KRISTIINANKAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA

Transkriptio

1 KRS-VESI KRISTIINANKAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA AHMA YMPÄRISTÖ OY

2 i KRS-VESI KRISTIINANKAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUOHJELMA Helena Puro, FM Limnologi Sisällysluettelo 1. JOHDANTO JÄTEVEDENPUHDISTAMO KOHDEVESISTÖ KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN SISÄLTÖ KUORMITUS- JA KÄYTTÖTARKKAILU LIETETUTKIMUS TEOLLISUUSLAITOSTEN TARKKAILU BOTNIA VIHANNES OY POM-FRIT VESISTÖTARKKAILU RAPORTOINTI TULOSTEN RAPORTOINTI VUOSIRAPORTOINTI TARKKAILUOHJELMAN MUUTTAMINEN... 7 VIITTEET... 7 Copyright Ahma ympäristö Oy Oivaltajantie SEINÄJOKI p Pohjakartat: Maanmittauslaitos 2017

3 1. JOHDANTO Länsi-Suomen ympäristövirasto on myöntänyt luvan (LSY-2004-Y-296) Kristiinankaupungin kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltyjen jätevesien laskemiseksi mereen Kristiinankaupungissa. Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistamon voimassa olevassa ympäristöluvassa määrätään toiminnanharjoittaja jättämään hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi viimeistään Velvoite lupamääräysten tarkistamisesta (YSL 71 ) on rauennut ympäristösuojelulain muutoksen (423/2015) tultua voimaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on annetussa päätöksessä (Dnro EPOELY/4274/2015) arvioinut, että ympäristölupaa ei ole tarpeen muuttaa, sillä voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräykset vastaavat KRS-Veden, Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvanvaraisille toiminnalle ympäristölainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Ympäristölupapäätöksessään (LSY-2004-Y-296) Länsi-Suomen ympäristövirasto on edellyttänyt, että jätevedet on käsiteltävä puhdistamolla siten, että vesistöön johdettavan jäteveden pitoisuusarvot ovat puolivuotiskeskiarvoina laskettuna ja mahdolliset ohijuoksutukset, ylivuodot ja häiriötilanteet mukaan lukien enintään sekä puhdistustehot jätevedenpuhdistamolla vastaavalla tavalla laskettuna vähintään seuraavat: BOD 7 -ATU 15 mg/l 93 % Kok-P 0,5 mg/l 93 % COD Cr 90 mg/l 85 % Lisäksi puhdistamoa on pyrittävä ajamaan siten, että kokonaistypen reduktioprosentti on vähintään 50 % vuosikeskiarvona laskettuna. KRS veden, Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailut on suoritettu Etelä- Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n laatiman tarkkailuohjelman mukaisesti. Tässä yhteydessä esitettävä ohjelman perustuu vanhaan ohjelmaan, joka on laadittu vastaamaan nykyisiä käytäntöjä sekä ELY-keskuksen määräaikaistarkastuksen pöytäkirjaan JÄTEVEDENPUHDISTAMO Kristiinankaupungin asukasluku on noin (vuonna 2016), joista noin on viemäriverkoston piirissä. Jätevedenpuhdistamona toimii vuonna 1983 valmistunut biologinen pohjailmastuksella varustettu rinnakkaissaostuslaitos, joka on saneerattu vuonna Jätevedenpuhdistamon logiikka ja automaatio on uusittu vuonna Saostuskemikaalina käytetään ferrosulfaattia. Viemäriverkoston pituus on 106 km, josta 101 km on muoviputkea ja 5 km asbestiputkea. Pumppaamoja on 34 kpl. Betoniviemäriä on saneerattu muoviputkeksi 350 m ja betonikaivoja saneerattu muovikaivoiksi 3 kpl. Jätevesipumppaamoja on saneerattu 2 kpl. Puhdistamo on mitoitettu seuraavasti: AVL 5500 Qkesk 2090 m 2 /d qmit 195 m 3 /d BOD7 382 kg/d Kok P 16 kg/d Kok N 135 kg/d

4 Ilmastus VILM 2 x 108 m 2 LMLSS 0,21 kg BHK7/kg MLSS d LV 0,41 kg BHK7/m 3 d 2 Selkeytys A selk 2 x 108 m 2 Pintakuorma 0,9 m/h 3. KOHDEVESISTÖ Jätevedenpuhdistamolla käsitellyt jätevedet lasketaan Karhusaaren pohjoispuoleiselle merialueelle Kristiinankaupungin länsipuolella. Purkuputken suuosa sijaitsee Lindas Bådanin merialueella noin 0,5 km etäisyydellä rannasta 17,5 m syvyydessä. Purkupaikka-alue on avointa ja vesisyvyydet vaihtelevat enimmäkseen 4-15 m:n välillä. Veden päävirtaussuunta on etelästä pohjoista kohti, mutta tuulioloilla on yleensä ratkaiseva merkitys meriveden liikkeiden kannalta. 4. KUORMITUS- JA VESISTÖTARKKAILUN SISÄLTÖ 4.1 Kuormitus- ja käyttötarkkailu Kuormitustarkkailun sekä siihen sisältyvän käyttötarkkailun tarkoituksena on selvittää mahdollisimman luotettavasti laitoksella syntyvän kuormituksen määrä ja toisaalta myös lupaehtojen toteutuminen. Käyttötarkkailusta vastaa ensisijaisesti laitoksen omistaja konsultin ohjauksen alaisena. Tarkkailuun sisältyvät puhdistamon toiminnan, jäteveden määrien, ohijuoksutusten, häiriöiden, kemikaalien kulutuksen yms. selvittäminen. Käyttötarkkailun tulokset kirjataan päiväkirjaan ja tietoja hyödynnetään mm. vuosiyhteenvetoja laadittaessa. Puhdistamonhoitaja toimittaa myös käyttötarkkailun yhteenveto-, viikkovirtaama- ja päivittäisten ohitusten yhteenvetolomakkeen täytettynä puolivuosittain tarkkailun suorittajalle ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kahden viikon kuluttua jakson päättymisestä. Toiminnanharjoittaja toimittaa lisäksi ELY-keskukselle viimeistään tarkkailua seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä sähköisessä muodossa TYVIpalvelun kautta seuraavat tiedot: - puhdistamon viikkovirtaamat - laitoksella muodostuneen lietteen määrä - välpejätteen määrä - hiekanerotuksessa muodostuneen jätteen määrä - puhdistamolle erotuskaivoista vastaanotetun lietteen määrä eriteltyinä - muun jätteen määrä - Kuormitustarkkailussa noudatetaan Valtioneuvoston päätöstä 94/365. Kuormitusnäytteet otetaan virtaamapainotteisesti automaattisella näytteenottimella 24 tunnin kokoomanäytteenä. Näytteenotosta vastaavan ja tarkkailua suorittavan konsultin tulee ainakin päättää näytteenotto. Puhdistamolle tulevasta jätevedestä otettava näyte ei saa sisältää laitoksen sisäisessä kierrossa

5 olevia vesiä. Näytteenottokertoja on 12 vuodessa. Tulevasta ja lähtevästä vedestä tehdään seuraavat määritykset: - ph - sähkönjohtavuus - kiintoaine - COD Cr - BOD 7 -ATU - kok-p - Kok-N - alkaliniteetti Tulevasta vedestä analysoidaan lisäksi kuparipitoisuus 2 krt/v (keväällä ja syksyllä). Kuparipitoisuuden analysointia jatketaan kunnes pitoisuudet ovat tasaantuneet alhaiselle tasolle tai lietteessä esiintyneiden korkeiden pitoisuuksien syy on selvinnyt. Kuparin analysointi lopetetaan valvovan viranomaisen suostumuksella. 3 Lähtevästä vedestä tehdään lisäksi seuraavat määritykset: - NH 4 -N - NO 2 -N+NO 3 -N - E. coli -bakteeri - enterokokit - Liukoinen fosfori - saostuskemikaalien jäännöspitoisuudet Liukoinen fosfori ja saostuskemikaalien jäännöspitoisuudet analysoidaan suodatetusta näytteestä. Valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 mukaiset vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet sekä asetuksella 889/2006 muutetun ympäristönsuojelulain liitteen 1 aineet tutkitaan kerran vuoden 2019 aikana sekä tulevasta että lähtevästä vedestä: - Alkyylifenolit ja alkyylifenolietoksilaatit (4-NP, 4-NP 1 EO, 4-NP 2 EO, OP, OP 1 EO, OP 2 EO) - Orgaaniset tinayhdisteet - Orgaaniset halogeeniyhdisteet - mineraaliöljyt C 5 -C 40 - syanidi - fluoridi - torjunta-aineet - DEHP - Hg - Ba - Ni - Pb - Be - Cd - As - Ag - Se - Cr - Co - U - Tl - Cu - Sb - B - Mo - Te - Zn - Sn - Ti - V Tarkkailutulosten perusteella valvova viranomainen voi päättää valtioneuvoston asetusten 889/2006 ja 1022/2006 mukaisten aineiden, tai vuonna 2019 määritysrajan ylittäneiden aineiden, tutkimisen tarpeesta jatkossa.

6 Lisäksi puhdistamolla tulee jokaisen näytteenottokerran yhteydessä selvittää myös - Näytteenottovuorokauden virtaama - Näytteenottovuorokauden maksimituntivirtaama - Ilmastusaltaiden happipitoisuus, lämpötila, viipymä, lietteen laskeutuvuus (1/2 h), kiintoainepitoisuus, lieteindeksi (SVI), lietekuorma ja tilakuorma - Selkeytysaltaiden näkösyvyys, happipitoisuus, viipymä (Q kesk ), lietetilavuuskuorma ja pintakuorma (Q max ) - Palautuslietteen määrä, laskeutuvuus (1/2 h), kiintoainepitoisuus, lieteindeksi (SVI) ja palautussuhde - Ylijäämälietteen määrä - Lieteikä (arvioidaan mikäli mahdollista) - Tulevan ja lähtevän jäteveden lämpötila 4 Näytteet ottaa sertifioitu näytteenottaja ja näytteet analysoidaan akreditoidussa laboratoriossa standardimenetelmillä. 4.2 Lietetutkimus Lietenäyte otetaan kerran vuodessa. Mikäli lietettä käytetään maanviljelyksessä lannoitteena lieteanalyysejä tehdään kuitenkin useammin. Lietteestä tutkitaan seuraavat muuttujat: - ph - Cd - kuiva-aine - Cr - kok-n - Cu - kok-p - Hg - Ca - Ni - K - Pb - Mg - Zn Kohonneiden ( ) kuparipitoisuuksien vuoksi lietetutkimus tehdään 2 kertaa vuodessa kunnes pitoisuudet ovat tasaantuneet alhaiselle tasolle tai lietteessä esiintyneiden korkeiden pitoisuuksien syy on selvinnyt. Tämän jälkeen lietetutkimus tehdään normaalisti kerran vuodessa. Lietetutkimuksen tulokset toimitetaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään tutkimusta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

7 5. TEOLLISUUSLAITOSTEN TARKKAILU 5.1 Botnia Vihannes Oy Pom-Frit Tarkkailuun kuuluu Kristiinankaupungin viemäriverkostoon liittynyt perunanjalostusta harjoittava laitos Botnia Vihannes Oy Pom-Frit. Tarkkailu käsittää laitoksen esikäsiteltyjen vesien kuormitustarkkailun ja se suoritetaan kerran kuukaudessa keskuspuhdistamon kuormitustarkkailun yhteydessä. Näytteet otetaan esikäsittelylaitokselle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä. Näytteistä analysoidaan: - ph - sähkönjohtavuus - kiintoaine - COD Cr - BOD 7 -ATU - kok-p - Kok-N - rasvamaiset aineet vedessä 6. VESISTÖTARKKAILU Vesistötarkkailua suoritetaan neljältä havaintoasemalta (kuva 1): ETRS-TM35 FIN K n. 15 m K n. 13 m KP n. 14 m KP n. 10 m pisteen kokonaissyvyys 5 Näytteet otetaan pintavedestä (1 m), välivedestä (vesipatsaan puoliväli) ja pohjanläheisestä vedestä (pohja 1 m) Näytteenottoajankohdat ovat seuraavat: - Kesäkuu - Heinäkuu - Elokuu - Lokakuu Näytteistä analysoidaan seuraavat muuttujat: - Lämpötila - Happi (mg/l ja kyllästys-%) - ph - sameus - saliniteetti - väri - kok-n - kok-p Lisäksi kesän (kesä-, heinä- ja elokuu) pintavesi (1 m) näytteistä analysoidaan - NH 4 -N - NO 2 -N+NO 3 -N - PO 4 -P - klorofylli-a - E.coli - enterokokit Näytteet ottaa ulkopuolisen konsultin sertifioitu näytteenottaja ja näytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa standardimenetelmillä.

8 6 Kuva 1. Kristiinankaupungin jätevedenpuhdistamon ja veden laadun havaintoasemien sijainti. 7. RAPORTOINTI 7.1 Tulosten raportointi Tutkimustulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua tai viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta tutkimuksen tilaajalle, Kristiinankaupungin ympäristöviranomaiselle ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselle. Kuormitustarkkailutuloksiin liitetään lyhyt lausunto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä sekä maininta tiedossa olevista poikkeuksellisista tekijöistä, jotka mahdollisesti ovat vaikuttaneet puhdistustulokseen. Kuormitustarkkailun jaksokohtaiset tiedot toimitetaan kuukauden sisällä laskentajakson päättymisestä sähköisesti ympäristöhallinnon tietojärjestelmään (tällä hetkellä TYVI-VAHTI). Vesistötarkkailutulokset tallennetaan Hertan pintavesirekisteriin (Vesla) kuukauden sisällä näytetulosten valmistumisesta. 7.2 Vuosiraportointi Vuosittain laaditaan erilliset yhteenvedot kuormitus- ja vesistötarkkailunosalta. Yhteenvedot laaditaan ympäristöhallinnon kulloistenkin ohjeiden mukaisesti. Raportoinnissa noudatetaan

9 julkaisussa Yleisohjeet velvoitetarkkailussa (Vuoristo 1992) annettuja ohjeita. Kuormitustarkkailun yhteenvedon tulee olla valmis tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ja vesistötarkkailun yhteenvedon toukokuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvetojen osalta jakelu on sama kuin tutkimustuloksillakin TARKKAILUOHJELMAN MUUTTAMINEN Tämä tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi ja sitä voidaan muuttaa Etelä-Pohjanmaan ELYkeskuksen hyväksymällä tavalla. VIITTEET Vuoristo, H. (toim.) Yleisohjeet velvoitetarkkailusta. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja B 12. Helsinki 1992.