa tietoa tapauskohtaisesti. Tarkat laatu- ja määräraportit sekä tuhoamis- tai romutustodistukset voidaan tuottaa asiakkaalle myös extranet-sovelluksen kautta. Oman asiakkuuden siirtämisestä extranet-palveluun voi kysyä omalta asiakasyhteyshenkilöltä. 15
LHJ Group tarjoaa yrityksille ja julkishallinnolle edistyksellisiä ympäristönhuollon palveluja, jotka edistävät materiaalien kierrätystä ja ehkäisevät haitallisten ympäristövaikutusten syntymistä. Elektroniikkakierrätys Tietosuojapalvelut Pilaantuneet maat ja teollisuusjätteet Tuhkat ja kuonat Yhdyskuntajätehuolto LHJ Group Kiimassuontie 127, 30420 Forssa Vaihde 0440 242 700 info@lhjgroup.fi www.lhjgroup.fi 16