ENSIO MIETTISEN KATU 2 TEOLLISUUSJÄTEVESIEN TARKKAILUOHJELMAEHDOTUS 3494-C3851 3.8.2006
SUUNNITTELUKESKUS OY TARKKAILUOHJELMAEHDOTUS 2 3.8.2006 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 1 2 LAITOS JA TOIMINTA 2 3 JÄTEVESIEN ESIKÄSITTELY 3 4 TARKKAILEMINEN 3 4.1 Oma käyttötarkkailu 4 4.2 Velvoitetarkkailu 4 4.2.1 Näytteenotto 4 4.2.2 Pintakäsittelylaitoksen esikäsittely 5 4.2.3 Öljynerotuskaivo 5 5 RAPORTOINTI 5 6 TARKKAILUOHJELMAN HYVÄKSYMINEN JA MUUTTAMINEN 6 LIITTEET 1. Prosessikaavio 2. Käyttötarkkailulomake P:\Yla\_3494\C3851_Teollisuusjätevesien tarkkailu\tarkkailuohjelma\_jätevesien tarkkailuohjelma 2007.doc
SUUNNITTELUKESKUS OY TARKKAILUOHJELMAEHDOTUS 1 Helsinki/P. Peltonen 3.8.2006 3494-C3851 ENSTO SEKKO OY ENSIO MIETTISEN KATU 2 TEOLLISUUSJÄTEVESIEN TARKKAILUOHJELMAEHDOTUS 1 YLEISTÄ Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on 27.11.2002 päivätyssä ympäristölupapäätöksessä ( 144) velvoittanut (Ensio Miettisen katu 2) määräyksien 14 ja 17 sekä ympäristönsuojelulautakunnan päätöksen ( 154, 11.11.2003), mukaan tarkkailemaan pintakäsittelylaitoksen jätevedenpuhdistamon toimintaa sekä jäteveden määrää ja laatua lautakunnan hyväksymällä tavalla. Tarkkailutulokset on määräajoin toimitettava ympäristönsuojelulautakunnalle. Ympäristölupapäätöksen mukainen velvoitetarkkailu aloitettiin helmikuussa 2004. Ensio Miettisenkatu 2:n metallien pintakäsittelystä muodostuvien teollisuusjätevesien ja Kipinätie 1:n alumiiniosien peittauksesta muodostuvien teollisuusjätevesien sekä peittaussakan tarkkailuohjelmat (Suunnittelukeskus Oy 27.2.2004) on hyväksytty Porvoon ympäristönsuojelulautakunnan päätöksen ( 51 ja 52, 14.4.2004). Kipinätie 1:n toiminta siirrettiin Ensio Miettisenkatu 2:een keväällä 2005, jolloin Kipinätie 1:n tarkkailu lopetettiin. Tarkkailuun on lisätty öljynerotuskaivon jälkeisen jäteveden tarkkailu ympäristöviranomaisen pyynnöstä liittyen vuonna 1995 tapahtuneeseen ympäristöön päässeen öljyn (600 l) jälkiseurantaan. Puhdistamolla käsitellyt teollisuusjätevedet johdetaan Porvoon veden viemäriverkostoon. Porvoon veden toiminta-alueella on asetettu viemäriin johdettavalle vedelle yleiset vaatimukset. :n teollisuusjätevesien johtamiselle yleiseen viemäriin on annettu Porvoon veden edellyttämät erityisehdot jätevesien tarkkailuohjelmassa. Viemäröitävien teollisuusjätevesien pitoisuuden ja kuormituksen arvojen on täytettävä taulukossa 1 esitetyt vaatimukset. Taulukko 1 Teollisuusjätevesi ei saa viemäriverkkoon johdettaessa sisältää alla lueteltuja aineita enempää kuin seuraavat määrät (suluissa tavoitearvo): Aine Pitoisuusraja-arvo, mg/l kokonaishiilivedyt 200 20 000 hopea, Ag 0,2 20 kadmium, Cd 0,2 (0,01) 20 (1) kromi, Cr 1,0 100 kupari, Cu 2,0 (1,0) 200 (100) lyijy, Pb 0,5 50 nikkeli, Ni 1,0 100 sinkki, Zn 3,0 (2,0) 300 (200) tina, Sn 2,0 200 Kuormitusraja-arvo, g/d (ol. max 100 m 3 /d)
SUUNNITTELUKESKUS OY TARKKAILUOHJELMAEHDOTUS 4 kokonaissyanidi, CN - 0,5 - sulfaatti 800 (400) - ph-arvo 6,5-11 - trikloorieteeni 0,07-2 LAITOS JA TOIMINTA Teollisuusjätevesiä ei saa laimentaa saniteetti-, jäähdytys- tai muilla vesillä pitoisuusraja-arvojen saavuttamiseksi. Nimi Osoite Ensio Miettisenkatu 2 Kaupunki ja kaup.osa 06100 PORVOO Kiinteistöt 638-005-294-0003 Toimiala Metallien pintakäsittely ja karkaisu (28510) :n pääasialliset tuotteet ovat metalliliittimet ja kytkimet. Metallituotanto jakaantuu kolmeen eri tuotantosektoriin: sorvaamo, alumiiniliitinosien valmistus ja pintakäsittely. Kipinätie 1:n alumiiniosien peittaus siirrettiin Ensio Miettisenkatu 2:een vuonna 2005. Sorvaamon tuotantokapasiteetti* on 1000 t/a ja määrä oli 650 t/a vuonna 2005. Alumiiniliitinosien valmistuskapasiteetti* on 1000 t/a ja määrä oli 730 t/a vuonna 2005. Pintakäsittelyosaston tuotantokapasiteetti* on 1500 t/a ja määrä vuonna 2005 oli 1000 t/a. Laitoksella työskennellään kahdessa vuorossa 5 d/viikko. *(Tuotantokapasiteettien arvot on teoreettisesti laskettuja arvoja, mikäli koko laitos pyörisi 5 d/vko 2 vuorossa.) Sorvaamossa raaka-aineina käytetään vyyhteinä ja tankoina olevaa messinkiä, terästä, ruostumatonta terästä, alumiinia ja kuparia. Alumiiniliitinosien valmistuksessa raaka-aineina käytetään pääosin alumiiniprofiilia sekä kuparia. Sorvaamosta tulevista pinnoitettavista kappaleista poistetaan epäpuhtaudet linkoamalla, seulomalla ja ultraäänipesulla. Ennen pinnoitusta kappaleet sähköpestään, huuhdellaan ja peitataan rikkihapolla. Alumiiniliitinosaston valmistamat kappaleet lingotaan osastolla, seulotaan ja jäysteet poistetaan täryrummutuksella. Tämän jälkeen kappaleet peitataan. Pinnoitus tapahtuu elektrolyyttisesti saostamalla pinnoitemetalli metallisuolaliuoksesta metallin päälle. Pinnoituksessa on käytössä nikkelikylpyrata, tina-/hopea-/kuparikylpyrata, alumiinitinausrata (tina-/kupari-/sinkkikylvyt) ja alumiinipeittaus. Tärkeimmät :n laitoksella käytetyt kemikaalit on esitetty taulukossa 2. Trikloorieteenin käyttö loppui vuonna 2005. Taulukko 2 :n käytetyt kemikaalit v. 2005. Aine Kohde kg/a Leikkuuöljy (kasvisöljypohjainen) Työstö 21 800 Natriumhydroksidi, 47.5 % ph:n säätö, neutralointi 13 200 Natriumhypokloriitti 15 % Syanidijätevesien hapetus 10 000 Rikkihappo, 93-96 % Peittaus, neutralointi 8 424 P:\Yla\_3494\C3851_Teollisuusjätevesien tarkkailu\tarkkailuohjelma\_jätevesien tarkkailuohjelma 2007.doc
SUUNNITTELUKESKUS OY TARKKAILUOHJELMAEHDOTUS 5 Typpihappo, 60 % Alumiiniosien peittaus 7 560 HSO Zincate Pickle III Pinnoitus 7 920 E-Brite Ultra Cu kemikaalit Pinnoitus 5 825 Kalsiumkloridi Kuparijätevesien käsittely 3 550 Deoxidizer B.K-324 (sis. fosforihappoa, rikkihappoa, vesiliuk. fluoridia) Peittausrasvanpoisto 1 560 Hopea- ja kaliumsyanidi Pinnoitus 160 + 600 3 JÄTEVESIEN ESIKÄSITTELY Pintakäsittelylaitoksella muodostuvat jätevedet voidaan luokitella seuraavasti: Huuhteluvedet, jotka sisältävät syanidiyhdisteitä, kuten: huuhteluvedet alkalisista hopeakylvyistä. Happamat tai alkaliset jätevedet, jotka eivät sisällä syanideja, kuten: rasvanpoistokylvyt, peittauskylvyt, näiden huuhteluvedet sekä happamien tinakylpyjen huuhteluvedet. Alumiinipeittauslinjan huuhteluvedet, jotka johdetaan suoraan viemäriin öljynerotuskaivon kautta. Jätevedet johdetaan käytännössä kahta eri linjaa pitkin. Linjaan I johdetaan syanidipitoiset hopealiuokset sekä nikkeli-, kupari- ja sinkkipitoiset huuhteluvedet. Linjaan II johdetaan tinapitoiset huuhteluvedet, pintakäsittelylinjojen esikäsittelyvedet sekä ultraäänipesukoneen huuhteluvedet tasausaltaan kautta. Prosessijätevesiä muodostuu keskimäärin 260 päivänä vuodessa. Pintakäsittelylaitoksen jätevedet käsitellään kemiallisessa jätevedenpuhdistamossa, joka perustuu neutralointi-saostus prosessiin. Syanidipitoiset vedet hapetetaan hypokloriitilla. Flokkausaineena käytetään Flockningsmedel 10S (akryyliamidin ja metakrylaatin kopolymeeri). Altaiden koot: Neutralointiallas (2 kpl) 1,6 m 3 /allas Flokkausallas (2 kpl) 1,7 m 3 /allas Saostusallas (3 kpl) 12 m 3 /allas Lamelliselkeytin 10 m 3 Lisäksi prosessiin kuuluu lietteen kuivaus suotopuristimella. Kuivattu sakka toimitetaan Kuusakoski Oy:lle. Rejekti palautetaan takaisin neutralointiin. Puhdistamo on mitoitettu virtaamalle Q = 100 m 3 /d. Virtaama oli keskimäärin 70 m³/d vuonna 2005. Prosessikaavio on liitteenä 1. P:\Yla\_3494\C3851_Teollisuusjätevesien tarkkailu\tarkkailuohjelma\_jätevesien tarkkailuohjelma 2007.doc
SUUNNITTELUKESKUS OY TARKKAILUOHJELMAEHDOTUS 6 4 TARKKAILEMINEN 4.1 Oma käyttötarkkailu Trikloorieteeniä ei enää käytetä prosessissa, joten yhdisteen tarkkailua ei ole tarpeellista jatkaa. Kadmiumpitoisuudet ovat olleet jäteveden esikäsittelystä lähtevässä vedessä alhaiset tai alle määritysrajan, joten kadmiumin tarkkailua ei ole tarpeellista jatkaa. Saniteettivedet johdetaan kunnan jätevesiviemäriin ja sadevedet sadevesiviemäriin. Jätevesien tarkkailu jakautuu kahteen osaan: liittyjän itsensä suorittamaan jatkuvaan käyttötarkkailuun ja ulkopuolisen tahon suorittamaan velvoitetarkkailuun. Omaan käyttötarkkailuun kuuluu pintakäsittelylinjojen altaiden kunnon seuraaminen silmämääräisesti työpäivittäin. Lisäksi altaiden tyhjennyksen yhteydessä tehdään tarkempi kuntotarkastus. Jatkuvatoimisilla ph- ja redox-mittauksilla ohjataan ja valvotaan kemikaalien syöttöä sekä tarkkaillaan syanidihapetuksen onnistumista. Enston oma laboratorio määrittää kerran kuukaudessa viemäriin lähtevän jäteveden työpäivän pituisen kokoomanäytteen kupari-, nikkeli-, sinkki- ja syanidipitoisuudet. Tarkkailua tihennetään tarpeen mukaan, mikäli esimerkiksi prosessissa tapahtuu muutoksia tai jokin tarkkailutuloksista ylittää raja-arvon. Metallimäärityksissä käytetään esimerkiksi fotometriä, ja menetelmän luotettavuutta seurataan velvoitetarkkailunäytteiden avulla. Laitoksella käytössä oleviin käyttöpäiväkirjoihin kerätään tiedot prosessijätevedenpuhdistamon toiminnasta: käsitellyn jäteveden määrä (vastaa peittauslinjojen vedenkulutusmääriä, kokonais- ja linjakohtainen vesimäärä /kk) käytettyjen kemikaalien määrät kylpyliuosten vaihdot ja puhdistukset hapetusreaktion ohjauksessa käytettävien ph- ja redox-elektrodien puhdistus (päivittäin), kalibrointi (2 krt/kk) ja tarkistus tarkkailunäytteiden ottokerrat käyttötarkkailuun liittyvä jätevesilaadun seuranta kuukausittain laitteistojen huollot laitevauriot häiriötilanteet (ajankohta, kesto, päästöt, toimenpiteet) pois kuljetetun lietteen määrä, poistoajankohta, vastaanottokohde sähkökulutus (kk) P:\Yla\_3494\C3851_Teollisuusjätevesien tarkkailu\tarkkailuohjelma\_jätevesien tarkkailuohjelma 2007.doc
SUUNNITTELUKESKUS OY TARKKAILUOHJELMAEHDOTUS 7 4.2 Velvoitetarkkailu 4.2.1 Näytteenotto 4.2.2 Pintakäsittelylaitoksen esikäsittely 4.2.3 Öljynerotuskaivo 5 RAPORTOINTI Tiedot kootaan yhteenvetoraportiksi, joka toimitetaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä valvovalle viranomaiselle vuosiraporttina. Mikäli viemäriin on joutunut tai uhkaa joutua laadultaan tai määrältään tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on siitä ilmoitettava viivytyksettä Porvoon vedelle ja Porvoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pintakäsittelyn teollisuusjäteveden määrän ja laadun velvoitetarkkailu sekä öljynerotuskaivon jälkeisen jäteveden laadun tarkkailua tehdään yhden työpäivän ajan neljä kertaa vuodessa helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa. Näytteenotossa noudatetaan hyvää näytteenottokäytäntöä mahdollisimman edustavien näytteiden saamiseksi. Kokoomanäytteet säilytetään keräämisen ajan suljetussa astiassa. Näytteenotossa, kestävöinnissä ja toimittamisessa laboratorioon noudatetaan laboratorion antamia ohjeita. Velvoitetarkkailunäytteistä tehtävät määritykset on analysoitava akkreditoidussa laboratoriossa ja määrityksissä käytettävä standardimenetelmiä tai asianmukaisesti validoituja menetelmiä. Esikäsitellyn jäteveden näytteet otetaan jätevesien käsittelyn jälkeen lamellialtaan poistoputkesta samasta kokooma-altaasta, josta käyttötarkkailun näytteet otetaan. Jäteveden viemäriin johtamisen aikana otetaan kokoomanäyte automaattisella näytteenottimella aikapainotteisesti. Jätevesivirtaama on suurimmillaan noin klo 7:00-14:00 ja vähäistä illalla. Lisäksi otetaan erikseen kertanäyte näytteenoton loppupuolella syanidimääritystä varten. Näytteestä määritetään ph-arvo, sähkönjohtavuus sekä kiintoaine-, hopea-, nikkeli-, kromi-, kupari-, lyijy-, sinkki-, tina-, sulfaatti-, syanidi- ja kokonaishiilivetypitoisuus (tai mineraaliöljypitoisuus). Jäteveden tarkkailun aikana on selvitettävä viemäriverkkoon esikäsittelyn kautta johdetun jäteveden määrä. Tulosten perusteella lasketaan kuormitusarvot kg/d. Öljynerotuskaivon jälkeinen jätevesinäyte otetaan kertanäytteenä jätevesien viemäriin johtamisen aikana. Näytteestä määritetään mineraaliöljypohjaisten hiilivetyjen kokonaispitoisuus. Käyttötarkkailun tuloksista tiedotetaan aina uusintanäytteellä varmistetun raja-arvon ylityksen jälkeen välittömästi Porvoon vedelle. P:\Yla\_3494\C3851_Teollisuusjätevesien tarkkailu\tarkkailuohjelma\_jätevesien tarkkailuohjelma 2007.doc
SUUNNITTELUKESKUS OY TARKKAILUOHJELMAEHDOTUS 8 Velvoitetarkkailun tulokset jätevesimäärineen toimitetaan niiden valmistuttua suoraan Porvoon vedelle ja ympäristönsuojeluviranomaiselle osoitteilla: Porvoon vesi Mats Blomberg Mestarintie 2 06150 PORVOO Porvoon kaupunki / ympäristönsuojelutoimisto Carita Forsberg-Heikkilä PL 23 06101 PORVOO Samoihin osoitteisiin toimitetaan vuosittain huhtikuun loppuun mennessä edellisen vuoden kokonaiskuormituslaskelmat koko vuoden virtaamatietoineen. 6 TARKKAILUOHJELMAN HYVÄKSYMINEN JA MUUTTAMINEN Tarkkailuohjelmalle tulee saada hyväksyntä sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalta että Porvoon vedeltä. Tätä tarkkailuohjelmaa voidaan muuttaa Porvoon veden sekä Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaa ja raja-arvoja tarkistetaan tarpeen vaatiessa. P:\Yla\_3494\C3851_Teollisuusjätevesien tarkkailu\tarkkailuohjelma\_jätevesien tarkkailuohjelma 2007.doc