POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKOKOELMA 1974 No 1 No 1 Kiertokirje P osti-ja lennätinlaitoksen pääjohtajan tervehdys laitoksen henkilökunnalle vuoden 1974 alkaessa Vuosi 1973 oli posti- ja lennätinlaitokselle liikenteen kasvua tarkastellen kohtalaisen hyvä. Samaa ei valitettavasti voi sanoa laitoksen talouden kehityksestä, vaikkakin vuoden 1973 alkupuolella päästiin suorittam aan laitoksen tariffeissa yleiskorotus. Tämän korotuksen vaikutuksista tariffi-indekseihin mainittakoon, että lehtiliikenteen 9.7 %:n ja ulkom aisten postilähetysten 28.6 %:n korotukset nostivat postiliikenteen tariffi-indeksiä vuoden alussa 2.4 %. H uhtikuun alussa suoritettu postiliikenteen yleiskorotus nosti m ainittua indeksiä vielä 22.9 %. Tammi-, maalis- ja huhtikuun ensimmäisinä päivinä suoritettujen teleliikenteen tariffien korotusten yhteisvaikutus teleliikenteen tariffi-indeksiin oli 17.6 %. Myös postilinja-autoliikenteen maksuja korotettiin heinäkuun alussa 11.3 %. K ustannushintatason voimakkaasta, lähes 15 %:n kasvusta jo htuen tullee laitoksen päättyneen vuoden käyttötalouden rahoituskate olemaan n. 50 milj. markkaa, kun sitävastoin liikekirjanpidon m ukaan laskien tullee laitoksen talous osoittamaan n. 100 milj. markan alijäämää. Tulokseen on jossain määrin vaikuttanut teknisten toim ihenkilöiden lakko. Laitoksen taloutta rasittavat vuosi vuodelta yhä voim akkaam m in lehtiliikenteen aiheuttam at tappiot. Asiasta on vastikään suoritettu puolueeton tutkim us ja täm än, Helsingin kauppakorkeakoulun liiketaloustieteellisen tutkim uslaitoksen suorittam an tutkim uksen m ukaan lehtiliikenteen kustannukset olivat vuonna 1971 posti-ja lennätinlaitoksessa yli 133 milj. markkaa, joten kattam attom iksi kustannuksiksi jäi täten yli 70 milj. markkaa. Kun vuoden 1972 lehtiliikenteen kustannukset kohosivat 150 milj. m arkkaan ja juuri päättyneenä vuonna arviolta 170 milj. m arkkaan ja kun lehdistön suorittam at m aksut ovat vain lievästi nousseet vuoden 1971 tasosta, on tilanne m uuttum assa laitoksen talouden kannalta erittäin vaikeaksi. Asiasta saadut tutkim ustulokset ovat m uuten täysin yhdenmukaisia posti- ja lennätinhallituksen oman tutkimuslaitoksen tutkim ustulosten kanssa. Postipankin tehtävien hoidosta saatavia m aksuja ja korvauksia on äskettäin nostettu valtiovarainministeriön vahvistettua uudet 1. 10. 1973 voimaan tulleet perusteet näille korvauksille. Yleisöltä postisiirtoliikenteessä perittävä toimitusmaksu, joka jo yli kymmenen vuoden ajan on pysynyt kustannustason 19232 73/17 Postiasemille jakelu no 1
2 voim akkaasta noususta huolim atta ennallaan, korotettiin m arraskuun 15 päivästä lukien 25 pennistä 60 penniin. Toimitusmaksuhan tulee, kuten ennenkin kokonaisuudessaan posti- ja lennätinlaitokselle. Korvaus säästöliikkeen välittäm isestä nostettiin 45 pennistä 70 penniin kultakin säästöstäotolta ja säästöönpanolta. Laitoksen liikennetulojen volyym i on em. lakosta ja tariffinkorotuksista huolim atta kasvanut kohtalaista vauhtia. Tietoliikenteen volyymi noussee yhteensä n. 7 % nousun oltua esim. vuosina 1965 1972 keskimäärin 8 % vuodessa. Kasvusta tullee postitoim en liikennetulojen volyym in osalle n. 6 % ja teletoimen liikennetulojen volyymin osalle n. 8 %. Postitoimen liikenteessä noussee postim aksum erkeillä varustettujen lähetysten tulovolyym i yli 6 %, kun taas joukkolähetysten tulovolyym i ei kasvane lainkaan jo h tu en nähtävästi lähes 40 %:n tariffinkorotuksesta. Teletoim en liikenteessä paikallispuhelinliikenteen liikennetulojen volyymi kasvanee yli 7 % ja kotimaisen kaukopuhelinliikenteen liikennetulojen volyym i lähes 8 %. U lkom aisten puhelujen tulovolyym i noussee peräti yli 20 %, m ihin ovat vaikuttaneet mm. reaalitariffitason alenem inen ja ETYKneuvottelut. Telextoim innan liikennetulojen kasvu m uodostunee n. 10 %:n suuruiseksi. M ainittakoon vielä, että datatoim innan tulot kasvanevat lähes kaksinkertaisiksi. N yky-yhteiskunta asettaa postitoim innalle yhä korkeam m at vaatim ukset. Nim enom aan postin kuljetussektorilla on kulunut vuosi ollut m erkityksellinen. On saatu niin suuren yleisön kuin m yös jo osin päätöksentekijäinkin kannanottoja lauantailehtikannon lopettam iskokeilusta. On saatu esimakua työvoim apulan aiheuttam ista vaikeuksista. Näin nim enom aan Helsingissä, missä postim äärien voim akkaasti kasvaessa m yös yhä vaikeutuva tilanpuute on eteenpäinm enon jarruna. T yötä m yönteisen kehityksen hyväksi tehdään kaikin käytettävissä olevin voimin. M uistamme, m iten jatkuvasti lisääntyvien postim äärien vuoksi olimme pakotettuja jakam aan postilähetykset kahteen eri luokkaan varm istaaksemme ja nopeuttaaksem m e tärkeim m än 1. luokan postin kulun. Postin läh tö -ja jakelukuntoon saattamiseen kuluvan ajan lyhentämiseksi kehitimme ja käyttöönotim m e postinum erojärjestelm än, josta saatava hyöty taas puolestaan vaatii toimivia lajittelukeskuskonttoreita alueellisine postinkuljetuksineen. Lajittelukeskusjärjestelmän suunnitelm at ovat valm istuneet ja järjestelm än piirissä toim ii jo noin viidesosa lajittelukeskuskonttoreista. Aivan näihin aikoihin aloittaa toim intansa K otkan lajittelukeskus. Keskuksen toim innan alkamisen johdosta on suoritettu laajoja postinkuljetusten uudelleenjärjestelyjä, joiden vaikutus ulottuu Kymenlaakson lisäksi varsin laajalle alueelle. Postinkuljetusten uudelleenjärjestelyt to teu tettiin m yös Tam pereen postipiirissä suunnilla Tam pere Orivesi Keuruu, Pälkäne A itoo ja Jyväskylä Pieksämäki sekä Kuopion postipiirissä Joensuun lajittelukeskusalueen postinkuljetusautolinjojen kohdalla. K äyttötilojen laajentaminen, käsittelyn autom atisoim inen ja ennen m uuta kuljetusten tehostam inen tulevat aikanaan nopeuttam aan postinkulkua koko maassa. Nimenomaan käsittelyn autom atisoinnin kohdalla ovat näkym ät laajat. Kokeillaanhan jo joskaan ei meillä optisia laitteita, jo tk a osaavat lukea myös lähetysten osoitteet. U utena palvelum uotona on o tettu käyttöön postipalveluauto, jo n k a toim innasta vastaa postinjakaja, joka postinjakajantehtäviensa lisäksi hoitaa myös useita
postitoim ipaikan tehtäviä kuten postipankkitehtäviä sekä rahalähetysten ja postipakettien vastaanottoa ja jakelua. Tämä postipalveluautotoim inta aloitettiin oikeastaan jo huhtikuun alussa v. 1972, jolloin sitä kokeiltiin Iisalmesta lähtevällä 86 km :n pituisella linjalla. Sittem m in ovat m yös Kajaani, Iittala, Tohmajärvi, Sotkam o ja Lammi saaneet oman postipalveluautonsa. Tätä u u tta palvelum uotoa on tarkoitus sekä lisätä että edelleen kehittää kuten Parlam entaarinen liikennekom itea vuoden lopulla jättäm ässään ensimmäisessä osamietinnössään esittää. Näin voidaan parantaa postin palvelutasoa nim enom aan harvaan asutuilla syrjäseuduilla, joilla kaiken lisäksi toim itilojen puute usein estää kiinteiden toim i paikkojen pidon. A utopostijärjestelm än kehittelyssä ollaan yhteydessä myös Ruotsin postilaitokseen, jonka piirissä kyseinen palvelu menee pidemmälle kuin meillä. Kansainvälisen postiliikenteen saralta kerrottakoon, että rahtilautoilla Helsingin ja Lyypekin välillä ryhdyttiin molemmissa suunnissa kuljettam aan konteissa pakettipostin lisäksi m yös sanom alehtiä, painotuotteita ja pikkupaketteja, jolloin säästyttiin R uotsin ja Tanskan kau tta tapahtuvan kuljetuksen aiheuttam ilta uudelleen lastauksilta. Myös laivapostin konttikuljetuksissa Suom esta USA:han saatiin parannuksia aikaan. L entopostin alalla tehtiin Finnairin kanssa huhtikuussa uusi kuljetussopim us. Finnairin laajennettua kesäliikennekaudella reittinsä ulottum aan Varsovaan sekä Berliiniin ja Prahaan, ryhdyttiin niitä käyttäm ään m yös lentopostin kuljetukseen. On tässäkin yhteydessä aiheellista onnitella ja hyvästä yhteistyöstä kiittäen m uistaa vastikään 50-vuoden ikään ehtinyttä FINNAIRia, joka mm. on tähän mennessä ehtinyt vastata noin 37 m iljoonan postikilon kuljetuksista. Toim innan alussa, ensimmäisenä täytenä kalenterivuotena 1924 kuljetettiin vaatim attom at 797 kiloa, kun sitävastoin nykyään vuotuinen lentopostin määrä kotim aan, E uroopan ja Pohjois-Atlantin liikenteessä ylittää jo 3 m iljoonaa kiloa. Posti- ja telem useo osallistui päättyneen vuoden aikana kaikkiaan kolm een kotimaiseen ja yhdeksään ulkomaiseen postimerkkinäyttelyyn. Kemin postitoimipaikan täyttäessä sata vuotta jäljestettiin juhlivaan toim ipaikkaan sen historiaa esittelevä näyttely. Museo osallistui omalla kokoelm alla m yös Finnairin 50-vuotisjuhlanäyttelyyn. Syys- lokakuun vaihteessa museon tiloissa järjestettiin yhteistyössä Suom en Filatelistiliitto ry:n kanssa suuren yleisöm enestyksen saanut toim innallinen erikoisnäyttely Filatelia tänään 7 3. N äyttelyn jälkeen aloitettiin välittömästi museon tilojen peruskorjaus, joka jatkuu edelleen. A utom aattiseen kaukoverkkoon liitettiin päättyneen vuoden aikana Suonenjoen, Kauhajoen, Nurm eksen ja Keuruun autom aattiset kaukokeskukset. Lisäksi liitettiin tilaajavalintaiseen kaukopuhelinliikenteeseen Savonlinna ja Saarijärvi tulevan liikenteen ja Iisalmi lähtevän liikenteen osalta. Rakentamisvaiheessa ovat Kemin, Kokkolan, M aarianhaminan, Rovaniem en ja V arkauden autom aattiset kaukokeskukset. M ainittakoon vielä, että pikaliikenteeseen autom aattiseen kaukopuhelinverkkoon liitettiin kymmenen käsivälitteistä solmualuetta. Autom aattisessa kaukopuhelinverkossa on tällä hetkellä n. 84 % maan yhteensä n. 1.5 miljoonasta puhelim esta. Posti- ja lennätinlaitos on viime vuosien aikana pyrkinyt sekä taksapoliittisesti että teknisesti edistäm ään kehitys- ja sivualueiden väestön 3
4 puhelinoloja. Eräänä osoituksena tästä on viime vuoden alussa rakennem uutoksena to teu tettu viereisten verkkoryhm ien välinen taksa, joka alensi kehitysalueilla puhelum aksuja lähes 3 milj. m arkkaa vuodessa. Lisäksi m erkitsi puhelum aksujen pysym inen ennallaan yli 175 km :n etäisyyksillä huom attavaa etua kehitysalueiden puhelim enkäyttäjille. Lennätinpuolelta kerrottakoon, että useita käytössä olevia telexkeskuksia on vuoden aikana laajennettu ja että telexliittym ien määrässä on ylitetty 4 000 liittym än raja. Viime vuoden aikana valmistui 17 Euroopan maan posti- ja telehallintojen yhteisesti teettäm ä tutkim us datasiirron tulevasta kehityksestä. Ennustejakso ulottuu vuoteen 1985 saakka, jolloin esim. Suomessa ennustetaan olevan n. 14 500 datasiirrossa käytettävää modeemia. Liikennevolyymin kasvun lasketaan olevan koko ennustejakson aikana keskimäärin yli 20 % vuosittain ja jakson alkupuolella peräti yli 40 % vuosittain. Tällä hetkellä on meillä datasiirrossa käytettävien m odeem ien määrä jo yli 1 200, joista on posti- ja lennätinlaitoksen asiakkailleen vuokraamia n. 500. Laitoksen rakentam an autoradiopuhelinverkon tukiasem ia on käytössä jo yli 90 ja vilkkailla alueilla paikalliskanavien luku nousee jopa pariinkym m eneen. V erkon käyttö on voim akkaasti kasvanut. Niinpä tilaajaliittym iä on verkossa jo n. 4 000 ja kuukausittainen puhelum äärä yltää sataantuhanteen. Selektiivisen kutsujärjestelm än k äy ttö ö n o tto on hiem an siirtynyt m utta todennäköistä on, että aivan lähiaikoina se saadaan käyttöön ja osaltaan parantam aan palvelua autoradiopuhelinverkossa. Meriliikenteen uusi palvelumuoto laivatelex on ohittanut kokeiluvaiheen ja päivittäin pidetään yhteyksiä niihin viiteen suomalaiseen alukseen, jo tk a on varustettu telexlaitteilla. Vielä kerrottakoon tähän asti suurim m asta radiolinkkilaitteiden hankinnasta, joka tekee mahdolliseksi rakentaa uusia yhteyksiä yli tuhat reittikilometriä kapasiteetiltaan 1 800 puhekanavaa. Uusia kansainvälisiä puhelinyhteyksiä saatiin päättyneen vuoden aikana kaikkiaan 54, joista suurin osa eli 31 tuli R uotsin liikenteeseen m uiden jakaantuessa Saksan Liittotasavallan, Tanskan, Belgian, Ranskan ja U nkarin osalle. M ainittakoon puhelinpuolelta vielä, että eräisiin Etelä-Amerikan, Aasian ja Afrikan maihin voitiin välittää puheluja puoliautom aattisesti F rankfurt am Mainin kautta vuoden 1973 alusta lukien. Myös Suomen ja USA:n välisessä puhelinliikenteessä otettiin vuoden loppupuolella käyttöön puoliautom aattinen välitystapa, jolloin ko. puhelut välitetään Kööpenham inan kau tta toistaiseksi eli Helsingin autom aattisen ulkom aankeskuksen valmistumiseen saakka. Helsingin ja Wienin välillä avattiin suora lennätinjärjestelm ä ja Suom en kautta kulkeva järjestelm ä saatiin käyttöön välille Brysseli Moskova. Ulkomaisen telexliikenteen k äyttöön saatiin vuoden kuluessa 45 yhteyttä, joista tuli E uroopan m aiden osalle 41. Laitoksen talorakennustoim innassa painopiste siirtyy entistä selvemmin telepuolen osalle. V uoden alkupuolella valmistui Lieksan teletalo ja kesän lopulla Joensuun laitesuoja. Myös Porvoon laitesuoja valmistui keskikesällä. Oulussa valmistuivat laitoksem m e käyttöön samanaikaisesti televarasto ja autovarikon lisärakennus. Työn alla olevista telerakennuksista on ennen m uuta m ainittava Tähtitorninm äen kalliosuoja, jonka louhintavaihe saadaan valmiiksi alkavan kevätkauden kuluessa. Iisalmen ja Häm eenlinnan laitesuojien osalta on louhinta jo
suoritettu ja lisärakennustyöt ovat käynnissä. Turun teletalon rakennustyö on edistynyt hyvää vauhtia ja talo valmistuu kevään kuluessa. M ainittava on myös, että Tampere sai teletalonsa kun entinen postitalo siellä täydellisesti peruskorjattiin. Lähes uudisrakentam iseen verrattava laajennustyö on menossa Jyväskylän valtiontalossa, jossa autom aattinen kaukokeskus saa tarvitsemansa lisätilat. Hyvässä vauhdissa on myös Jyväskylän R oninm äen laitesuojan louhinta ja Jokioisten radiotarkkailuasem an rakennustyö. Postipuolelle ei valm istunut omia uudisrakennuksia, m utta Turun ja Rovaniemen postitaloissa suoritettiin m ittavat peruskorjaus- ja m uutostyöt ja vastaavanlainen peruskorjaus on parhaillaan käynnissä Joensuun postitalossa. U uden postitalon rakentam inen K ristiinankaupunkiin aloitettiin m onien vaiheiden jälkeen syyskuun lopulla. Vielä on mainittava, että posti sai käyttöönsä ajanm ukaiset virkatilat Heinäveden, Kauhavan ja Pielaveden vastavalmistuneissa virastotaloissa. V irkatiloja pyritään edelleen hankkim aan laitokselle m yös osakeostojen kautta. Niinpä päättyneenä vuonna Lieksan ja N aantalin postitoim ipaikkoja varten ostettiin ajanm ukaiset osakehuoneistot ja osakehuoneistona hankittavan Pietarsaaren laitesuojan tilojen rakentam inen on m yös käynnissä. Myös vuokrauslinjalla oli laitoksen pakko kuten ennenkin pyrkiä lievittämään tilanpuutetta, joskin vuokraustoim intaa jouduttiin rajoittam aan hintatason voim akkaan kohoam isen aiheuttam an m äärärahojen niukkuuden vuoksi. Laitoksen laskentatoim en kehittäm istyötä on edelleen jatk ettu sekä tehtävään asetetun projektiorganisaation että posti- ja lennätinhallituksen eri osastojen toim esta. Tavoitebudjetoinnin yleissuunnitelm a valmistui kesäkauden alussa ja täm än yleissuunnitelm an pohjalta hyväksyi posti- ja lennätinhallitus ohjeet tavoitebudjetointijärjestelm än edelleen suunnittelua varten. Sekä tavoitebudjetoinnin että m uunkin laskentatoim en kehittäm isessä ollaan vähitellen siirtymässä periaatteellisesta suunnittelusta käytännössä tapahtuvaan kokeiluun ja testaukseen eri organisaatioyksiköissä. Tiedottaminen, niin hyvin ulospäin suuntautuva kuin myös sisäinen tiedottam i nen, on eräs täm än hetken pop-asia. Laitoksen piirissä on viimeksi kuluneina vuosina tälläkin saralla p y ritty asioita parantam aan, joskin on m yönnettävä, että kehittäm istyötä vast edeskin riittää. Juuri päättyneenä vuonna on nim enom aan sisäisen tiedotustoim innan tehostam iseksi o tettu käyttöön m onistem uotoiset tiedotelehtiset TIEDOTUKSIA ja LEHTILEIKKEITÄ, jo tk a kum pikin 1 2 kertaa viikossa ilmestyvinä jaetaan laitoksen piirissä aina linjahallinnon toim isto- ja haaraosastotasoa m yöten. Laitoksen sisäisen tiedotuslehden PT:n num erom äärä on nostettu seitsemään ja lisäksi aikaisemmin m onistetyyppisenä julkaistu Teletiedotuksia on painatettu viitenä PT:n erikoisnumerona. Päättynyt vuosi oli merkittävä laitoksen hallinnon ja organisaation kehittämistyön kannalta. Keskushallinnon osalta se m erkitsi ennen m uuta sitä, että 1. 3. 1974 lukien tapahtuu järjestelyosaston toim ialaan kuuluvien tehtävien uudelleen järjestely, kun järjestelyosasto lakkautetaan osastotasoisena organisaatioyksikkönä ja sille kuuluvat tehtävät siirretään muille posti- ja lennätinhallituksen osastoille. Linjahallinnon kehittäm istyön osalta teki posti- ja lennätinhallitus istunnossaan helm ikuun 9 päivänä periaatepäätöksen hallinnon ja 5
6 organisaation kehittäm isen suuntaviivoista. Päätöksessä katsottiin ensi vaiheessa toteutettavaksi uudistukseksi suoritustason yksiköiden käskyvalta- ja alistussuhteiden selkeyttäm inen siten, että teletoim en piiriin kuuluvia tehtäviä suorittavat yksiköt tulevat kaikissa asioissa, myös resurssien m itoituksen ja käytön osalta, puhelinpiirien alaisiksi ja postitoim en palveluksia suorittavat yksiköt vastaavasti postipiirien alaisiksi, ja että autovarikot m uodostetaan itsenäisiksi, välittöm ästi keskushallinnon alaisiksi linjahallinnon yksiköiksi. Päätöksen toteuttam iseksi tarvittavia valmistelu- ja selvittelytoim ia varten asetti posti- ja lennätinhallitus toim ikunnan, jo k a on jo jä ttän y t kaksi osam ietintöä sekä edelleen kuusi työryhm ää, jo tk a ovat pääosin saaneet työnsä valmiiksi. N yt alkaneena vuonna jatkuu laitoksen hallinnon ja organisaation uudistamis- ja kehittäm istyö edellä kerrotulta pohjalta. Laitoksem m e henkilökunnan terveydentilan tutkim uksia on edelleen voitu jatkaa kiitos Työterveyslaitoksen kenttäklinikan toim innan, jo k a suuntautui tällä erää K uopion, Oulun ja Pohjois-Karjalan läänien alueille. Näihin tutkim uksiin on siellä osallistunut lähes 2 000 laitoksen työntekijää. Pientä eteenpäinm enoa työterveydenhoidon saralla merkitsee m yös eräiden laitoksen terveysasemien vastaanottoaikojen pidentäm inen. Työturvallisuustoim innan kohdalta voidaan todeta, että työturvallisuustoim ikuntien jäsenille järjestetty peruskoulutus on saatettu päätökseen ja päätoim iset työturvallisuustarkastajai on saatu kaikkiin postipiireihin. K uten viimeksi tällä paikalla kerroin on laitoksem m e piirissä aloitettu henkilöstöhallinnon system aattinen ja kokonaisvaltainen suunnittelu- ja kehittäm istoim inta. Tätä varten asetettu työryhm ä on nyt saanut valmiiksi ehdotuksensa alustavaksi henkilöstösuunnittelujärjestelmän periaatemalliksi ja myös henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän luomista varten asetettu työryhm ä on esittänyt yleissuunnitelmansa. Laitoksen virkanim itysm enettelyn kehittäm iseksi on luotu määritelm äasteikkoon perustuva tavanom aista lausuntom enettelyä täydentävä henkilöarviointijärjestelmä, jo k a otettiin käyttöön huhtikuun alussa. Järjestelm än piirissä ovat tällä hetkellä linjahallinnon esimiesvirat. Yhä tärkeäm m äksi käyvää uuden henkilöstön hankintaa on m yös tu tk ittu työryhm ässä, joka jo on laatinutkin sekä postim iehen että autonkuljettajan työtä käsittelevät am m attiselosteet, jo tk a on jaettu mm. kaikille työvoim atoim istoille sekä puolustusvoim ien työasiamiehille. Lisättäköön vielä, että monille henkilöstöhallinnon kehittäm istyön osaprojekteille tärkeäksi havaittua toimenkuvaus- ja työnluokitusjärjestelm ää on tu tk ittu ja vuoden aikana valm istui jo selvityskin erilaisten työnluokitusjärjestelm ien periaatteista sekä niiden jo käytössä olevista sovellutuksista eräissä valtion laitoksissa ja virastoissa. Vuoden 1973 aikana suoritettiin useita koulutustarvetutkim uksia samoin kuin kouluttajille ja oppilaille osoitettuja m ielipidetutkim uksia sekä kehitettiin entisiä ja otettiin käyttöön uusia tai uudistettuja koulutusm uotoja mm. puhelunvälittäjäja postimieskoulutuksen sekä laskentatoimen alalla. Työpaikkakouluttajiksi tulevien puhelunvälittäjien ohjattuun itseopiskeluun perustuva pohjavalmennus pantiin alulle 21 puhelintoimipaikassa sekä postimiesten koko maassa yhtenäis
tetty alkeiskoulu tus postiylitoim ipaikoissa. Samoin aloitettiin laskentatoim en kehittäm istä varten tarvittavien kouluttajien valmennus. K ehityksen suuntaamiseksi ulkopuolisten kurssien käyttäm isestä yhä enem m än laitoksen omien koulutuspalvelujen käyttöön perustettiin lennätinosaston alaisuudessa useita kurssitoim ikuntia suunnittelem aan teknisiä erikoiskursseja. Lennätinosaston työnjohtajakursseja järjestettiin Helsingin ohella nyt m yös eräissä muissa puhelinpiireissä. Samoin lisättiin posti- ja teleopiston järjestäm iä postiliikennekursseja ottam alla postivirkam iesten uudeksi koulutuspaikaksi Turku, jonne postitalon korjauksen yhteydessä saatiin asianm ukaiset koulutustilat. U utena kurssina posti- ja teleopistossa järjestettiin puhelunvälittäjä/työnopettajakurssi ja täysin uusim uotoisena kaksi teleliikennekurssia. Lienee aiheellista mainita laitoksemme opetustoim en saavuttaneen juuri päättyneenä vuonna kunniakkaan 75-vuoden iän. Julistus 10. 11. 1898 määräsi postihallituksen panemaan toimeen erityisiä kuulusteluja postivirkamiehiksi aikoville. Jo aiemmin samana vuonna Senaatti oli suostunut postihallituksen anomukseen järjestää opetuskursseja, jo tk a sittem m in pidettiin Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Kuopion, Oulun, Turun ja V iipurin postikonttoreissa. Näin alettiin ja tänään ollaan jo kohtalaisen pitkällä kuten Teillä kaikilla tiedossanne on. Siitä m itä tulevaisuus tuo m ukanaan, on äärimmäisen vaikea sanoa m uuta kuin että jo lähimmän kymmenen vuoden päässä on varmaankin erittäin laaja-alaisen uudistuksen toteutum inen koko peruskoulujärjestelm äm m e piirissä. M itä täm ä tietää laitoksem m e opetustoim elle on tällä hetkellä vaikeata sanoa. On varsin tärkeätä tiiviisti seurata, m ihin suuntaan uudistukset lähtevät m enem ään ja ottaa riittävän ajoissa pohdittavaksi minkälaisen ammatillisen pohjakoulutuksen saanutta työvoimaa laitos odottaa ensi vuosikym m enellä yhteiskunnalta saavansa varsinkin niihin tehtäviin, joihin laitos perinteisesti on itse k o u luttanut työvoimansa. Näihin tulevaisuudenpohdiskeluihin päätän tällä kertaa ja esitän Teille kaikille parhaim m at kiitokseni uhrautuvasta työstänne kuluneen vuoden aikana toivottaen samalla Teille ja perheillenne kaikinpuolista menestystä alkaneelle vuodelle 1974. Helsingissä tammikuun 1 päivänä 1974 Pääjohtaja Oiva Saloila 7