Pääluokka 33 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d :n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56. S e l v i t y s o s a : Toimintaympäristö Hyvinvointi ja vauraus luodaan työllä ja kaikkien osallisuudella. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus nojaa talouden tasapainoiseen kehitykseen. Väestön ikärakenteen muuttumisen myötä julkisen talouden menot kasvavat. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee ja kansantalouden kasvumahdollisuudet heikkenevät. Euroopan integraatio syvenee ja laajenee, ihmisten liikkuvuus rajojen yli kasvaa ja maiden sisällä monikulttuurisuus lisääntyy. Sosiaali- ja terveyspalvelut, eläkkeet ja muu sosiaaliturva on kyettävä tarjoamaan kaikille, vaikka olosuhteet muuttuvat. Sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden ehtona on korkea työllisyysaste, terveet ja toimintakykyiset kansalaiset sekä vaikuttavat ja tehokkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Talousesityksen lähtökohdat Hallituksen tavoitteena on köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen; julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksi vahvistetaan ja uudistetaan peruspalveluita, turvataan ikäihmisille ihmisarvoinen vanhuus, ehkäistään sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia, vahvistetaan mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä parannetaan toimeentuloturvaa ja estetään asuinalueiden eriytymistä. Pääosa, kaksi kolmannesta, sosiaalimenoista rahoitetaan työnantajien ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksuin, kuntien verovaroin sekä asiakasmaksuin. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan strategiset tavoitteet Hyvinvoinnille vahva perusta Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi hallituksen tasa-arvopolitiikkaa sekä edistää sukupuolinäkökulman huomioonottamista kaikessa valtioneuvoston päätöksenteossa. Ministeriössä se toteutetaan vuosille 2012 vahvistetun toiminnallisen tasa-arvo-ohjelman mukaisesti. Valmistelussa on mm. kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma, yhteistyö työelämän osapuolten kanssa naisten urakehityksen edistämiseksi ja poikkihallinnollinen naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jatketaan lainvalmistelussa, talousn laadinnassa sekä muissa tasa-arvon kannalta merkittävissä hankkeissa. Sosiaali- ja terveysministeriön strategisissa hankkeissa toteutetaan sukupuolivaikutusten inti, erityisesti poikkihallinnollisessa, syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävässä toimenpideohjelmassa ja sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) toimeenpanossa. Sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa soveltuvin osin alueiden kehittämislain (1651/2009) periaatteita. Euroopan unionin rakennerahastovarojen (EAKR- ja ESR-ohjelmat) alueellisessa kohdentamisessa neuvotellaan aluekohtaiset sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeisiin tulevat voimavarat vastuuministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa. Voimavarojen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen varmistetaan käyttösuunnitelmalla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet strategioittain Hyvinvoinnille vahva perusta Sosiaaliturvalla lisätään ihmisten hyvinvointia tukemalla terveyttä ja toimintakykyä, antamalla turvaa muuttuvissa elämäntilanteissa, vahvistamalla sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja vakauttamalla yhteiskunnallisia oloja. Sosiaaliturva edistää myös vakaata talouden kasvua ja kilpailukykyä vahvistamalla työkykyä ja tarjoamalla työllistymis-, koulutusja kuntoutumismahdollisuuksia. Verotuksen, maksujen, sosiaalietuuksien, tulonsiirtojen ja palvelujen on muodostettava kokonaisuus, joka kannustaa työntekoon ja varmistaa, että työntekijä voi siirtyä terveenä eläkkeelle. Kannustava sosiaaliturva rohkaisee ihmisiä myös itse edistämään hyvinvointia. Tavoitteena on, että terveys ja hyvinvointi otetaan osaksi kaikkea päätöksentekoa pidennetään työuria työhyvinvoinnilla tasapainotetaan elämän eri osa-alueet sosiaaliturvan rahoitus on kestävää. Hyvinvoinnille vahva perusta -tunnusluvut 2000 2010 2011 2012 Ennakkointimenetelmä on käytössä kunnan päätöksenteossa, väestöllä painotettu %-osuus kunnista.... 39.. 38.. 40 Terveydenedistämisaktiivisuus toteutuu kunnassa (% tavoitearvosta) kuntajohdossa.... 61.. 72.. 75 perusterveydenhuollossa.. 54.. 60.. 69.. liikuntatoimessa.. 56.. 62.. 65.. perusopetuksessa.... 66.. 68 2).. 69 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote 58,8 60,4 60,5 60,9 60,9 60,9 61,0 miehet 58,6 60,3 60,4 60,9 60,9 60,9 61,0 naiset 58,9 60,4 60,5 60,8 60,8 60,8 60,9 Työkyvyttömyyseläkkeiden ikävakioitu alkavuus 25 62-vuotiailla (työeläkkeet), yhteensä 8,7 7,2 7,2 6,3 6,3 6,2 6,2 miehet 9,1 7,2 7,1 6,2 6,0 6,0 6,0 naiset 8,3 7,2 7,4 6,5 6,6 6,5 6,5 Sairauspäivien osuus tehdyistä työ- ja sairauspäivistä (palkansaajat), % 4,0 4,5 4,6 4,5 4,7 4,7 4,8 miehet 3,6 4,0 3,9 3,8 4,0 4,0 4,1 naiset 4,5 4,9 5,2 5,2 5,4 5,4 5,5 Työterveyshuollon piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus palkansaajana toimivasta työvoimasta, % 92.... 91 91 2) 91 92 Työpaikkatapaturmien taajuus (palkansaajat), milj. työtuntia kohden 32,8 30,2 31,2 30,3 29,5 3) 29,3 29,0 Korvatut ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt (palkansaajat) 5 727 5 485 4 437 4 510 2) 4 500 2) 4 400 4 350 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2
2000 2010 2011 2012 Vanhempainpäivärahoista isille maksettujen päivien osuus, % 4,2 7,1 8,3 8,7 8,8 9,1 9,4 Sosiaalimenot/bkt, % 25,1 30,6 30,0 31,2 32,5 2) 32,9 32,9 Sosiaalimenot, /asukas (vuoden 2010 hinnoin) 7 462 10 166 10 143 10 400 10 700 2) 10 800 10 900 Sosiaalimenojen rahoitus, % verovaroin 43,1 46,1 46,0 46,8 46,7 2) 46,4 46,1 työnantajat 37,6 35,8 35,4 34,8 35,2 2) 35,5 35,6 muu 19,3 18,1 18,6 18,3 18,1 2) 18,1 18,3 Sosiaali- ja terveystoimen menojen osuus kuntien kokonaismenoista, % 50,9 54,4 54,8 55,3 48,0 2) 48,0 48,0 1) Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus kuvaa, kuinka suuri osa ei-eläkkeellä olevista työeläkevakuutetuista on siirtynyt vuoden aikana työkyvyttömyyseläkkeelle (esitetään useimmiten promilleina). Ikävakioitu alkavuus kertoo työkyvyttömyyseläkkeen alkavuudessa tapahtuvista muutoksista siten, että väestön ikärakenteen muuttuminen ei vaikuta siihen. 2) Arvio 3) Ennakkotieto Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan ja riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Ihmisarvoinen elämä on turvattava kaikissa olosuhteissa. Nämä oikeudet ja yhdenvertaisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin. Julkisen vallan vastuu perusoikeuksista ei poista yksilön vastuuta valinnoista. Yksilön ja yhteiskunnan oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoilla edistetään sosiaalista kestävyyttä. Pelkän sosiaaliturvan varassa elävillä on suuri riski liukua köyhyyteen. Huolena on nuorten syrjäytyminen, lasten ja lapsiperheiden eriarvoistuminen ja syrjäytymisen siirtyminen yli sukupolvien. Väestön ikärakenteen muuttuessa vanhuksia on enemmän, dementia ja muut pitkäaikaissairaudet yleistyvät ja monisairaiden potilaiden lukumäärä kasvaa. Se merkitsee sosiaali- ja terveyspalvelumenojen nousua ja henkilöstön lisätarvetta, ellei palvelujen tuottavuus parane. Sosiaali- ja terveydenhuolto pysyy tulevaisuudessakin työvoimavaltaisena. Tuottavuutta voidaan parantaa uudistamalla palvelujen organisointia ja tuotantotapoja. Tavoitteena on, että vähennetään hyvinvointi- ja terveyseroja asiakaskeskeisyys otetaan palvelujen lähtökohdaksi uudistetaan palvelujen rakenteet ja toimintatavat vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -tunnusluvut 2000 2010 2011 2012 Terveytensä huonoksi tai keskinkertaiseksi kokeneiden osuus (25 64 v.), % miehet 37,6 36,8 35,6 33,4 35,0 34 33 0 12 vuotta koulutusta 42,4 38,8 40,2 38,6 37,4 39 37 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,3 30,1 27,6 25,6 29,4 28 27 naiset 33,7 32,9 32,1 32,8 33,2 34 33 0 12 vuotta koulutusta 38,6 36,5 38,6 37,6 40,4 39 38 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3
2000 2010 2011 2012 13 vuotta tai enemmän koulutusta 29,4 29,4 27,5 26,9 27,8 29 27 Nuorten koettu terveys: päivittäin vähintään kaksi oiretta (8. 9. lk), % 16 17 17 17 1) 17.. 16 Vastasyntyneen elinajanodote 77,7 80,0 80,4 80,5 80,8 1) 81,1 81,3 miehet 74,1 76,7 77,2 77,5 77,8 1) 78,0 78,3 naiset 81,0 83,2 83,5 83,4 83,8 1) 84,0 84,2 25-vuotiaan elinajanodote miehet 49,7 52,6 52,9 1) 53,2 1) 53,5 1) 54,0 54,4 perusasteen koulutus 47,4 49,7 50,0 1) 50,4 1) 50,8 1) 51,2 51,6 keskiasteen koulutus 50,1 52,4 52,6 1) 52,8 1) 53,0 1) 53,2 53,4 korkea-asteen koulutus 54,0 55,9 56,1 1) 56,3 1) 56,5 1) 56,7 56,9 naiset 56,1 59,0 59,1 1) 59,2 1) 59,3 1) 60,3 61,2 perusasteen koulutus 54,6 56,6 56,6 1) 56,6 1) 56,6 1) 58,1 59,5 keskiasteen koulutus 57,2 59,1 59,2 1) 59,3 1) 59,4 1) 59,5 59,6 korkea-asteen koulutus 58,4 60,3 60,4 1) 60,6 1) 60,7 1) 60,9 61,0 Niiden 75 84-vuotiaiden osuus, jotka kykenevät liikkumaan ulkona yksin ilman vaikeuksia, % 2) miehet 76 84 1) 87 86 1) 87 86 87 naiset 72 78 1) 79 80 1) 75 76 79 Päivittäin tupakoivien osuus, % miehet (25 64-v.) 28,3 24,1 23,4 21,0 20,3 19 18 naiset (25 64-v.) 19,9 15,3 14,9 14,5 13,9 13 12 pojat (8. 9. lk) 25 17 17 15 1) 15 14 13 tytöt (8. 9. lk) 22 14 14 13 1) 12 11 10 Alkoholin kokonaiskulutus, l/as. 8,8 10,0 10,1 9,6 9,7 9,5 9,5 Ylipainoisten osuus (BMI 25 tai yli) 25 64 v., % miehet 58,4 62,7 65,0 63,3 64,6 64 63 naiset 41,2 48,3 48,3 47,9 47,8 48 47 Itsemurhien takia menetetyt elinvuodet (PYLL) ikävälillä 25 80 v. (100 000 asukasta kohti) miehet 1 168 922 867 802 823 1) 802 780 naiset 368 290 255 281 242 1) 236 230 Pienituloisten 3) osuus, % koko väestö 10,5 13,7 13,2 11,9 12,0 1) 12,0 12,0 lapset 8,8 11,8 11,1 9,4 9,5 1) 9,5 9,5 Yleisen asumistuen saajat (ruokakunnat), lkm 170 352 164 154 167 364 180 665 192 274 198 570 210 480 Toimeentulotukea saaneet, lkm kotitaloudet 271 686 240 257 239 212 238 373 240 000 1) 235 000 235 000 henkilöt 454 353 375 152 371 898 370 454 374 500 1) 364 500 364 500 pitkäaikaisesti tukea saaneiden osuus 25 64-vuotiaasta väestöstä, % 2,4 2,2 2,2 2,1 2,1 1) 2,1 2,1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4
2000 2010 2011 2012 miehet 2,7 2,5 2,5 2,4 2,4 1) 2,4 2,4 naiset 2,0 1,8 1,8 1,8 1,8 1) 1,8 1,8 Gini-kerroin (käytettävissä olevat tulot) 4), % 24,9 25,9 25,9 25,5 25,5 1) 25,5 25,5 Nuoret, joilla ei ole perusasteen jälkeistä koulutusta eivätkä ole työssä tai koulutuksessa (eivätkä hoitovapaalla, eläkkeellä tai varusmies- tai siviilipalveluksessa), % 4,3 4,8 4,7 4,7 4,7 1) 4,7 4,7 18 24 v. pojat 5,4 6,0 5,8 5,8 5,8 1) 5,8 5,8 18 24 v. tytöt 3,1 3,6 3,6 3,6 3,6 1) 3,6 3,6 Naisten säännöllisen työajan ansioiden osuus miesten vastaavista ansioista, % 80,6 82,8 83,2 83,1 82,9 5) 83,2 83,4 Väestön terveyden seuranta toteutuu perusterveydenhuollossa (% tavoitearvosta).. 33.. 32.. 36.. Hoitoon pääsy erikoissairaanhoitoa yli 6 kk jonottaneita, lkm 66 000 1 245 751 938 1 390 1 100 1 200 odotusaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kestää yli 14 pv (% väestöstä).. 72 77 81 79 70 55 suun terveydenhuolto: yli 6 kuukautta jonottaneita, lkm.. 12 100 14 000 7 205 5 100 5 500 6 000 psykiatrian erikoissairaanhoitoa yli 3 kk odottaneita alle 23-vuotiaita, lkm.. 136 73 64 55 50 45 Potilasvakuutuskeskuksen korvaamien potilasvahinkojen määrä.. 2 212 2 235 2 113 2 387 2 400 2 500 Terveydenhuoltoon liittyvät infektiot 6) vastustuskykyiset mikrobitartunnat (MRSA veri/likvor), tapauksia/v... 28 42 30 30 25 23 antibioottiripulitapaukset (Clostridium diff.) tapauksia/v... 4 813 5 382 5 256 4 838 4 500 4 300 Vanhusten palveluja saavat 75 vuotta täyttäneistä, % säännöllinen kotihoito 2) 11,8 11,8 12,2 11,9 12,1 1) 12,3 12,4 miehet 8,7 8,9 9,3 8,9 9,1 1) 9,2 9,4 naiset 13,2 13,4 13,9 13,5 13,7 1) 14,0 14,1 tehostettu palveluasuminen 1,7 5,6 5,9 6,1 6,3 1) 6,5 6,8 miehet 1,1 3,7 3,9 4,1 4,4 1) 4,5 4,8 naiset 2,0 6,7 7,1 7,3 7,6 1) 8,0 8,4 vanhainkodit ja terveyskeskusten vuodeosasto 8,4 4,7 4,4 3,8 3,5 1) 3,3 3,1 miehet 5,6 3,3 3,1 2,8 2,6 1) 2,5 2,4 naiset 9,6 5,5 5,1 4,3 3,8 1) 3,5 3,2 omaishoidontuki 3,0 4,2 4,4 4,5 4,6 5) 4,9 5,1 Vaikeavammaisten palveluasuminen, as./v. 1 894 4 310 4 630 4 844 5 274 5) 5 497 5 856 Terveyskeskusten lääkärivaje, %.. 6,0 6,5 6,3 6,1 6,0 5,8 Merkittävimpien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmien kuin lääkärien vaje, %.. 3,6.. 3,2 3,2 1) 3,2 3,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5
2000 2010 2011 2012 Ehkäisevien terveyspalvelujen henkilöstömitoitus, % kansallisesta suosituksesta äitiysneuvolalääkärit.... 62 58 66 1) 66 66 lastenneuvolalääkärit.... 20 23 28 1) 30 32 koululääkärit.... 6 10 15 1) 17 20 äitiysneuvolan terveydenhoitajat.... 59 60 62 1) 62 64 lastenneuvolan terveydenhoitajat.... 34 42 45 1) 47 49 kouluterveydenhoitajat.... 75 84 85 1) 85 85 Laajat terveystarkastukset toteutuvat (%- osuus terveyskeskuksista) äitiysneuvolassa.... 87 94 95 1) 95 95 lastenneuvolassa.... 84 94 95 1) 95 95 kouluterveydenhuollossa.... 75 95 95 1) 95 95 Yli vuoden työttömänä olleet, lkm 86 800 54 000 57 200 61 200 73 700 88 000 90 000 miehet 47 500 32 900 34 100 36 000 43 300 52 800 54 000 naiset 39 300 21 100 23 100 25 100 30 400 35 200 36 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17-vuotiaat, % 0,9 1,3 1,4 1,4 1,4 1) 1,4 1,4 pojat 1,0 1,4 1,4 1,4 1,4 1) 1,4 1,4 tytöt 0,9 1,3 1,3 1,3 1,3 1) 1,3 1,3 Asunnottomat, lkm 10 000 7 880 7 570 7 850 7 500 7 700 7 800 miehet 8 250 6 490 5 990 5 950 5 700 5 900 6 000 naiset 1 750 1 390 1 580 1 890 1 800 1 800 1 800 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset, lkm 37 554 35 715 42 919 40 853 38 026 38 000 38 000 Maahanmuuttajataustaisten osuus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä, % 1,9 3,6 3,8 3,9 1) 4,0 1) 4,0 4,1 1) Arvio 2) Vuoden 2000 sarakkeessa on vuoden 2001 tieto. 3) Köyhyysrajan alittaneisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus (käytettävissä olevat rahatulot ovat alle 60 % kaikkien kotitalouksien mediaanitulosta kulutusyksikköä kohden). 4) Gini-kerroin kuvaa muuttujan (tässä tapauksessa käytettävissä olevien rahatulojen) epätasaisuutta. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisemmin tulot ovat jakautuneet. 5) Ennakkotieto 6) Indikaattori korvataan myöhemmin paremmin potilasturvallisuuden tilannetta kuvaavalla indikaattorilla. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta Elinympäristön tila vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Heikkenevät luonnonolot, toistuvat luonnonkatastrofit ja koko ekosysteemin tila kaventavat hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Sosiaalinen ja ekologinen kestävyys edellyttävät, että hyvä elämä voidaan turvata silloinkin, kun jaettavana ovat niukkenevat voimavarat. Jokaisen sukupolven tulisi jättää perinnöksi elinkelpoisempi ympäristö. Oikeudenmukainen hyvinvoinnin jakautuminen on haaste paitsi paikallisesti myös maailmanlaajuisesti. Globaalit väestörakenteen muutokset, talouden häiriöt, köyhyys ja eriarvoisuus koettelevat yhteiskuntien yhtenäisyyttä. Eriarvoistumiseen ja asuinalueiden erilaistumiseen liittyy myös turvallisuusriskejä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6
Ilmastonmuutos, ympäristöongelmat ja luonnonvarojen niukkeneminen saattavat aiheuttaa monenlaisia terveysuhkia, esimerkiksi pandemioita ja epidemioita. Ne eivät noudata rajoja, voivat levitä nopeasti ja niiden torjunta vaatii viranomaisten yhteistyötä ja varautumista. Maailmanlaajuiset taloudelliset kriisit ovat osoittaneet toimivien turvaverkkojen sekä rahoitus- ja vakuutusmarkkinoiden merkityksen. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on turvattava myös poikkeusoloissa. Tavoitteena on, että vahvistetaan ympäristön elinkelpoisuutta varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa. Elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta -tunnusluvut 2000 2010 2011 2012 Koti- ja vapaa-ajan tapaturmissa kuolleet 2 256 2 572 2 453 2 370 1) 2 346 2) 2 323 2 300 miehet.. 1 649 1 610 1 497 1) 1 482 2) 1 467 1 453 naiset.. 923 843 873 1) 864 2) 856 847 Vesivälitteiset epidemiat epidemioiden lkm 7 2 5 2 4 2) 5 4 sairastuneet henkilöt 6 428 38 70 530 220 2) 200 100 Ympäristömyrkkyjen pitoisuudet äidinmaidossa (PCDD/F- ja PCB-yhdisteiden kokonaistoksisuusekvivalenttimäärä) 15,3 8 2) 8 2) 5,6 5,0 2) 4,7 4,5 Työeläkevakuutusyhtiöiden, -säätiöiden ja - kassojen vakavaraisuusaste.. 29,6 22,4 26,4 28,6 2).... Työeläkerahastot/bkt, % 50,2 77,7 72,2 77,8 83,8 85,0 85,6 1) Ennakkotieto 2) Arvio Eräiden etuuksien kehitys (euroa/kk) 2009 2010 2011 2012 Lapsilisä 1. lapsi 100 100 100 104 104 104 95 2. lapsi 111 111 111 115 115 115 105 3. lapsi 141 141 142 147 147 147 135 yksinhuoltajakorotus 47 47 47 49 49 49 49 Lasten kotihoidon tuki hoitoraha 314 314 316 327 337 341 343 seuraavasta alle 3-v. 94 94 94 98 101 102 103 muista alle kouluikäisistä 60 60 61 63 65 66 66 hoitolisä 168 168 169 175 180 183 183 Yksityisen hoidon tuki hoitoraha 160 160 161 167 171 174 174 hoitolisä 135 135 135 140 144 146 147 Osittainen hoitoraha 70 90 90 94 96 98 98 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7
2009 2010 2011 2012 Vanhempainpäiväraha minimi 551 551 553 574 594 598 601 keskimäärin, miehet 1 858 1 936 1 997 2 035 2 099 2 172 1) 2 244 keskimäärin, naiset 1 342 1 398 1 427 1 467 1 516 1 560 1) 1 600 Sairauspäiväraha minimi (55 päivän jälkeen) 551 551 553 574 594 598 601 keskimäärin, miehet 1 368 1 429 1 421 1 461 1 515 1 556 1) 1 588 keskimäärin, naiset 1 184 1 235 1 249 1 292 1 331 1 366 1) 1 395 Työmarkkinatuki 551 551 553 674 698 702 705 Työttömän peruspäiväraha 551 551 553 674 698 702 705 Työttömien ansiopäiväraha keskimäärin, miehet 1 326 1 401 1 409 1 514 1 565.... keskimäärin, naiset 1 017 1 071 1 082 1 159 1 184.... Kansaneläke, yksinäinen 554 584 586 609 630 634 637 Takuueläke 688 714 739 743 747 Vanhuuseläke (keskim. omaeläke) miehet 1 659 1 687 1 728 1 809 1 879 1) 1 928 1) 1 960 naiset 1 071 1 097 1 133 1 195 1 252 1) 1 294 1) 1 325 Työkyvyttömyyseläke (keskim. omaeläke) miehet 1 117 1 119 1 121 1 149 1 167 1) 1 172 1) 1 165 naiset 927 929 934 962 983 1) 991 1) 988 Alkaneet vanhuuseläkkeet (keskim. omaeläke) miehet 1 922 1 974 1 947 2 025 2 083 1) 2 120 1) 2 151 naiset 1 326 1 365 1 370 1 441 1 493 1) 1 531 1) 1 565 Alkaneet työkyvyttömyyseläkkeet (keskim. omaeläke) miehet 1 090 1 126 1 174 1 192 1 226 1) 1 248 1) 1 266 naiset 842 884 907 943 977 1) 1 002 1) 1 024 Toimeentulotuki, perusosa, yksin asuva 417 417 419 461 477 480 483 1) Arvio Rakennepoliittisen ohjelman toimeenpano Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulle kohdentuu merkittävä osa rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteistä, kuten esimerkiksi sosiaaliturvan uudistuksiin, työelämään osallistumisen tukemiseen sekä kuntien tehtävien vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. Valmistelu ja toimeenpano muodostavat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla laajaalaisen muutosprosessien kokonaisuuden sisältäen lukuisia laki- ja asetusmuutoksia sekä muutoksia kuntien ohjaukseen ja valvontaan. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa varmistetaan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon integraation että tehokkaan hallinnon toteutuminen. Yhdessä kuntauudistuksen kanssa viedään eteenpäin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta siten, että järjestämisvastuu siirtyisi viidelle erityisvastuualueelle. Vaikuttavuus ja tuloksellisuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmaa aidosti tuottavuutta lisäävin toimenpitein. Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta edistävät toimenpiteet koskevat hallinnonalan kaikkia virastoja ja laitoksia. Hallinnonalan vaikuttavuus- ja tuloksellisuushankkeina toteutetaan oikeuslääkinnän tietojärjestelmäprojekti ja vankien terveydenhuollon valvontaa, järjestämistä ja rahoitusta kos- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8
keva hanke. Hallinnonala on nimennyt ydintoimintoanalyysin pohjalta 25 vaikuttavuutta ja tuottavuutta edistävää hanketta. Niiden toimeenpano on meneillään. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toiminnan siirtoa Kuopioon toteutetaan asteittain vuoteen 2018 mennessä. Hallinnonalan määrärahat TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä 1000 01. Hallinto 79 438 896 0 0 838 81 172 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 712 19-162 30 569 02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2 245 185 300 2 730 03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 539 271 700 5 510 04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 590 590 05. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten lastensuojeluyksiköiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 031 1 031 06. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisen vankiterveydenhuollon yksikön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 421 421 25. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset sähköiset asiakastietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 17 330 17 330 29. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) 18 959 18 959 66. Kansainväliset jäsenmaksut ja maksuosuudet (siirtomääräraha 2 v) 4 032 4 032 02. Valvonta 41 973 248 0 0 0 42 221 03. Säteilyturvakeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 14 441 14 441 05. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 12 465 148 12 613 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä 1000 06. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 167 100 4 267 20. Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen menot (määräraha) 10 900 10 900 03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 101 261 0 0 0 0 101 261 04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 60 412 60 412 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) 33 287 33 287 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) 7 562 7 562 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut 2 648 800 0 12 200 0 80 000 2 741 000 50. Äitiysavustus ja valtion tuki kansainväliseen adoptioon (määräraha) 11 700 11 700 51. Lapsilisät (määräraha) 1 377 800 1 377 800 52. Eräät valtion korvattavat perhe-etuudet (määräraha) 3 300 3 300 53. Sotilasavustus (määräraha) 19 200 19 200 54. Asumistuki (määräraha) 847 300 80 000 927 300 55. Elatustuki (määräraha) 195 600 12 200 207 800 56. Vaikeavammaisten tulkkauspalvelut (määräraha) 41 500 41 500 60. Kansaneläkelaitokselle maksettavat sosiaaliturvan yleisrahaston ja palvelurahaston toimintakulut (määräraha) 152 400 152 400 20. Työttömyysturva 2 747 454 89 000 60 600 0-30 000 2 867 054 31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (määräraha) 34 054 34 054 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä 1000 50. Valtionosuus ansiopäivärahasta (määräraha) 1 007 000 43 000 50 000 1 100 000 51. Valtionosuus peruspäivärahasta (määräraha) 174 000 46 000 15 000 235 000 52. Valtionosuus työmarkkinatuesta (määräraha) 1 418 000-45 000 1 373 000 55. Valtionosuus aikuiskoulutustuesta (määräraha) 73 000 73 000 56. Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (määräraha) 41 400 10 600 52 000 30. Sairausvakuutus 1 226 272 0 0 0 0 1 226 272 28. Kansallisen yhteyspisteen ja terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston toimintakulut (siirtomääräraha 2 v) 1 272 1 272 60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (määräraha) 1 225 000 1 225 000 40. Eläkkeet 4 540 000 0 0 0 1 900 4 541 900 50. Valtion osuus merimieseläkekassan menoista (määräraha) 61 500 61 500 51. Valtion osuus maatalousyrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (määräraha) 624 200 1 900 626 100 52. Valtion osuus yrittäjän eläkelaista johtuvista menoista (määräraha) 100 000 100 000 53. Valtion korvaus lapsen hoidon ja opiskelun ajalta kertyvästä eläkkeestä (määräraha) 3 800 3 800 54. Valtion osuus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen kustannuksista (määräraha) 15 000 15 000 60. Valtion osuus kansaneläkelaista ja eräistä muista laeista johtuvista menoista (määräraha) 3 735 500 3 735 500 50. Veteraanien tukeminen 252 503 0 0 0 0 252 503 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä 1000 30. Valtion korvaus sodista kärsineiden huoltoon (määräraha) 1 450 1 450 50. Rintamalisät (määräraha) 25 400 25 400 51. Sotilasvammakorvaukset (määräraha) 125 902 125 902 52. Valtion korvaus sota- ja sotilasinvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 62 500 62 500 53. Valtionapu sotainvalidien puolisoiden kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 3 100 3 100 54. Rintama-avustus eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille (siirtomääräraha 2 v) 55 55 55. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 3 500 3 500 56. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v) 20 988 20 988 57. Valtionapu rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan (siirtomääräraha 2 v) 9 608 9 608 60. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 515 716 3 550 0 0-4 700 514 566 30. Valtion korvaus terveydenhuollon valtakunnallisen valmiuden kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 500 500 31. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin ja eräisiin muihin menoihin (siirtomääräraha 3 v) 7 000-4 700 2 300 32. Valtion rahoitus terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen (kiinteä määräraha) 21 700 21 700 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkär- 97 000 97 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä 1000 ikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (määräraha) 34. Valtion korvaus terveydenhuollon toimintayksiköille oikeuspsykiatrisista tutkimuksista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (määräraha) 14 100 14 100 35. Valtionosuus kunnille perustoimeentulotuen kustannuksiin (määräraha) 314 165 314 165 36. Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha) 480 480 40. Valtion rahoitus lääkärija lääkintähelikopteritoiminnan menoihin (siirtomääräraha 3 v) 29 071 29 071 50. Valtionavustus valtakunnallista julkista terveydenhoitoa antavan lastensairaalan perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 15 000 15 000 52. Valtion rahoitus turvakotitoiminnan menoihin (siirtomääräraha 2 v) 8 000 3 550 11 550 63. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) 2 400 2 400 64. Valtion korvaus rikosasioiden sovittelun järjestämisen kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 6 300 6 300 70. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 46 651 0 0 0 0 46 651 01. Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 27 449 27 449 20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v) 11 790 11 790 21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v) 850 850 22. Tartuntatautien valvonta 660 660 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13
TA 1000 LTA I 1000 LTA II 1000 LTA III 1000 LTA IV 1000 Yhteensä 1000 (siirtomääräraha 2 v) 50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 2 930 2 930 51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v) 1 900 1 900 52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 1 072 1 072 80. Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminta 209 640 0 0 0 0 209 640 40. Valtion korvaus maatalousyrittäjien lomituspalvelujen kustannuksiin (määräraha) 190 600 190 600 41. Valtion korvaus turkistuottajien lomituspalvelujen kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 600 2 600 42. Valtion korvaus poronhoitajien sijaisavun kustannuksiin (siirtomääräraha 2 v) 300 300 50. Valtion korvaus maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomituspalvelujen hallintomenoihin (kiinteä määräraha) 16 140 16 140 90. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset 309 300 0 0 0 0 309 300 50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen (määräraha) 309 300 309 300 Yhteensä 12 719 008 93 694 72 800 0 48 038 12 933 540 Henkilöstön kokonaismäärä (htv) 1) 3 646 3 634 3 612 1) Htv-määrä ei sisällä Työterveyslaitoksen osuutta. Vuonna maksullisen toiminnan osuus on 1 590 henkilötyövuotta ja yhteisrahoitteisen toiminnan osuus 369 henkilötyövuotta. Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14
Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 12 d :n mukaisten sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvien etuuksien tilapäiseen suorittamiseen saa käyttää muun saman rahaston etuuden maksamiseen varattua määrärahaa seuraavilta momenteilta: 33.10.50, 51, 52, 53, 54, 55, 60 ja 33.20.51, 52, 56. 01. Hallinto Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) S e l v i t y s o s a : Luvun menot koostuvat sosiaali- ja terveysministeriön, työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisten valtion mielisairaaloiden ja lastensuojeluyksiköiden toimintamenoista sekä eräistä muista menoista. Pääluokkaperusteluissa on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan toimintapoliittiset tavoitteet. Lähtökohtana on poliittisen tason ohjaus, joka on linjattu hallitusohjelmassa. Toimintaa ohjaa lisäksi Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa ja ohjaa sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee keskeiset uudistukset ja ohjaa niiden toteuttamista ja yhteensovittamista. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tavoitteena on tuottaa asiakkailleen kohtuullisessa ajassa oikeat, perustellut ja yhdenmukaiset päätökset. Valtion mielisairaalat tuottavat valtakunnallisia oikeuspsykiatrian erikoisalan hoito- ja tutkimuspalveluja. Valtion lastensuojeluyksiköiden tehtävänä on lastensuojelulain mukainen avo-, sijais- ja jälkihuolto. 01. Sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 353 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen 2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 4) tasa-arvon tietopalvelun ylläpitoon liittyviin kustannuksiin 5) yleissitovien työehtosopimusten kääntämiseen ruotsiksi. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö toimeenpanee hallitusohjelman ja ministeriön strategisten linjausten tavoitteet käyttäen apuna virastojen ja laitosten asiantuntemusta tulossopimuksissa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Sosiaali- ja terveysministeriön talous perustuu maksullisen toiminnan osalta osittain nettobudjetointiin. Toimintamenomomentille tuloutettavat tulot ovat valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien perusteiden mukaisia tuloja lääkkeiden hintalautakunnan maksullisista suoritteista ja tuloja työsuojeluhallinnon maksullisista suoritteista sekä raha-automaattiavustuksista annetun lain (1056/2001) 45 :n mukaisia korvauksia Raha-automaattiyhdistyksen valvonnasta ja ohjauksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön peliriippuvuuden seurannan ja tutkimuksen kustannusten korvaamisesta antaman asetuksen (381/2002) nojalla rahapeliyhteisöiltä perittäviä korvauksia arpajaisiin osallistumisesta aiheutuvien ongelmien seuraamisesta ja tutkimisesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut toiminnalleen seuraavat alustavat tulostavoitteet vuodelle : Toiminnallinen tehokkuus Kehitetään laskentatointa ja muuta seurantajärjestelmää Kieku-käyttöönoton yhteydessä. Maksullisen toiminnan, joka on suhteellisen vähäistä, tavoitteena on julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus ja liiketaloudellisten suoritteiden osalta kannattavuus. Tuotokset ja laadunhallinta Toteutetaan ja seurataan ministeriön vastuulla olevia merkittäviä ohjelmia ja muita hankkeita, kuten Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) ja Kansallisten sähköisten tietojärjestelmien kehittämishanke (KanTa ja Tikesos). Osallistutaan kuntauudistuksen valmisteluun. Aloitetaan sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksen toimeenpano. Jatketaan terveydenhuoltolain toimeenpanoa ja intia. Valmistellaan ja toimeenpannaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskevaa lakiuudistusta. Jatketaan vanhuspalvelulain toimeenpanoa ja intia. Lisätään tutkimus- ja kehittämislaitosten yhteistyötä. Jatketaan tasa-arvon valtavirtaistamista. Vahvistetaan lainsäädännön vaikutusten intia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Sosiaali- ja terveysministeriön henkilöstön ja henkilöstörakenteen kehittämistä jatketaan ministeriön tuottavuuden kehittämiselle asetetut tavoitteet huomioon ottaen siten, että ministeriön ydintehtävissä tarvittavat voimavarat ja osaaminen varmistetaan. Työtyytyväisyysindeksi on vähintään 3,6 (asteikolla 1 5) (v. toteutuma 3,59, v. toteutuma 3,47, v. 2011 toteutuma 3,5). Sairauspoissaoloja on enintään 8 pv/htv (v. toteutuma 8,4, v. 2012 toteutuma 8,6, v. 2011 toteutuma 11,2). EU-projektien tuloja sekä muilta kansainvälisiltä tahoilta saatavia tuloja idaan kertyvän 5 000 euroa ja näitä vastaavien bruttomenojen idaan olevan 5 000 euroa. Viraston tulosalueittaiset menot (1 000 euroa) toteutuma talous esitys Johto ja erillisyksiköt 6 006 6 087 4 572 Johdon tuki Hallinto- ja suunnitteluosasto 15 154 15 563 14 348 Vakuutusosasto 3 459 3 506 3 569 Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto 5 165 5 235 5 278 Sosiaali- ja terveyspalveluosasto 5 950 6 030 6 066 Työsuojeluosasto 4 509 4 569 4 520 Yhteensä 40 243 40 990 38 353 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) toteutuma varsinainen talous esitys Bruttomenot 44 140 44 863 42 516 Bruttotulot 3 897 3 873 4 163 Nettomenot 40 243 40 990 38 353 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 7 807 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 594 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille 23.01.02-150 Tuottavuusohjelman toteuttamiseen liittyvä vähennys -270 Valtuutettujen toimintamenot (siirto momentille 25.01.03) -1 650 Viranomaisradioverkko (VIRVE) pääkäyttäjän siirto momentilta 33.02.05 (1 htv) 70 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -50 Palkkaliukumasäästö -65 Palkkausten tarkistukset 168 Toimintamenojen lisäsäästö -467 Toimintamenojen tuottavuussäästö -204 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.20.01) -2 Valtion vahingonkorvaustoiminnan keskittäminen (siirto momentille 28.50.50) -4 Vuokramenojen indeksikorotus 44 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -57 Yhteensä talous 38 353 000 I lisätalous -154 000 talous 40 990 000 tilinpäätös 41 030 000 Täydentävä talousesitys HE 247/ vp (20.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 712 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Muutos talousesityksen 38 353 000 euroon nähden on 7 641 000 euroa, missä on otettu huomioon vähennyksenä 7 439 000 euroa (-27 htv) valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisesta aiheutuvana siirtona momentille 23.01.01 ja 294 000 euroa Suomen Geneven pysyvän edustuston terveysalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 24.01.01 sekä lisäyksenä 80 000 euroa siirtona momentilta 33.70.21 ja 12 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen. -2 637 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17
talous 30 712 000 III lisätalous 320 000 I lisätalous -154 000 talous 40 990 000 tilinpäätös 41 030 000 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 712 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlan järjestämiseen 2) lääkinnällisen pelastustoimen ja poikkeusolojen valmiudesta sekä näihin liittyvien laitteiden ja kalusteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 4) tasa-arvon tietopalvelun ylläpitoon liittyviin kustannuksiin 5) yleissitovien työehtosopimusten kääntämiseen ruotsiksi. I lisätalousesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentille myönnetään lisäystä 19 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 125 000 euroa siirtona momentilta 32.01.21 Euroopan neuvoston ihmisoikeuspolitiikan ja ihmisoikeuksien kehittämisen osastolle palkattavan asiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin sekä vähennyksenä 82 000 euroa siirtona momentille 24.01.01 Suomen Moskovan suurlähetystössä toimivan sosiaali- ja terveysalan erityisasiantuntijan palkkaus- ja muihin menoihin ja 24 000 euroa siirtona momentille 33.02.05 vankien ja puolustusvoimien terveydenhuollon valvonnan uusiin tehtäviin. I lisätalous 19 000 talous 30 712 000 III lisätalous 320 000 I lisätalous -154 000 talous 40 990 000 tilinpäätös 41 030 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentille myönnetään lisäystä 19 000 euroa. IV lisätalousesitys HE 101/ vp (29.10.) Momentilta vähennetään 162 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 18
S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 183 000 euroa valtioneuvoston hallintoyksikön perustamisen johdosta tehtävistä palkkaus- ja muiden menojen resurssitarkistuksista siirtona momentilta 23.01.01 ja vähennyksenä 345 000 euroa kalustehankinnoista siirtona momentille 23.01.01. IV lisätalous -162 000 I lisätalous 19 000 talous 30 712 000 tilinpäätös 41 156 000 tilinpäätös 41 030 000 Eduskunnan kirjelmä EK 16/ vp (25.11.) Momentilta vähennetään 162 000 euroa. 02. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään 2 245 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena edistäen kansalaisten oikeusturvaa yhdenmukaisilla ja oikeudenmukaisilla päätöksillä. Tavoitteena on käsittelyajan lyhentäminen. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma ennakoitu Toiminnallinen tehokkuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 259 263 271 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 293 295 290 Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat 9 380 9 500 9 500 Valitusten käsittelyaika (kk) 7,0 7,0 6,0 Työn tuottavuus on laskettu seuraavien iden mukaan: 8 500 päätöstä ja 30 henkilötyövuotta. Päätöksen hinta on laskettu 8 500 päätöksen ja 2 216 000 euron määrärahan mukaan. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnan suoritteet, eli valitusten ja poistohakemusten johdosta annetut päätökset, ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaamisesta huolehditaan. Lautakunnan johtamisjärjestelmän toimivuutta, esimiesten johtamistaitoa ja työhyvinvointia seurataan määräajoin työtyytyväisyyskyselyin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 19
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -2 Palkkaliukumasäästö -4 Palkkausten tarkistukset 11 Toimintamenojen tuottavuussäästö -11 Vuokramenojen indeksikorotus 4 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -3 Yhteensä talous 2 245 000 talous 2 250 000 tilinpäätös 2 363 000-5 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 2 245 000 euroa. I lisätalousesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentille myönnetään lisäystä 185 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu vireille tulleiden valitusasioiden kasvusta. Lautakunnassa otetaan vuonna 2016 käyttöön uusi sähköisen asianhallinnan järjestelmä. Järjestelmä tulee tehostamaan lautakunnan toimintaa ja ehkäisemään jatkossa lisämäärärahatarvetta, joka on seurausta muusta kuin työttömyystilanteen aiheuttamasta valitusasioiden määrän kasvusta. I lisätalous 185 000 talous 2 245 000 III lisätalous 55 000 talous 2 250 000 tilinpäätös 2 363 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentille myönnetään lisäystä 185 000 euroa. IV lisätalousesitys HE 101/ vp (29.10.) Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 20
S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu vuoden aikana jatkuneesta vireille tulleiden valitusasioiden jatkuvasta kasvusta. IV lisätalous 300 000 I lisätalous 185 000 talous 2 245 000 tilinpäätös 2 305 000 tilinpäätös 2 363 000 Eduskunnan kirjelmä EK 16/ vp (25.11.) Momentille myönnetään lisäystä 300 000 euroa. 03. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään 4 539 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Vaikuttavuus Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta toimii toimialansa ensimmäisenä muutoksenhakuasteena kaikissa Kansaneläkelaitoksen käsittelemissä asioissa, opintotukea ja työttömyysturvaa lukuun ottamatta, edistäen kansalaisten oikeusturvaa toimeentuloa koskevissa asioissa tuottamalla mahdollisimman nopeasti oikeita, yhdenmukaisia ja oikeudenmukaisia päätöksiä. Tavoitteena on käsittelyajan lyhentäminen. Toiminnallinen tuloksellisuus toteutuma ennakoitu Tuottavuus ja taloudellisuus Päätösten hinta (euroa/ratkaisu) 194 200 203 Työn tuottavuus (ratkaisut/htv) 403 395 400 Tuotokset ja laadunhallinta Vireille tulleet valitusasiat (lkm) 20 910 22 000 22 000 Valitusten käsittelyaika (kk) 8,3 7 6 Työn tuottavuus on laskettu illa 23 000 ratkaisua ja 57,5 henkilötyövuotta. Päätöksen hinta on laskettu illa 23 000 ratkaisua ja 4 539 000 euron määrärahalla. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tehdyistä valituksista annetut päätökset ovat maksuttomia. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Lautakunnan toimintaa tehostetaan, työprosesseja kehitetään ja parannetaan edelleen. Lisäksi henkilöstön työtä kehitetään tehtävien vaatimustason sekä työn haasteellisuuden lisäämiseksi sekä uudistetaan lautakunnan henkilöstörakennetta uusien tehtävien mukaisiksi. Henkilöstön työhyvinvointia tukevia toimenpiteitä jatketaan edelleen työpaikkaselvityksen mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 21
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Palkkaliukumasäästö -8 Palkkausten tarkistukset 21 Toimintamenojen tuottavuussäästö -23 Vuokramenojen indeksikorotus 6 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -6 Tasomuutos 1 Yhteensä talous 4 539 000 talous 4 548 000 tilinpäätös 4 524 000-9 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään 4 539 000 euroa. I lisätalousesitys HE 362/ vp (12.2.) Momentille myönnetään lisäystä 271 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu vireille tulleiden valitusasioiden kasvusta. Lautakunnassa otetaan vuonna 2016 käyttöön uusi sähköisen asianhallinnan järjestelmä. Järjestelmä tulee tehostamaan lautakunnan toimintaa ja ehkäisemään jatkossa lisämäärärahatarvetta, joka on seurausta muusta kuin työttömyystilanteen aiheuttamasta valitusasioiden määrän kasvusta. I lisätalous 271 000 talous 4 539 000 III lisätalous 100 000 talous 4 548 000 tilinpäätös 4 524 000 Eduskunnan kirjelmä EK 55/ vp (13.3.) Momentille myönnetään lisäystä 271 000 euroa. IV lisätalousesitys HE 101/ vp (29.10.) Momentille myönnetään lisäystä 700 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 22
S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu vuoden aikana jatkuneesta vireille tulleiden valitusasioiden jatkuvasta kasvusta. IV lisätalous 700 000 I lisätalous 271 000 talous 4 539 000 tilinpäätös 4 648 000 tilinpäätös 4 524 000 Eduskunnan kirjelmä EK 16/ vp (25.11.) Momentille myönnetään lisäystä 700 000 euroa. 04. Valtion mielisairaaloiden toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 131/ vp (15.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 590 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) tieteellisestä tutkimustyöstä ja yliopisto-opetuksesta aiheutuneiden menojen sekä muiden toimintamenojen maksamiseen 2) vaarallisten ja vaikeahoitoisten lasten ja nuorten psykiatrisen hoitoyksikön palvelujen kysynnän vaihtelusta aiheutuvien menojen maksamiseen 3) maatalousavustuksia vastaavien menojen maksamiseen 4) sairaaloiden yleishallinnosta ja ohjauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuviin kustannuksiin. S e l v i t y s o s a : Valtion mielisairaaloiden menot katetaan pääasiassa kuntien maksamilla korvauksilla. Kunnilta perittävät korvaukset hinnoitellaan valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla sosiaali- ja terveysministeriön määräämien liiketaloudellisten perusteiden mukaisesti. Asiakasmaksut peritään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) annetun lain mukaisesti. Valtion mielisairaaloille asetettavat tulostavoitteet määritellään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja mielisairaaloiden välisissä tulossopimuksissa vuodelle. Toiminnallinen tuloksellisuus Sairaaloiden toiminnassa painottuu oikeuspsykiatrinen erityisosaaminen ja hoitotoimintaa tukevaa tieteellistä tutkimustyötä tehdään ja hyödynnetään jatkuvasti. Hoidon laatuun ja hoidon tulosten seurantaan kiinnitetään edelleen huomiota terapeuttisia valmiuksia lisäämällä. Hoitoa kehitetään siten, että pakkotoimia tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Lisäksi parannetaan toiminnan mittausmenetelmiä ja seurantajärjestelmiä. Toiminnan tuottavuutta parannetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksia vastaavaa moniammatillista työskentelyä sekä työnjohtoa. Valtion mielisairaalat toimivat tehokkaasti ja taloudellisesti huolehtien samalla toimintansa laadun kehittämisestä. Maksullisen toiminnan tuotoilla katetaan kustannukset. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 23
Valtion mielisairaaloiden rahoitusrakenne toteutuma 1 000 htv 1 000 htv 1 000 htv Toimintamenomääräraha 551 5 600 5 590 5 Liiketaloudelliset suoritteet 56 591 825 57 904 818 58 659 814 Ulkopuolinen rahoitus yhteensä 109 1 128 1 114 1 Yhteensä 57 251 831 58 632 824 59 363 820 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) toteutuma varsinainen talous esitys Bruttomenot 57 251 58 632 59 363 Bruttotulot 56 700 58 032 58 773 Nettomenot 551 600 590 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 600 siirtynyt seuraavalle vuodelle 600 Mielisairaaloiden tuottavuuden (laskutettujen hoito- ja mielentilatutkimuspäivien määrä/henkilötyövuodet) kehitys toteutuma Niuvanniemen aikuisosastot 183,1 186,0 188,0 Niuvanniemen nuoriso-osasto 97,6 86,0 86,0 Vanhan Vaasan aikuisosastot 196,8 194,8 200,8 Mielisairaaloiden taloudellisuuden (kokonaiskustannukset/laskutetut hoito- ja mielentilatutkimuspäivät) itu kehitys toteutuma Niuvanniemen aikuisosastot 360,09 370 373 Niuvanniemen nuoriso-osasto 867,69 850 869 Vanhan Vaasan aikuisosastot 363,53 380,39 372 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (liiketaloudelliset suoritteet, 1 000 euroa) varsinainen toteutuma talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 55 726 56 904 57 659 muut tuotot 1 109 1 128 1 114 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 24
toteutuma varsinainen talous Tuotot yhteensä 56 835 58 032 58 773 esitys Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset 56 439 57 489 58 262 osuus yhteiskustannuksista 375 451 451 Kustannukset yhteensä 56 814 57 940 58 713 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 21 92 60 Kustannusvastaavuus, % 100 100 100 Mielisairaaloiden idaan tuottavan asiakkailleen mm. seuraavat suoritteet toteutuma Hoitopotilaiden hoitovuorokausia 141 471 139 595 141 571 Mielentilatutkimushoitovuorokausia 4 545 4 545 4 742 Mielentilatutkimuksia 78 76 78 Alaikäisten hoitoyksikön hoitopäiviä 4 532 4 526 4 562 Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimusvuorokausia 16 110 110 Alaikäisten hoitoyksikön mielentilatutkimuksia 1 2 2 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön uudistumista ja työkykyä tuetaan kehittämällä muun muassa erityistason psykiatrisen sairaanhoidon vaatimuksiin entistä paremmin sopivia hoitomenettelyjä sekä tehostamalla työnohjausjärjestelmää ja työhyvinvointiohjelmia. Tavoitteena on vähentää sairauspäiviä ja parantaa työterveysindeksiä. Henkilöstön täydennyskoulutusta tuetaan. Sisäisen erityistason täsmäkoulutusta lisätään. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Toimintamenojen lisäsäästö -7 Toimintamenojen tuottavuussäästö -3 Vuokramenojen indeksikorotus 1 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -1 Yhteensä talous 590 000 talous 600 000 tilinpäätös 551 252-10 Eduskunnan kirjelmä EK 48/ vp (19.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 590 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 25